Nhhk
Kenraali
Tässä on kyllä pointti.
Mutta miksi ei heti valista näin?
Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
Mutta miksi ei heti valista näin?
Julkisuuteen tuodussa iskukykyraportissa esim. Merivoimien MTO:t ja niiden mahdollisuudet oli jätetty täysin pois, samoin mahdolliset RO:t.
HX-esiselvityshankkeessa vastakkain asetettiin olkiukot (pelkkä ilmatorjuntaa, pelkkä kuvitteellinen miehittämätön kone) vs. HX erilaisten painotusvaihtoehtojen sijaan, samalla kun esim. pintalaukaistavat ohjukset jätettiin pois matriisista. Pintalaukaistavilla ballistisilla tai risteilyohjuksillahan voi hoitaa esim. osaa hyökkäyksellisestä vastailmatoiminnasta, kaukovaikuttamisen, vastamaatoimintaa, vastameritoimintaa... (entäpä kustannustehokkaasti? Ehkä, tai sitten ei - vertailussa niiden pitäisi olla mukana)
Vahvasti epäilen, että hankkeen alkuvaiheessa oli päätetty jatkaa vanhalla, helpoimmalla linjalla - eli korvataan vanhat koneet mahdollisimman samalla määrällä uusia koneita jotta ei tarvitsisi juuttua uusiin hiekkalaatikkosotiin resursoinnista, varuskunnista, koulutuksesta ym. Vaikkapa pintalaukaistavien ohjusten (ilma-, maa- ja merimaaleihin) vahvempi rooli olisi vaatinut uusia virkoja tai niiden uudelleensuuntausta ym.
Kuva voi täydentyä asiakirjojen tultu julkisuuteen, mutta epäilen radikaalia muutosta.
Edelleen, HX on hyvä hanke, ei kiitettävä, mutta hyvä. Sellainen 8.
Viimeksi muokattu:
On toki, mutta vaatii hyvin suurta effortia. Ei taikaluoti vaan osa karvakolmiota passiivinen puolustus - aktiivinen puolustus - hyökkäys.
Nhhk
Kenraali
Ei saatana. Ajattelin että en koskaan joutuisi sanomaan, mutta nyt sanon. Ehkä siellä on ollut muutama muu viisampi miettimässä näitä asioita.
Ehkä, sitä emme tiedä ennen kuin muutamien kymmenien vuosien päästä. Julkitullut materiaali on ollut heikkotasoista. Samaa luokkaa kuin olisi ehdotettu Merivoimien tulevaisuuden suorituskyvyn luojaksi a) Fregatteja b) Jurmoja c) Maalta laukaistavia merimaaliohjuksia ja todettu että vaihtoehto a on monipuolisin. Eli laitetaan haluttu lopputulos vaihtoehdoksi kahden järjettömän vaihtoehdon kanssa..
Mainittakoon, että Merivoimein Laivue 2020-materiaali on korkeatasoisempaa - vastakkain ei ole The Laivue vs. olkiukot vaan perustellut vaihtoehdot.
Ja totta on, että Sveitsin 2030-hanke on paljon paremmin perusteltu.
Edelleen, HX on hyvä hanke, ei kiitettävä, mutta hyvä.
(Myönnän käyttäväni PV:n metodia kotona hankintapäätöksissä. Uutena ajoneuvovaihtoehtona on a) Auto jonka haluan b) Moottoripyörä c) Moottorikelkka. Yhteistyössä päädymme A-vaihtoehtoon.)
Viimeksi muokattu:
Nhhk
Kenraali
Siis mitä vittua. Ensinnäkin on päätetty että hornetit pitää korvata, ja on tultu siihen lopputulokseen että tämä maksaa n:10 miljardia. Ja samaan aikaan on laivue hanke.
Joten nyt kyllä olen tyhmä kun en ymmärrä vertauskuviasi
anteeksi.
ja kun vielä juuri on hankittu K9:sit ja juuri kerrottiin kuinka maavoimille hankittiin "valoja"
Joten ole sinä pessimisti.
Lähinnä esimerkistäsi tuli myötähäpeä kuinka et voinut hankkia kiuaskiviä kun emäntä sisustaa talon
Shadowmon
Kenraali
Tämän kirjoittajan jutut saattaa olla päättömiä mutta hauskaa seurattavaa
Maavoimissa tehtiin 1990-luvun lopulla ratkaisu korvata 2 panssariprikaatia ja 10 jääkäriprikaatia uudenlaisilla kokoonpanoilla ja kyvykkyyksillä, 3 valmiusprikaatia helikoptereineen ym. Nyt sitten tulossa jotain uutta vuodelle 2035...
