Ilmatorjunta

[Old Boy]

Maavoimien komentaja on siinä oikeassa, että asiat on niin hyvin kuin ne tuon kokoisella organisaatiolla pystyy olemaan. Enempää ei kyettäisi käyttämään järkevästi. Mutta Meri- ja Ilmavoimissa olisi kyllä kalliita rahanreikiä ihan valmiina. Ja kriittisiä suorituskykypuutteita ne ovatkin. Heti kuntoon!

Maavoimien komentaja Hulkko muistetaan tästä "Maavoimat on paremmassa iskussa kun koskaan" lausunnosta. Mutta mitä muutakaan hän voisi sanoa, kun huoneellinen toimittajia odottaa kynät teroitettuna. Jeremiaadit olisi siirtyny seuraavan päivän otsikoihin ja sekoittanut poliitikot miettimään ehkä vielä kerran jo hallitusneuvotteluissa lukkoonlyötyä HX-hanketta. Puhumattakaan omasta väestä, siis Maavoimien henkilöstöstä, joka olisi saanut kuulla ettei heidän työnsä ole niin tärkeää, että sille on tarpeen varata riittävä rahoitus.

Mutta sen sijaan Hulkkoa siteerataan säännöllisesti väärin täällä. Ehkä joku jäsenistä oli paikallakin siellä; mä seurasin Maavoimien live-streamia. Hulkko ei sanonut, ettei tulevaa mahdollista lisärahoitusta pystyttäisi käyttämään. Hän puhui viime vuosikymmenen varojen käytöstä, joka olikin eräänlainen miniversio 1980-luvun "Maavoimen vuosikymmenestä." Mahdollisimman sanatarkasti muistista kaivettuna: "Emme olisi kyenneet viime vuosikymmenellä käyttämään enempää varoja, sillä henkilöstö ei olisi riittänyt lisäostojen valmisteluun tai lisäkaluston käyttöönottoon."

 

[Kyylä]

Johtuuko tuo siitä, että ei ole tarpeeksi henkilöstöä tekemään tietopyynnöt, tarjouspyynnöt, kilpailutukset, neuvottelut, suunnitelmat kaluston käyttöön otosta ja koulutuksen aloituksista, jne...? Että nykyinen hankintamäärä pitää jo pitää koneiston täysipäiväisesti työllistettynä?

Maavoimien hankintatoimi on luonteeltaan aivan erilaista, kuin muilla puolustushaaroilla. Meri- ja Ilmavoimat hankkivat usein integroituja kokonaisuuksia, mutta Maavioimien hankinnoissa on tyypillisesti suuri määrä erillisiä pienehköjä hankintoja. Pv:n hankintabyrokratia aiheuttaa sen, että hankkeista tulee monitahoisia ja polveilevia. Kyse ei siis ole Maavoimien huonoudesta suhteessa muihin, vaan ihan muista hankaluuksista. Yksi ihminen ehtii tehdä vain määränsä. Logistiikkalaitoksen pitäisi osaltaan helpottaa tätä tuskaa ja pitää toivoa, että näin myös käy.

Siitä huolimatta jokainen voi miettiä millaisia vaatimuksia Pv:n hankintatoimelle asetetaan. Sinkkiämpäriä mittavampi hanke ottaa helposti vuosikymmenen, vaikka siinä on koko ajan huomioitu uuden suorituskyvyn sovittaminen olemassa olevaan järjestelmään. Jos ajatellaan, että Maavoimia alettaisiin voimakkaasti paisuttaa miljardipanoksin, niin pahoin pelkään, että homma tukehtuisi tänä päivänäkin omaan mahdottomuuteensa. Ei ole henkilökuntaa ottamaan kalustoa käyttöön, ei kouluttajia, ei varastoja. Lisäksi pitäisi vielä ensin suunnitella, ohjeistaa ja lopulta myös joukkotuottaa kokoonpanot, jotka niillä uusilla kaluilla varustettaisiin. Realistinen aikajänne 20 vuotta ja merkittäviä vaikutuksia Maavoimien kaikille sektoreille. Jos isoa laivaa kääntää liian nopeasi, voi käydä niin kuin eräille Suezin kanavassa.

