Ilmatorjunta

Mistäs sitä tietää, miten ne sota-aikaan sotajaotuksessa laitetaan?
Useammalla eri kalustolla varustettujen ilmatorjuntaosastojen käyttö on aiemmin ollut ihan yhtymätason taktiikan perustemppuja, johon jopa meriupseeri koulutuksessa törmäsi. Tuskin tilanteeseen sovitetuista taistelujaotuksista on vieläkään luovuttu.
 
Luultavasti ominaisuudet eivät vaan riittäneet. Olkapäältä laukaistavaksi suunniteltu ohjus ei ajoneuvoasennuksessa varmaan pärjää selkeästi isommille kuten Mistral tai Bolide.

Mistral näyttäisi Wiki-tiedolla olevan reilu 20 prosenttia painavampi, joten en sanoisi sitä selkeästi isommaksi. Tosin rehellisyyden nimissä myönnettäköön, että tilavuudessa on kyllä selvä ero Mistralin hyväksi.

Stinger:

Masse au lancement15,2 kg
Longueur1,52 m
Diamètre70 mm

Mistral:

Masse au lancement18,7 kg
Longueur1,80 m
Diamètre90 mm

Joka tapauksessa helleenit ja sakut käyttävät Stingeriä ASRAD:ssa sekä lukuisat muut Avengerissa. Ei kai se siis ihan mopo ole ajoneuvoasenteisenakaan?
 

Hieman pengoin mikä tuo BW status on SHORADin osalta. Aneeminen.

Tämän artikkelin mukaan Gepardit koipussissa, 4 kiinteää Mantista tukikohtien suojana sekä 1 patteri (3 joukkuetta) Stinger/ -pohjaisia Wieseleitä (LeFlaSys) maajoukkojen lähisuojaksi. That’s it.

Nykyisessä drone-painotteisessa ympäristössä suojautumistaso on aika olematon. BW taitaa olla aika toimintakyvytön mitään edes jokseenkin modernia kaukovaikuttamiskykyistä vastustajaa vastaan.

 
Mistral näyttäisi Wiki-tiedolla olevan reilu 20 prosenttia painavampi, joten en sanoisi sitä selkeästi isommaksi. Tosin rehellisyyden nimissä myönnettäköön, että tilavuudessa on kyllä selvä ero Mistralin hyväksi.

Stinger:

Masse au lancement15,2 kg
Longueur1,52 m
Diamètre70 mm

Mistral:

Masse au lancement18,7 kg
Longueur1,80 m
Diamètre90 mm

Joka tapauksessa helleenit ja sakut käyttävät Stingeriä ASRAD:ssa sekä lukuisat muut Avengerissa. Ei kai se siis ihan mopo ole ajoneuvoasenteisenakaan?
Niin tai näin, nämä pienemmät ohjukset eivät kuitenkaan päässeet loppusuoralle missä kaikki ehdokkaat oli hiukan Iglaa ja Stingeriä ulottuvampia. Syy tuskin oli se ettei niitä olisi meille myyty.
 
Päivittäminen kuitenkin kiinnostaa minua useasta syystä. Yksi on havaittavuus - tutkavaroittimet ovat kehittyneet ajan mittaan ja se mikä oli 20 vuotta sitten vaikea havaita, on tänä päivänä helpompi havaita. Toisekseen AESA-teknologiaan perustuvat tutkat ovat yleisesti ottaen luotettavampia ja vaativat vähemmän huoltoa. Kolmanneksi tehokkaampi tutka polttaa paremmin läpi häirinnästä, jos sellaista kohdataan. Neljänneksi taistelutilassa on yhä enemmän alhaisen herätteen maaleja, kuten täsmäaseita ja lennokkeja, joita vastaan uudempi tutka voisi tuoda merkittävääkin suorituskykylisää.
Tuossa on ristiriitaisuus eli matalan säteilyn LPI-tutka ei edes pyri "polttamaan läpi" häirinnästä, vaan olemaan mahdollisimman huomaamaton. Huomaamaton tutka on selviytymiskykyisempi, koska se ei säteile ympäriinsä hullunlailla joten sitä ei havaita niin kaukaa. AESAlla on etunsa, mutta edes ITO 12 ei käytä AESAaa. Venäläiset fanittavat noita tehokkaita tutkia ja viisveisaavat niiden herätteestä. Syynä lienee erilainen lähestymistapa ja pitkät etäisyydet tuossa maassa jossa pyritään kattamaan mahdollisimman paljon torjunta-alaa.

