Ilmatorjunta

[RPG83]

Miksi joku venäläinen systeemi on parempi? Mihin se perustuu?

Koska sen taistelunkestävyys on parempi paperilla ja sillä on suurempi korkeusulottuvuus. Ne perustuvat erilaiseen tekniikkaan.

Minkä järjestelmän taistelunkestävyys on parempi kuin NASAMS:n ja miksi?

Itsekkin kuulisin mielelläni vastauksen... Ottaen huomioon että nasamsin ohjuslavetit ovat täysin passiivisia ja ainoa mikä herätteen antaan on aivan erillinen tutka.. Tulta voi toki johtaa myös sillä siirrettävällä optisella sensorillakin jolloin passiivisuus vain lisääntyy...

Joku on varmaankin sitä mieltä samp/t olisi ollut hyvä. Olisihan se mutta samalla hinnalla oltaisiin saatu murto osa nykyisen järjestelmän laajudesta. Nasams on oiva ja soiva peli kunhan siihen tulee se er version ohjus joka joissakin lähteissä on kerrottu olevan valmis kaupalliseen käyttöön 2014 eli samoihin aikoihin kun Suomi saa ensimmäiset nasaminsa.

Pantsir S1 on varmasti myöskin ihan ok järjestelmä ja korvaisikin grotaleja erinomaisesti.

Nusnus, se on Crotale. C:llä, ei g:llä.


Pantsirin voi ajatella olevan taistelunkestävämpi, se kun ei tarvitse mitään ulkoisia linkityksiä, vaan pärjää omien tutkiensa avulla. Ja niitä ei luonnollisesti pidetä koko ajan päällä, vaan mahdollisimman vähän aikaa kerrallaan ja sitten vaihdetaan asemaa. Vaikka yhdeksän muuta tuhoutuisi, niin kymmenes kykenee edelleen toimimaan. Jos Nasamsista tuhotaan kaikki paitsi yksi laukaisulavetti, niin laitteen hyöty on hyvin kyseenalainen. Sitä en ottanut lausunnossani huomioon, kumpi on helpompi havaita, vaan sen, miten systeemi kykenee toimimaan sen jälkeen kun suuri osa siitä on tuhoutunut.

Ja jos halutaan vielä pidemmälle mennä, niin Igla-S voi olla aika vittumainen havaita ennen laukaisua. Eikä ihan helppo laukaisun jälkeenkään.

 

[Raveni]

Miksi joku venäläinen systeemi on parempi? Mihin se perustuu?

Koska sen taistelunkestävyys on parempi paperilla ja sillä on suurempi korkeusulottuvuus. Ne perustuvat erilaiseen tekniikkaan.

Minkä järjestelmän taistelunkestävyys on parempi kuin NASAMS:n ja miksi?

Itsekkin kuulisin mielelläni vastauksen... Ottaen huomioon että nasamsin ohjuslavetit ovat täysin passiivisia ja ainoa mikä herätteen antaan on aivan erillinen tutka.. Tulta voi toki johtaa myös sillä siirrettävällä optisella sensorillakin jolloin passiivisuus vain lisääntyy...

Joku on varmaankin sitä mieltä samp/t olisi ollut hyvä. Olisihan se mutta samalla hinnalla oltaisiin saatu murto osa nykyisen järjestelmän laajudesta. Nasams on oiva ja soiva peli kunhan siihen tulee se er version ohjus joka joissakin lähteissä on kerrottu olevan valmis kaupalliseen käyttöön 2014 eli samoihin aikoihin kun Suomi saa ensimmäiset nasaminsa.

Pantsir S1 on varmasti myöskin ihan ok järjestelmä ja korvaisikin grotaleja erinomaisesti.

Nusnus, se on Crotale. C:llä, ei g:llä.