 

[Analysti]

Saisiko muutaman esimerkin molemmista puolustushaaroista?

Tuossa niitä jo tuli. Ehkä kriittisimmät ovat suto-hekot ja tutkavalvonta -(taistelunjohto)koneet. Ilmatankkaus myös. Sukellusveneistä ei Suomen budjettiluokassa voi haaveilla samoin kuin erillisistä pommitus- ja rynnäkkökoneista ilmavoimille. Ne ovat poissa meidän ulottuvilta ellei puolustusbudjettia lukita tälle 4,9 miljardin tasolle. Silloin jotakin voitaisiin lähteä 2030-luvulla tekemään. Konseptointi pitäisi aloittaa nyt.

 

[Nargö]

Siitä huolimatta jokainen voi miettiä millaisia vaatimuksia Pv:n hankintatoimelle asetetaan. Sinkkiämpäriä mittavampi hanke ottaa helposti vuosikymmenen, vaikka siinä on koko ajan huomioitu uuden suorituskyvyn sovittaminen olemassa olevaan järjestelmään. Jos ajatellaan, että Maavoimia alettaisiin voimakkaasti paisuttaa miljardipanoksin, niin pahoin pelkään, että homma tukehtuisi tänä päivänäkin omaan mahdottomuuteensa. Ei ole henkilökuntaa ottamaan kalustoa käyttöön, ei kouluttajia, ei varastoja. Lisäksi pitäisi vielä ensin suunnitella, ohjeistaa ja lopulta myös joukkotuottaa kokoonpanot, jotka niillä uusilla kaluilla varustettaisiin. Realistinen aikajänne 20 vuotta ja merkittäviä vaikutuksia Maavoimien kaikille sektoreille. Jos isoa laivaa kääntää liian nopeasi, voi käydä niin kuin eräille Suezin kanavassa.

Eiköhän tuo pitkälti riipu siitä, että mitä tehdään. Miljardien käyttäminen siten, että hankitaan lisäkappaleita erinäisiä jo nykyisin käytössä olevia asejärjestelmiä (esim. K9) ja sitä myöten poistetaan ne vanhat asejärjestelmät (esim. D-30) jotka ensin mainituilla voidaan korvata, vaatii vähemmän resursseja kuin kokonaan uudet järjestelmät tai järjestelmien kirjon lisääminen. Tehokasta resurssien kannalta voisi olla myös lisäammusten ja -ohjusten hankinta niiltä osin, kun varastot nykyisin ovat puutteelliset.

 

[Nargö]

Yksi esimerkki on myös toteutettu Itä-Saksan jäämistön hankinta, joka onnistui vaikka varoaikaa ei paljoa ollut, ja hankitun tavaran määrä oli miljardiluokkaa jos ajatellaan minkä verran vastaavasta määrästä olisi uutena joutunut maksamaan.

 

[Huhta]

Eihän se ole, koska järjestelmä on riittävän moderni edelleenkin. HARD-tutka on kuiskaavana vielä erittäin hyvä ja kantama on riittävä BOLIDE-ohjukselle. Onko tuohon edes AESAa saatavilla tai onko siitä hyötyä lyhyen kantaman järjestelmässä? ITO-05 voi ohjata vain yhtä ohjusta kerrallaan maaliin, joten AESA:n useista säteistä ei ole suurta hyötyä.

Painottaisin enemmän ikäloppujen Sergeiden korvaamista ja anti-drone kykyjä kuin reilu 10 vuotta vanhan systeemin suurta pimppausta. Crotalekin jatkaa lievästi päivitettynä edelleenkin, eikä siihenkään mitään AESAa ole hinguttu.

Sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt, järjestelmän tutkaa käytetään tilannekuvan muodostamiseen ja maalin löytämiseen - itse ammuntatapahtuma hoidetaan optiikalla ja laserilla. Sinänsä pärjätään siis jopa ilman tutkaa.

Päivittäminen kuitenkin kiinnostaa minua useasta syystä. Yksi on havaittavuus - tutkavaroittimet ovat kehittyneet ajan mittaan ja se mikä oli 20 vuotta sitten vaikea havaita, on tänä päivänä helpompi havaita. Toisekseen AESA-teknologiaan perustuvat tutkat ovat yleisesti ottaen luotettavampia ja vaativat vähemmän huoltoa. Kolmanneksi tehokkaampi tutka polttaa paremmin läpi häirinnästä, jos sellaista kohdataan. Neljänneksi taistelutilassa on yhä enemmän alhaisen herätteen maaleja, kuten täsmäaseita ja lennokkeja, joita vastaan uudempi tutka voisi tuoda merkittävääkin suorituskykylisää.

HARD:n ominaisuuksista taitaa olla julkisesti aika vähän tietoa. Tiedetään, että tutka toimii X-alueella, että siinä on jonkinlaisia LPI-ominaisuuksia, että sen mittausetäisyys on 20 km ja että se kykenee seuraamaan 20 kohdetta kerralla. Perstuntumani on silti, että esimerkiksi Giraffe 1X on miltei joka suhteessa kyvykkäämpi tutka kuin HARD. En vaadi väkisin uutta tutkaa, mutta ajatustasolla se kiinnostaa silti.

 

[Kyylä]

Eiköhän tuo pitkälti riipu siitä, että mitä tehdään. Miljardien käyttäminen siten, että hankitaan lisäkappaleita erinäisiä jo nykyisin käytössä olevia asejärjestelmiä (esim. K9) ja sitä myöten poistetaan ne vanhat asejärjestelmät (esim. D-30) jotka ensin mainituilla voidaan korvata, vaatii vähemmän resursseja kuin kokonaan uudet järjestelmät tai järjestelmien kirjon lisääminen. Tehokasta resurssien kannalta voisi olla myös lisäammusten ja -ohjusten hankinta niiltä osin, kun varastot nykyisin ovat puutteelliset.

Kyllä. Tämän itsekin jo tuolla edellä totesin. Valmiiksi käytössä olevan varustuksen täydentämiseen olisi mahdollista käyttää rahaa nopeastikin. Edellyttäen tietysti että valmistajalla on kapasiteettia kasvattaa tuotantoa. Esimerkiksi Senopilla ja Bittiumilla saattaa tuotannon kapasiteetti olla hyvin lähellä sitä minkä Pv pystyy säännöllisesti tilaamaan.

 

[Kyylä]

Yksi esimerkki on myös toteutettu Itä-Saksan jäämistön hankinta, joka onnistui vaikka varoaikaa ei paljoa ollut, ja hankitun tavaran määrä oli miljardiluokkaa jos ajatellaan minkä verran vastaavasta määrästä olisi uutena joutunut maksamaan.

Tuo ei välttämättä käy ainakaan oppikirjaesimerkistä. Saksasta tulleen materiaalin käyttöönottoon meni vuosikausia ja merkittävä osa päätyi varastoon taivasalle. Kalustonhallinnassa oli suuria haasteita. Todellisuus ei välttämättä ollut ihan niin ruusuinen, kuin on annettu ymmärtää.

 

[Nargö]

Tuo ei välttämättä käy ainakaan oppikirjaesimerkistä. Saksasta tulleen materiaalin käyttöönottoon meni vuosikausia ja merkittävä osa päätyi varastoon taivasalle. Kalustonhallinnassa oli suuria haasteita. Todellisuus ei välttämättä ollut ihan niin ruusuinen, kuin on annettu ymmärtää.

