Ilmatorjunta

Raveni kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Kuinka helppoa on ampua alas tutkaan hakeutuva ohjus? Äkkiseltään kuvittelisi jutun varsin simppeliksi, kun ennakolta on tiedossa minne ohjus on tulossa. Sopivilla ammuksilla varustettu konetykki tutkan seuraksi. Suoraan lähestyvän ohjuksen pitäisi ampumateknisesti olla helppo nakki automaattiselle järjestelmälle. Tykki pystyisi nopeasti torjumaan useamman samalta suunnalta tulevan ohjuksen. Onko jutussa joku ongelma, kun tämä ei ole normaali käytäntö kaikkialla?

Onhan noita. Skyshield pystyy ainakin kyseiseen hommaa hyvin ja on tarpeen vaatiessa täysin automaattinen. On juurikin suunniteltu heitteiden torjuntaan.
On vain suhteellisen kallis järjestelmä... Suomen mittakaavassa voisi toimiakin hyvin. Ja kyllähän noita eri mailla käytössä on. Pantsir s1 pystyy jotenkin noiden heitteiden torjuntaan mutta torjunta on länsimaisiin järjestelmiin nähden hieman erillainen. Skyshield käyttä ahead ammusta joka ohjelmoidaan piipun suussa eli onnistuneeseen torjuntaan käytettävien a tarvikkeiden määrä pienenee. Pantsir sitä vastoin luottaa massamaiseen tuleen. Sitten on erillaisia ram järjestelmiä jotka on tarkoitettu lähinnä laivoille mutta miksei sellainen maassakin toimisi kunhan asennetaan tarpeeksi isoon konttiin. Hintaa tulee kuitenkin jonnin verran.

Ai helppoa? No miten sen nyt ottaa... Esimerkiksi venäläisten AS-17:n nopeus on 994 m/s:a. Taistelukärki 90 kiloinen joten täysosumaa tuskin tarvitaan ainakaan kohteen lamauttamiseksi.

Jos kohteiden suojaaminen tutka-ohjatuilla konetykeillä olisi kovin helppoa niin varmasti useimmat laivastot huokaisivat helpotuksesta. Siellähän tilanne on samanlainen, nopea ohjus lentää suoraan kohti. Ongelmia kuitenkin riittää sillä nopea ohjus lentää 2-5 sekunnissa tykin äärikantamalta maaliin. Varsin yleinen ongelma on ns. pippurointi (räjähtäneen ohjuksen jäänteet ja taistelukärjen sirpaleet "pippuroivat" huonosti panssaroitua alusta).
 
Raveni kirjoitti:
Pantsir s1 pystyy jotenkin noiden heitteiden torjuntaan mutta torjunta on länsimaisiin järjestelmiin nähden hieman erillainen.

Saatan olla väärässäkin, mutta uskoisin Pantsirin käyttävän ohjuksia heitteiden torjumiseen. Tykit on sitten katveita varten.
 
Mosuri kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Kuinka helppoa on ampua alas tutkaan hakeutuva ohjus? Äkkiseltään kuvittelisi jutun varsin simppeliksi, kun ennakolta on tiedossa minne ohjus on tulossa. Sopivilla ammuksilla varustettu konetykki tutkan seuraksi. Suoraan lähestyvän ohjuksen pitäisi ampumateknisesti olla helppo nakki automaattiselle järjestelmälle. Tykki pystyisi nopeasti torjumaan useamman samalta suunnalta tulevan ohjuksen. Onko jutussa joku ongelma, kun tämä ei ole normaali käytäntö kaikkialla?

Onhan noita. Skyshield pystyy ainakin kyseiseen hommaa hyvin ja on tarpeen vaatiessa täysin automaattinen. On juurikin suunniteltu heitteiden torjuntaan.
On vain suhteellisen kallis järjestelmä... Suomen mittakaavassa voisi toimiakin hyvin. Ja kyllähän noita eri mailla käytössä on. Pantsir s1 pystyy jotenkin noiden heitteiden torjuntaan mutta torjunta on länsimaisiin järjestelmiin nähden hieman erillainen. Skyshield käyttä ahead ammusta joka ohjelmoidaan piipun suussa eli onnistuneeseen torjuntaan käytettävien a tarvikkeiden määrä pienenee. Pantsir sitä vastoin luottaa massamaiseen tuleen. Sitten on erillaisia ram järjestelmiä jotka on tarkoitettu lähinnä laivoille mutta miksei sellainen maassakin toimisi kunhan asennetaan tarpeeksi isoon konttiin. Hintaa tulee kuitenkin jonnin verran.