Pantsirin voi ajatella olevan taistelunkestävämpi, se kun ei tarvitse mitään ulkoisia linkityksiä, vaan pärjää omien tutkiensa avulla. Ja niitä ei luonnollisesti pidetä koko ajan päällä, vaan mahdollisimman vähän aikaa kerrallaan ja sitten vaihdetaan asemaa. Vaikka yhdeksän muuta tuhoutuisi, niin kymmenes kykenee edelleen toimimaan. Jos Nasamsista tuhotaan kaikki paitsi yksi laukaisulavetti, niin laitteen hyöty on hyvin kyseenalainen. Sitä en ottanut lausunnossani huomioon, kumpi on helpompi havaita, vaan sen, miten systeemi kykenee toimimaan sen jälkeen kun suuri osa siitä on tuhoutunut.

Ja jos halutaan vielä pidemmälle mennä, niin Igla-S voi olla aika vittumainen havaita ennen laukaisua. Eikä ihan helppo laukaisun jälkeenkään.

Kirotus virhe peijalainen :a-cool: Niitä meikäläisen tekstiin eksyy aina

Aloitan lopusta...

Igla-s laukaisun havaittavuudesta en tiedä eli että kuinka paksu ja kiinteä savu vana perästä lähtee. Bolide on low smoke ja siitä lähtee hyvin pieni savumäärä ihan youtube videoidenkin perusteella. Igla-s on nykyään suhteellisen "helppo" harhauttaa kun vastatoimet löytyvät kaikista miehitetyistä sotilaskoneista ja en epäile etteikö löytyisi jo raskaista uaveistakin. Lisäksi vastatoimia kehitetään aktiivisesti juurikin infrapuna ohjuksille.

Jos ajatellaan Nasamsia järjestelmänä niin patterihan pitää sisällänsä kaksi taistelunjohto keskusta sekä pari tutkaa, passiivi sensoria ja ohjus lavetteja. Ohjuslavetit on linkitetty taistelujohto keskukseen joko kaapelilla tai langattomasti suunta antenneilla. Tutkat samoin. Taistelunjohto keskus voi olla hyvinkin kaukana ohjuspattereista ja tutkista riippuen millä tavoin tietojen vaihto on toimitettu. Kyseessä on hyvin verkottunut ja erinomaisesti hajautettu järjestelmä jonka komponenteista suurinosa on passiivisia ja jotka täytyy kyetä paikallistamaan jotta ne voidaan tuhota. Kohde joka ei säteile mitään tai ainakin hyvin vähän ja on liikkuva on vaikea tiedusteltava jopa suurvalta armeijalle. Patsir on tarkoitukseensa varmasti hyvä järjestelmä jo pelkästään sen vuoksi että kykenee ainakin mainospuheiden perusteella torjumaan myös heitteitä johon nasams ei pysty. Silti järjestelmässä on kaikki munat samassa korissa. Lisäksi järjestelmä tarvitsee johtokeskuksen ja lisä tutkia vaikka ilmankin pystyy toimimaan mutta jos järjestelmästä halutaan enemmän irti sen on pakko olla verkottunut.

Yleisesti voisin sanoa että jos ilmatorjunnasta on tuhoutunut 90% se on yhtä kuin tuhoutunut, kaput, sitä ei ole. Sillä ei ole merkitystä mikä järjestelmä silloin on kyseessä koska on vain ajan kysymys koska se viimeinen kosahtaa ja vihollisella on kuitenkin jo ilmatila auki. Eli tavoite on siinä mielessä saavutettu.

Kyllä näitä (ainakin toivon mukaan) skenaarioita on pohdittu kun järjestelmän hankintaa on suunniteltu ja mietitty. Venäläiset järjestelmät tuskin olivat samalla viivalla länsimaisten kanssa ihan yhteensopivuuden kannalta ja sen tosi seikan että Venäjä on ainoa maa joka aiheuttaa suomelle laajan sotilaallisen uhan. Uskon että PV:llä on Nasamsista päätettäessä ollut tiedossa ohjuksen rajoitukset ja myös er version valmistuminen.

 

[kunnas]

Tuo kaavio on Carlo Koppin sivuilta ja kaaviossakin puhutaan Pantsirin normaalista 2LR80-tutkasta. Kaaviossa on virhe siinä, että siinä puhutaan etäisyydestä merimaileissa, vaikka oikeasti kyseessä on kilometrit. Eniks ei muuten ole tutkan nimi vaan firma, joka tekee maalilennokkeja. Ilmeisesti tuo kuva esiintyi jossain tuon firman esitteessä tai web-sivuilla.

