Ilmatorjunta

Olen itse pohtinut, että voisiko tulevaisuudessa passivisten EO-sensorien halventumisen myötä olla mahdollisuuksia suorittaa maalinosoitusta tutkaohjuksille paikkatiedon avulla? Ts. esim. tukiasemamastojen nokkaan EO-sensorit jotka voivat esim. leikkausmenetelmällä paikantaa passiivisesti maaleja, joiden trackit voisi antaa vaikkapa hävittäjän tai ilmatorjuntayksikön tutkaohjukselle. Sensorien hinta halventuu jatkuvasti.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmatorjunnan puolelta en muista nähneeni tai kuulleeni keskustelunlaista esimerkkitapausta, mutta merivoimien ja ilmavoimien yhteistyö pintatorjunnassa on kokeiltu toimivaksi. Oliko vuosi vai kaksi sitten, kun kerrottiin (missä?), että yhteistoimintaharjoituksessa Hornet osoitti laivaston alukselle kohteen, jonka alus ohjuksellaan kykeni harjoituksessa tuhoamaan. Toki ilmassa liikutaan vikkelämmin, mutta ainakin tällä tasolla ollaan jo.
 
Viimeksi muokattu:
Olen itse pohtinut, että voisiko tulevaisuudessa passivisten EO-sensorien halventumisen myötä olla mahdollisuuksia suorittaa maalinosoitusta tutkaohjuksille paikkatiedon avulla? Ts. esim. tukiasemamastojen nokkaan EO-sensorit jotka voivat esim. leikkausmenetelmällä paikantaa passiivisesti maaleja, joiden trackit voisi antaa vaikkapa hävittäjän tai ilmatorjuntayksikön tutkaohjukselle. Sensorien hinta halventuu jatkuvasti.
Suomessa on yli 200 päivää vuodessa, kun EO ei näe mitään... pilvet. Että se siitä.

Jossain muussa maassa, esim UAE tai Saudi-Arabia, melko hyvä idea.
 
Aiemmin käytännössä ehdotettiin EO:ta valvonta-/etsintäsensoriksi. IT-järjestelmien EO-sensorit eivät yleensä ole etsintä-/valvontasensoreita ja niitä täydentää (aina) tutka.

IT-järjestelmien EO-sensoreiden tärkeimmät tehtävät ovat maalin tunnistus ja häirinnän väistö. Ne täydentävä ensisijaista tutkasensoria.
 
Aiemmin käytännössä ehdotettiin EO:ta valvonta-/etsintäsensoriksi. IT-järjestelmien EO-sensorit eivät yleensä ole etsintä-/valvontasensoreita ja niitä täydentää (aina) tutka.

IT-järjestelmien EO-sensoreiden tärkeimmät tehtävät ovat maalin tunnistus ja häirinnän väistö. Ne täydentävä ensisijaista tutkasensoria.

Toisaalta puhuttiin tekniikan kehittymisestä ja mahdollisuuksien lisääntymisestä. . Onhan EO:n tehtäväkenttä tutkien rinnalla muutenkin laajentunut tekniikan kehittyessä. Etenkin pimeätoiminta on tullut vahvasti kuvaan mukaan ITO79:n jälkeen. Ehkä tällä sektorilla päästään vielä pidemmällekin. Onko lopputulemana esitetyn kaltainen maalinosoituskyky on tietysti eri asia.

Päämenetelmäksi EO:ta on tähän mennessä kaavailtu kai ainoastaan Tuuli-luokalle.
 
Nyt laitetaanpa palstalla odotukset tiskiin. Eikä sitten ammuta yli ettei jouduta pettymään. Tosin aiemmin nähdyn perusteella ei pitäisi olla vaaraa vaikka olevinaan on eurot niin vähissä. ;)

Onko se pelkkä AMRAAM-ER ja ei mitään lisäpömpeliä? Vai vieläkö joku keksii karvalakimman suorituskykyparannuksen?
 
Kongsbergin mukaan AMRAAM ER tarjoaa 50% lisäyksen kantomatkaan ja 70% ulottuvamman korkeusulottuvuuden AMRAAM C7:ään verrattuna. Mikä vika moisessa olisi? Koko rahalla Echo Romeota.
 
Kongsbergin mukaan AMRAAM ER tarjoaa 50% lisäyksen kantomatkaan ja 70% ulottuvamman korkeusulottuvuuden AMRAAM C7:ään verrattuna. Mikä vika moisessa olisi? Koko rahalla Echo Romeota.