Aesaa ei ole kovin järkevää laittaa noihin lyhyen kantaman järjestelmiin, koska tutkat mittaavat jo selvästi ohjusten kantamaa pidemmälle. EKITOssa suurelle mittausetäisyydelle ei edes ole tarvetta koska puolustetaan joukkoja tai pientä kohdetta. Maalitietoa saadaan integroidulta taistelunjohtojärjestelmältä kyllä riittävästi, joten verkottuminen on tärkeämpää.
HARD:n ominaisuuksista taitaa olla julkisesti aika vähän tietoa. Tiedetään, että tutka toimii X-alueella, että siinä on jonkinlaisia LPI-ominaisuuksia, että sen mittausetäisyys on 20 km ja että se kykenee seuraamaan 20 kohdetta kerralla. Perstuntumani on silti, että esimerkiksi Giraffe 1X on miltei joka suhteessa kyvykkäämpi tutka kuin HARD. En vaadi väkisin uutta tutkaa, mutta ajatustasolla se kiinnostaa silti.
Aina uudempi on kehittyneempi, se on selvä. Voihan olla että 1x tulee meillekin jossain vaiheessa kun LÄVA-tutkia päivitetään tms. Ne olisivat varmaan tärkeämpiä uudistettavia kun Giraffe 75 tutkat on 1980-luvulta.
 
Uusimmassa Ilmatorjunta-lehdessä oli juttu ITO-2005 -valintaprosessista. Sen mukaan valinta oli kolmen kauppa.

Bolide / Asrad-R & manpad
Starstreak / Aspic & manpad
Mistral 2 / manpad

Jutussa ei ole listattu mistä kaikista järjestelmistä pyydettiin tarjouksia. Pitää katsoa olisiko It:n vuosikirjoissa tarinaa aiheeseen liittyen.
 
Maavoimien komentaja Hulkko muistetaan tästä "Maavoimat on paremmassa iskussa kun koskaan" lausunnosta. Mutta mitä muutakaan hän voisi sanoa, kun huoneellinen toimittajia odottaa kynät teroitettuna. Jeremiaadit olisi siirtyny seuraavan päivän otsikoihin ja sekoittanut poliitikot miettimään ehkä vielä kerran jo hallitusneuvotteluissa lukkoonlyötyä HX-hanketta. Puhumattakaan omasta väestä, siis Maavoimien henkilöstöstä, joka olisi saanut kuulla ettei heidän työnsä ole niin tärkeää, että sille on tarpeen varata riittävä rahoitus.

Mutta sen sijaan Hulkkoa siteerataan säännöllisesti väärin täällä. Ehkä joku jäsenistä oli paikallakin siellä; mä seurasin Maavoimien live-streamia. Hulkko ei sanonut, ettei tulevaa mahdollista lisärahoitusta pystyttäisi käyttämään. Hän puhui viime vuosikymmenen varojen käytöstä, joka olikin eräänlainen miniversio 1980-luvun "Maavoimen vuosikymmenestä." Mahdollisimman sanatarkasti muistista kaivettuna: "Emme olisi kyenneet viime vuosikymmenellä käyttämään enempää varoja, sillä henkilöstö ei olisi riittänyt lisäostojen valmisteluun tai lisäkaluston käyttöönottoon."