Detection range is 32–36 km and tracking range is 24–28 km for a target with 2 m2 RCS.
Havaitsemis etäisyys perus tutkalla on 20+ nmi eli n.36 km kuten kuviosta näkyy.

 

[fulcrum]

Minkä järjestelmän taistelunkestävyys on parempi kuin NASAMS:n ja miksi?

No, esimerkiksi juuri Bukin. NASAMS on toki järjestelmänä varsin hyvin verkotettu ja sikäli kestävä, mutta yksittäiset osat eivät ole kovin taistelunkestäviä, kun ovat panssaroimattomia pyöräajoneuvoja.

Sinänsä systeemi on varmasti kelpo, mutta torjunnan kokonaisratkaisuksi riittämätön, ja paljon puhuttu "samojen ohjusten synergiaetu" on mahdollisesti vakava operatiivinen heikkous.

 

[Raveni]

Minkä järjestelmän taistelunkestävyys on parempi kuin NASAMS:n ja miksi?

No, esimerkiksi juuri Bukin. NASAMS on toki järjestelmänä varsin hyvin verkotettu ja sikäli kestävä, mutta yksittäiset osat eivät ole kovin taistelunkestäviä, kun ovat panssaroimattomia pyöräajoneuvoja.

Sinänsä systeemi on varmasti kelpo, mutta torjunnan kokonaisratkaisuksi riittämätön, ja paljon puhuttu "samojen ohjusten synergiaetu" on mahdollisesti vakava operatiivinen heikkous.

Ilmatorjunnan tehtävä ei ole rynnäköidä hyökkäävän joukon mukana tai olla aivan ensimmäisissä poteroissa. Mikäli ilmatorjuntaa vastaanhyökätään suoraan on aivan sama onko se panssaroitu vai ei koska täsmäaseiden tarkkuus on nykyään sellainen että kohde tuhoutuu joka tapauksessa jollei heitettä saada torjutta.

 

[SJ]

Minkä järjestelmän taistelunkestävyys on parempi kuin NASAMS:n ja miksi?

No, esimerkiksi juuri Bukin. NASAMS on toki järjestelmänä varsin hyvin verkotettu ja sikäli kestävä, mutta yksittäiset osat eivät ole kovin taistelunkestäviä, kun ovat panssaroimattomia pyöräajoneuvoja.

Sinänsä systeemi on varmasti kelpo, mutta torjunnan kokonaisratkaisuksi riittämätön, ja paljon puhuttu "samojen ohjusten synergiaetu" on mahdollisesti vakava operatiivinen heikkous.

Ilma tojunnan tehtävä ei ole rynnäköidä hyökkäävän joukon mukana tai olla aivan ensimmäisissä poteroissa. Mikäli ilmatorjuntaa vastaanhyökätään suoraan on aivan sama onko se panssaroitu vai ei koska täsmäaseiden tarkkuus on nykyään sellainen että kohde tuhoutuu joka tapauksessa jollei heitettä saada torjutta.

Tai jos sanotaan tuo hieman toisella tavalla: NASAMS saadaan halutessa panssaroidulle alustalle (siis Sisun nämä uudet kuorma-auton alustat) ja silloin sekä BUK että NASAMS on sirpalesuojatulla alustalla. Käytännössä kumpikaan ei kestä yhtään mitään muuta, kun seuraava realistinen suojaustaso olisi 30mm:n kanuunan sirpalelaukaus tai jokin ei-ontelo rypäleammuksen täysosuma.

Ja mikä vika tuossa pyöräalustassa on? Ei sen ole tarkoitus meillä kulkea rintamajoukkojen mukana, vaan suojata selustassa tärkeitä kohteita, joten telojen tuomaa liikkuvuutta ei sinällään tarvita, joskin Norjalaiset ovat laittaneet Sentinelejä bankun alustalle, joten sekin kyllä järjestyy. Mutta pyöräalusta on nopeampi siirtymisissä, sen kuskit ovat epäilemättä kokeneempia, huollon tarve on vähäisempi ja ammattilaisia on varmasti saatavilla tekemään sen. Ja sen alustan saa tarvittaessa poiskin sieltä alta ja toisen tilalle, joten alustan viat eivät estä patterin osan toimintaa merkittävästi.

