Ilmatorjunta

[John Hilly]

Ilmatorjunta ei suojaa mitään eikä ketään. IT tuottaa tappioita ilmaviholliselle.

Suojaa välillisesti, mutta oikeassa olet. Uuden taktiikan mukaan tehtävä on tuottaa mahdollisimman suuret tappiot ilmaviholliselle.

 

[Einomies1]

Ilmatorjunta ei suojaa mitään eikä ketään. IT tuottaa tappioita ilmaviholliselle.

Tappioiden tuottaminen on pelkkä kiertoilmaisu samalle asialle. Vihollinen voidaan torjua pitämällä se pois alueelta tai ampumalla se alas. Nykyinen linjaus on minusta pelkkä painotusero aikaisemmin vallinneelle suuntaukselle ilmatorjunnassa, jota on mielipiteissä kuultu tälläkin foorumilla aikaisemmin.

II WW:n aikana ja sen jälkeen ilmatorjunnan pyrkimys oli estää ilmavoimia tuhoamasta kaupunkeja tai tärkeitä sotilas-tai teollisuuskohteita, satamia ja lentokenttiä ym. Painotusta on muutettu niin että "taivaallisten ohiampujien" tavoite ei ole häätää viholliskoneita, vaan pudottaa ne mieluiten ennen kuin ne suorittavat tehtävänsä.

Ilmatorjunta- sana jo kertoo sen mikä on ko. aselajin tehtävä: torjua vihollinen kaikilla käytettävissä olevin keinoin. Torjuminen tarkoittaa minun mielestä estämistä, haitan minimoimista ja omille vahingollisten vaikutusten vähentämistä. Viholliselle riittävien tappioiden tuottaminen suojaa samalla omia resursseja ja vähentää uhkaa niille. Tappiot pienenevät samalla.

Sama asia siis mutta painotus on erilainen.

 

[Rannari]

Tappioiden tuottaminen on pelkkä kiertoilmaisu samalle asialle. Vihollinen voidaan torjua pitämällä se pois alueelta tai ampumalla se alas. Nykyinen linjaus on minusta pelkkä painotusero aikaisemmin vallinneelle suuntaukselle ilmatorjunnassa, jota on mielipiteissä kuultu tälläkin foorumilla aikaisemmin.

II WW:n aikana ja sen jälkeen ilmatorjunnan pyrkimys oli estää ilmavoimia tuhoamasta kaupunkeja tai tärkeitä sotilas-tai teollisuuskohteita, satamia ja lentokenttiä ym. Painotusta on muutettu niin että "taivaallisten ohiampujien" tavoite ei ole häätää viholliskoneita, vaan pudottaa ne mieluiten ennen kuin ne suorittavat tehtävänsä.

Ilmatorjunta- sana jo kertoo sen mikä on ko. aselajin tehtävä: torjua vihollinen kaikilla käytettävissä olevin keinoin. Torjuminen tarkoittaa minun mielestä estämistä, haitan minimoimista ja omille vahingollisten vaikutusten vähentämistä. Viholliselle riittävien tappioiden tuottaminen suojaa samalla omia resursseja ja vähentää uhkaa niille. Tappiot pienenevät samalla.

Sama asia siis mutta painotus on erilainen.

Asia liittynee osaltaan myös tekniikan kehittymiseen. Ammusaseilla saattoi pudotuksista lähinnä haaveilla joten päätoimialana oli käytännössä häirintä. Ohjuksilla taas ei paljoa häiritä vaan pyritään osumaan ja tuhoamaan. Poikkeuksena sitten omasuojailmatorjunta.

 

[Huhta]

Tappioiden tuottaminen on pelkkä kiertoilmaisu samalle asialle. Vihollinen voidaan torjua pitämällä se pois alueelta tai ampumalla se alas. Nykyinen linjaus on minusta pelkkä painotusero aikaisemmin vallinneelle suuntaukselle ilmatorjunnassa, jota on mielipiteissä kuultu tälläkin foorumilla aikaisemmin.