Kuitenkin käyttöönotto onnistui joissakin vuosissa, eli 20 vuotta siinä ei mennyt.

 

[Huhta]

Tuossa niitä jo tuli. Ehkä kriittisimmät ovat suto-hekot ja tutkavalvonta -(taistelunjohto)koneet. Ilmatankkaus myös. Sukellusveneistä ei Suomen budjettiluokassa voi haaveilla samoin kuin erillisistä pommitus- ja rynnäkkökoneista ilmavoimille. Ne ovat poissa meidän ulottuvilta ellei puolustusbudjettia lukita tälle 4,9 miljardin tasolle. Silloin jotakin voitaisiin lähteä 2030-luvulla tekemään. Konseptointi pitäisi aloittaa nyt.

Ihan väärässä ketjussa nyt nämä lentojutut kyllä, mutta kysynpä kuitenkin.

Jos ilmatankkaus on tärkeää jo toiminta-ajan pidentämiseksi hävittäjätorjunnassa, niin miksi monet asevoimat ovat laiminlyöneet ko. kyvyn rakentamisen? Sinänsä jo F-104:stä tehtiin ilmatankkaukseen kykenevä malli, eli selkeästi torjuntahävittäjän ilmatankkaamisessa on nähty jotakin arvoa, mutta silti harvalla on ne lentävät tuttipullot. Osalla on tietysti liittoutumisen kautta ko. kyky, mutta esim. Sveitsi on ymmärtääkseni aina ollut samassa korissa Suomen kanssa. Rikas Ruotsikin tyytyi pariin pieneen Herculekseen. Onko kyse tankkerikaluston tukeuttamisesta, eikö kaluston ole arveltu selviytyvän maassa? Onko perusteltua arvella, että asia olisi toisin Suomen nykytilanteessa?

Entä millaisia pommitus- ja rynnäkkökoneita ajattelisit Suomelle, jos rahaa olisi enemmän?

 

[Kyylä]

Kuitenkin käyttöönotto onnistui joissakin vuosissa, eli 20 vuotta siinä ei mennyt.

Sehän olikin merkittäviltä osin juuri sitä minkä mainitsin olevan nopealla aikataululla mahdollista., eli valmiiksi koulittujen joukkojen varustuksen täydentämistä.

Olihan tuossakin osin pitkähkö modaus- ja joukkotuotantovaihe, joka onneksi saatiin vietyä läpi ennen kuin kalusto lähti sulattoon

 

[Huhta]

Kyllä. Tämän itsekin jo tuolla edellä totesin. Valmiiksi käytössä olevan varustuksen täydentämiseen olisi mahdollista käyttää rahaa nopeastikin. Edellyttäen tietysti että valmistajalla on kapasiteettia kasvattaa tuotantoa. Esimerkiksi Senopilla ja Bittiumilla saattaa tuotannon kapasiteetti olla hyvin lähellä sitä minkä Pv pystyy säännöllisesti tilaamaan.

Toisaalta noille kotimaisille toimijoille on nimenomaan saatettu asettaa jotakin vaateita tuotannon skaalaamisen kyvykkyyden suhteen? Muuten sama ostaa tavara ulkomailta halvemmalla hinnalla.

 

[Kyylä]

Toisaalta noille kotimaisille toimijoille on nimenomaan saatettu asettaa jotakin vaateita tuotannon skaalaamisen kyvykkyyden suhteen? Muuten sama ostaa tavara ulkomailta halvemmalla hinnalla.

Kyseessä on joka tapauksessa lähinnä kotelovalmistusta ja kokoonpanoa. Valmistusmäärien lisääminen olisi varmasti mahdollista kohtuuajassa kunhan ulkomaiset alihankintaketjut vain kestävät kyydissä ja ruokkivat tuotantoa.