Mutta myönnetään, että BUK on epäilemättä kätevämpi systeemi, kuin SAMP/T, joskin tätä pilaa pari juttua, eli se seikka, että elektroniikat eivät ole kovin yhteensopivia muiden systeemien kanssa ja se, että alusta on ylikuormattu.

 

[RistoJ]

Tuo kaavio on Carlo Koppin sivuilta ja kaaviossakin puhutaan Pantsirin normaalista 2LR80-tutkasta. Kaaviossa on virhe siinä, että siinä puhutaan etäisyydestä merimaileissa, vaikka oikeasti kyseessä on kilometrit. Eniks ei muuten ole tutkan nimi vaan firma, joka tekee maalilennokkeja. Ilmeisesti tuo kuva esiintyi jossain tuon firman esitteessä tai web-sivuilla.

Detection range is 32–36 km and tracking range is 24–28 km for a target with 2 m2 RCS.
Havaitsemis etäisyys perus tutkalla on 20+ nmi eli n.36 km kuten kuviosta näkyy.

Alempi käyrä on tuo tracking range (kuvassa Engagement) Pantsirin tulenjohtotutkalle ja ylempi käyrä tuo detection range (kaaviossa Acquisition, sama asia) Pantsirin maalinosoitustutkalle. Jos luet Carlo Koppin tekstin, niin hän on selvästi merkinnyt venäläisten ilmoitamat havaitsemis- ja seurantaetäisyydet kaavioon ja piirtänyt sitten niistä jonkinlaiset keskiarvokäyrät. Yksiköt vain ovat väärin eli pitäisi olla kilometrejä eikä merimaileja.

 

[fulcrum]

Ilma tojunnan tehtävä ei ole rynnäköidä hyökkäävän joukon mukana tai olla aivan ensimmäisissä poteroissa. Mikäli ilmatorjuntaa vastaanhyökätään suoraan on aivan sama onko se panssaroitu vai ei koska täsmäaseiden tarkkuus on nykyään sellainen että kohde tuhoutuu joka tapauksessa jollei heitettä saada torjutta.

Väite on täysin virheellinen, etenkin tutkaan hakeutuvat aseet nojautuvat täysin sirpalevaikutukseen.

 

[RistoJ]

Minkä järjestelmän taistelunkestävyys on parempi kuin NASAMS:n ja miksi?

No, esimerkiksi juuri Bukin. NASAMS on toki järjestelmänä varsin hyvin verkotettu ja sikäli kestävä, mutta yksittäiset osat eivät ole kovin taistelunkestäviä, kun ovat panssaroimattomia pyöräajoneuvoja.

Sinänsä systeemi on varmasti kelpo, mutta torjunnan kokonaisratkaisuksi riittämätön, ja paljon puhuttu "samojen ohjusten synergiaetu" on mahdollisesti vakava operatiivinen heikkous.

Bukissa ohjukset ovat ilman mitään suojaa, joten alustan panssarointi ei kovin paljoa auta. NASAMS:ssa ohjukset sentään ovat edes jonkinlaisessa suojassa. Toimintaperiaatekin tarjoaa paljon parempaa suojaa, koska maaleja ei tarvitse valaista kymmeniä sekunteja per torjunnta toisin kuin Buk:ssa.

 

[Raveni]

Ilma tojunnan tehtävä ei ole rynnäköidä hyökkäävän joukon mukana tai olla aivan ensimmäisissä poteroissa. Mikäli ilmatorjuntaa vastaanhyökätään suoraan on aivan sama onko se panssaroitu vai ei koska täsmäaseiden tarkkuus on nykyään sellainen että kohde tuhoutuu joka tapauksessa jollei heitettä saada torjutta.

Väite on täysin virheellinen, etenkin tutkaan hakeutuvat aseet nojautuvat täysin sirpalevaikutukseen.

