Ilmatorjunta

Henkkoht minulla käy A Lappia sääliksi. Aikoinaan armoitettu ammattilainen ja kaikkien kunnioittama aselajitarkastaja.

Nykyään kun yrittää pitkän eläkerupeuman jälkeen vakuuttaa muita vanhenevaan tietoon nojautuen, ei lopputulos ole toivottu. Ja p... kaa tulee niskaan.

Itse tosissaan uskon että vanha IT tarkastaja hyppii onnesta huomatessaan ettei suomella ole IT:tä.
 
Julkisuuteen tuodussa iskukykyraportissa esim. Merivoimien MTO:t ja niiden mahdollisuudet oli jätetty täysin pois, samoin mahdolliset RO:t.

HX-esiselvityshankkeessa vastakkain asetettiin olkiukot (pelkkä ilmatorjuntaa, pelkkä kuvitteellinen miehittämätön kone) vs. HX erilaisten painotusvaihtoehtojen sijaan, samalla kun esim. pintalaukaistavat ohjukset jätettiin pois matriisista. Pintalaukaistavilla ballistisilla tai risteilyohjuksillahan voi hoitaa esim. osaa hyökkäyksellisestä vastailmatoiminnasta, kaukovaikuttamisen, vastamaatoimintaa, vastameritoimintaa... (entäpä kustannustehokkaasti? Ehkä, tai sitten ei - vertailussa niiden pitäisi olla mukana)

Vahvasti epäilen, että hankkeen alkuvaiheessa oli päätetty jatkaa vanhalla, helpoimmalla linjalla - eli korvataan vanhat koneet mahdollisimman samalla määrällä uusia koneita jotta ei tarvitsisi juuttua uusiin hiekkalaatikkosotiin resursoinnista, varuskunnista, koulutuksesta ym. Vaikkapa pintalaukaistavien ohjusten (ilma-, maa- ja merimaaleihin) vahvempi rooli olisi vaatinut uusia virkoja tai niiden uudelleensuuntausta ym.

Kuva voi täydentyä asiakirjojen tultu julkisuuteen, mutta epäilen radikaalia muutosta.

Edelleen, HX on hyvä hanke, ei kiitettävä, mutta hyvä. Sellainen 8.

Katso liite: 45465
En näe syytä miksei miehittämätön voisi hoitaa koskemattomuuden valvontaa maa ja merialueilla. Lisäksi puolustuksellista vastailma-ilmatoimintaa voinee tulevaisuudessa tehdä lennokilla, niillä kun on kapasiteettia päiviä kestäviin operaatioihin.

Tulevaisuuden IT voisi olla 13km korkeudella ympyrää ajava ohjuslavetti jota valvotaan maassa olevalta tutka-viestikeskuksesta.
 
En näe syytä miksei miehittämätön voisi hoitaa koskemattomuuden valvontaa maa ja merialueilla. Lisäksi puolustuksellista vastailma-ilmatoimintaa voinee tulevaisuudessa tehdä lennokilla, niillä kun on kapasiteettia päiviä kestäviin operaatioihin.

Tulevaisuuden IT voisi olla 13km korkeudella ympyrää ajava ohjuslavetti jota valvotaan maassa olevalta tutka-viestikeskuksesta.

Kun mennään kauas tulevaisuuten - ehkä, mutta sinne asti pitäisi pärjätä... Itse epäilisin että HX:n MLU:ssa koneet päivitetään optionally manned -tasolle, mutta se on asia erikseen...
 
No, pienistä maista Suomea enemmän ilmatorjuntaan suhteessa hävittäjätorjuntaan - mereltä tai maalta - painottavat suhteessa enemmän mm. Tanska, Singapore, Sveitsi, Etelä-Korea, Romania, Puola, Israel...

Teet useassa kohtaa rinnastuksia "pieniin maihin". Kuitenkin mailla on erilaisia tilanteita johtuen mm. NATO:sta ja monesta muustakin seikasta. Mielestäni yksinkertaistat paljon asioita muutenkin.
Joku Tanska, Puola tai Romania on aivan eri asioita. NATO:n sisällä voi olla vaikka että "Ok, Virolla ei oo nyt sitten ilmavoimia ollenkaan mutta hoidetaan se näin muiden NATO-maiden kesken". Rinnastus Suomeen on siis hyvin hankalaa.
Aivan turha verrata että "jos Tanskalla on tällaista kalustoa niin voiks se ollakin oikeammassa kuin Suomi tällaisella kalustolla".
 