Merivoimien osalta tehtiin analysoinnin kautta päätös korvata pienet alukset isommilla ja monikäyttöisemmillä samalla kun luovuttiin rannikkotykistöstä ja terävöitettiin rannikkojoukkojen kärkeä. Merivoimat 2035 on jotain aivan muuta kuin Merivoimat 2015.
Ilmavoimien osalta tehtiin käytännössä päätös korvata 64 monitoimihävittäjää 64:llä monitoimihävittäjällä (toteuma saattaa toki olla pienempi) ilman muiden vaihtoehtojen ja kombinaatioiden tarkastelua - kyllähän se vähän haiskahtaa, varsinkin kun Suomella ei ole omaa lentokoneteollisuutta jota pitäisi tukea. 1980-luvun loppuun verrattuna meille myydään kuitenkin käytännössä mitä haluamme ostaa, useiden meille myytävien toimintakykyjen kyvyt (vaikkapa nyt ito:t, ballistiset ohjukset, risteilyohjukset) ovat eri luokkaa, moneen muuhun pienen maahan nähden etäisyytemme vihollisen vaikutettaviin kohteisiin on pienempi, useimmat muut pienet maat ova päätyneet erilaisiin ratkaisuihin joissa esim. ilmatorjunta painottuu enemmän...
Viimeksi muokattu:
mechanicus
Kenraali
Kyllä hankkeessa lähdettiin pyytämään suorituskykyä, ei hävittäjiä. Osoituksena tästä Growler ja Global Eye. Jostain syystä mikään tarjoaja ei yhdistänyt Design to Cost -pakettiinsa ilmatorjuntaa tai droneja.
Vaikuttamisesta tehtiin aikanaan oma selvitys, jonka perusteella osa vaikuttamiskyvystä hankittiin Ilmavoimille muiden puolustushaarjojen lisäksi. Sitä osaa kokonaisvaikuttamisen kyvystä ollaan nyt korvaamassa ja kehittämässä.
Julkiset slidet voivat olla kuraa varsinkin ilman niihin kuuluvia alustuksia, mutta ei kannata kuvitella että päätöksiä tehdään samojen prujujen pohjalta.
Vaikuttamisesta tehtiin aikanaan oma selvitys, jonka perusteella osa vaikuttamiskyvystä hankittiin Ilmavoimille muiden puolustushaarjojen lisäksi. Sitä osaa kokonaisvaikuttamisen kyvystä ollaan nyt korvaamassa ja kehittämässä.
Julkiset slidet voivat olla kuraa varsinkin ilman niihin kuuluvia alustuksia, mutta ei kannata kuvitella että päätöksiä tehdään samojen prujujen pohjalta.
atanos
Kersantti
Oletkohan miettinyt miksi julkisuuteen ei ole aiheesta juuri mitään kerrottu? Oliskohan niin että asiaa on hyvin tarkasti tutkittu ja tutkimus sisältää todennäköisesti pari sataa sivua (varmaan enemmänkin) hyvin arkaluontoista ja erittäin korkean turvaluokituksen omaavaa tekstiä. Eihän tuollaista tavaraa voi päästää julkisuuteen kaikkien pällisteltäväksi.
Yleisellä tasolla ei ole mitään tarvetta turvaluokiteltuun tietoon, vertaa Merivoimien korkeatasoista Laivue 2020 -julkaisua Ilmavoimien brosyyreihin, tasoero on selvä. Tai vaikkapa ulkomaan esimerkkinä Sveitsin Air 2030:n. Tai vaikkapa muinaiseen Iskukykytutkimukseen jossa maa- ja ilmavoimien potentiaalisia kykyjä verrattiin yleisellä tasolla keskenään.
Tyyliin: Vertailimme painotusyhdistelmiä joista yleinen vertailutaulukko tässä.
Viimeksi muokattu:
Kun HX perustelumuistiossa todetaan, että hankitaan monitoimihävittäjiä niin kyllä tarjoajatkin ymmärtävät yskän - ilmatorjuntaahan suositeltiin erilliseksi täydentäväksi ratkaisuksi, lennokkeja tutkittavan myöhemmin (aivan kuten järkevää onkin, joskus 2030-luvulla on kokemuksia Loyal Wingmeneistä ym.) Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, en epäile HX:n olevan lainkaan huono hanke, päin vastoin! Se on hyvä hanke, ei kiitettävä, mutta hyvä. Paras argumentointi HX:n puolesta on nähdäkseni se, että se on hävittäjäpainotteisuuden ansiosta selkeästi poliitikoille paketoitavissa oleva asia. Iso ja leveä hanke voisi ajautua Suomessa riskiin osasuorituskykyjen leikkauksesta.