Ja live-vedossa sanoi, että Maavoimat on hyvässä iskussa, koska kalusto saatiin vähän käytettynä. Ja jos olisi pitänyt ostaakalusto uutena, niin meillä ei olisi nyt enää maavoimia.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa on ristiriitaisuus eli matalan säteilyn LPI-tutka ei edes pyri "polttamaan läpi" häirinnästä, vaan olemaan mahdollisimman huomaamaton. Huomaamaton tutka on selviytymiskykyisempi, koska se ei säteile ympäriinsä hullunlailla joten sitä ei havaita niin kaukaa. AESAlla on etunsa, mutta edes ITO 12 ei käytä AESAaa. Venäläiset fanittavat noita tehokkaita tutkia ja viisveisaavat niiden herätteestä. Syynä lienee erilainen lähestymistapa ja pitkät etäisyydet tuossa maassa jossa pyritään kattamaan mahdollisimman paljon torjunta-alaa.

Aesaa ei ole kovin järkevää laittaa noihin lyhyen kantaman järjestelmiin, koska tutkat mittaavat jo selvästi ohjusten kantamaa pidemmälle. EKITOssa suurelle mittausetäisyydelle ei edes ole tarvetta koska puolustetaan joukkoja tai pientä kohdetta. Maalitietoa saadaan integroidulta taistelunjohtojärjestelmältä kyllä riittävästi, joten verkottuminen on tärkeämpää.

Aina uudempi on kehittyneempi, se on selvä. Voihan olla että 1x tulee meillekin jossain vaiheessa kun LÄVA-tutkia päivitetään tms. Ne olisivat varmaan tärkeämpiä uudistettavia kun Giraffe 75 tutkat on 1980-luvulta.
Jenkkien tulevassa IM-SHORAD:ssa (Strykerin alusta) on 360 asteen AESA.
 
Jenkkien tulevassa IM-SHORAD:ssa (Strykerin alusta) on 360 asteen AESA.
Ok. Jenkit laittavat aina paljon rahaa hankkeisiin, mutta ilmatorjunnan osalta tulokset ovat lyhyen kantaman järjestelmissä olleet aika heikkoja. Stinger on edelleen siellä VSHORAD-kulmakivi yhdessä CLAWS / SL AMRAAMin kanssa. Kauaskantoisesta ilmatorjunnasta huolehtii Patriot. Stingeriä käytetään manpadina sekä Avengerissa ja ne toimivat edelleenkin ilmeisen hyvin ja luotettavasti. Stingeriä on oltu kuoppaamassa viimeiset 20 vuotta, mutta hautajaisia on siirretty aina kun mitään parempaa ei ole kyetty luomaan. Ohjusjärjestelmähän on käynyt läpi suuren P3I-päivityksen ja Block 1:n on kehitetty äskettäin herätesytytinkin droneja vastaan. Suomen puikot on käyneet pakosta tuon hardware-päivityksen ym. läpi, mutta hersyä meille ei ole vielä hankittu puikkoihin.

USMC on muuten ottamassa käyttöönsä juuri kehittyneintä mahdollista teknologiaa Northrop Grummanin AN/TPS-80 G/ATOR tutkan muodossa. Siinä on käytetty GaN-elementtejä ja tutka kykenee ilmavalvonnan lisäksi tykistötutkarooliin. https://www.northropgrumman.com/what-we-do/land/an-tps-80-ground-air-task-oriented-radar-g-ator/

Saab kehitti HARD 3D tutkan Asrad-R järjestelmään eikä sitä ole enää tuotannossa. Saabilla on tuotannossaan ainoastaan yksi maa/merikäyttöön soveltuva AESA ja se on 4A. Sehän on todella suuri ja havaitsee jopa 400km päässä olevia maaleja. Laivue 2020 saa siitä erinomaisen fixed face version jossa lienee hypersooninen modi mukana. Mikään lähitutka se ei ole. Pohjanmaille tulee siksi myös Saab 1X sekä noita CEROS-200 maalinosoittajia.
Saabilla 1x ja Giraffe AMB ovat lähitutkista tuotannossa enää eri versioina, mutta nekään eivät ole AESAa. Silti AMB kykenee havaitsemaan myös raketteja, tykinammuksia ja lennokkeja ELSS- moodissa. AMB kykenee myös toimimaan tulenjohtotutkana VSHORAD-alustoille, koska siinä 1 sek. / 360 astetta päivitysnopeus https://www.saab.com/products/giraffe-amb

