Ilmatorjunta

Mitä muuta tuli kuin Leo 2 alusta T55 tilalle?
Miettikää mitä maalitauluja Pantsirit olleet Syyriassa. Marksman pelkällä ammusilmatorjunnalla sekä wanhalla tutkalla. Ei hyvä.
Jonkinlainen passiivinen sensori noissa näyttää olevan.
Venäjällä/Israelilla Suomella/Syyrialla on erilaiset doktriini ja olosuhteet.
Marksmanin todennäköisimmät kahinat käydään Tst-hekoja ja drone+tykistöä vastaan.

Eikö ne aika pieniä ole ne Sergeinkin maalilennokit?
Ei.
UK _ Meggitt Defence Systems Ltd. gMDSg _ Banshee Jet 720-540 b12o.jpg
 
Ilmatorjunnalla on kyllä jatkossa (tai jo nyt!) isot haasteet eri kohteiden torjunnassa. Maalityyppien määrä kasvaa ja edessä on varmaan aika paljon ihan perustason tutkimusta eri kohteiden torjunnasta. Kaikkea ei pystytä suojaamaan ja valintoja / painopisteitä joutuu väkisinkin tekemään torjunnan osalta

Joo, aika kauas ollaan tultu niistä päivistä, kun taivaalta piti häätää joku hävittäjätyyppi tai rynnäkkökone, pommikone tai tiedustelukone. Kaikki olivat -vähän samanlaisia- uhkia. Nyt ollaan jo torjuttavien kohteiden osalta hirmuisissa kokoluokkaeroissa, lentokorkeuksissa eroja, häirintäkyvyissä, toiminta tapahtuu joka säässä ja pimeällä, yhtälö on hirmuinen.

Tämä ilmatorjunta-asia on mennyt mielestäni jo siihen pisteeseen, että siinä tarvitaan -liittokuntatason- askartelua, yhteistyötä ja eri palikoiden tuomista kullekin alueelle. Eli suorituskykyjen keskittämistä joka tapauksessa. Tai sitten hyökkäyskohde on enemmän ottavana osapuolena.
 
Joo, aika kauas ollaan tultu niistä päivistä, kun taivaalta piti häätää joku hävittäjätyyppi tai rynnäkkökone, pommikone tai tiedustelukone. Kaikki olivat -vähän samanlaisia- uhkia. Nyt ollaan jo torjuttavien kohteiden osalta hirmuisissa kokoluokkaeroissa, lentokorkeuksissa eroja, häirintäkyvyissä, toiminta tapahtuu joka säässä ja pimeällä, yhtälö on hirmuinen.

Tämä ilmatorjunta-asia on mennyt mielestäni jo siihen pisteeseen, että siinä tarvitaan -liittokuntatason- askartelua, yhteistyötä ja eri palikoiden tuomista kullekin alueelle. Eli suorituskykyjen keskittämistä joka tapauksessa. Tai sitten hyökkäyskohde on enemmän ottavana osapuolena.

Ballistiset ja hypersooniset ovat sellaisia joita edes suurvallat eivät kykene kattavasti torjumaan, kaikkea muuta voidaan meidänkin järkestelmillä torjua siellä missä halutaan.
Ei Suomen ilmapuolustuksesta vastaavilla ole mitään paniikkia päällä, nykyiset hankkeet toki pitää viedä maaliin.
Venäjällä ei ole kykyä täyttää taivasta heitteillä, ohjuksilla ja raketeilla, sekin joutuu priorisoimaan ja laskemaan panosta ja tuotosta.
Edes liittokunnan ilmapuolustus ei pysty torjumaan noita vaikeimpia kohteita taloudellisesti, perinteinen ilmasuojelu ja järjestelmien verkottaminen on vastaus ja siinäkin olemme parhaimmaistoa.

Ytimien puute on se syy liittoutua, varsinkin huomioiden Venäjän doktiriini.
 
Jonkinlainen passiivinen sensori noissa näyttää olevan.
Venäjällä/Israelilla Suomella/Syyrialla on erilaiset doktriini ja olosuhteet.
Marksmanin todennäköisimmät kahinat käydään Tst-hekoja ja drone+tykistöä vastaan.


Ei.
UK _ Meggitt Defence Systems Ltd. gMDSg _ Banshee Jet 720-540 b12o.jpg
Banshee on yllättävän iso, normikuvista sitä ei hahmota, kun ei ole ukkoja taustalla. Orbiter on suurinpiirtein samaa kokoluokkaa siipien kärkivälin osalta.