II WW:n aikana ja sen jälkeen ilmatorjunnan pyrkimys oli estää ilmavoimia tuhoamasta kaupunkeja tai tärkeitä sotilas-tai teollisuuskohteita, satamia ja lentokenttiä ym. Painotusta on muutettu niin että "taivaallisten ohiampujien" tavoite ei ole häätää viholliskoneita, vaan pudottaa ne mieluiten ennen kuin ne suorittavat tehtävänsä.

Ilmatorjunta- sana jo kertoo sen mikä on ko. aselajin tehtävä: torjua vihollinen kaikilla käytettävissä olevin keinoin. Torjuminen tarkoittaa minun mielestä estämistä, haitan minimoimista ja omille vahingollisten vaikutusten vähentämistä. Viholliselle riittävien tappioiden tuottaminen suojaa samalla omia resursseja ja vähentää uhkaa niille. Tappiot pienenevät samalla.

Sama asia siis mutta painotus on erilainen.

Sivusit sinänsä ansiokkaassa aiemmassa viestissäsi ohjustorjuntaa ja sen kasvavaa merkitystä. Kommenttini oli tarkoitettu osin siihen. Osin taas halusin kiinnittää huomiota siihen, millaista kalustoa tulevaisuudessa hankitaan - ilmatorjunnan doktriinin muutos aiempaa hyökkäävämmäksi ei voi olla vaikuttamatta kalustohankintoihin.

Sinänsä asia ei tietenkään ole yksinkertainen. Tappioiden tuottamisen näkökulmasta voisi kuitenkin perustella esimerkiksi NASAMS/AMRAAM-ER -komboa SAMP/T/Aster 30 -kombon sijaan sillä, että NASAMS kykenee miehitettyjen ilma-alusten (= arvokkaimpien maalien) alasampumiseen kohtuullisen hyvin ja huomattavasti pienemmillä kustannuksilla (= saadaan määrää), vaikka ei tarjoakaan vastaavaa suorituskykyä kaikkia uhkia (ballistiset ohjukset, hyvin korkealla/kovaa lentävät ilma-alukset) vastaan kuin SAMP/T. Toisaalta jos halutaan nimenomaan tuottaa tappioita ja hyökätä, niin silloin 100+ km roikkolaukaukset Aster 30:llä saattavat nekin olla houkutteleva vaihtoehto.

Asia liittynee osaltaan myös tekniikan kehittymiseen. Ammusaseilla saattoi pudotuksista lähinnä haaveilla joten päätoimialana oli käytännössä häirintä. Ohjuksilla taas ei paljoa häiritä vaan pyritään osumaan ja tuhoamaan. Poikkeuksena sitten omasuojailmatorjunta.

Muutos tapahtui vuosien 2001 ja 2015 välillä. Vaikea nähdä, että tekniikan kehittymisellä olisi suurta merkitystä. Vuosituhannen alussakin elettiin jo selkeästi ohjusaikakautta. Iglaa oli hyllyt täynnä, samoin vastikään hankitut Crotale ja BUK oli ajettu palvelukseen. Nyt tyypitykset ovat vähän muuttuneet, Iglan tilalla on Stingeriä ja Bolidea, Crotale jatkaa ja BUK korvautui NASAMS:lla, mutta mitään dramaattista ei ole tapahtunut. Tykkikalusto jatkaa edelleen palvelustaan. On Sergeitä modattuna ja modaamattomana, Oerlikoneja ja Marksmanit. Sekä tietysti ITKK.

Ilmatorjunnan käyttöperiaatteiden siirtyminen suojaamisesta tappioiden tuottamiseen ei ole pelkästään toiminnallinen muutos. Se on ennen kaikkea asenteellinen muutos.
Ilmatorjunnan rooli kehittyy passiivisesta reagoijasta aktiiviseksi tappioita tuottavaksi toimijaksi.