AESA ei siis ole mikään välttämättömyys lyhyen kantaman tutkissa takaamaan suorituskykyä. Giraffe AMB olisi huima parannus korvaamaan vanhat Giraffe 75M tutkat, jotka eivät ole edes 3D -tutkia. AMB kykenee havaitsemaan mm. lentotukikohtien, varuskuntien sekä muiden tärkeiden paikkojen lähellä olevia lennokeita ja jakamaan tietoa MANPADeille, kuten ITO-15 ja ITO-05M.
 
Ok. Jenkit laittavat aina paljon rahaa hankkeisiin, mutta ilmatorjunnan osalta tulokset ovat lyhyen kantaman järjestelmissä olleet aika heikkoja. Stinger on edelleen siellä VSHORAD-kulmakivi yhdessä CLAWS / SL AMRAAMin kanssa. Kauaskantoisesta ilmatorjunnasta huolehtii Patriot. Stingeriä käytetään manpadina sekä Avengerissa ja ne toimivat edelleenkin ilmeisen hyvin ja luotettavasti. Stingeriä on oltu kuoppaamassa viimeiset 20 vuotta, mutta hautajaisia on siirretty aina kun mitään parempaa ei ole kyetty luomaan. Ohjusjärjestelmähän on käynyt läpi suuren P3I-päivityksen ja Block 1:n on kehitetty äskettäin herätesytytinkin droneja vastaan. Suomen puikot on käyneet pakosta tuon hardware-päivityksen ym. läpi, mutta hersyä meille ei ole vielä hankittu puikkoihin.

USMC on muuten ottamassa käyttöönsä juuri kehittyneintä mahdollista teknologiaa Northrop Grummanin AN/TPS-80 G/ATOR tutkan muodossa. Siinä on käytetty GaN-elementtejä ja tutka kykenee ilmavalvonnan lisäksi tykistötutkarooliin. https://www.northropgrumman.com/what-we-do/land/an-tps-80-ground-air-task-oriented-radar-g-ator/
Maulerin kehitys lopetettiin 1960-luvulla, Rolandia hankittiin 1 pataljoona kansalliskaartille ja unohdettiin sinne, ADATSin kohdalla kylmän sodan loppuminen lopetti projektin. Siinä lyhyesti jenkkien räpellys kehittyneempien lyhyen kantaman järjestelmien kanssa 1960-1990. Chaparral, Redeye ja Stinger eivät oikein sopineet panssaridivisioonien suojaksi. Tykkien puolella oli vielä Sgt. York, 2x40mm Bofors M48:n alustalla ja modifioitu F-16:ta tutka, jota valmistettiin vain 50 kappaletta jotka kirjaimellisesti pommitettiin pommitusharjoituksissa romuksi. Myöhemmin kehitetty CLAWS/SLAMRAAM ei tullut koskaan käyttöön. Avengerin lisäksi oli Bradleyn alustalle rakennettu Linebacker, mutta siinäkin oli pelkkä Stinger ilman tutkaa.

IM-SHORAD:ssa on israelilaisen RADA:n GaN tutkat samoin kuin kehitteillä olevissa laser-tykki alustoissa.
 
Maulerin kehitys lopetettiin 1960-luvulla, Rolandia hankittiin 1 pataljoona kansalliskaartille ja unohdettiin sinne, ADATSin kohdalla kylmän sodan loppuminen lopetti projektin. Siinä lyhyesti jenkkien räpellys kehittyneempien lyhyen kantaman järjestelmien kanssa 1960-1990. Chaparral, Redeye ja Stinger eivät oikein sopineet panssaridivisioonien suojaksi. Tykkien puolella oli vielä Sgt. York, 2x40mm Bofors M48:n alustalla ja modifioitu F-16:ta tutka, jota valmistettiin vain 50 kappaletta jotka kirjaimellisesti pommitettiin pommitusharjoituksissa romuksi. Myöhemmin kehitetty CLAWS/SLAMRAAM ei tullut koskaan käyttöön. Avengerin lisäksi oli Bradleyn alustalle rakennettu Linebacker, mutta siinäkin oli pelkkä Stinger ilman tutkaa.