Ehkä Sergein aika ei ole vielä täysin päättynyt, ainakin sillä voi tiputella mini-UAV:tä, jos sattuvat kantamalle.
 
Banshee on yllättävän iso, normikuvista sitä ei hahmota, kun ei ole ukkoja taustalla. Orbiter on suurinpiirtein samaa kokoluokkaa siipien kärkivälin osalta.

Ehkä Sergein aika ei ole vielä täysin päättynyt, ainakin sillä voi tiputella mini-UAV:tä, jos sattuvat kantamalle.
Ei Sergein aika ole päättynyt. Koulutusmateriaali on päivitetty 2010-luvulle ja varusmiehiä koulutetaan taas. Sergeille on oma käyttönsä kuten Mustillekin.
 
Ei Sergein aika ole päättynyt. Koulutusmateriaali on päivitetty 2010-luvulle ja varusmiehiä koulutetaan taas. Sergeille on oma käyttönsä kuten Mustillekin.

Kauan, kauan sitten PstK ja ITPtri olivat RUK:ssa vierekkäin. Jo silloin Mustit ja Sergeit ulkoilivat samalla kentällä. Liikuttavaa, että vielä näin pitkän ajan jälkeen ne ovat edelleenkin yhdessä - ainakin samassa lauseessa :)
 
Kauan, kauan sitten PstK ja ITPtri olivat RUK:ssa vierekkäin. Jo silloin Mustit ja Sergeit ulkoilivat samalla kentällä. Liikuttavaa, että vielä näin pitkän ajan jälkeen ne ovat edelleenkin yhdessä - ainakin samassa lauseessa :)
Kaikenmoista ihmeellistä tapahtuu, muutenkin kuin lauseessa ;)
Saanut itsekin todistaa kuinka sitä mustia viime talvenakin ulkoilutettiin innolla Haminassa.
 
Kaikenmoista ihmeellistä tapahtuu, muutenkin kuin lauseessa ;)
Saanut itsekin todistaa kuinka sitä mustia viime talvenakin ulkoilutettiin innolla Haminassa.
Olen kiväärimies, mutta koksuna oli ilo ulkoiluttaa Mustia Haminan kasarmien edessä. Sekään ei tapahtunut ihan viime vuonna...
 
Keskustelu
 
Keskustelin Turku Airshowssa Kongsbergin edustajan kanssa erinäisistä ilmatorjuntaan, pääasiassa NASAMS:iin, liittyvistä asioista. Varaan tilan tulkintavirheille, koska en kulkenut nauhuri taskussa, lainausmerkit erikseen jos lainaan suoraan.


1. Ohjusteknologiakeskus Suomessa on perustettu tiettyjä, odotettuja/neuvoteltavia sopimuksia silmällä pitäen. (Tulkitsen tällä tarkoitetun Suomen PV:n tilauksia.)

2. Australian NASAMS-hankinnasta, tarkemmin sanottuna järjestelmän aussitutkista, voidaan odottaa sopimuksia/julkistuksia viikon-parin kuluessa.

3. Yritin udella kilpailijoista ja siitä, miksi PV kilpailutti aikanaan varsin erilaista SAMP/T:tä ja NASAMS:ia ja miksi mukana ei ollut esimerkiksi Israelin Spyderia. Kongsbergin edustaja piti syitä sen poissaoloon "varsin ilmeisinä". En halunnut jäädyttää hyvin alkanutta keskusteluamme, joten en verrannut merivoimien Gabriel-hankintaan, jossa hankittiin yksi pääasejärjestelmä Israelista. Kongsbergille jäi käteen Musta Pekka. (Henkilökohtaisesti päättelen tältä pohjalta, että kyse oli ilmapuolustuksen NATO-yhteensopivuuteen liittyvistä asioista, kenties myös tietoturvasta, jos ajatellaan, että iippojärjestelmä viestisi jouhevasti moneen suuntaan ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmän kanssa.)

4. Jatkoin edelleen Thalesin tuotteista ja ilmaisin tämän Thalesin mainosvideon, jossa Crotalen elinikää pidennetään vuosikymmeniä. Tiedustelin, josko Crotalen voisi liittää NASAMS:iin, jos tällaiseen elinkaaripidennykseen päädyttäisiin. Vastaus oli positiivinen ja edustaja korosti NASAMS:n muunneltavuutta.