Väitän että jos bukin vieressä <5m räjähtää sirpale vaikutukseen perustuva räjähde joka on suunnattu tätä yksikköä vastaan niin sen ohjusalustan taru on loppu on siinä pyörät tai telat. Lopulla en tarkoita sitä että ohjusaluta tuhoutuu mutta kyllä se sen verran osumaa ottaa että toiminta loppuu ja lähdetään "telakalle". Tuollainen ohjusyksikkö pitää sisällänsä niin paljon sellaista elektroniikkaa mitä ei saada panssarin taakse suojaan että sirpaleiltakin suojautuminen on vaikeaa. Toki voihan käydä mäihäkin... Mutta kuten aiemmin kirjoitin täsmä aseiden tarkkuus on parantunut ja paranee koko ajan ja jos osuma on suora niin on aivan sama mikä alusta on kyseessä. Teloilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja ilmatorjunnan ollessa kyseessä olen sitä mieltä pyörä alustalla on enemmän vahvuuksia ja vähemmän heikkouksia kuin tela alustalla. Suomi on täynnä sellaisia metsäteitä jotka kestävät ajaa nasamsilla ja paljon on sellaiista maastoakin missä maastokuormauto pystyy tuollaisella kuormalla menemään. Lisäksi järjestelmä on tarpeen vaatiessa siirrettävissä helikopterilla.

 

[SJ]

Ilma tojunnan tehtävä ei ole rynnäköidä hyökkäävän joukon mukana tai olla aivan ensimmäisissä poteroissa. Mikäli ilmatorjuntaa vastaanhyökätään suoraan on aivan sama onko se panssaroitu vai ei koska täsmäaseiden tarkkuus on nykyään sellainen että kohde tuhoutuu joka tapauksessa jollei heitettä saada torjutta.

Väite on täysin virheellinen, etenkin tutkaan hakeutuvat aseet nojautuvat täysin sirpalevaikutukseen.

Tutka menee silti, eikä kykene jatkamaan taistelua. Niin ja ne ohjukset jos sattuu olemaan lavalla edelleen (ja miksi ei, käsittääkseni ne latausajoneuvossa olevat ohjukset ammutaan ekana), niin veikkaan, että se alusta on aika entinen kun ne räjähtää.

 

[fulcrum]

Väitän että jos bukin vieressä <5m räjähtää sirpale vaikutukseen perustuva räjähde joka on suunnattu tätä yksikköä vastaan niin sen ohjusalustan taru on loppu on siinä pyörät tai telat. Lopulla en tarkoita sitä että ohjusaluta tuhoutuu mutta kyllä se sen verran osumaa ottaa että toiminta loppuu ja lähdetään "telakalle". Tuollainen ohjusyksikkö pitää sisällänsä niin paljon sellaista elektroniikkaa mitä ei saada panssarin taakse suojaan että sirpaleiltakin suojautuminen on vaikeaa. Toki voihan käydä mäihäkin... Mutta kuten aiemmin kirjoitin täsmä aseiden tarkkuus on parantunut ja paranee koko ajan ja jos osuma on suora niin on aivan sama mikä alusta on kyseessä. Teloilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja ilmatorjunnan ollessa kyseessä olen sitä mieltä pyörä alustalla on enemmän vahvuuksia ja vähemmän heikkouksia kuin tela alustalla. Suomi on täynnä sellaisia metsäteitä jotka kestävät ajaa nasamsilla ja paljon on sellaiista maastoakin missä maastokuormauto pystyy tuollaisella kuormalla menemään. Lisäksi järjestelmä on tarpeen vaatiessa siirrettävissä helikopterilla.

Ja minä väitän että yleisimmällä täsmäaseella, eli GPS-ohjatulla aseella, ei saada yhtään ainutta suoraa osumaa mihinkään ajoneuvopohjaiseen järjestelmään ellei käyttäjä ole tehnyt pahoja taktisia virheitä. Ilmatorjunnan neutraloinnissa käytetään tyypillisesti erilaisia lyhyen kantaman ohjuksia ja kuorma-ammuksia, paikallisesti myös tykistöä ja tykistö-ohjuksia. Puoliaktiivinen järjestelmä joutuu toki olemaan hitusen pitempään paikallaan ampumista varten, käytännössä puhutaan kuitenkin yleensä vain 10-20 sekunnista.