 

[Huhta]

Kyseessä on joka tapauksessa lähinnä kotelovalmistusta ja kokoonpanoa. Valmistusmäärien lisääminen olisi varmasti mahdollista kohtuuajassa kunhan ulkomaiset alihankintaketjut vain kestävät kyydissä ja ruokkivat tuotantoa.

Joiltain osin varmasti näin. Toisaalta ilmeisesti jotakin valmistustakin on, kerran Ukrainaan toimitettiin niitä laseretäisyysmittauskomponentteja, joista Venäjä sai hepulin. Toki esim. valonvahvistimien putket taitavat olla tuontitavaraa, ei taida edes hirveän moni tehdas maailmalla niitä valmistaa.

 

[Kyylä]

Joiltain osin varmasti näin. Toisaalta ilmeisesti jotakin valmistustakin on, kerran Ukrainaan toimitettiin niitä laseretäisyysmittauskomponentteja, joista Venäjä sai hepulin. Toki esim. valonvahvistimien putket taitavat olla tuontitavaraa, ei taida edes hirveän moni tehdas maailmalla niitä valmistaa.

En väitä tietäväni varmaksi, mutta olen ymmärtänyt, että molemmilla yrityksillä kriittiset komponentit ovat vahvasti tuontitavaraa. Eikä puskurivarastojen kerääminen ole nykyään muodissa. Tuotanto voi olla hyvinkin häiriöherkkää, tai sitten se on turvattu vanhan liiton käytännöin.

Ei silti väheksytä. Mukana on monia innovaatioita. Esimerkiksi Bittiumin tietoturvaluuri on kovassa huudossa. Melkoinen saavutus, kun käyttiksenä on Android.

 

[Jukkis]

Ihan väärässä ketjussa nyt nämä lentojutut kyllä, mutta kysynpä kuitenkin.

Jos ilmatankkaus on tärkeää jo toiminta-ajan pidentämiseksi hävittäjätorjunnassa, niin miksi monet asevoimat ovat laiminlyöneet ko. kyvyn rakentamisen? Sinänsä jo F-104:stä tehtiin ilmatankkaukseen kykenevä malli, eli selkeästi torjuntahävittäjän ilmatankkaamisessa on nähty jotakin arvoa, mutta silti harvalla on ne lentävät tuttipullot. Osalla on tietysti liittoutumisen kautta ko. kyky, mutta esim. Sveitsi on ymmärtääkseni aina ollut samassa korissa Suomen kanssa. Rikas Ruotsikin tyytyi pariin pieneen Herculekseen. Onko kyse tankkerikaluston tukeuttamisesta, eikö kaluston ole arveltu selviytyvän maassa? Onko perusteltua arvella, että asia olisi toisin Suomen nykytilanteessa?

Entä millaisia pommitus- ja rynnäkkökoneita ajattelisit Suomelle, jos rahaa olisi enemmän?

Letkua pitkin ei saa uusia ohjuksia siiven alle. Ilmatankkauksesta on hyötyä vain tehtävissä, joissa rajoitteet asettaa koneen lentoaika - eli kauas omista tukikohdista mentäessä tai harvakseltaan itsensä esille tarjoavia maaleja metsästettäessä. Kun aseet on käytetty, uudet on haettava maasta. Sveitsissä mikään paikka ei ole kaukana tukikohdista, ja meillä ei voida odottaa saatavan partioida pitkään ennen kuin naapuri sitoo koneemme taisteluun yrittäessään poistaa muutenkin vähälukuista ilmavoimaamme yhtälöstä. Tankkerin kanssa voitaisiin toki lentää paskarinkiä sen tankkerin ympäri Pohjanlahden päällä, mutta käytännöllistä suorituskykylisää siitä ei Suomen puolustamisessa saada, ei varsinkaan hintansa edestä.

 

[gekados]

Ah, jokakeväisen "onko järkee vai ei" ilmatankkauskeskustelun aika.