Laajemmin: https://maanpuolustus.net/threads/suomen-ilmatorjunnan-uusi-taktiikka-2015.3968/post-172260

 

[kimmo.j]

Muutos tapahtui vuosien 2001 ja 2015 välillä. Vaikea nähdä, että tekniikan kehittymisellä olisi suurta merkitystä. Vuosituhannen alussakin elettiin jo selkeästi ohjusaikakautta. Iglaa oli hyllyt täynnä, samoin vastikään hankitut Crotale ja BUK oli ajettu palvelukseen. Nyt tyypitykset ovat vähän muuttuneet, Iglan tilalla on Stingeriä ja Bolidea, Crotale jatkaa ja BUK korvautui NASAMS:lla, mutta mitään dramaattista ei ole tapahtunut. Tykkikalusto jatkaa edelleen palvelustaan. On Sergeitä modattuna ja modaamattomana, Oerlikoneja ja Marksmanit. Sekä tietysti ITKK.

Kysymys, voisiko tuolla kaluston vaihtumisella olla sellainen vaikutus, että aikaisemmin ei uskottu kaluston kykyyn pudottaa vihollisia, siis isossa kuvassa?
Vai onko yksinkertaisesti kysymys sukupolven vaihtumisesta aselajin johdossa ja sitä kautta uudesta ajattelusta?

 

[Huhta]

Kysymys, voisiko tuolla kaluston vaihtumisella olla sellainen vaikutus, että aikaisemmin ei uskottu kaluston kykyyn pudottaa vihollisia, siis isossa kuvassa?
Vai onko yksinkertaisesti kysymys sukupolven vaihtumisesta aselajin johdossa ja sitä kautta uudesta ajattelusta?

No, Crotalehan oli nimenomaan aikansa huipputeknologiaa, samoin BUK. Olisiko Crotale parantunut vanhetessaan? Ehkä absoluuttisesti, mutta suhteessa uhkaan se on heikentynyt huomattavasti. Vihollinen hyökkää yhä kauempaa, yhä tarkemmin. Su-24 rynnäköimässä tyhmällä raudalla on vuosi vuodelta epätodennäköisempi uhkakuva.

Pienen epäluottamuksen perustellusti herättävä seikka on kylläkin itäperäisten ohjusten osuus vuosituhannen alussa. Silloinhan lähinnä Crotale (ja merivoimien Mistral) oli lännestä. Mutta kovasti venäläisillä ohjuksilla on maailmalla tiputeltu venäläistä lentokalustoa. Sitä paitsi tuskin niitä olisi hankittu, jos niitä olisi pidetty huonoina. Paha tosin sanoa, osoittautuiko BUK pettymykseksi hankinnan jälkeen. Järjestelmän käyttämiä taajuuksia ainakin piti muokata - epäonnistuttiinko siinä ja jäikö hankinta sitä myöten torsoksi?

 

[Huhta]

Nimimerkki @Jouni mainitsi toisessa ketjussa israelilaisen David's Sling -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän. Olisiko aika palata analysoimaan sen käyttämää Stunner-ohjusta?

Joskus oli juttua ohjuksen valtaisasta kantamasta. Ohjus on kuitenkin kooltaan Derbyn ja AMRAAM:n luokkaa. Nyt Wikipediassa mainitaan 160+ km, jonka primäärilähteenä on Youtube-video (kuka on haastateltava henkilö?). Se vaikuttaa edelleen paljolta, mutta toisaalta kaikki pitkähkön kantaman ohjukset eivät ole järin raskaita (Aster 30 mainittakoon yhtenä tällaisena), ja hyvin pienellä taistelukärjellä se voi olla jossakin määrin uskottava. Ohjushan nähtävästi pyrkii törmäämään maalinsa kanssa.

Hakupää on ilmeisesti varsin edistynyt, jonkinlaista optista hakeutumista yhdistetään tutkahakeutumiseen. Kaikki spekuloidut hakupääteknologiat ei välttämättä ole todellisuutta, mutta häirinnänsieto ja harhamaalien erottelukyky lienee kuitenkin hyvä.