Pommikonelautat taitavat olla jo jääneet pois sodankäynnistä. Lennokit tuolta korkeudeudessa omassa ilmatilassa ovat helppo nakki hävittäjille.

Korkealle ylettyvät ohjukset ylettyvät myös kauas ja omalta osaltaan vaikuttavat vihollisen lentoprofiileihin, lentosuoritteiden käyttöön ym. Tietyssä mielessä niillä voidaan tehdä vastailmatoimintaa - ulottamalla ilmatorjunta kauas vihollisen alueelle.

Täysin julkisen tiedon mukaan vaikkapa S300 / S400 järjestelmät Venäjällä vaikuttavat jo olemassaolollaan Suomen ilmavoimien käyttömahdollisuuksiin ajamalla lentotoimintaa alemmas, vaatimalla ELSO-resursseja, kenties vaikuttaen myös Suomen kaukotoiminta-aseiden maalitukseen ym.

Jos ajatuskokeena Venäjällä ei olisi S300/S400 järjestelmiä (tai ne onnistuttaisiin jollain onnekkaalla elso tms. keinolla lamauttamaan), meidän ilmavoimiemme käyttövapaus kasvaisi suuresti. Koneet voisivat lentää korkeammalla nopeammin, niiden tutkat havaitsisivat maalit kauempaa, ohjukset ja pommit kantaisivat pidemmälle, JASSM:t voitaisiin käyttää tärkeämpiin maaleihin...
 
Viimeksi muokattu:
Teet useassa kohtaa rinnastuksia "pieniin maihin". Kuitenkin mailla on erilaisia tilanteita johtuen mm. NATO:sta ja monesta muustakin seikasta. Mielestäni yksinkertaistat paljon asioita muutenkin.
Joku Tanska, Puola tai Romania on aivan eri asioita. NATO:n sisällä voi olla vaikka että "Ok, Virolla ei oo nyt sitten ilmavoimia ollenkaan mutta hoidetaan se näin muiden NATO-maiden kesken". Rinnastus Suomeen on siis hyvin hankalaa.
Aivan turha verrata että "jos Tanskalla on tällaista kalustoa niin voiks se ollakin oikeammassa kuin Suomi tällaisella kalustolla".

Niin, mikään muu maa ei ole Suomi, eli maalitolpat siirtyvät... ;) Mutta mainitsepa maa Suomen ja Ruotsin lisäksi joka on valinnut omista lähtökohdistaan -mitkä ne sattuvat olemaankaan - Suomen tapaisen hyvin hävittäjäpainotteisen ratkaisun? Mieleen tulee lähinnä Kanada, Australia ja Etelä-Afrikka...
 
Niin, mikään muu maa ei ole Suomi, eli maalitolpat siirtyvät... ;) Mutta mainitsepa maa Suomen ja Ruotsin lisäksi joka on valinnut omista lähtökohdistaan -mitkä ne sattuvat olemaankaan - Suomen tapaisen hyvin hävittäjäpainotteisen ratkaisun? Mieleen tulee lähinnä Kanada, Australia ja Etelä-Afrikka...
Mainitsepa niitä jotka ei ole. Huomaat kyllä pian kuinka ne eivät olekaan kovin Suomen kaltaisia. Sillä maa, jolla on varaa Patrioteihin ei jätä hävittäjiä ostamatta vaan aloittaa niistä.

Armeniasta näkee hieman miten voi käydä kun kiivetään perse edellä puuhun. S ja SA:t ovat siellä ottaneet aloitteen ohjusten/pommien imuroimisessa itseensä. ;)
 
Korkealle ylettyvät ohjukset ylettyvät myös kauas ja omalta osaltaan vaikuttavat vihollisen lentoprofiileihin, lentosuoritteiden käyttöön ym. Tietyssä mielessä niillä voidaan tehdä vastailmatoimintaa - ulottamalla ilmatorjunta kauas vihollisen alueelle.
Eikös nykyaikaikainen hävittäjä pysty samaan?
 
Joo, mutta asevaikutus useammasta lavetista on etu. Maalinosoitus ja tulenkäyttö voi tulla eri paikasta.
Olemassaolo luo sitä kuplaa, joka pitää kiertää tai yrittää lamauttaa.
Toki useampi lavetti on aina parempi, mutta mikä on se uhka mihin tarvitaan (ohjustorjuntaa maasta) korkeailmatorjuntaa?
 