Mitä isompi osa vähistä rahoista kohdistuu ampumatarvikkeisiin sitä parempi. Siltä pohjalta ER kuulostaa erittäin hyvälle.
 
Suomessa on yli 200 päivää vuodessa, kun EO ei näe mitään... pilvet. Että se siitä.

Jossain muussa maassa, esim UAE tai Saudi-Arabia, melko hyvä idea.

Jos hieman saivarrellaan, niin näkee kyllä, mutta suorituskyky vain on hyvin rajallinen :cool: Kerran erääseen juttuun liittyen (jonkun tekemänä) tutkittiin IR ja IIR -hakupäiden toimivuutta hankalissa olosuhteissa. Lopputulemana oli, että EO-järjestelmät toimivat noin 95% vuotuisista päivistä vähintään tyydyttävästi (käytettiin useiden kymmenien vuosien taltioitua sää-dataa).

On tietenkin aivan helvetin huonoa tuuria, jos se kriittinen käyttöajankohta sattuu juuri sille 5% aikaslotille, mutta simmoista se on...
 
Olen itse pohtinut, että voisiko tulevaisuudessa passivisten EO-sensorien halventumisen myötä olla mahdollisuuksia suorittaa maalinosoitusta tutkaohjuksille paikkatiedon avulla? Ts. esim. tukiasemamastojen nokkaan EO-sensorit jotka voivat esim. leikkausmenetelmällä paikantaa passiivisesti maaleja, joiden trackit voisi antaa vaikkapa hävittäjän tai ilmatorjuntayksikön tutkaohjukselle. Sensorien hinta halventuu jatkuvasti.

Kyllä esittämiäsi ratkaisuja tullaan varmasti jatkossa näkemään, yhdistettynä passiiviseen tutkaan ja multistaattisiin tutkajärjestelmiin. Odotellaan nyt vielä jokunen vuosi...
 
Toisaalta puhuttiin tekniikan kehittymisestä ja mahdollisuuksien lisääntymisestä. . Onhan EO:n tehtäväkenttä tutkien rinnalla muutenkin laajentunut tekniikan kehittyessä. Etenkin pimeätoiminta on tullut vahvasti kuvaan mukaan ITO79:n jälkeen. Ehkä tällä sektorilla päästään vielä pidemmällekin. Onko lopputulemana esitetyn kaltainen maalinosoituskyky on tietysti eri asia.

Päämenetelmäksi EO:ta on tähän mennessä kaavailtu kai ainoastaan Tuuli-luokalle.

Tämä pitää kyllä paikkansa. Silloisen Sagemin IP-keilain oli ainoa markkinoilla oleva sensori, jonka olisi saanut järkevästi teleskooppimaston päähän (onneksi ei päästy niin pitkälle :)) Yksi vaihtoehto olisi ollut hankkia AH-64 Apache hekon Longbow-sensoripaketti, mutta konsepti oli hieman liian haastava jopa senaikaisille innovaattoreille...
 
Ilmatorjunnan puolelta en muista nähneeni tai kuulleeni keskustelunlaista esimerkkitapausta, mutta merivoimien ja ilmavoimien yhteistyö pintatorjunnassa on kokeiltu toimivaksi. Oliko vuosi vai kaksi sitten, kun kerrottiin (missä?), että yhteistoimintaharjoituksessa Hornet osoitti laivaston alukselle kohteen, jonka alus ohjuksellaan kykeni harjoituksessa tuhoamaan. Toki ilmassa liikutaan vikkelämmin, mutta ainakin tällä tasolla ollaan jo.

Tuo mainitsemasi asia pitää kyllä paikkansa, ja sitä kokeiltiin jo jokunen vuosi sitten. Todennettu kyky on olemassa, kehittyy ja ylläpidetään. Tulevalle HX-järjestelmälle on asetettu myös suuria odotuksia, ja tulevat varmasti täyttymään, ilman että monitoimihävittäjää edes käytettäisiin aselavettina. Ottaen huomioon käyttöön tulevan GB5-kaluston kantaman ilmavoimien rooli maalinosoittajana tulee vain korostumaan.
 
Jokseenkin kaikissa it-järjestelmissämme on ollut ja on myös EO-vaihtoehto tutkan rinnalla joten ei kai se tosiaan ihan joutava turhake ole.

Ainakin NASAMS II järjestelmässä EO-sensori on lisänä, ja käsittääkseni tulitoiminta voidaan toteuttaa passiivisesti pelkästään sen varassa.
 