Entä sitten liikehtimiskyky? Äärikantamalla sitä ei tietystikään ole juuri lainkaan, mutta jo lyhyillä etäisyyksillä herää epäilyksiä. Kyky torjua Iskandereja on mainittu, mutta onko se samaa luokkaa kuin Patriotin kyky torjua Scudeja Persianlahdella? Patriotin uudempi ohjus, PAC-3(/PAC-3 MSE), käyttää ohjauksessaan perinteisten menetelmien lisäksi lukuisia pieniä rakettimoottoreita. Stunner menee nähtävästi pelkillä siivekkeillä...

 

[Mustaruuti]

Stunner on vain aerodynaaminen.

Hakupäässä on mielenkiintoinen kombo. Tutka ja kamera + infrapunakamera päivälle ja yölle.

Muoto on aika eksoottinen, jotta siihen on saatu molemmat hakupäät.

How to Produce a Dolphin-Shaped Missile Head

The Palbam Company is currently faced with an unexpected professional challenge: manufacturing the warhead for the world’s first asymmetrical missile.The missile in question is the Stunner interceptor, developed jointly by Rafael of Israel and Raytheon of the USA, and the fact that the challenge...

www.israeldefense.co.il

 

[kimmo.j]

No, Crotalehan oli nimenomaan aikansa huipputeknologiaa, samoin BUK. Olisiko Crotale parantunut vanhetessaan? Ehkä absoluuttisesti, mutta suhteessa uhkaan se on heikentynyt huomattavasti. Vihollinen hyökkää yhä kauempaa, yhä tarkemmin. Su-24 rynnäköimässä tyhmällä raudalla on vuosi vuodelta epätodennäköisempi uhkakuva.

Pienen epäluottamuksen perustellusti herättävä seikka on kylläkin itäperäisten ohjusten osuus vuosituhannen alussa. Silloinhan lähinnä Crotale (ja merivoimien Mistral) oli lännestä. Mutta kovasti venäläisillä ohjuksilla on maailmalla tiputeltu venäläistä lentokalustoa. Sitä paitsi tuskin niitä olisi hankittu, jos niitä olisi pidetty huonoina. Paha tosin sanoa, osoittautuiko BUK pettymykseksi hankinnan jälkeen. Järjestelmän käyttämiä taajuuksia ainakin piti muokata - epäonnistuttiinko siinä ja jäikö hankinta sitä myöten torsoksi?

Crotalea hankittiin käsittääkseni hyvin pieni määrä, joten sen merkitys valittuun taktiikkaan saattoi olla pieni.
BUK:n hyvyydestä voidaan olla montaa mieltä. Sitä pidettiin silloin hyvänä ja saattoi se tietysti ollakkin, mutta heitänkin kysymyksen, eikö myöhempi uskonut siihen samalla tavalla kun vanhempi sukupolvi?

Ei mulla ole asiassa mitään varmaa mielipidettä, kunhan spekuloin.

 

[Benelli]

Muutos tapahtui vuosien 2001 ja 2015 välillä. Vaikea nähdä, että tekniikan kehittymisellä olisi suurta merkitystä. Vuosituhannen alussakin elettiin jo selkeästi ohjusaikakautta. Iglaa oli hyllyt täynnä, samoin vastikään hankitut Crotale ja BUK oli ajettu palvelukseen. Nyt tyypitykset ovat vähän muuttuneet, Iglan tilalla on Stingeriä ja Bolidea, Crotale jatkaa ja BUK korvautui NASAMS:lla, mutta mitään dramaattista ei ole tapahtunut. Tykkikalusto jatkaa edelleen palvelustaan. On Sergeitä modattuna ja modaamattomana, Oerlikoneja ja Marksmanit. Sekä tietysti ITKK.

Lennokkien kehitys pitänee ammusilmatorjunnan relevanttina myös tulevaisuudessa.

