Ilmatorjunta

No katso nyt uudestaan minkä verran on it-järjestelmiä maavoimilla verrattuna muihin. ASRAD, Crotale, NASAMS, Marksman, (+Sergei ;) ). Muilla on häthätää yksi, usein Hawk (tai siirrytty Nasamsiin) + Stinger (tai Igla/Mistral).

Niinpä. Hornetin kanssa samoihin aikoihin hankittiin Crotale ja Marksman, sen jälkeen Buk, ASRAD-R, NASAMS jne. Harvassa Euroopan maassa on panostettu vastaavassa määrin ilmatorjuntaan 90-luvulla ja sen jälkeen. Mikä ihmeen hävittäjäpainotteisuus?
 

SM-3 on ehkä ainoa tällä hetkellä joka pystyy ballistiseen torjuntaan.


message-editor%2F1605632205788-sm-3-gal5.jpg


Ongelma meille on että maakulkuneuvossa se on turhan pitkä boostereineen. Vaihtoehto terminaalivaiheen torjuntaan on HEL, koska se lisää lämpökuormaa taistelukärjellä joka on valmiiksi ihan tarpeeksi kuuma. Idea on ylittää kilven lämpökuorma kapasiteetti.
 
Viimeksi muokattu:
Luettu on mutta mitkä on ne vihollisen hävittäjät/pommittajat joita ei omat hävittäjät pysty torjumaan tuolta korkeudelta?

Muutama pääkaupungin "suojeluun" hommattu korkeatorjuntaan kykenevä ohjuspatteri ei Suomen puolustusta paranna.
Omat hävittäjät kykenee torjumaan silloin kun ne ovat ilmassa oikeassa paikassa. Sitä ne eivät ole 60/60/24/365 koko suomen alueella.
Hävittäjien etu on että kykenevät kuitenkin torjumaan missä päin suomen ilmatilaa tahansa, joten niitä ei vihollisen ilma-alus voi kiertää valitsemalla etukäteen tarkoituksenmukaisen reitin.
Maasijoitteisen ilmatorjunnan etu on että niillä voi vaikuttaa 60/60/24/365 siellä missä ne sattuvat kulloinkin olemaan. Haitta on ettei niillä voida kattaa kuin pieni murto-osa suomen pinta-alasta.
Pk-seutu on myös osa suomea, joten sen puolustaminen ilmatorjunnalla parantaa suomen puolustusta.
 
Hävittäjiähän Suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessakin. Niillä pitäisi olla selkeä panostuksen johtorooli. Nyt vain Suomi panostaa niihin kansainvälisessä katsannossa merkittävän paljon ilmatorjunnan rooliin verrattuna. Se ei ole mikään pakko tai luonnonlaki, se on valinta.
Se valinta on seurausta valtion pinta-alan ja sotilasmenojen suhteesta. Sotilasmenojen suuruus on riippuvainen kansantuotteesta, vaikkei se olekaan ainoa vaikuttava tekijä. Kansantuote on riippuvainen väestön määrästä, sekä yksilön keskimääräisestä tuottavuudesta. Em syistä väestöntiheys on primäärinen vaikuttava tekijä asiassa.

Kun vertaat muihin valtioihin, niin laskepa niille sotilasmenojen ja pinta-alan suhde. Huomaat sen korreloivan varsin hyvin tehtyjen (tai suunniteltujen) valintojen kanssa, ellei ko valtiolla ollut poliittisia esteitä hankkia haluamiaan sotatarvikkeita.
Hongkong, Taiwan ja Sveitsi ovat hyviä esimerkkejä valtioista, jotka mainitulla suhteella ovat vastakkaisessa ääripäässä kuin Suomi. Niinpä niihin on resursseja hankkia myös niin huomattava määrä ilmatorjuntaa suhteessa pinta-alaan, jollaiseen Suomella ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Niinpä täällä sellaista valintaa ei ole mahdollista tehdä. Siitä huolimatta Suomella on maasijoitteista ilmatorjuntaa, mutta ei koko pinta-alaa kattavasti, joten sillä ei voida korvata hävittäjätorjuntaa, vaan ainoastana täydentää sillä saavutettua kokonaisuutta ilmatilan puolustuksessa varsinkin ajallisen kattavuuden osalta.
 