Koska en jaksa toistella samoja asioita kerta toisensa jälkeen, jätän vain tämän tähän:

Myös Wikipedian kohta https://en.wikipedia.org/wiki/Aerial_refueling#Tactical auttaa ymmärtämään mistä on kyse.

Tankers are considered "force multipliers", because they convey considerable tactical advantages. Primarily, aerial refueling adds to the combat radius of attack, fighter and bombers aircraft, and allows patrol aircraft to remain airborne longer, thereby reducing the numbers of aircraft necessary to accomplish a given mission. Aerial refueling can also mitigate basing issues which might otherwise place limitations on combat payload. Combat aircraft operating from airfields with shorter runways must limit their takeoff weight, which could mean a choice between range (fuel) and combat payload (munitions). Aerial refueling, however, eliminates many of these basing difficulties because a combat aircraft can take off with a full combat payload and refuel immediately.

Aside from these issues, the psychological advantage of full fuel tanks – and a tanker likely available nearby – gives a pilot a distinct edge in combat. In most combat situations, speed is a necessity for optimal completion of the mission at hand. As high speeds require fuel, pilots must always balance fuel and speed requirements. Pilots operating aircraft with aerial refueling capability mitigate low-fuel concerns.

 

[fulcrum]

Wikipediasti (wikimedia commons) löytyy pari kuvaa suomalaisen sisältä.

Kun Wikimediassa klikkaa kuvan linkkiä (ei siis itse kuvaa) niin aukeaa uusi sivu josta löytyy myös automaattisesti luotuja pienempiä versioita samasta kuvasta.

Ja miksi järjestelmää ei ole merkittävästi päivitetty - asia lienee niinkuin sanottiin että se on riittävän moderni eikä pieneen määrään (16 ajoneuvoa) kannata alkaa isoa remppaa tekemään? HARD 3D on käsittääkseni PESA-tutka ja varmaan ihan pätevä laite tänäkin päivänä.

Joskus taidettiin kommentoida ettei tuon ohjuksen MANPADS-sovellusta pidetä kovin onnistuneena.

 

[John Hilly]

Hyvä artikkeli ITO-05 -järjestelmästä ja Bolide -ohjuksesta.

Bolide-ohjus liikkuu pyörillä ja kannossa

Suomen ITO05 käyttää ruotsalaista Saab Bolide -ohjusta.

www.reservilainen.fi

Uskon, että järjestelmän laser-ohjauksen aiheuttama joka sään toimintakyvyn puute ei myöskään kannusta modernisointiin.

 

[Analysti]

Letkua pitkin ei saa uusia ohjuksia siiven alle. Ilmatankkauksesta on hyötyä vain tehtävissä, joissa rajoitteet asettaa koneen lentoaika - eli kauas omista tukikohdista mentäessä tai harvakseltaan itsensä esille tarjoavia maaleja metsästettäessä. Kun aseet on käytetty, uudet on haettava maasta. Sveitsissä mikään paikka ei ole kaukana tukikohdista, ja meillä ei voida odottaa saatavan partioida pitkään ennen kuin naapuri sitoo koneemme taisteluun yrittäessään poistaa muutenkin vähälukuista ilmavoimaamme yhtälöstä. Tankkerin kanssa voitaisiin toki lentää paskarinkiä sen tankkerin ympäri Pohjanlahden päällä, mutta käytännöllistä suorituskykylisää siitä ei Suomen puolustamisessa saada, ei varsinkaan hintansa edestä.

Itse asiassa, asia on kyllä ihan päinvastoin. Eikä se ilmatankkaus niin kauhean kallista ole verrattuna moneen muuhun ilmavoima-asiaan. Toistaiseksi vaan Suomessa ei ole ollut varaa moneenkaan asiaan, ja jokaisesta oikeastaan koitetaan selittelemällä tehdä välttämättömyydestä hyve. Niinhän se oli aikaa ennen oikeita ilmavoimikin. Eli ennen v. 1994.