No, Crotalehan oli nimenomaan aikansa huipputeknologiaa, samoin BUK. Olisiko Crotale parantunut vanhetessaan? Ehkä absoluuttisesti, mutta suhteessa uhkaan se on heikentynyt huomattavasti. Vihollinen hyökkää yhä kauempaa, yhä tarkemmin. Su-24 rynnäköimässä tyhmällä raudalla on vuosi vuodelta epätodennäköisempi uhkakuva.

Periaatteessa näin. Yliäänisenä pinnoissa tuleva Su-24 on edelleen varma uhka mutta kylväisivät kuormapommeja, hidastettuja/ajastettuja tunkeuma pommeja, valkoista fosforia, sirotemiinoja, jne.

 

[Rannari]

Muutos tapahtui vuosien 2001 ja 2015 välillä. Vaikea nähdä, että tekniikan kehittymisellä olisi suurta merkitystä. Vuosituhannen alussakin elettiin jo selkeästi ohjusaikakautta. Iglaa oli hyllyt täynnä, samoin vastikään hankitut Crotale ja BUK oli ajettu palvelukseen. Nyt tyypitykset ovat vähän muuttuneet, Iglan tilalla on Stingeriä ja Bolidea, Crotale jatkaa ja BUK korvautui NASAMS:lla, mutta mitään dramaattista ei ole tapahtunut. Tykkikalusto jatkaa edelleen palvelustaan. On Sergeitä modattuna ja modaamattomana, Oerlikoneja ja Marksmanit. Sekä tietysti ITKK.



Laajemmin: https://maanpuolustus.net/threads/suomen-ilmatorjunnan-uusi-taktiikka-2015.3968/post-172260

Ohjusyksiköillä on varmasti aina pyritty nimenomaan tuottamaan tappioita. Mitäpä muutakaan. Tekniikka ei tosiaan ole kehittynyt mutta aseistuksen painopiste on nykyään vahvasti ohjuksissa. Sergei-patterien nikkeliripuli alkaa olla enemmänkin osastoa omasuoja-it. Tutkaohjatuilla tykeillä taas voi ihan uskottavasti tavoitella myös osumia.

Ymmärrän toki mainiosti että tässä on paljon sellaistakin mitä en ymmärrä. Eikä niitä juttuja kukaan tule minulle avaamaan.

 

[Jouni]

Nimimerkki @Jouni mainitsi toisessa ketjussa israelilaisen David's Sling -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän. Olisiko aika palata analysoimaan sen käyttämää Stunner-ohjusta?

Joskus oli juttua ohjuksen valtaisasta kantamasta. Ohjus on kuitenkin kooltaan Derbyn ja AMRAAM:n luokkaa. Nyt Wikipediassa mainitaan 160+ km, jonka primäärilähteenä on Youtube-video (kuka on haastateltava henkilö?). Se vaikuttaa edelleen paljolta, mutta toisaalta kaikki pitkähkön kantaman ohjukset eivät ole järin raskaita (Aster 30 mainittakoon yhtenä tällaisena), ja hyvin pienellä taistelukärjellä se voi olla jossakin määrin uskottava. Ohjushan nähtävästi pyrkii törmäämään maalinsa kanssa.

Hakupää on ilmeisesti varsin edistynyt, jonkinlaista optista hakeutumista yhdistetään tutkahakeutumiseen. Kaikki spekuloidut hakupääteknologiat ei välttämättä ole todellisuutta, mutta häirinnänsieto ja harhamaalien erottelukyky lienee kuitenkin hyvä.

Entä sitten liikehtimiskyky? Äärikantamalla sitä ei tietystikään ole juuri lainkaan, mutta jo lyhyillä etäisyyksillä herää epäilyksiä. Kyky torjua Iskandereja on mainittu, mutta onko se samaa luokkaa kuin Patriotin kyky torjua Scudeja Persianlahdella? Patriotin uudempi ohjus, PAC-3(/PAC-3 MSE), käyttää ohjauksessaan perinteisten menetelmien lisäksi lukuisia pieniä rakettimoottoreita. Stunner menee nähtävästi pelkillä siivekkeillä...