Samat kuin hävittäjällä. + lisää alueellista kattavuutta, ja on toki vähän "ei kaikkia munia samaan koriin" tapaista varmistelua. Paljoa ei voi toki laittaa täydentävään järjestelmään.

"Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyky lisää aselajimme torjuntakykyä ja hävittäjätorjunnan toiminnanvapautta, toteaa ilmatorjunnan tarkastaja eversti Mikko Mäntynen Maavoimien esikunnasta."

"Ilmatorjunnan tarkastajan, eversti Sami-Antti Takamaan mukaan torjuntakyvyn parantamisessa puhutaan noin 8–15 kilometrin korkeudesta. Kohteena ovat vastustajan ilma-alukset, esimerkiksi hävittäjä-pommittajat ja pommittajat.
Matalammalla lentävien risteilyohjusten torjuntaankin tullee "kylkiäisenä" lisää suorituskykyä, mutta ei ballististen ohjusten torjuntaan
."

"Ilmatorjunnan kehittämisessä pyritään parantamaan myös sen alueellista kattavuutta. Tätä koskeva tietopyyntökierros toteutetaan loppuvuodesta.
Uudet ohjukset kantavat pidemmälle, mutta parantunut ulottuvuus ei merkittävästi lisää alueellista kattavuutta Suomen kokoisessa maassa.
– Kyllä se alueellisen kattavuuden luominen tarkoittaa sitä, että meillä on enemmän patteristoja käytössä – eli lukumäärää lisää, Renko sanoo."

 
Kyllähän tämä uusi järjestelmä vähentää tilanteita, joissa tarvitaan hävittäjä tekemään työ, ja bonuksena sitten hävittäjien saatavuus muihin tehtävätyyppeihin kasvaa.
 
Mainitsepa niitä jotka ei ole. Huomaat kyllä pian kuinka ne eivät olekaan kovin Suomen kaltaisia. Sillä maa, jolla on varaa Patrioteihin ei jätä hävittäjiä ostamatta vaan aloittaa niistä.

Armeniasta näkee hieman miten voi käydä kun kiivetään perse edellä puuhun. S ja SA:t ovat siellä ottaneet aloitteen ohjusten/pommien imuroimisessa itseensä. ;)

Niin, kerropa ne hävittäjäpainotteiset maat Ruotsin, Norjan, Kanadan ja Australian lisäksi? Ihan esimerkkejä kaipaisin... ;)
 
Siinä tehdään jonkinlainen erehdys kun unohdetaan olosuhteet, joiden myötä Buk tuli kuvioon.
Normaali oli tilanne, jossa ei ollut varaa bukmaisiin kykyihin.
Toki oikeanlaista pelimieshenkeä asianosaisilta pyrkiä jatkamaan sitä, mutta se kortti katsottiin jo aikapäiviä sitten Nasamsia ostaessa.
Ehkä Bukin myötä poistuneiden kykyjen haikailussa on täytynyt pitäytyä kun ABM:ia ei voi Suomessa vakavalla naamalla pitää keppihevosena korkeatorjunnan poliittiselle priorisoinnille.
Mieluummin kuitenkin olisi pitänyt löytää joku kolmas, uusi peruste. Nyt ajoivat vanhaksi mennyttä latua ainakin vuosikymmenen turhaan.

Nyt tarkastellen sanoisin, että ITO-tsemppareiden olisi ehkä pitänyt tehdä salaliitto merivoimien kanssa. VLS:ien avulla keskimatkan ito-kyvyn ujuttaminen olisi ehkä voinut onnistua.
Merivoimat kuitenkin päätyi mielenkiintoiselle Umkhonto-linjalle, joka toki toi heidän omiin resursseihinsa nähden hyvin tulosta. Sen sijaan maalle ei ollut näkyvyissä kehityskulkua kuten ESSM-NASAMS-AMRAAM-ER... ja siinä taustalla se paras kustannuslogiikka jo ostettujen hävittäjien ohjusten hyötykäytöstä.

Jos ilmatorjunnan kantaman perään olisi haikailtu, niin olisi pitänyt valita Pohjanmaalle Barak 8. 70km kantaman sijaan tavoitteena lienee noin 150km, eli painii nopeutta lukuunottamatta Standard-ohjuksien kanssa samassa sarjassa.

Merivoimat eivät itse tarvitse suurta kantamaa muuhun kuin inhottavien tutkalla varustettujen merivalvontakoneiden tuhoamiseen.
 
Back
Top