Nyt laitetaanpa palstalla odotukset tiskiin. Eikä sitten ammuta yli ettei jouduta pettymään. Tosin aiemmin nähdyn perusteella ei pitäisi olla vaaraa vaikka olevinaan on eurot niin vähissä. ;)

Onko se pelkkä AMRAAM-ER ja ei mitään lisäpömpeliä? Vai vieläkö joku keksii karvalakimman suorituskykyparannuksen?

Tuohon kyllä on vaikeaa heittää edes mitään valistunuttua arvailua. Uusi strategisen suunnittelun kierros lienee jo meneillään, ja eläköityneenä on vaikea edes arvuutella, minkälainen kanta siellä tullaan ottamaan korkeatorjuntapuutteiden lisäksi esim ohjustorjuntaan. Mikäli puolustushallinnolle annetut suunnittelukehykset nojaavat kärkihankkeiden erillisrahoitukseen, niin normibudjetin puitteissa voisi olettaa, että ilmatorjunnan kehittämiseen 2020-luvulla käytetään paljon paljon arvioitua enemmän. Kivinenhän ilmoitteli varsin tiukasta hankinta-aikataulusta uutisextrassa.

Elellään ainakin hetken aikaa toiveikkaassa ilmapiirissä :)
 
AMRAAM-ER mahdollinen hankinta lisää alueilmatorjunnan vaikuttavuutta kyllä, mutta onko kyseessä varsinainen korkeatorjuntakyky vai olemassa olevan järjestelmän kehittäminen? NASAMS hankittiin aikanaan perusteena mm. se että järjestelmä on moderni ja sillä on kehityskaarta.

Sitten kun tarkastellaan sitä BUK M1 jättämää suorituskykyaukkoa pk-seudulla niin NASAMSin vertailu vaikkapa SAMP/T MAMBAan tai Skyceptoriin alkaa näkymään järjestelmävertailussa. Arabel kykenee näyttämään ja seuraamaan yli 100 maalia ja An/MPQ-64 F1 noin 60 maalia. Sitten EMPAR kykenee yli 300 maalin seuraamiseen ja ELTA ELM-2084 MMR taas 1100 maalin seuraamiseen. MMR AD-moodin kantama on maksimillaan 256 NM.

Rahastahan tuo on kiinni, mutta enpä olisi pahoillani jos MMR ja Skyceptor tulisiva valituiksi edes pienessä määrin. Jos pk-seutua halutaan tosissaan puolustaa ilmatorjunnalla, se vaatii NASAMSia kehittyneempää järjestelmää lisäksi, eikä pelkkää uutta ohjusta olemassaolevaan laukaisimeen..
 
AMRAAM-ER mahdollinen hankinta lisää alueilmatorjunnan vaikuttavuutta kyllä, mutta onko kyseessä varsinainen korkeatorjuntakyky vai olemassa olevan järjestelmän kehittäminen? NASAMS hankittiin aikanaan perusteena mm. se että järjestelmä on moderni ja sillä on kehityskaarta.

Sitten kun tarkastellaan sitä BUK M1 jättämää suorituskykyaukkoa pk-seudulla niin NASAMSin vertailu vaikkapa SAMP/T MAMBAan tai Skyceptoriin alkaa näkymään järjestelmävertailussa. Arabel kykenee näyttämään ja seuraamaan yli 100 maalia ja An/MPQ-64 F1 noin 60 maalia. Sitten EMPAR kykenee yli 300 maalin seuraamiseen ja ELTA ELM-2084 MMR taas 1100 maalin seuraamiseen. MMR AD-moodin kantama on maksimillaan 256 NM.

Rahastahan tuo on kiinni, mutta enpä olisi pahoillani jos MMR ja Skyceptor tulisiva valituiksi edes pienessä määrin. Jos pk-seutua halutaan tosissaan puolustaa ilmatorjunnalla, se vaatii NASAMSia kehittyneempää järjestelmää lisäksi, eikä pelkkää uutta ohjusta olemassaolevaan laukaisimeen..

Tuossa varmaan kuluu kahvia ja tupakkia kun it-miehet miettivät mitä halutaan ja toisaalta mihin on varaa. Etenkin kun rinnakkaisen hankkeen puitteissa pitää vielä pähkiä koko ilmatorjunnan järjestelmäkokonaisuutta pitkälle tulevaisuuteen.
 
Back
Top