5. AMRAAM-ER ja ESSM. Kongsberg puffaa AMRAAM-ER:ää promomateriaalissa. Miksi asiakkaan pitäisi hankkia AMRAAM-ER, kun ESSM:n Block II tuo aktiivitutkahakupään ja synergiaa, nyt kun ohjus on tulossa Suomenkin merivoimien käyttöön? Kongsbergin edustaja selitti asiaa proprietaarisilla syillä ja puhetta taisi olla myös ohjelmistojen eroista. Edustaja kehui AMRAAM-ER:n olevan jo integroitu järjestelmään, ESSM:n olevan vain koelaukaistu.

5. Sidewinder. Sidewinder ammutaan NASAMS:sta niin, että ohjus lukittuu laukaisun jälkeen. Siinä yhteydessä oli puhetta Block II:sta. Vanhemmissa Sidewinder-versioissa ongelmaksi on muodostunut hakupään jäähdytys, jonka toteuttaminen on osoittautunut teknisesti mutkikkaaksi kanisterilaukaisimessa. Voitaisiin toteuttaa, mutta ei käytännössä järkevää. (Ihmettelin aluksi, mutta netin mukaan USN:n AIM-9M käyttää ohjuksen ulkoista jäähdytysainesäiliötä, joka on laukaisukiskossa, kun taas USAF:n AIM-9M käyttää ohjuksen sisäistä jäähdytysainesäiliötä. Vaikka asiaa ei sanottu suoraan eikä epäsuoraan, niin päättelisin tästä, että Suomen ilmavoimien oletettavasti USN-tyyppisiä AIM-9M:iä on yritetty sovittaa NASAMS:iin, onnistumatta.) 45-asteen kulmarajoitusta hän ei maininnut sanallakaan enkä siitä itsekään kysynyt.

6. High Mobility Launcher. Pystyy toimimaan itsenäisemmin, rajallisen ajan, kuin kanisterilaukaisin. Kysyttäessä irtautumisen nopeudesta ammunnan jälkeen versus kanisterilaukaisin, edustaja kertoi olevan nopeampaa HML:llä.

7. Norjan IRIS-T:tä ampuvasta järjestelmästä ei ollut oikein mitään kerrottavaa, ei työskentele aktiivisesti sen parissa, edustajan käsityksen mukaan se on edelleen kehitysvaiheessa.

8. Johtokeskus voi olla Oulussa, voimme painaa nappia sieltä, ja lavetit ja sensorit täällä Turussa voivat ampua sillä perusteella. (Ei varmaan sinänsä uusi tieto, mutta itselleni etäisyys oli yllätys. Eli periaatteessa orvoksi jäänyt patteri vaikkapa Jyväskylässä voi jatkaa toimintaa, jos toinen johtokeskus toisella puolella maata adoptoi Jyväskylän jäljelle jääneet palikat.)

9. Laukaisulaveteilla voi ampua heittolaukauksia suuntaamalla ja laukaisemalla. (Ei mikään päämenetelmä tietenkään, mutta utelin tilannetta, jossa johtokeskus tippuu pois pelistä ja että pystyisikö patteria johtamaan vaikkapa läppärillä, kun laskentateho ja ohjelmistot saadaan mahtumaan siihenkin. Ns. bearing-only launch tunnettiin jo NSM:n osalta, mutta NASAMS:ssa se oli itselleni uutta.)

10. NASAMS ja NSM:n rannikkoversio käyttävät käytännössä samoja johtokeskuksia, erot tulee lähinnä ohjelmistoista. (Ei tullut yllätyksenä, mutta kysyinpä silti.)
 
Heittolaukaus AMRAAM:lla voi kuulostaa hurjalta, mutta se mahdollisuushan on lentäjilläkin, että AMRAAM laukaistaan päin näköä ja toivotaan, että se hakeutuu johonkin vihamieliseen kohteeseen. :geek:
 
Kiinnostavia juttuja (y)

Nasams on selkeästi hyvin mukautuva ja joustava systeemi, kuten toki oli kehuttukin, mutta tuossa tuli monta konkreettista pointtia.

5. Sidewinder. Sidewinder ammutaan NASAMS:sta niin, että ohjus lukittuu laukaisun jälkeen. Siinä yhteydessä oli puhetta Block II:sta. Vanhemmissa Sidewinder-versioissa ongelmaksi on muodostunut hakupään jäähdytys, jonka toteuttaminen on osoittautunut teknisesti mutkikkaaksi kanisterilaukaisimessa. Voitaisiin toteuttaa, mutta ei käytännössä järkevää. (Ihmettelin aluksi, mutta netin mukaan USN:n AIM-9M käyttää ohjuksen ulkoista jäähdytysainesäiliötä, joka on laukaisukiskossa, kun taas USAF:n AIM-9M käyttää ohjuksen sisäistä jäähdytysainesäiliötä. Vaikka asiaa ei sanottu suoraan eikä epäsuoraan, niin päättelisin tästä, että Suomen ilmavoimien oletettavasti USN-tyyppisiä AIM-9M:iä on yritetty sovittaa NASAMS:iin, onnistumatta.) 45-asteen kulmarajoitusta hän ei maininnut sanallakaan enkä siitä itsekään kysynyt.