Työryhmä esittää, että Hornet-kaluston suorituskyky korvataan monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Monitoimihävittäjän suorituskykyä täydennetään ilmatorjunnan suorituskyvyillä. Tarve ja mahdollisuudet miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien ja muiden täydentävien suorituskykyjen hankkimiseksi tulee analysoida myöhemmin.
Viimeksi muokattu:
Einomies1
Respected Leader
Oikeata puhetta. Sama periaatteessa pätee niinkin että pyritään aktiivisella toiminnalla tuhoamaan vihollisen lentokalustoa maassa ja taivaalla ennakoivasti. On tehokkaampaa tuhota ohjuksia ampuva lentokone ja pilotti kuin ohjus. Vastapuoli ei kuitenkaan pysty pitkään ammuskelemaan meitä ballistisilla ss-ohjuksilla.
JASSM ja JASSM ER riittävällä maalitiedolla mahdollistaa asioita, joita ei koskaan ennen ollut. Kauaskantoisella vaikuttamisella maahan kasvatetaan vihollisen lentokaluston lentomatkaa ja sitäkautta lisätään niiden riippuvuutta ilmatankkauksesta tai heikennetään hävittäjäpommittajien kuormaa. Ensi-iskuun tämä ei vaikuta, mutta konfliktin jatkuessa sillä saadaan vaikutusta.
Lapista vielä sen verran että ko. herra on Suomen Sotilas-lehdessä vaikuttanut vuosia ja suoltanut samaa teesiään uudelleen ja uudelleen. Muistan aikanani tilaajana kun Lappi kirjoitti ohjustorjunnasta ja imasta-maahan aseiden kantamasta Persianlahden ja Irakin sodista. Irakissa 2003 USA:n ilmaiskujen keskimääräinen kantama oli noussut n. 40 km. Käytettyjä aseita ei oltu luetteloitu, mutta todennäköisesti SLAM ER ja JSOW olivat ahkerassa käytössä. Jo tuolla kantamalla BUK M2 (42 km/ 20 km+)on melko hyödytön torjumaan korkealla lentäviä lentokoneita, puhumattakaan aikaisemmista versioista. Vain S-300 PMU1, S-350 ja S-400/500 ovat itäisistä it-järjestelmistä kantamaltaan relevantteja tuossa roolissa. Tietysti it-järjestelmät voivat torjua niitä heitteitä, mutta sekin käy kalliiksi pidemmän päälle.
Lisäksi USA on käyttänyt JDAM-pommien pudottamisessa "heitto-taktiikkaa" jolla lisätään GNSS-pommien kantamaa reilusti.
Hävittäjällä kiihdytetään yli äänennopeuden ja vedetään kone +10 km korkeudella jyrkkään nousukulmaan ja irroitetaan pommi. Näin ilmeisesti pommien kantamaa saadaan reilusti lisää kuin tuo ilmoitettu 20 km+.
mechanicus
Kenraali
@StmSvejk Kyllä, haluttiin monitoimihävittäjiin perustuva ratkaisu. Ainoastaan a.lappistit kuvittelevat ilmapuolustusta voitavan tehdä tehokkaasti ja kustannustehokasti maasta käsin. Tutkittiin ja päädyttiin monitoimihävittäjään, kuten kaikki muutkin verrokkimaat, joten tuskin kovin paljon pieleen on tutkittu. Suorituskykyä hankittaessa jätettiin tarjoajille edelleen mahdollisuus täydentää monitoimihävittäjään pohjautuvaa suorituskykyä muilla järjestelmillä, kuten kaksi tarjoajaa on tehnytkin.
Et ole toistaiseksi osoittanut mitään, mikä tukisi väitettäsi siistiä, että HX-hankkeessa ei olisi oltu avoimia myös muiden järjestelmien kuin monitoimihävittäjien hankkimiselle, jos se olisi suorituskyvyllisesti kannattavaa.