Ai helppoa? No miten sen nyt ottaa... Esimerkiksi venäläisten AS-17:n nopeus on 994 m/s:a. Taistelukärki 90 kiloinen joten täysosumaa tuskin tarvitaan ainakaan kohteen lamauttamiseksi.

Jos kohteiden suojaaminen tutka-ohjatuilla konetykeillä olisi kovin helppoa niin varmasti useimmat laivastot huokaisivat helpotuksesta. Siellähän tilanne on samanlainen, nopea ohjus lentää suoraan kohti. Ongelmia kuitenkin riittää sillä nopea ohjus lentää 2-5 sekunnissa tykin äärikantamalta maaliin. Varsin yleinen ongelma on ns. pippurointi (räjähtäneen ohjuksen jäänteet ja taistelukärjen sirpaleet "pippuroivat" huonosti panssaroitua alusta).

Ei varmaankaan helppoa ole ja tuskin nuokaan 100% pystyvät pitämään tonttiaan puhtaana. Jos ei muuta niin vihollinen yksinkertaisesti pistää niin paljon tavaraa ilmaan että torjunta muuttuu mahdottomaksi. Yksittäisiä maaleja noilla saa ilmeisesti kohtuudella torjuttua. Korkeintaan muutamia mikäli tulosuunta on sama. Sen verran on pakko tarkentaan että noitahan ei käsittääkseni ole tositoimissa testattu muuta kuin talebanin ampumia raketteja ja kranaatteja vastaan.
 
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Pantsir s1 pystyy jotenkin noiden heitteiden torjuntaan mutta torjunta on länsimaisiin järjestelmiin nähden hieman erillainen.

Saatan olla väärässäkin, mutta uskoisin Pantsirin käyttävän ohjuksia heitteiden torjumiseen. Tykit on sitten katveita varten.

En ossoo sanoa... Mainospuheissa puhutaan tykeistä heitteiden torjunnassa mutta mainoksissa nyt sanotaan kaikenlaista. Riippuu varmaan heiteestäkin jota torjutaan ja siitä mitä ohjuksia alustalla on kyydissä. Käsittääkseni ovat aika raskaita mutta voin olla väärässäkin.
 
Raveni kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Pantsir s1 pystyy jotenkin noiden heitteiden torjuntaan mutta torjunta on länsimaisiin järjestelmiin nähden hieman erillainen.

Saatan olla väärässäkin, mutta uskoisin Pantsirin käyttävän ohjuksia heitteiden torjumiseen. Tykit on sitten katveita varten.

En ossoo sanoa... Mainospuheissa puhutaan tykeistä heitteiden torjunnassa mutta mainoksissa nyt sanotaan kaikenlaista. Riippuu varmaan heiteestäkin jota torjutaan ja siitä mitä ohjuksia alustalla on kyydissä. Käsittääkseni ovat aika raskaita mutta voin olla väärässäkin.

Päättelin vain siitä, että joskus wikipediassa oli pantsirin kohdalla ohjuksille annettu osumatodennäköisyyksiä. ARM taisi olla luokkaa 75%.
 
Mosuri kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Kuinka helppoa on ampua alas tutkaan hakeutuva ohjus? Äkkiseltään kuvittelisi jutun varsin simppeliksi, kun ennakolta on tiedossa minne ohjus on tulossa. Sopivilla ammuksilla varustettu konetykki tutkan seuraksi. Suoraan lähestyvän ohjuksen pitäisi ampumateknisesti olla helppo nakki automaattiselle järjestelmälle. Tykki pystyisi nopeasti torjumaan useamman samalta suunnalta tulevan ohjuksen. Onko jutussa joku ongelma, kun tämä ei ole normaali käytäntö kaikkialla?