Tähän kommentti, että näin on, mutta onko tosiaan niin, että USAF ja US NAVY käyttäisivät erilaisia ohjuksia? Kuulostaisi erikoiselta ja näihin lähteisiin tutustuisi mielellään.
 
Heittolaukaus AMRAAM:lla voi kuulostaa hurjalta, mutta se mahdollisuushan on lentäjilläkin, että AMRAAM laukaistaan päin näköä ja toivotaan, että se hakeutuu johonkin vihamieliseen kohteeseen. :geek:

Se voisi olla hyvinkin tehokas, jos vihollinen erehtyy käyttämään tietynlaista häirintää. Siis sellaista häirintää, johon AMRAAM osaa hakeutua home-on-jam -moodissa.
 
Keskustelin Turku Airshowssa Kongsbergin edustajan kanssa erinäisistä ilmatorjuntaan, pääasiassa NASAMS:iin, liittyvistä asioista. Varaan tilan tulkintavirheille, koska en kulkenut nauhuri taskussa, lainausmerkit erikseen jos lainaan suoraan.


1. Ohjusteknologiakeskus Suomessa on perustettu tiettyjä, odotettuja/neuvoteltavia sopimuksia silmällä pitäen. (Tulkitsen tällä tarkoitetun Suomen PV:n tilauksia.)

2. Australian NASAMS-hankinnasta, tarkemmin sanottuna järjestelmän aussitutkista, voidaan odottaa sopimuksia/julkistuksia viikon-parin kuluessa.

3. Yritin udella kilpailijoista ja siitä, miksi PV kilpailutti aikanaan varsin erilaista SAMP/T:tä ja NASAMS:ia ja miksi mukana ei ollut esimerkiksi Israelin Spyderia. Kongsbergin edustaja piti syitä sen poissaoloon "varsin ilmeisinä". En halunnut jäädyttää hyvin alkanutta keskusteluamme, joten en verrannut merivoimien Gabriel-hankintaan, jossa hankittiin yksi pääasejärjestelmä Israelista. Kongsbergille jäi käteen Musta Pekka. (Henkilökohtaisesti päättelen tältä pohjalta, että kyse oli ilmapuolustuksen NATO-yhteensopivuuteen liittyvistä asioista, kenties myös tietoturvasta, jos ajatellaan, että iippojärjestelmä viestisi jouhevasti moneen suuntaan ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmän kanssa.)

4. Jatkoin edelleen Thalesin tuotteista ja ilmaisin tämän Thalesin mainosvideon, jossa Crotalen elinikää pidennetään vuosikymmeniä. Tiedustelin, josko Crotalen voisi liittää NASAMS:iin, jos tällaiseen elinkaaripidennykseen päädyttäisiin. Vastaus oli positiivinen ja edustaja korosti NASAMS:n muunneltavuutta.

5. AMRAAM-ER ja ESSM. Kongsberg puffaa AMRAAM-ER:ää promomateriaalissa. Miksi asiakkaan pitäisi hankkia AMRAAM-ER, kun ESSM:n Block II tuo aktiivitutkahakupään ja synergiaa, nyt kun ohjus on tulossa Suomenkin merivoimien käyttöön? Kongsbergin edustaja selitti asiaa proprietaarisilla syillä ja puhetta taisi olla myös ohjelmistojen eroista. Edustaja kehui AMRAAM-ER:n olevan jo integroitu järjestelmään, ESSM:n olevan vain koelaukaistu.

5. Sidewinder. Sidewinder ammutaan NASAMS:sta niin, että ohjus lukittuu laukaisun jälkeen. Siinä yhteydessä oli puhetta Block II:sta. Vanhemmissa Sidewinder-versioissa ongelmaksi on muodostunut hakupään jäähdytys, jonka toteuttaminen on osoittautunut teknisesti mutkikkaaksi kanisterilaukaisimessa. Voitaisiin toteuttaa, mutta ei käytännössä järkevää. (Ihmettelin aluksi, mutta netin mukaan USN:n AIM-9M käyttää ohjuksen ulkoista jäähdytysainesäiliötä, joka on laukaisukiskossa, kun taas USAF:n AIM-9M käyttää ohjuksen sisäistä jäähdytysainesäiliötä. Vaikka asiaa ei sanottu suoraan eikä epäsuoraan, niin päättelisin tästä, että Suomen ilmavoimien oletettavasti USN-tyyppisiä AIM-9M:iä on yritetty sovittaa NASAMS:iin, onnistumatta.) 45-asteen kulmarajoitusta hän ei maininnut sanallakaan enkä siitä itsekään kysynyt.