IM-SHORAD:ssa on israelilaisen RADA:n GaN tutkat samoin kuin kehitteillä olevissa laser-tykki alustoissa.
Eikö CLAWSia tilattu jokin määrä 2000-luvulla?
 
Ilmatankkaus ei ole ilmaista. Itse tankkeri maksaa, samoin sen operointi. Ainakaan isoa tankkeria ei voi operoida etulinjan tukikohdista, A330 tuskin taipuu Mikkelin tms. paikallislentoasemalle saati Lusin kaltaisiin maantietukikohtiin, eli tankkerille voi syntyä merkittäviäkin siirtymiä. Lisäksi tankkeri on maassa ollessaan äärimmäisen haavoittuva maali - ei sen kokoista luolaa ole edes luonnosteltu, ei niin suurta naamioverkkoa valmistettu. Ilmassakin tankkeri on hidas, kömpelö ja iso tutkaheijastin. Meillä ei edes ole ELSO-koneita, joilla häivyttää se piiloon.
Refuelling mission

The A330 MRTT can carry up to 111 tonnes of fuel; this is the highest capacity of all tanker aircraft, even those with additional fuel tanks in the cargo deck. It has the capacity of offloading 50,000 kg of fuel to a broad range of receivers during a four-hour loitering mission at over 1,000 nm from its take-off point. https://www.airbus.com/defence/a330mrtt.html

Ei ole tarvetta operoida etulinjasta, koska iso kone voi tukeutua Pohjanlahden toiselle puolen. Suomen Hornetit harjoittelevat UK Mildenhallista tulevien KC-135 tankkauskoneiden kanssa, joiden ei tarvitse laskeutua tehtävällä minnekkään. Ei ole ongelmaa ajaa Ruotsista keski-suomen tasalle tankkaamaan vaikka tunneiksi.

Tankkeri ei ole yksin ilmassa ja sitä voidaan puolustaa parhaiten pitämällä CAP ilmassa. Vastapuolen koneiden lähestyessä, tankkeri väistää ja tankkauksessa olevat hävittäjät torjuvat jos ei ole muita parvia lähempänä torjumaan. Ei lähtökohta ilmapuolustuksellemme voi olla se että vihollisen annetaan lentää vapaasti koko maan halki. Tikkakoskea ja päätukikohtia on puolustettava ilmasta ja maasta ehdottomasti. Ei silloin ruveta peräytymään ja väistelemään iskuja vaan annetaan takaisin täydellä mitalla.
Montako kertaa tankkerin voi viedä etulinjaan ennen kuin MiG-31 roiskaisee ohjuksen yläilmoista tai S-400:n puhelinpylväs kiipeää taivaalle rajan takaa? Jos taas pidetään tankkeri turvassa Pohjanlahdella tai Tikkakosken yläpuolella, kuten aiemmin ehdotettiin, niin mitä hyötyä siitä sitten on? Hävittäjä joutuu poistumaan kauas pelipaikoilta, jos tuonne lähdetään, ja silloin se on yhtä viraton kuin kiitotien päässä tankkiauton vierellä. Eikö olisi nopeampaa laskeutua tukikohtaan lähelle, ottaa polttoainetäydennys moottorit käynnissä ja ampaista takaisin taivaalle?
Ei sitä tankkeria "viedä etulinjaan" usko nyt jo! Taistelukoneet AA-varustuksessa lentävät jopa 16 km minuutissa ja ilmataistelu käydään yhä enemmän jopa yli 100 km etäisyydellä. Omat taistelukoneet kyllä ehtivät antaa ajattelemisen aihetta vihollisosastolle ennenkuin ne pääsevät tankkeria ruiluttelemaan. S-400 höpinöinä ei sitten kannata taas aloittaa.