Se valinta on seurausta valtion pinta-alan ja sotilasmenojen suhteesta. Sotilasmenojen suuruus on riippuvainen kansantuotteesta, vaikkei se olekaan ainoa vaikuttava tekijä. Kansantuote on riippuvainen väestön määrästä, sekä yksilön keskimääräisestä tuottavuudesta. Em syistä väestöntiheys on primäärinen vaikuttava tekijä asiassa.

Kun vertaat muihin valtioihin, niin laskepa niille sotilasmenojen ja pinta-alan suhde. Huomaat sen korreloivan varsin hyvin tehtyjen (tai suunniteltujen) valintojen kanssa, ellei ko valtiolla ollut poliittisia esteitä hankkia haluamiaan sotatarvikkeita.
Hongkong, Taiwan ja Sveitsi ovat hyviä esimerkkejä valtioista, jotka mainitulla suhteella ovat vastakkaisessa ääripäässä kuin Suomi. Niinpä niihin on resursseja hankkia myös niin huomattava määrä ilmatorjuntaa suhteessa pinta-alaan, jollaiseen Suomella ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Niinpä täällä sellaista valintaa ei ole mahdollista tehdä. Siitä huolimatta Suomella on maasijoitteista ilmatorjuntaa, mutta ei koko pinta-alaa kattavasti, joten sillä ei voida korvata hävittäjätorjuntaa, vaan ainoastana täydentää sillä saavutettua kokonaisuutta ilmatilan puolustuksessa varsinkin ajallisen kattavuuden osalta.

Kiina hoitaa puolustuksen, vaikka jotakin demokratian ja kapitalismin rippeitä ko. alueella vielä onkin.
 
Tässä on se vissi tosi, että toimivan ilmavoiman luomiseen menee vuosikymmeniä. Jos olisimme erittäin it-painotteinen valtio, olisi suuremmat perusteet jatkaa samalla linjalla, koska hävittäjiin pitäisi sijoittaa paljon enemmän kokonaisjärjestelmän kehittämiseksi toimivaksi ja tuloksia saisi odotella ehkä seuraavan kalustoon asti. Onneksi meillä kuitenkin on maailmanluokan osaaminen ja kokonaisjärjestelmäkin on erittäin toimiva.

Hävittäjämaaksi ryhtyminen vaatii suuren panostuksen ja edes silti ei voi olla varma tuleeko lentokerho vai ilmavoimat. Tämä tulee pitämään jatkossakin tehokkaalla ilmavoimalla varustettujen valtioiden määrän rajallisena. Ei 10 miljardilla Suomeenkaan luotaisi ilmavoimia tyhjästä. Luettele @StmSvejk ne valtiot, jotka ovat siirtyneet hävittäjäpainoisesta ilmapuilustuksesta it-painotteiseen. (Valtiot joilla on ulkoinen uhka ja jotka samalla kustannuksella olisivat voineet jatkaa hävittäjä-linjalla)

Turkki? Lentäjät käkkii vartioston putkassa ja it-upseerit hiplaavat S-400:n konsoleita. :p
 
The US Army wants the MANPADS to be capable of shooting down relatively small UAVs weighing 21-55 lbs. (such as Scan Eagle). It is emphasized that its capabilities, within that scope, shall be equivalent or superior when placed along the Stinger missile fitted with a proximity fuse.
 
The US Army wants the MANPADS to be capable of shooting down relatively small UAVs weighing 21-55 lbs. (such as Scan Eagle). It is emphasized that its capabilities, within that scope, shall be equivalent or superior when placed along the Stinger missile fitted with a proximity fuse.

Kävipähän mielessä, että pitäisiköhän tuollaiseen kehittää sellainen "ninja" taistelukärki? Vaatisi toki sitä, että ohjus ohittaa lennokin todella läheltä, mutta lennokki on aika hidas joten ehkä se olisi mahdollista.
 
Se valinta on seurausta valtion pinta-alan ja sotilasmenojen suhteesta. Sotilasmenojen suuruus on riippuvainen kansantuotteesta, vaikkei se olekaan ainoa vaikuttava tekijä. Kansantuote on riippuvainen väestön määrästä, sekä yksilön keskimääräisestä tuottavuudesta. Em syistä väestöntiheys on primäärinen vaikuttava tekijä asiassa.