6. High Mobility Launcher. Pystyy toimimaan itsenäisemmin, rajallisen ajan, kuin kanisterilaukaisin. Kysyttäessä irtautumisen nopeudesta ammunnan jälkeen versus kanisterilaukaisin, edustaja kertoi olevan nopeampaa HML:llä.

7. Norjan IRIS-T:tä ampuvasta järjestelmästä ei ollut oikein mitään kerrottavaa, ei työskentele aktiivisesti sen parissa, edustajan käsityksen mukaan se on edelleen kehitysvaiheessa.

8. Johtokeskus voi olla Oulussa, voimme painaa nappia sieltä, ja lavetit ja sensorit täällä Turussa voivat ampua sillä perusteella. (Ei varmaan sinänsä uusi tieto, mutta itselleni etäisyys oli yllätys. Eli periaatteessa orvoksi jäänyt patteri vaikkapa Jyväskylässä voi jatkaa toimintaa, jos toinen johtokeskus toisella puolella maata adoptoi Jyväskylän jäljelle jääneet palikat.)

9. Laukaisulaveteilla voi ampua heittolaukauksia suuntaamalla ja laukaisemalla. (Ei mikään päämenetelmä tietenkään, mutta utelin tilannetta, jossa johtokeskus tippuu pois pelistä ja että pystyisikö patteria johtamaan vaikkapa läppärillä, kun laskentateho ja ohjelmistot saadaan mahtumaan siihenkin. Ns. bearing-only launch tunnettiin jo NSM:n osalta, mutta NASAMS:ssa se oli itselleni uutta.)

10. NASAMS ja NSM:n rannikkoversio käyttävät käytännössä samoja johtokeskuksia, erot tulee lähinnä ohjelmistoista. (Ei tullut yllätyksenä, mutta kysyinpä silti.)


Hyvin haastateltu!

501256.jpg
 
Kiinnostavia juttuja (y)

Nasams on selkeästi hyvin mukautuva ja joustava systeemi, kuten toki oli kehuttukin, mutta tuossa tuli monta konkreettista pointtia.



Tähän kommentti, että näin on, mutta onko tosiaan niin, että USAF ja US NAVY käyttäisivät erilaisia ohjuksia? Kuulostaisi erikoiselta ja näihin lähteisiin tutustuisi mielellään.

Vähän piti tutkia, mutta kyllä asia vaikuttaisi todelta sillä perusteella mitä itse löysin:

Well lets at least talk about current missiles, AIM-9 D/E's are long gone, AIM-9L/M's use a removeable TMU-72/B gas bottle which is installed in the Guidance Control Section as opposed to the Navy which has the bottle installed in the LAU-7/A launcher. The bottle stores approx 0.4lbs of nitrogen or argon gas. Typical gas consumption from cooldown to sustained usage is approx 9 hours using argon to approx 5.5 hours with nitrogen. All AIM-9P versions used what we call a 6-stage thermoelectric cooled version and did not use a gas bottle.
Hope this helps.

Cheers,

ViperDude


Täällä on myös juttua:
30700

Image 2 (also see title photo)

aim91dr.jpg


Close up shots of the seeker head. The access door in photo 1 is for the US Air Forces Argon coolant bottle, which cools the seeker head in flight. The USN / USMC does not use this system.

 
@Mustaruuti

I hit the jackpot.

Maistiainen sivulta 2:

The AIM-9M-8/9 upgrade retrofitted Sidewinder missiles from the AIM-9M-1 and AIM-
9M-3 to the AIM-9M-8 configuration for the Navy and the AIM-9M-9 for the United States Air
Force (USAF).
For the purpose of this NTSP, only the AIM-9M-8 is addressed. The change
incorporated electronics processing modifications to improve the tracking capabilities against
modern Infrared Countermeasures (IRCM).

 
10. NASAMS ja NSM:n rannikkoversio käyttävät käytännössä samoja johtokeskuksia, erot tulee lähinnä ohjelmistoista. (Ei tullut yllätyksenä, mutta kysyinpä silti.)
No perhana, eikös tämä tarkoita sitä, että Gabrielin on täytynyt olla melkoinen arkkienkeli jotta tällainen synergia on peitottu?
 
Back
Top