Onhan noita. Skyshield pystyy ainakin kyseiseen hommaa hyvin ja on tarpeen vaatiessa täysin automaattinen. On juurikin suunniteltu heitteiden torjuntaan.
On vain suhteellisen kallis järjestelmä... Suomen mittakaavassa voisi toimiakin hyvin. Ja kyllähän noita eri mailla käytössä on. Pantsir s1 pystyy jotenkin noiden heitteiden torjuntaan mutta torjunta on länsimaisiin järjestelmiin nähden hieman erillainen. Skyshield käyttä ahead ammusta joka ohjelmoidaan piipun suussa eli onnistuneeseen torjuntaan käytettävien a tarvikkeiden määrä pienenee. Pantsir sitä vastoin luottaa massamaiseen tuleen. Sitten on erillaisia ram järjestelmiä jotka on tarkoitettu lähinnä laivoille mutta miksei sellainen maassakin toimisi kunhan asennetaan tarpeeksi isoon konttiin. Hintaa tulee kuitenkin jonnin verran.

Ai helppoa? No miten sen nyt ottaa... Esimerkiksi venäläisten AS-17:n nopeus on 994 m/s:a. Taistelukärki 90 kiloinen joten täysosumaa tuskin tarvitaan ainakaan kohteen lamauttamiseksi.

Jos kohteiden suojaaminen tutka-ohjatuilla konetykeillä olisi kovin helppoa niin varmasti useimmat laivastot huokaisivat helpotuksesta. Siellähän tilanne on samanlainen, nopea ohjus lentää suoraan kohti. Ongelmia kuitenkin riittää sillä nopea ohjus lentää 2-5 sekunnissa tykin äärikantamalta maaliin. Varsin yleinen ongelma on ns. pippurointi (räjähtäneen ohjuksen jäänteet ja taistelukärjen sirpaleet "pippuroivat" huonosti panssaroitua alusta).

Tulipahan tuossa mieleen, että maalla voidaan nuo tykit asettaa hieman suojattavasta maalista kauemmaksi, jotta tuolta pippuroinnilta vältytään. Tämä tietenkään ei ole aina mahdollista, mutta silti muistettava. Tämä taas ei toimi ylhäältä hyökkääviä ohjuksia vastaan.
 
Mosuri kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Kuinka helppoa on ampua alas tutkaan hakeutuva ohjus? Äkkiseltään kuvittelisi jutun varsin simppeliksi, kun ennakolta on tiedossa minne ohjus on tulossa. Sopivilla ammuksilla varustettu konetykki tutkan seuraksi. Suoraan lähestyvän ohjuksen pitäisi ampumateknisesti olla helppo nakki automaattiselle järjestelmälle. Tykki pystyisi nopeasti torjumaan useamman samalta suunnalta tulevan ohjuksen. Onko jutussa joku ongelma, kun tämä ei ole normaali käytäntö kaikkialla?

Onhan noita. Skyshield pystyy ainakin kyseiseen hommaa hyvin ja on tarpeen vaatiessa täysin automaattinen. On juurikin suunniteltu heitteiden torjuntaan.
On vain suhteellisen kallis järjestelmä... Suomen mittakaavassa voisi toimiakin hyvin. Ja kyllähän noita eri mailla käytössä on. Pantsir s1 pystyy jotenkin noiden heitteiden torjuntaan mutta torjunta on länsimaisiin järjestelmiin nähden hieman erillainen. Skyshield käyttä ahead ammusta joka ohjelmoidaan piipun suussa eli onnistuneeseen torjuntaan käytettävien a tarvikkeiden määrä pienenee. Pantsir sitä vastoin luottaa massamaiseen tuleen. Sitten on erillaisia ram järjestelmiä jotka on tarkoitettu lähinnä laivoille mutta miksei sellainen maassakin toimisi kunhan asennetaan tarpeeksi isoon konttiin. Hintaa tulee kuitenkin jonnin verran.

Ai helppoa? No miten sen nyt ottaa... Esimerkiksi venäläisten AS-17:n nopeus on 994 m/s:a. Taistelukärki 90 kiloinen joten täysosumaa tuskin tarvitaan ainakaan kohteen lamauttamiseksi.