Kun vertaat muihin valtioihin, niin laskepa niille sotilasmenojen ja pinta-alan suhde. Huomaat sen korreloivan varsin hyvin tehtyjen (tai suunniteltujen) valintojen kanssa, ellei ko valtiolla ollut poliittisia esteitä hankkia haluamiaan sotatarvikkeita.
Hongkong, Taiwan ja Sveitsi ovat hyviä esimerkkejä valtioista, jotka mainitulla suhteella ovat vastakkaisessa ääripäässä kuin Suomi. Niinpä niihin on resursseja hankkia myös niin huomattava määrä ilmatorjuntaa suhteessa pinta-alaan, jollaiseen Suomella ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Niinpä täällä sellaista valintaa ei ole mahdollista tehdä. Siitä huolimatta Suomella on maasijoitteista ilmatorjuntaa, mutta ei koko pinta-alaa kattavasti, joten sillä ei voida korvata hävittäjätorjuntaa, vaan ainoastana täydentää sillä saavutettua kokonaisuutta ilmatilan puolustuksessa varsinkin ajallisen kattavuuden osalta.
Olisko mahdollista että Crotalen kaltainen vaunu ajaisi moottoritiellä 200km/h? Vaunussa ei voi olla 8 puikkoa koska painopiste pitää saada alemmas. Kun tätä pohtii niin huomaa että hävittäjällä on toinenkin etu nopeuden lisäksi. Linnuntie. Ja kolmas etu puikon potentiaalienergia.
 
The US Army wants the MANPADS to be capable of shooting down relatively small UAVs weighing 21-55 lbs. (such as Scan Eagle). It is emphasized that its capabilities, within that scope, shall be equivalent or superior when placed along the Stinger missile fitted with a proximity fuse.
Kuinkahan mones kerta tämä jo on kun yritetään kehittää korvaajaa vanhoille jalkaväen ilmatorjuntajärjestelmille?

Stinger on kuopattu useita kertoja, mutta Raytheon jatkaa sen kehittämistä. Tuskin suomikaan olisi ITO 15 järjestelmään panostanut jos kehityskaari ei olisi ollut selvä.
 
Mistä hitosta Unkari kaivaa rahat tähän kaikkeen? Ostavat pää märkänä edelleen...

Tämä toukokuinen AMRAAM-ER dsca liittyy asiaan:
 

SM-3 on ehkä ainoa tällä hetkellä joka pystyy ballistiseen torjuntaan.


message-editor%2F1605632205788-sm-3-gal5.jpg


Ongelma meille on että maakulkuneuvossa se on turhan pitkä boostereineen. Vaihtoehto terminaalivaiheen torjuntaan on HEL, koska se lisää lämpökuormaa taistelukärjellä joka on valmiiksi ihan tarpeeksi kuuma. Idea on ylittää kilven lämpökuorma kapasiteetti.

Eikä ole.

Vertailun vuoksi, meillä käytössä olleista S-125:n ohjus oli yli kuusi metriä pitkä ja BUK:n yli viisi ja puoli metriä. Patriotin ohjus puolestaan on lähelle kuusi metriä pitkä. Kuorma-auto saa olla nykyään 13 metriä pitkä eli ei tee edes tiukkaa mahduttaa hieman yli kuusi ja puolimetristä ohjusta kyytiin.
 
Mistä hitosta Unkari kaivaa rahat tähän kaikkeen? Ostavat pää märkänä edelleen...

Tämä toukokuinen AMRAAM-ER dsca liittyy asiaan:

Tämän vuoden puolustusbudjetti on yli 1,7 miljardia euroa ja yli 30 prosenttia käytetään hankintoihin.