Esimerkkinä:

Ilmatankkaus Kauhavan kentän lähellä 3000 metrin korkeudessa on mahdollista havaita maasta tutkalla (tutka 50m merenpinnasta) 255 km päästä. Lahti on Kauhavalta 272 km päässä, joten sitä voi käyttää esimerkkinä. Suomen tutkaverkko, ESM ja hävittäjäpäivystys havaitsee ilmasta tulevat viholliset kaukaa maarajan toiselta puolen. S-400 pitäisi olla syvällä Suomen sisällä ammuskelemassa että sillä voisi yrittää ampua tankkeria. Hävittäjät nousevat torjumaan tai CAP käsketään kimppuun heti eikä tupakkatauon jälkeen.

Katso ja laskeskele tuolta tutkahorisonttia:
https://www.translatorscafe.com/unit-converter/en-US/calculator/radar-horizon/
 
Refuelling mission

The A330 MRTT can carry up to 111 tonnes of fuel; this is the highest capacity of all tanker aircraft, even those with additional fuel tanks in the cargo deck. It has the capacity of offloading 50,000 kg of fuel to a broad range of receivers during a four-hour loitering mission at over 1,000 nm from its take-off point. https://www.airbus.com/defence/a330mrtt.html

Ei ole tarvetta operoida etulinjasta, koska iso kone voi tukeutua Pohjanlahden toiselle puolen. Suomen Hornetit harjoittelevat UK Mildenhallista tulevien KC-135 tankkauskoneiden kanssa, joiden ei tarvitse laskeutua tehtävällä minnekkään. Ei ole ongelmaa ajaa Ruotsista keski-suomen tasalle tankkaamaan vaikka tunneiksi.

Tankkeri ei ole yksin ilmassa ja sitä voidaan puolustaa parhaiten pitämällä CAP ilmassa. Vastapuolen koneiden lähestyessä, tankkeri väistää ja tankkauksessa olevat hävittäjät torjuvat jos ei ole muita parvia lähempänä torjumaan. Ei lähtökohta ilmapuolustuksellemme voi olla se että vihollisen annetaan lentää vapaasti koko maan halki. Tikkakoskea ja päätukikohtia on puolustettava ilmasta ja maasta ehdottomasti. Ei silloin ruveta peräytymään ja väistelemään iskuja vaan annetaan takaisin täydellä mitalla.

Ei sitä tankkeria "viedä etulinjaan" usko nyt jo! Taistelukoneet AA-varustuksessa lentävät jopa 16 km minuutissa ja ilmataistelu käydään yhä enemmän jopa yli 100 km etäisyydellä. Omat taistelukoneet kyllä ehtivät antaa ajattelemisen aihetta vihollisosastolle ennenkuin ne pääsevät tankkeria ruiluttelemaan. S-400 höpinöinä ei sitten kannata taas aloittaa.

Esimerkkinä:

Ilmatankkaus Kauhavan kentän lähellä 3000 metrin korkeudessa on mahdollista havaita maasta tutkalla (tutka 50m merenpinnasta) 255 km päästä. Lahti on Kauhavalta 272 km päässä, joten sitä voi käyttää esimerkkinä. Suomen tutkaverkko, ESM ja hävittäjäpäivystys havaitsee ilmasta tulevat viholliset kaukaa maarajan toiselta puolen. S-400 pitäisi olla syvällä Suomen sisällä ammuskelemassa että sillä voisi yrittää ampua tankkeria. Hävittäjät nousevat torjumaan tai CAP käsketään kimppuun heti eikä tupakkatauon jälkeen.