Jos kohteiden suojaaminen tutka-ohjatuilla konetykeillä olisi kovin helppoa niin varmasti useimmat laivastot huokaisivat helpotuksesta. Siellähän tilanne on samanlainen, nopea ohjus lentää suoraan kohti. Ongelmia kuitenkin riittää sillä nopea ohjus lentää 2-5 sekunnissa tykin äärikantamalta maaliin. Varsin yleinen ongelma on ns. pippurointi (räjähtäneen ohjuksen jäänteet ja taistelukärjen sirpaleet "pippuroivat" huonosti panssaroitua alusta).

Tulitusaika jää kieltämättä varsin lyhyeksi. Toisaalta AS-17 on pirun iso, joten se on varmaan helppo havaita. Tuli voidaan avata kantaman rajoilta.

Osuma ohjukseen pitäisi varmaankin saada viimeistään jossain 500-1000 metrin päässä. Lyhyemmiltä matkoilta roina tullee perille asti liike-energian turvin.
 
JOKO kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Kuinka helppoa on ampua alas tutkaan hakeutuva ohjus? Äkkiseltään kuvittelisi jutun varsin simppeliksi, kun ennakolta on tiedossa minne ohjus on tulossa. Sopivilla ammuksilla varustettu konetykki tutkan seuraksi. Suoraan lähestyvän ohjuksen pitäisi ampumateknisesti olla helppo nakki automaattiselle järjestelmälle. Tykki pystyisi nopeasti torjumaan useamman samalta suunnalta tulevan ohjuksen. Onko jutussa joku ongelma, kun tämä ei ole normaali käytäntö kaikkialla?

Onhan noita. Skyshield pystyy ainakin kyseiseen hommaa hyvin ja on tarpeen vaatiessa täysin automaattinen. On juurikin suunniteltu heitteiden torjuntaan.
On vain suhteellisen kallis järjestelmä... Suomen mittakaavassa voisi toimiakin hyvin. Ja kyllähän noita eri mailla käytössä on. Pantsir s1 pystyy jotenkin noiden heitteiden torjuntaan mutta torjunta on länsimaisiin järjestelmiin nähden hieman erillainen. Skyshield käyttä ahead ammusta joka ohjelmoidaan piipun suussa eli onnistuneeseen torjuntaan käytettävien a tarvikkeiden määrä pienenee. Pantsir sitä vastoin luottaa massamaiseen tuleen. Sitten on erillaisia ram järjestelmiä jotka on tarkoitettu lähinnä laivoille mutta miksei sellainen maassakin toimisi kunhan asennetaan tarpeeksi isoon konttiin. Hintaa tulee kuitenkin jonnin verran.

Ai helppoa? No miten sen nyt ottaa... Esimerkiksi venäläisten AS-17:n nopeus on 994 m/s:a. Taistelukärki 90 kiloinen joten täysosumaa tuskin tarvitaan ainakaan kohteen lamauttamiseksi.

Jos kohteiden suojaaminen tutka-ohjatuilla konetykeillä olisi kovin helppoa niin varmasti useimmat laivastot huokaisivat helpotuksesta. Siellähän tilanne on samanlainen, nopea ohjus lentää suoraan kohti. Ongelmia kuitenkin riittää sillä nopea ohjus lentää 2-5 sekunnissa tykin äärikantamalta maaliin. Varsin yleinen ongelma on ns. pippurointi (räjähtäneen ohjuksen jäänteet ja taistelukärjen sirpaleet "pippuroivat" huonosti panssaroitua alusta).

Tulitusaika jää kieltämättä varsin lyhyeksi. Toisaalta AS-17 on pirun iso, joten se on varmaan helppo havaita. Tuli voidaan avata kantaman rajoilta.

Osuma ohjukseen pitäisi varmaankin saada viimeistään jossain 500-1000 metrin päässä. Lyhyemmiltä matkoilta roina tullee perille asti liike-energian turvin.

Tässä videossa on muutama havainnollistava kohta:

Huomaa muuten, että monimaali tilanteessa kantaman rajoilta ampuminen ei välttämättä ole vaihtoehto, vaan se ammutaan sitten kun ensimmäiseltä keritään.
 