Record-sized defense budget incoming in 2020​

BBJ
Friday, December 20, 2019, 11:45


The Ministry of Defense will have a total budget of HUF 616 billion next year, Parliamentary State Secretary Szilárd Németh announced at a press conference held in the Ministry of Defense, kormany.hu reports.
15767817952721ZvYywXp6AXpZ_L.jpg

Photo: GTS Productions / Shutterstock.com​

Németh pointed out that defense will be one of the government’s most important tasks also next year, and therefore this year, too, they have created legislation which aims at making the Hungarian Defense Forces one of the region’s most modern and effective armies.
He said the financial resources necessary for the fulfillment of this task are now available, the 2020 defense budget is a record-sized allocation, HUF 103 bln more than the 2019 budget, amounting to HUF 616 bln in total. HUF 216 bln from this sum, meaning more than 30% of the allocation, will have to be used for the development of the Hungarian Defense Forces, the State Secretary informed the press.
At the press conference, Németh denied rumors about the reinstatement of conscription.
"There will be no conscription in Hungary. The personnel of the Hungarian Defense Forces will remain based on the career soldier model and the system of voluntary reservists also in the future. As part of the Zrínyi program, by 2026 we are expecting to have a staff of 30,000 career soldiers and a reservist defense staff of 20,000," he said.
 
Se valinta on seurausta valtion pinta-alan ja sotilasmenojen suhteesta. Sotilasmenojen suuruus on riippuvainen kansantuotteesta, vaikkei se olekaan ainoa vaikuttava tekijä. Kansantuote on riippuvainen väestön määrästä, sekä yksilön keskimääräisestä tuottavuudesta. Em syistä väestöntiheys on primäärinen vaikuttava tekijä asiassa.

Kun vertaat muihin valtioihin, niin laskepa niille sotilasmenojen ja pinta-alan suhde. Huomaat sen korreloivan varsin hyvin tehtyjen (tai suunniteltujen) valintojen kanssa, ellei ko valtiolla ollut poliittisia esteitä hankkia haluamiaan sotatarvikkeita.
Hongkong, Taiwan ja Sveitsi ovat hyviä esimerkkejä valtioista, jotka mainitulla suhteella ovat vastakkaisessa ääripäässä kuin Suomi. Niinpä niihin on resursseja hankkia myös niin huomattava määrä ilmatorjuntaa suhteessa pinta-alaan, jollaiseen Suomella ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Niinpä täällä sellaista valintaa ei ole mahdollista tehdä. Siitä huolimatta Suomella on maasijoitteista ilmatorjuntaa, mutta ei koko pinta-alaa kattavasti, joten sillä ei voida korvata hävittäjätorjuntaa, vaan ainoastana täydentää sillä saavutettua kokonaisuutta ilmatilan puolustuksessa varsinkin ajallisen kattavuuden osalta.

Toki jos uskotaan "koko maata puolustetaan samalla tavalla kaikkialla" tämä pätee... Suomessa sitä puolustettavaa pinta-alaa on sangen vähän, ja ilmatorjunnan aktiivisella käytöllä nykyisillä kantamilla vaikutusaluetta ja potentiaalista vaikutusaluetta on paljon. Väestöntiheys on Suomessa varsin suuri - siellä minne se on keskittynyt, rannikolle ja muutamiin sisämaan asutuskeskuksiin.

Hävittäjät ovat hyödyllisiä, niillä on hyödyllinen rooli ilmapuolustuksessa, niitä on vain Suomella liikaa suhteessa ilmatorjuntaan, ei sen kummempaa.
 
Toki jos uskotaan "koko maata puolustetaan samalla tavalla kaikkialla" tämä pätee... Suomessa sitä puolustettavaa pinta-alaa on sangen vähän, ja ilmatorjunnan aktiivisella käytöllä nykyisillä kantamilla vaikutusaluetta ja potentiaalista vaikutusaluetta on paljon. Väestöntiheys on Suomessa varsin suuri - siellä minne se on keskittynyt, rannikolle ja muutamiin sisämaan asutuskeskuksiin.

Hävittäjät ovat hyödyllisiä, niillä on hyödyllinen rooli ilmapuolustuksessa, niitä on vain Suomella liikaa suhteessa ilmatorjuntaan, ei sen kummempaa.

Yksittäisissä kaupungeissa (lähinnä Helsinki) ja kaupunginosissa väestöntiheys on kansainvälisesti vertailukelpoisella tasolla, mutta ilmatorjunnan sateenvarjosta on pakko rakentaa yksittäistä kaupunginosaa huomattavasti kattavampi, jos sen haluaa olevan missään määrin tehokas. Havainnollistavana esimerkkinä mainittakoon, että Uudenmaan väestöntiheys on pienempi kuin esimerkiksi Sveitsin, Saksan tai Yhdistyneen kuningaskunnan. Heti Uudenmaan perässä tulevassa Varsinais-Suomessa väestöntiheys onkin enää alle neljänneksen Uudestamaasta.