MIe oon löytänyt vatsin sekalaista tietoa, teoriassa vaikuttas hyvältä, edullinen pitkänkantaman ohjus, mutta tuhoaako kohteen esim. väistelevään hävittäjään, jos tuhoaa osumalla eikä ole räjähtävää taistelukärkeä, mikä tuntuu oudolta.

David's Sling's maneuverable, two-stage, hit-to-kill Stunner missile has no warhead; the interceptor destroys threats through sheer force of impact. https://www.raytheon.com/capabilities/products/davidssling

Kun taas toisaalla,.
The interceptor for David’s Sling is the Stunner two-stage missile with a hit-to-kill warhead. It travels at Mach 7.5, reaches an altitude of 15km, and has a range of 40 to 300 km. Stunner has a front section that has been likened to a dolphin’s nose that allows room for both the interceptor’s radar and infrared homing seeker. Stunner contains a three-pulse motor. The first two accelerate the missile through its initial trajectory while the third activates to maneuver the interceptor and increase speed prior to intercept. Each missile costs around $1M. https://missilethreat.csis.org/defsys/davids-sling/
Jossain jutussa oli muistaakseni, että matkanopeus olisi n. Mach 3, ja kiihdytys tuohon Mach 7,5 lopussa, en nyt löytänyt lähdettä tuolle juttulle.

Ensimmäiset torjunnat epäonnistu. https://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-5315377,00.html

 

[Huhta]

Crotalea hankittiin käsittääkseni hyvin pieni määrä, joten sen merkitys valittuun taktiikkaan saattoi olla pieni.
BUK:n hyvyydestä voidaan olla montaa mieltä. Sitä pidettiin silloin hyvänä ja saattoi se tietysti ollakkin, mutta heitänkin kysymyksen, eikö myöhempi uskonut siihen samalla tavalla kun vanhempi sukupolvi?

Ei mulla ole asiassa mitään varmaa mielipidettä, kunhan spekuloin.

Crotalea hankittiin parikymmentä vaunua/lavettia (10 patterista on ollut juttua, jokaisessa kaksi Crotalea), tosin myös lukua 21 näkee pyöriteltävän. En pitäisi määrää missään nimessä "hyvin pienenä", Suomen mittapuulla se on iso hankinta. Ohjuksiakin tuli ilmeisesti useampi lavettikerta.

 

[Rannari]

Crotalea hankittiin parikymmentä vaunua/lavettia (10 patterista on ollut juttua, jokaisessa kaksi Crotalea), tosin myös lukua 21 näkee pyöriteltävän. En pitäisi määrää missään nimessä "hyvin pienenä", Suomen mittapuulla se on iso hankinta. Ohjuksiakin tuli ilmeisesti useampi lavettikerta.

Suomen mittapuulla tosiaan ihan merkittävä hankinta etenkin kun tuon luokan jokakelin it-aseita ei aiemmin ollut käytössä lainkaan. Oli vain Petsorat Helsingissä ja olkapääohjukset. Tavoitteena oli Ahti lapin mukaan kuitenkin 30 patteria eli Crotalen tapauksessa 60 lavettia.

 

[Talvela]

MIe oon löytänyt vatsin sekalaista tietoa, teoriassa vaikuttas hyvältä, edullinen pitkänkantaman ohjus, mutta tuhoaako kohteen esim. väistelevään hävittäjään, jos tuhoaa osumalla eikä ole räjähtävää taistelukärkeä, mikä tuntuu oudolta.