Et ole toistaiseksi osoittanut mitään, mikä tukisi väitettäsi siistiä, että HX-hankkeessa ei olisi oltu avoimia myös muiden järjestelmien kuin monitoimihävittäjien hankkimiselle, jos se olisi suorituskyvyllisesti kannattavaa.
Itse pitäisin Suomen osalta merkittävimpänä ilmauhkana juuri nyt risteilyohjuksia - pinnalta tai ilmasta laukaistuna. Niitä on Venäjällä sangen paljon, niillä on pitkä kantama, ne voidaan laukoa vaikka Kaspian mereltä tai Moskovan tienoilta ilmasta tai maasta...
Tulevaisuudessa melko suuri uhka tulevat olemaan melko kevyetkin lennokkijärjestelmät - joko itsemurhamoodissa tai pienillä pommeilla. Suomi on pieni maa. Esimerkiksi Suursaaresta on lyhyt matka pk-seudulle tai Kymijoen Kurskiin pienellekin droonille. Näiden osalta suuri riski on ilmapuolustusjärjestelmän kyllästäminen.
Toinen suuri uusi uhka tulevat olemaan erilaiset tykistöraketit. 9A52-4 Tornadon tämän hetkinen kantama on 120km ja kasvanee entisestään kun taistelukärkeä kevennettänee... Tykistöraketein pystyy muodostamaan suuren uhan pk-seudulle ja eteläiselle rantamaalle jo melko pian. Lisäys: arviolta 200km kantava Tornadon raketti on jo testeissä.
Jälleen kerran, tätä peliä pelaa kaksi eikä kuolemantähdistä ole kyse...
Viimeksi muokattu:
Eihän kukaan ehkä Lapin märkiä unia lukuun ottamatta kuvittele hävittäjillä korvattavan ilmatorjuntaa tai päin vastoin, jo HX-esiselvityshankkeessa todetaan tietenkin kykyjen täydentävän toisiaan.
Tanska hankki 27 F-35:ttä ja 3 kaukoilmatorjuntafregattia, 2 alueilmatorjuntaan käytettävissä olevaa alusta. Singaporella 100 hävittäjää, 6 kaukoilmatorjuntafregattia (raskas) 8 alueilmatorjuntakykyistä korvettia, 3 kaukoilmatorjuntapatteria, 3 alueilmatorjuntapatteria. Sveitsi hankkii sekä kaukoilmatorjuntaa että hävittäjiä. Suomen ratkaisu on kansainvälisessä vertailussa hyvin hävittäjäpainotteinen - mikä korostuisi entisestään jos vertailua tehtäisiin vieläpä maihin jotka ovat "etulinjavaltioita" ja ovat riittävän isoja varustaakseen ilmavoimat.
Suurvaltoihin verrattuna vertailu esim. USN:n voisi olla valottava - mikä on it:n rooli, mikä pinnalta laukaistavien aseiden rooli, mikä lekojen rooli?
Suomi ei ole saari, aluksilla ei voi toki olla samaa merkitystä ilmapuolustuksessa. Suomi on kuitenkin kapea maa lähellä vihollisaluetta.
Lisäksi ongelmana tosiaan on, että maalta/mereltä laukaistavia ballistisia ohjuksia / tykistöraketteja + risteilyohjuksia ei otettu vertailutaulukkoon mukaan - mille olisi Suomen kaltaisessa kapeahkossa maassa poikkeuksellisen hyvät toimintamahdollisuudet.
Viimeksi muokattu:
Einomies1
Respected Leader
Ei se nyt ihan noin kyllä ole. Yhdysvallat ei myy meille kaikkea, kuten Tomahawk-risteilyohjuksia. Eikä sellaisia halutakkaan,koska yli 1600km kantaman ohjuksella on aika vaikea nähdä puolustuksellista roolia paitsi uhkausmielessä. Tähän leikkiin meilllä ei lähdetä eikä pidä, koska vaikkapa Moskovan uhkaaminen tuollaisilla aseilla saisi aikaan merkittävän muutoksen vastapuolen doktriinissa asejärjestelmien osalta. Siellä on aina enemmän pelotetta eikä noin suurta vihollista kannata härkkiä turhan takia.
Sitten voisit laittaa noita esimerkkejä "useista pienistä maista", jotka ovat päätyneet painotettuun ilmatorjuntaan. Olisi helpompi ymmärtää.