Katso ja laskeskele tuolta tutkahorisonttia:
https://www.translatorscafe.com/unit-converter/en-US/calculator/radar-horizon/
S-400, niin kuin minä tahansa muunkin maasijoitteisen ohjusjärjestelmän käytännöllinen amet aerodynaamiseen maaliin on aina ja se sama noin 100 km. Silloinkin on osumatodennäköisyys jo sangen heikko, parempi ampua n. 50 km etäisyydelle ja käyttää massiivinen kinematiikkareservi vastustajan väistöliikkeiden mitätöintiin. Nämä 300 - 400 - 500 km ametit on ihan hölynpölyä. Mikähän lienee muuten maailmanennätys ohjuksella alasampumisen etäisyydessä tällä hetkellä? Tietääkö joku? Jos saan arvata, reippaasti alle 50 km mennään. :)
 
Mikähän lienee muuten maailmanennätys ohjuksella alasampumisen etäisyydessä tällä hetkellä? Tietääkö joku? Jos saan arvata, reippaasti alle 50 km mennään.
En tiedä ilmatorjunnasta. Varmaan teoriasta mennään alas etäisyydessä roimasti, kuten sanoit ja ohjuksia käytetään reippaasti.
Ilmataistelussa esimerkiksi Alankomaiden F-16AM ampui alas Mig-29 koneen noin 30 km päästä omasta koneesta. Osaston johtajan keulasta oli 18 km osumakohtaan (lähde on Jane`s Defence Weekly) Aikaa on kuitenkin tuosta jo yli 20 vuotta eli torjuntaetäisyydet on kasvaneet jonkin verran.
"At 19.30hr local time four F-16AMs took off from here for a fighter escort mission to protect one of the first NATO strike packages. After an in-flight refuelling over the Adriatic Sea, the flight crossed over Albania into Serbia. Upon entering Serbian airspace, they were informed by AWACS that three MiG-29 aircraft had taken off from an air base near Belgrade," Col Abma said.

That base is understood to have been Batajnica, home of the Yugoslav Air Force's only MiG-29 unit, the 127th Fighter Aviation Squadron 'Knights'. Col Abma said: "The four F-16AMs headed out toward the threat, working to detect the MiGs on their own radars. Subsequently, one of the MiGs was picked up by all four F-16s. When within range, our flight leader fired one AMRAAM against the MiG. It was an instant hit, after a flight of 30 seconds."

The AMRAAM, credited with a speed of over 4,000km/h,would be capable of covering a distance of more than 33km in 30s econds. According to RNLAF personnel at Amendola, the head-on missile intercept took place 18km from the lead F-16. https://www.f-16.net/f-16-news-article607.html
 
SM-3:llahan tehtiin joku vähä kireämpi testi vastikään. Kantamaa en uutisista löytäny. Tosin tässä tapauksessa oli kyse ballistisen torjunnasta.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä ilmatorjunnasta. Varmaan teoriasta mennään alas etäisyydessä roimasti, kuten sanoit ja ohjuksia käytetään reippaasti.
Ilmataistelussa esimerkiksi Alankomaiden F-16AM ampui alas Mig-29 koneen noin 30 km päästä omasta koneesta. Osaston johtajan keulasta oli 18 km osumakohtaan (lähde on Jane`s Defence Weekly) Aikaa on kuitenkin tuosta jo yli 20 vuotta eli torjuntaetäisyydet on kasvaneet jonkin verran.
"At 19.30hr local time four F-16AMs took off from here for a fighter escort mission to protect one of the first NATO strike packages. After an in-flight refuelling over the Adriatic Sea, the flight crossed over Albania into Serbia. Upon entering Serbian airspace, they were informed by AWACS that three MiG-29 aircraft had taken off from an air base near Belgrade," Col Abma said.

That base is understood to have been Batajnica, home of the Yugoslav Air Force's only MiG-29 unit, the 127th Fighter Aviation Squadron 'Knights'. Col Abma said: "The four F-16AMs headed out toward the threat, working to detect the MiGs on their own radars. Subsequently, one of the MiGs was picked up by all four F-16s. When within range, our flight leader fired one AMRAAM against the MiG. It was an instant hit, after a flight of 30 seconds."

The AMRAAM, credited with a speed of over 4,000km/h,would be capable of covering a distance of more than 33km in 30s econds. According to RNLAF personnel at Amendola, the head-on missile intercept took place 18km from the lead F-16. https://www.f-16.net/f-16-news-article607.html
Tässä asiaa, mikä kannattaa lukea ja ymmärtää. :-)
 
Back
Top