David's Sling's maneuverable, two-stage, hit-to-kill Stunner missile has no warhead; the interceptor destroys threats through sheer force of impact. https://www.raytheon.com/capabilities/products/davidssling

Kun taas toisaalla,.
The interceptor for David’s Sling is the Stunner two-stage missile with a hit-to-kill warhead. It travels at Mach 7.5, reaches an altitude of 15km, and has a range of 40 to 300 km. Stunner has a front section that has been likened to a dolphin’s nose that allows room for both the interceptor’s radar and infrared homing seeker. Stunner contains a three-pulse motor. The first two accelerate the missile through its initial trajectory while the third activates to maneuver the interceptor and increase speed prior to intercept. Each missile costs around $1M. https://missilethreat.csis.org/defsys/davids-sling/
Jossain jutussa oli muistaakseni, että matkanopeus olisi n. Mach 3, ja kiihdytys tuohon Mach 7,5 lopussa, en nyt löytänyt lähdettä tuolle juttulle.

Ensimmäiset torjunnat epäonnistu. https://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-5315377,00.html

Tarkoittavat samaa asiaa, sen pääkäyttö on ballistisia vastaan, olisi kiva Iskandereja varten mutta lentokoneisiin sopii muut ohjukset paremmin, heidän tutkansa olisi varmaan mahdollista liittää NASAMS järjestelmään kivuttomasti.

 

[Talvela]

Crotalea hankittiin parikymmentä vaunua/lavettia (10 patterista on ollut juttua, jokaisessa kaksi Crotalea), tosin myös lukua 21 näkee pyöriteltävän. En pitäisi määrää missään nimessä "hyvin pienenä", Suomen mittapuulla se on iso hankinta. Ohjuksiakin tuli ilmeisesti useampi lavettikerta.

Crotalet kartalla.





ASRAD-R kartalla.



RBS-70 kartalla.



NASAMS AMRAAM-ER kartalla.



4 Hornettia AIM-120C-7 kartalla.

 

[kimmo.j]

Crotalea hankittiin parikymmentä vaunua/lavettia (10 patterista on ollut juttua, jokaisessa kaksi Crotalea), tosin myös lukua 21 näkee pyöriteltävän. En pitäisi määrää missään nimessä "hyvin pienenä", Suomen mittapuulla se on iso hankinta. Ohjuksiakin tuli ilmeisesti useampi lavettikerta.

Hankinta on ollut iso, mutta kuvittelisin tarpeen olleen huomattavasti isompi.
Crotale pareja ei moneen paikkaan olisi riittänyt, joten hyvyydestään hankinnan kalleudesta huolimatta, merkitys saattaa olla hyvin paikallinen.

 

[Talvela]

Hankinta on ollut iso, mutta kuvittelisin tarpeen olleen huomattavasti isompi.
Crotale pareja ei moneen paikkaan olisi riittänyt, joten hyvyydestään hankinnan kalleudesta huolimatta, merkitys saattaa olla hyvin paikallinen.

Paikallisesti niitä käytetäänkin ja nyt on myös ITO 05.

 

[Talvela]

Kyllä Suomessa on aika ilkeä lentää alle 5 km korkeuksissa, kovin kauas ei pääse kun puikkoa tulee kohti jopa useastakin suunnasta samaan aikaan, Stingerit ja tykit vielä pintaa halaavien perässä.

Samat järjestelmät nappaavat täsmäaseita, risteilyohjuksia ja lennokeita joten ne pitäisi ottaa pois pelistä jotta pääsisi vaikuttamaan mutta ensin pitäisi lamauttaa ilmavoimat, shakkimatti.

 

[Iso-Mursu]

Hankinta on ollut iso, mutta kuvittelisin tarpeen olleen huomattavasti isompi.
Crotale pareja ei moneen paikkaan olisi riittänyt, joten hyvyydestään hankinnan kalleudesta huolimatta, merkitys saattaa olla hyvin paikallinen.

90-luvun loppusodassa Kainuussa Crotale patteri suojasi armeijakunnan? ratkaisutaistelua. Voisin sanoa että paikallinen merkitys, mutta kokonais kuvaan sitäkin suurempi merkitys