Ilmatorjunta

Kaikki Israelin järjestelmät eivät ole Suomelle kaupan, koska USA suojelee kotimaisten yritysten markkinoita. Esim. David’s Sling piti vetää pois Sveitsin kilpailusta.
 
Näin jälkiviisaasti on todettava, että harmi kun Saksan käytetyt Patriotit menivät sivu suun. Koreaan mennyt satsi ei ollut hinnalla pilattu ja ohjuksiakin oli mukavasti siinä kaupassa. Toki siinä tilanteessa Patriot ei näyttänyt houkuttelevalta, mutta nyt kun sen käyttö jatkuu ympäri maailman yhä edelleen, niin se olisi ylläpidettävissä täälläkin.
Perkele nehän olivat jo täällä. Oltaisiin takavarikoitu kokonaan.
 
Kiehtova kähmintä olisi jos rahat laitettaisiin kasaan ja tulisi F-35 + THAAD. Monestakohan ensin mainitusta joutuisi luopumaan, että jälkimmäistä saisi edes minimimäärän (patteri?, 3?)

Menisi ainakin hapankaali väärään kurkkuun hetkeksi.

Tosin eipä se taida olla hyödyllinen (siis kustannustehokas) kuin juuri ballististen torjunnassa, johon ei ole varaa. Sallisin kuitenkin ajatusleikin, jossa Yhdyvallat lainaisi sellaista. Olisi hyvällä tapaa härski keino voittaa hävittäjähankinta. ;)

No, eipä tätä kannata paria minuuttia pitempään helliä. Onpahan vain hetken jotain vastapainoa trackfire-pessimismille.
 
Viimeksi muokattu:
Kieltämättä vähän hankalampaa... :cool:

Korkeatorjunta hankittaneen ensisijaisesti Helsingin suojaksi. Tässä laivalavetti voisi olla ihan toimiva, tosin silloin yksi tai useampia aluksia sitoutuisi ainakin osittain pääkaupungin edustalle.


Tuo projekti sisältää myös alueellisen kattavuuden kasvattamisen, eli pattereita tulee lisää. Suojataan varmaankin muutakin kun vain Helsingiä.


Ilmatorjunnan kehittämisessä pyritään parantamaan myös sen alueellista kattavuutta. Tätä koskeva tietopyyntökierros toteutetaan loppuvuodesta.

Uudet ohjukset kantavat pidemmälle, mutta parantunut ulottuvuus ei merkittävästi lisää alueellista kattavuutta Suomen kokoisessa maassa.

– Kyllä se alueellisen kattavuuden luominen tarkoittaa sitä, että meillä on enemmän patteristoja käytössä – eli lukumäärää lisää, Renko sanoo.

Ilmatorjunnan kehittämisohjelma on osa Suomen ilmapuolustuksen laajempaa kehittämisohjelmaa. Se liittyy suurempiin niin kutsuttuihin strategisiin hankkeisiin eli Hornet-hävittäjien korvaajien valintaan ja neljän uuden korvetin (Laivue 2020) hankkimiseen Merivoimille käytöstä poistuvien aluksien tilalle.
 
Kaikki Israelin järjestelmät eivät ole Suomelle kaupan, koska USA suojelee kotimaisten yritysten markkinoita. Esim. David’s Sling piti vetää pois Sveitsin kilpailusta.

Kysehän on nimenomaan siitä, että USA ei pidä osittain rahoittamiensa järjestelmien myymistä omien kilpailijoina. Noin selvyyden vuoksi.
 
Kiehtova kähmintä olisi jos rahat laitettaisiin kasaan ja tulisi F-35 + THAAD. Monestakohan ensin mainitusta joutuisi luopumaan, että jälkimmäistä saisi edes minimimäärän (patteri?, 3?)

Menisi ainakin hapankaali väärään kurkkuun hetkeksi.

Tosin eipä se taida olla hyödyllinen (siis kustannustehokas) kuin juuri ballististen torjunnassa, johon ei ole varaa. Sallisin kuitenkin ajatusleikin, jossa Yhdyvallat lainaisi sellaista. Olisi hyvällä tapaa härski keino voittaa hävittäjähankinta. ;)

No, eipä tätä kannata paria minuuttia pitempään helliä. Onpahan vain hetken jotain vastapainoa trackfire-pessimismille.

Eikö THAAD ole tolkuttoman kallis, etenkin suorituskyky huomioiden? Wikipedia-hinnoista ekstapoloiden pari AEGIS-hävittäjää siilot täynnä SM-3 ja SM-6 -ohjuksia vaikuttaisi jotenkin uskottavammalta ratkaisulta ohjuspuolustukseen verrattuna tuohon saudien THAAD-hankintaan.

 
Tuolla hankinnalla pyritään taklaamaan myös matalalla lentäviä risteilyohjuksia.

"Matalammalla lentävien risteilyohjusten torjuntaankin tullee "kylkiäisenä" lisää suorituskykyä, mutta ei ballististen ohjusten torjuntaan."