Ilmatorjunnan kannalta Suomen asutus on harvassa. Suomessa on yhdeksän yli 100 000 asukkaan kaupunkia, jotka sijaitsevat seitsemässä eri maakunnassa. Ostetaanko Patriot-patteristo jokaiseen seitsemään maakuntaan? Ei välttämättä riitä edes koko HX-hankkeen 10 miljardia...
 
Yksittäisissä kaupungeissa (lähinnä Helsinki) ja kaupunginosissa väestöntiheys on kansainvälisesti vertailukelpoisella tasolla, mutta ilmatorjunnan sateenvarjosta on pakko rakentaa yksittäistä kaupunginosaa huomattavasti kattavampi, jos sen haluaa olevan missään määrin tehokas. Havainnollistavana esimerkkinä mainittakoon, että Uudenmaan väestöntiheys on pienempi kuin esimerkiksi Sveitsin, Saksan tai Yhdistyneen kuningaskunnan. Heti Uudenmaan perässä tulevassa Varsinais-Suomessa väestöntiheys onkin enää alle neljänneksen Uudestamaasta.

Ilmatorjunnan kannalta Suomen asutus on harvassa. Suomessa on yhdeksän yli 100 000 asukkaan kaupunkia, jotka sijaitsevat seitsemässä eri maakunnassa. Ostetaanko Patriot-patteristo jokaiseen seitsemään maakuntaan? Ei välttämättä riitä edes koko HX-hankkeen 10 miljardia...
Tuo olikin mielenkiintoinen ajatus: Suomi hankkii Patriot-patteriston Kaartinkaupungin suojaamiseksi 1 Mrd eurolla. Jos saadaan lisärahoitus, myös Töölö otetaan suojattavien kohteiden listalle...
 
Tuo olikin mielenkiintoinen ajatus: Suomi hankkii Patriot-patteriston Kaartinkaupungin suojaamiseksi 1 Mrd eurolla. Jos saadaan lisärahoitus, myös Töölö otetaan suojattavien kohteiden listalle...

Ne ehkä mahtuvat vielä saman sateenvarjon alle, mutta Espoosta en ole enää varma. :unsure:
 
Yksittäisissä kaupungeissa (lähinnä Helsinki) ja kaupunginosissa väestöntiheys on kansainvälisesti vertailukelpoisella tasolla, mutta ilmatorjunnan sateenvarjosta on pakko rakentaa yksittäistä kaupunginosaa huomattavasti kattavampi, jos sen haluaa olevan missään määrin tehokas. Havainnollistavana esimerkkinä mainittakoon, että Uudenmaan väestöntiheys on pienempi kuin esimerkiksi Sveitsin, Saksan tai Yhdistyneen kuningaskunnan. Heti Uudenmaan perässä tulevassa Varsinais-Suomessa väestöntiheys onkin enää alle neljänneksen Uudestamaasta.

Ilmatorjunnan kannalta Suomen asutus on harvassa. Suomessa on yhdeksän yli 100 000 asukkaan kaupunkia, jotka sijaitsevat seitsemässä eri maakunnassa. Ostetaanko Patriot-patteristo jokaiseen seitsemään maakuntaan? Ei välttämättä riitä edes koko HX-hankkeen 10 miljardia...

Niin, vaihtoehtoina on toki vain koko rahalla hävittäjiä tai koko rahalla ilmatorjuntaa - eihän niin tehdä nytkään...

Mutta hyvä, että nostit esille pääkaupunkiseudun. Etelärannikko välillä Helsinki-Virojoki Salpausselkään asti on mahdoton puolustaa yksin hävittäjävoimin. Sillä alueella on merkittävin talouden keskittymä ja todennäköisin maavoimienkin tärkein käyttöalue. Panostuksen it-hävittäjät pitäisi näkyä sen vuoksi nykyistä voimakkaammin it:n hyväksi...

Muu Suomi on toki hävittäjille oivaa aluetta, vaikka sielläkin on toki it:n tarvetta
 
Back
Top