Last edited by a moderator:
Naapurilla on tällainen käytössä: Mahtaako olla oikeastikin tehokas...

To defeat anti-radiation missiles and Emitter Locating Systems, the Gamma DE employs short burst transmissions, with radar emission timing slaved to the Gazetchik E emitting anti-radiation missile decoy system. In addition chaff, smoke generators and infrared decoys are employed to seduce missiles with active radar, electro-optical or imaging infared seekers. The Gazetchik E is claimed to achieve a 0.85-0.95 Pk against anti-radiation missiles. It is worth noting than many such missiles do not have the band coverage to home in on an L-band emitter such as the Gamma DE.
 
Wiki väittää että 7000 rpm minigun kehitettiin jo Saksassa ekan ison sodan aikaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Minigun
 
Raveni kirjoitti:
Naapurilla on tällainen käytössä: Mahtaako olla oikeastikin tehokas...

To defeat anti-radiation missiles and Emitter Locating Systems, the Gamma DE employs short burst transmissions, with radar emission timing slaved to the Gazetchik E emitting anti-radiation missile decoy system. In addition chaff, smoke generators and infrared decoys are employed to seduce missiles with active radar, electro-optical or imaging infared seekers. The Gazetchik E is claimed to achieve a 0.85-0.95 Pk against anti-radiation missiles. It is worth noting than many such missiles do not have the band coverage to home in on an L-band emitter such as the Gamma DE.

Minkälainen tutka tuo on noin yleensä? Siis L-alue on toki päivänselvä kun se tuossa mainitaan, mutta onko tuo miten liikkuva tutka?
 
Ulkonäöltään oli muistaakseni ihan hinattava perävaunun oloinen laitos...
 
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Naapurilla on tällainen käytössä: Mahtaako olla oikeastikin tehokas...

To defeat anti-radiation missiles and Emitter Locating Systems, the Gamma DE employs short burst transmissions, with radar emission timing slaved to the Gazetchik E emitting anti-radiation missile decoy system. In addition chaff, smoke generators and infrared decoys are employed to seduce missiles with active radar, electro-optical or imaging infared seekers. The Gazetchik E is claimed to achieve a 0.85-0.95 Pk against anti-radiation missiles. It is worth noting than many such missiles do not have the band coverage to home in on an L-band emitter such as the Gamma DE.

Minkälainen tutka tuo on noin yleensä? Siis L-alue on toki päivänselvä kun se tuossa mainitaan, mutta onko tuo miten liikkuva tutka?

Kohtuullisen liikkuva tutka: http://warfare.ru/?linkid=2196&catid=358

Sinänsä monet nykyiset ARM:t kykenevät kyllä periaatteessa toimimaan myös L-alueen tutkia vastaan (kuten venäjäläisten KH-31 ja jenkkien HARM). Tosin osumatarkkuus on todennäköisesti kohtalaisen alhainen, koska matalataajuuksisen tutkan paikan määrittäminen on hankalampaa kuin korkeataajuuksisen. Tätä ongelmaa voidaan korjata vaikkapa toisella hakupäällä kuten AGM-88E AARGM:n millimetrialueen tutkahakupää. Ilmeisestihän serbien SA-3 yksiköiden (eli meikäläisittäin ITO 79) matalataajuuksiset P-18 -tutkat selvisivät HARM:sta kohtalaisen hyvin.
 

Tuossa tuollainen demo pätkä Venäjän ilmapuolustuksesta siellä vilahtaa ajassa 2:25 tuo häirintälaite...
 
Last edited by a moderator:
Tuli tässä mieleen taas kerran Georgian sota ja Bukit sekä Iskanderit.

Joidenkin uutisten mukaan Äiti-Venäjän pojat olisivat ampuneet Iskandereita Georgian puolelle.

Kokeilivatko georgialaiset torjua näitä ohjuksia Buk:lla ja jos kokeilivat niin saivatko torjuttua?

Tuli vain mieleen että onko meillä ollut vain markkinamiesten puheet Bukin torjuntakyvystä
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Tuli tässä mieleen taas kerran Georgian sota ja Bukit sekä Iskanderit.

Joidenkin uutisten mukaan Äiti-Venäjän pojat olisivat ampuneet Iskandereita Georgian puolelle.