Elektroniikka on toki osin suojaton panssaroidussakin ilmatorjuntalavetissa, mutta se ei ole ihan niin arkaa sirpalevaikutukselle kuin usein annetaan ymmärtää, esimerkiksi aktiivitutkat kestävät sirpalevahinkoa kohtuullisen hyvin: Irakissa 2003 Patriotin tutka selvisi toimintakykyisenä HARMin osumasta. Elektroniikkaa voidaan aina korjata ja komponentteja vaihtaa, ja nykyjärjestelmissä se on tehty yleensä helpoksi ja nopeaksi: mutta jos lavetin liikuntakyky menee - ja syynä voi olla niinkin arkinen asia kuin renkaiden puhkeaminen - niin sitten se on varmasti menetetty.

Mitä tulee liikkuvuuteen, niin etenkin tutkat on usein hyvä sijoittaa jollekin korkealle paikalle (en muista onko NASAMS II:n tutka edes minkään puomin nokassa, ykkösessä näin ei ollut). Ikävä kyllä vaarojen laelle harvemmin menee mitään teitä. Toki pyörälavetti on selkeästi halvempi operoida. (mielenkiintoista kyllä, raketinheitinhankinnassa telaliikkuvuus nähtiinkin yhtäkkiä merkittäväksi eduksi!)

 

[RistoJ]

Elektroniikka on toki osin suojaton panssaroidussakin ilmatorjuntalavetissa, mutta se ei ole ihan niin arkaa sirpalevaikutukselle kuin usein annetaan ymmärtää, esimerkiksi aktiivitutkat kestävät sirpalevahinkoa kohtuullisen hyvin: Irakissa 2003 Patriotin tutka selvisi toimintakykyisenä HARMin osumasta. Elektroniikkaa voidaan aina korjata ja komponentteja vaihtaa, ja nykyjärjestelmissä se on tehty yleensä helpoksi ja nopeaksi: mutta jos lavetin liikuntakyky menee - ja syynä voi olla niinkin arkinen asia kuin renkaiden puhkeaminen - niin sitten se on varmasti menetetty.

Tuo Patriotin tutka kyllä tietääkseni käytännössä tuhoutui osumasta.

 

[fulcrum]

Tuo Patriotin tutka kyllä tietääkseni käytännössä tuhoutui osumasta.

Se versio tarinasta jota ainakin tuohon aikaan kierrätettiin mediassa meni niin että tutka "vaurioitui mutta pysyi toimintakykyisenä". Kysymyksessä on tietysti voinut olla joku tulkintavirhe, että on tarkoitettu että järjestelmä "pysyi toimintakykyisenä" vaikka tutka menikin rikki. Tai sitten vain haluttiin vähätellä vahinkoa propagandamielessä.

 

[Raveni]

Itse löysin mainintoja kyseisestä tapauksesta että tutka olisi vahingoittunut. Missään ei ollut mainintaa että tutka olisi kyennyt jatkamaan toimintaansa toisaalta ei ollut myöskään mainintaa että olisi tuhoutunut. Ja ilmeisesti kyseessä oli tulenjohto tutka...

 

[SJ]

Tuo Patriotin tutka kyllä tietääkseni käytännössä tuhoutui osumasta.

Se versio tarinasta jota ainakin tuohon aikaan kierrätettiin mediassa meni niin että tutka "vaurioitui mutta pysyi toimintakykyisenä". Kysymyksessä on tietysti voinut olla joku tulkintavirhe, että on tarkoitettu että järjestelmä "pysyi toimintakykyisenä" vaikka tutka menikin rikki. Tai sitten vain haluttiin vähätellä vahinkoa propagandamielessä.

Minä taas näin maininnan, että kyseinen tutka oltaisiin saatu korjattua/vaihdettua varaosista, mutta sen kalibrointi olisi ollut alkuun hakusessa ja sen takia oli sattunut se Hornetin alas ampuminen.