Joten tuo Taavetin linko voi olla hiukan turhan kova tuote siihen.

https://missilethreat.csis.org/defsys/davids-sling/ Artikkelin mukaan Stunner ohjus olisi suhteelisen halpa
~1milj $/kpl. Pitkän kantaman (160+km) ohjuksena 4-6 patteria kattas koko itärajan.
 
[.
Tuo projekti sisältää myös alueellisen kattavuuden kasvattamisen, eli pattereita tulee lisää. Suojataan varmaankin muutakin kun vain Helsingiä.


Ilmatorjunnan kehittämisessä pyritään parantamaan myös sen alueellista kattavuutta. Tätä koskeva tietopyyntökierros toteutetaan loppuvuodesta.

Uudet ohjukset kantavat pidemmälle, mutta parantunut ulottuvuus ei merkittävästi lisää alueellista kattavuutta Suomen kokoisessa maassa.

– Kyllä se alueellisen kattavuuden luominen tarkoittaa sitä, että meillä on enemmän patteristoja käytössä – eli lukumäärää lisää, Renko sanoo.

Ilmatorjunnan kehittämisohjelma on osa Suomen ilmapuolustuksen laajempaa kehittämisohjelmaa. Se liittyy suurempiin niin kutsuttuihin strategisiin hankkeisiin eli Hornet-hävittäjien korvaajien valintaan ja neljän uuden korvetin (Laivue 2020) hankkimiseen Merivoimille käytöstä poistuvien aluksien tilalle.

Tuo "alueellinen kattavuus" on tosiaan erillinen hanke jolla nähtävästi paikataan Crotalen ja tykkien poistuessa syntyvää aukkoa. Siitä lähti erilliset tietopyynnöt ja se etenee omalla aikataulullaan. It on tietysti kokonaisuus joten Nasams-patterien terästäminen voisi olla osana toista hanketta mutta ei niillä tietenkään kaikkea voi hoitaa. Korkeatorjunta on varmaan se todennäköisempi vaihtoehto.

Mielenkiintoista nähdä mitä tämä toinen hanke tuo tullessaan. Siinä on kuitenkin isompia periaatteellisia ratkaisuja mukana. Mm. 35mm it-tykkien tulevaisuus ja drone-torjunta sekä kohdesuojaus yms. Kaikki ei ehkä onnistu pelkällä yksittäisellä Crotalen korvaavalla kevyellä ohjusjärjestelmällä.
 
Tuo projekti sisältää myös alueellisen kattavuuden kasvattamisen, eli pattereita tulee lisää. Suojataan varmaankin muutakin kun vain Helsingiä.


Ilmatorjunnan kehittämisessä pyritään parantamaan myös sen alueellista kattavuutta. Tätä koskeva tietopyyntökierros toteutetaan loppuvuodesta.

Uudet ohjukset kantavat pidemmälle, mutta parantunut ulottuvuus ei merkittävästi lisää alueellista kattavuutta Suomen kokoisessa maassa.

– Kyllä se alueellisen kattavuuden luominen tarkoittaa sitä, että meillä on enemmän patteristoja käytössä – eli lukumäärää lisää, Renko sanoo.

Ilmatorjunnan kehittämisohjelma on osa Suomen ilmapuolustuksen laajempaa kehittämisohjelmaa. Se liittyy suurempiin niin kutsuttuihin strategisiin hankkeisiin eli Hornet-hävittäjien korvaajien valintaan ja neljän uuden korvetin (Laivue 2020) hankkimiseen Merivoimille käytöstä poistuvien aluksien tilalle.

Korkeatorjunnan kehittämisessä yksi oleellinen seikka lienee jo pelkästään suorituskyvyn olemassaolo. Pieninkin epävarmuus yksiköiden sijainnista vaikuttanee heti käytettäviin lentokorkeuksiin?
 
Kyllä minun veikkaukseni korkeatorjuntaohjuksesta on vain AMRAAM-ER. Rahasyistä.
Minulla on suuri luotto AMRAAM-ER:aan. Konmaritus on ajan henki ja täten nojatuolikenraalikin nauttii vähäisestä kalustokirjavuudesta. Nämä on varmasti monimutkaisempia asioita, mutta miksipä ESSM:n moottori ja AMRAAM:n hakupää olisi huono yhdistelmä?

Mutta minä ymmärrän ilmatorjuntaohjuksista yhtä paljon kuin sika satelliiteista, joten annan asiantuntijoiden ratkaista tämän asian.
 
Tuolla hankinnalla pyritään taklaamaan myös matalalla lentäviä risteilyohjuksia.

"Matalammalla lentävien risteilyohjusten torjuntaankin tullee "kylkiäisenä" lisää suorituskykyä, mutta ei ballististen ohjusten torjuntaan."

Joten tuo Taavetin linko voi olla hiukan turhan kova tuote siihen.

Eikös risteilyohjus ole helpoimmasta päästä, kun nopeus on reilusti alle machin?
 
Back
Top