Singaporea ei oikein voi laittaa vertailuun maantieteellisen sijainnin sekä rahoituksen suhteen. Suomen puolustusbudjetti on alle 1/3 niiden vastaavasta ja maalla ei ole käytännössä maarajaa kuin saarelle johtavat sillat Johorin salmen ylitse. Muutenkaan maan ei varmaan tarvitse pelätä suurvaltojen hyökkäävän maata pitkin kun ja Malesia on suhteellisen vakaa ja sen asevoimat eivät muodosta juurikaan uhkaa. Esimerkiksi tykistön määräero Suomeen on suuri ja sille on syynsä. Selvää on että lilliputtivaltion on järkeä panostaa tuossa paikassa mereltä tulevan hyökkäyksen torjuntaan pinnalta ja ilmasta. https://www.globalfirepower.com/defense-spending-budget.asp
Meinaatko oikeasti että meille hankittaisiin tuollaisia asejärjestelmiä?
. Ne olisivat huomattavan kalliita ja vaatisivat paljon suurempia aluksia. Lisäksi kukaan meille ei ballistisia ohjuksia myisi koska se vaikuttaisi Itämeren ja pohjolan turvallisuuteen vain heikentävästi. Pelkkä maantieto ei tässä vaikuta, vaan turvallisuutta on ajateltava kokonaisuutena. Uskottava oman maan puolustus voidaan järjestää muutenkin kuin yrittää kilpavarustella isojen poikien kanssa ja sitä peliä ei meille edes sallittaisi.
Einomies1
Respected Leader
Helppo olla samaa mieltä. Siksi meillä on hankittu noiden torjuntaa kykenevä NASAMS II. Kantamaa tarvitaan lisää, mutta se vaatii nykyistä parempaa sensoriverkostoa. JLENS tai AEW-kone olisivat hyviä lisäkykyjä.
Kyllästämisen uhkan takia kapasiteettia pitää olla reilusti suojattavien kohteiden lähellä. Tarvitaan siis 2 tai mielummin 3 kehää eri järjestelmillä. Kaikkea ei kuitenkaan voida suojata ohjuksilta ja se pitää hyväksyä. Kalibr- ja KH-101 ohjukset ovat todennäköisiä uhkia strategisessa mielessä näistä. Toinen lauotaan lentokoneista (Tu-95, TU-160) ja toinen noista aluksista tms.
Kyllä ja tähän pitää varautua. Korkeatorjuntakyky on kuitenkin pääosin eri asia ja dronet vaativat paljon kattavampaa kykyä kuin 1 tai 2 patteria huippuohjuksia.
Hyvä huomio! NASAMS kykenee hyvin todennäköisesti jo torjumaan näitä kunhan siihen on hyvä maalitieto. Luulisin että vastatykistötutkat voivat auttaa asiassa ja nehän ovat monitoimisia kun havaitsevat ilmamaalit etäältä myös.
Toisaalta tuo 200km kantama on meille jo mahdollinen lamautettava JASSM- ja Gabriel 5 ohjuksilla. Vastapuoli joutuu vähintään vaihtelemaan asemiaan ja Helsinkiin ei voida vaikuttaa noilla kuin kapeasta sektorista. Jos uhka tulisi 180 tai 360 asteen sektorista, se olisi jo hankalaa. Meillä on myös mahdollisuus hankkia ER GMLRS ohjuksia, joilla saadaan 150 km kantama.
Se että Venäjällä on kantamaa ei tarkoita vielä aseiden rajoituksetonta kykyä uhata sotilaallisia kohteita. Ohjuksia voi laukoa terrorimielessä kuten Mariuopolissa,mutta tarkkaan maalinosoitukseen tarvitaan muutakin.
Ei se nyt ihan noin kyllä ole. Yhdysvallat ei myy meille kaikkea, kuten Tomahawk-risteilyohjuksia. Eikä sellaisia halutakkaan,koska yli 1600km kantaman ohjuksella on aika vaikea nähdä puolustuksellista roolia paitsi uhkausmielessä. Tähän leikkiin meilllä ei lähdetä eikä pidä, koska vaikkapa Moskovan uhkaaminen tuollaisilla aseilla saisi aikaan merkittävän muutoksen vastapuolen doktriinissa asejärjestelmien osalta. Siellä on aina enemmän pelotetta eikä noin suurta vihollista kannata härkkiä turhan takia.
Sitten voisit laittaa noita esimerkkejä "useista pienistä maista", jotka ovat päätyneet painotettuun ilmatorjuntaan. Olisi helpompi ymmärtää.