 

[Raveni]

Lisäksi ymmärsin että tuossa tapauksessa oli tutka lukittunut F16 hävittäjään ja pilotti oli panikoinut ja ampunut tutkaa harmilla. Eli kyse ei ollut laajamittaisesta hyökkäyksestä ilmatorjuntaa vastaan (ei tietenkään kun oma tutka kyseessä) vaan vain tilanteesta irti otto. Mikäli ilmatorjuntaa lähdetään lamauttamaan niin veikkaan että silloin ei ammuta vain sitä yhtä tutkaan hakeutuvaa ohjusta vaan ilmassa on paljon muutakin rojua. Saatan tietenkin olla väärässäkin.

 

[JOKO]

Kuinka helppoa on ampua alas tutkaan hakeutuva ohjus? Äkkiseltään kuvittelisi jutun varsin simppeliksi, kun ennakolta on tiedossa minne ohjus on tulossa. Sopivilla ammuksilla varustettu konetykki tutkan seuraksi. Suoraan lähestyvän ohjuksen pitäisi ampumateknisesti olla helppo nakki automaattiselle järjestelmälle. Tykki pystyisi nopeasti torjumaan useamman samalta suunnalta tulevan ohjuksen. Onko jutussa joku ongelma, kun tämä ei ole normaali käytäntö kaikkialla?

 

[Raveni]

Kuinka helppoa on ampua alas tutkaan hakeutuva ohjus? Äkkiseltään kuvittelisi jutun varsin simppeliksi, kun ennakolta on tiedossa minne ohjus on tulossa. Sopivilla ammuksilla varustettu konetykki tutkan seuraksi. Suoraan lähestyvän ohjuksen pitäisi ampumateknisesti olla helppo nakki automaattiselle järjestelmälle. Tykki pystyisi nopeasti torjumaan useamman samalta suunnalta tulevan ohjuksen. Onko jutussa joku ongelma, kun tämä ei ole normaali käytäntö kaikkialla?

Onhan noita. Skyshield pystyy ainakin kyseiseen hommaa hyvin ja on tarpeen vaatiessa täysin automaattinen. On juurikin suunniteltu heitteiden torjuntaan.
On vain suhteellisen kallis järjestelmä... Suomen mittakaavassa voisi toimiakin hyvin. Ja kyllähän noita eri mailla käytössä on. Pantsir s1 pystyy jotenkin noiden heitteiden torjuntaan mutta torjunta on länsimaisiin järjestelmiin nähden hieman erillainen. Skyshield käyttä ahead ammusta joka ohjelmoidaan piipun suussa eli onnistuneeseen torjuntaan käytettävien a tarvikkeiden määrä pienenee. Pantsir sitä vastoin luottaa massamaiseen tuleen. Sitten on erillaisia ram järjestelmiä jotka on tarkoitettu lähinnä laivoille mutta miksei sellainen maassakin toimisi kunhan asennetaan tarpeeksi isoon konttiin. Hintaa tulee kuitenkin jonnin verran.

 

[SJ]

Kuinka helppoa on ampua alas tutkaan hakeutuva ohjus? Äkkiseltään kuvittelisi jutun varsin simppeliksi, kun ennakolta on tiedossa minne ohjus on tulossa. Sopivilla ammuksilla varustettu konetykki tutkan seuraksi. Suoraan lähestyvän ohjuksen pitäisi ampumateknisesti olla helppo nakki automaattiselle järjestelmälle. Tykki pystyisi nopeasti torjumaan useamman samalta suunnalta tulevan ohjuksen. Onko jutussa joku ongelma, kun tämä ei ole normaali käytäntö kaikkialla?

Uskoisin, että HARM lentää optimoitua lentorataa, eli ottaa korkeutta ja syöksyy vauhdilla alas. En tiedä, että onko tämä ongelma tykeille, mutta aikaa ei jää paljoa. Ja käsittääkseni tykkejä ei suosita, koska niillä on rajallinen kantama ja uusintaan ei jää aikaa ja ohjus kuitenkin tulee lähelle. Tästä syystä tykit pidetään vasta 2. tai 3. tason puolustuksena.