Singaporea ei oikein voi laittaa vertailuun maantieteellisen sijainnin sekä rahoituksen suhteen. Suomen puolustusbudjetti on alle 1/3 niiden vastaavasta ja maalla ei ole käytännössä maarajaa kuin saarelle johtavat sillat Johorin salmen ylitse. Muutenkaan maan ei varmaan tarvitse pelätä suurvaltojen hyökkäävän maata pitkin kun ja Malesia on suhteellisen vakaa ja sen asevoimat eivät muodosta juurikaan uhkaa. Esimerkiksi tykistön määräero Suomeen on suuri ja sille on syynsä. Selvää on että lilliputtivaltion on järkeä panostaa tuossa paikassa mereltä tulevan hyökkäyksen torjuntaan pinnalta ja ilmasta. https://www.globalfirepower.com/defense-spending-budget.asp
Meinaatko oikeasti että meille hankittaisiin tuollaisia asejärjestelmiä?
Suomella on jo risteilyohjuksia käytössä ja tulossa - JASSM, RBS-15, Gabriel ANAM ym. Ballistisella puolella ATACMS olisi saatu hankittua, GMLRS hankittu, PrSM varmaan hankitaan...
No, pienistä maista Suomea enemmän ilmatorjuntaan suhteessa hävittäjätorjuntaan - mereltä tai maalta - painottavat suhteessa enemmän mm. Tanska, Singapore, Sveitsi, Etelä-Korea, Romania, Puola, Israel...
Itse asiassa kun miettii, niin Norja ja Ruotsi taitavat olla ne poikkeukset Suomen ohella toiseen suuntaan? Tuleeko mieleen muita? Norjan ja Ruotsin osalta täytyy toki ottaa huomioon, että maiden ydinalueet (Oslo-Bergen-Trondheim, Tukholma-Göteborg-Malmö) sijaitsevat kauempana vihollisesta ja risteilyohjusuhan torjumisen osalta Itämeri muodostaa hyvän platan look-down-shoot-down tehtäville ilmavoimien toimesta.
Viimeksi muokattu:
Einomies1
Respected Leader
Henkilökohtaisesti pidän noita järjestelmiä enemmän Stand-off aseina koska kantama jää alle 500 km reilusti. Aika pullistelua on väittää että meillä olisi saman kategorian asejärjestelmiä kuin Kalibr- ja Tomahawk, joihin saa taktisia ydinkärkiäkin.
Tanskan maantieteellinen rooli on toinen ja siellä laivastoon on järkevää sijoittaa kun maalta tulevaa uhkaa ei ole. Maa on myös NATOn jäsen ja siellä haetaan synergiaa liittouman kanssa.
Puola on huomattavan paljon varakkaampi ja iskukykyisempi kuin suomi. Siellä on myös rahaa enemmän kuin Singaporella ja sekin on NATOn jäsenvaltio.
Etelä-Korea ja Israel ovat vihamielisten valtioiden/naapurin vieressä ja siellä ohjustorjunta korostuu ihan relevantisti. Mailla on merkittävät armeijat ja USA:n tuki takanaa eikä rahaa puutu. Selvää on että kaikenlaista kykyä voidaan ja pitää hankkia tuossa tilanteessa.
Sveitsi taas on oma kuplansa jota ei käytännössä uhkaa mikään muu kuin oma ylemmyyden tunto. Sitä tuskin kannattaa replikoida.
Selvää on että jos meillä olisi niin paljon rahaa että voitaisiin hankkia kattava ennakkovaroitusjärjestelmä ja kaikkea muutakin, olisi ilman muuta järkevää santsata myös ABM-kykyyn. Nyt niin ei ole ja tässä pitää olla realisti. Pienille maille tällaisen kyvyn saaminen vaatii lähes poikkeuksetta suurvallan jakamaa sotilaallista tukea merkittävästi. Toinen vaihtoehto on tinkiä teistä, koulutuksesta, hallinnosta(eduskunta) ja hyvinvoinnista. Sitä tuskin länsidemokratia tekee.
Asioista voidaan olla eri mieltä ja niitä voitaisiin tietysti painottaa eri lailla. Uhkana eivät kuitenkaan ole pelkät ohjukset, joten niiden torjuntaan ei voida pelkästään keskittyä jatkossakaan. Myös kiinteäsiipiset ja hekot tulevat olemaan vastapuolen maavoimien tukena vahvasti. Samaten vihollisen maavoimien kurittamiseen pitää olla resursseja myös ilmasta. Dronet eivät tähän rooliin vielä pysty kattavasti kuin hiekkasodissa.