Kokeilivatko georgialaiset torjua näitä ohjuksia Buk:lla ja jos kokeilivat niin saivatko torjuttua?

Tuli vain mieleen että onko meillä ollut vain markkinamiesten puheet Bukin torjuntakyvystä

Eikös jossakin ollut maininta, että venäläiset eivät olisi olleet tyytyväisiä ohjuksien osumatarkkuuteen? Jos oli, niin onko tietoa siitä, että mitä ne oli koettaneet niillä tehdä?
 
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Tuli tässä mieleen taas kerran Georgian sota ja Bukit sekä Iskanderit.

Joidenkin uutisten mukaan Äiti-Venäjän pojat olisivat ampuneet Iskandereita Georgian puolelle.

Kokeilivatko georgialaiset torjua näitä ohjuksia Buk:lla ja jos kokeilivat niin saivatko torjuttua?

Tuli vain mieleen että onko meillä ollut vain markkinamiesten puheet Bukin torjuntakyvystä
Eikös jossakin ollut maininta, että venäläiset eivät olisi olleet tyytyväisiä ohjuksien osumatarkkuuteen? Jos oli, niin onko tietoa siitä, että mitä ne oli koettaneet niillä tehdä?

Gorin varuskuntaan ilmeisesti ampuivat, mutta tuloksista ei ole tietoa.

Joku sai moottorin sohvalleen:

 
Last edited by a moderator:
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Tuli tässä mieleen taas kerran Georgian sota ja Bukit sekä Iskanderit.

Joidenkin uutisten mukaan Äiti-Venäjän pojat olisivat ampuneet Iskandereita Georgian puolelle.

Kokeilivatko georgialaiset torjua näitä ohjuksia Buk:lla ja jos kokeilivat niin saivatko torjuttua?

Tuli vain mieleen että onko meillä ollut vain markkinamiesten puheet Bukin torjuntakyvystä

Eikös jossakin ollut maininta, että venäläiset eivät olisi olleet tyytyväisiä ohjuksien osumatarkkuuteen? Jos oli, niin onko tietoa siitä, että mitä ne oli koettaneet niillä tehdä?

Itseäni alkoi enemmän kiinnostaa tuo Bukin osumatarkkuus ton tyyppisiin ohjuksiin.

Nyt kun itketään että kun Buk lähtee niin emme voi enää torjua moisia hirveyksiä.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Tuli tässä mieleen taas kerran Georgian sota ja Bukit sekä Iskanderit.

Joidenkin uutisten mukaan Äiti-Venäjän pojat olisivat ampuneet Iskandereita Georgian puolelle.

Kokeilivatko georgialaiset torjua näitä ohjuksia Buk:lla ja jos kokeilivat niin saivatko torjuttua?

Tuli vain mieleen että onko meillä ollut vain markkinamiesten puheet Bukin torjuntakyvystä

Eikös jossakin ollut maininta, että venäläiset eivät olisi olleet tyytyväisiä ohjuksien osumatarkkuuteen? Jos oli, niin onko tietoa siitä, että mitä ne oli koettaneet niillä tehdä?

Itseäni alkoi enemmän kiinnostaa tuo Bukin osumatarkkuus ton tyyppisiin ohjuksiin.

Nyt kun itketään että kun Buk lähtee niin emme voi enää torjua moisia hirveyksiä.

Venäläiset mainostavat Buk:n kykenevän torjumaan Lance/Frog-7:n kaltaisia ohjuksia eli kaikkein lyhimmän kantaman taktisia ballistisia ohjuksia. Iskander lentää niin kovaa ja sellaisella lentoradalla, että torjunta ei Buk:n millään versiolla ole mahdollista. Siihen hommaan tarvitaan paljon suorituskykyisempi ja kalliimpi järjestelmä (S-300PMU1/2 tai Patriotin uudemmat versiot esim.).
 
RistoJ kirjoitti:
Venäläiset mainostavat Buk:n kykenevän torjumaan Lance/Frog-7:n kaltaisia ohjuksia eli kaikkein lyhimmän kantaman taktisia ballistisia ohjuksia. Iskander lentää niin kovaa ja sellaisella lentoradalla, että torjunta ei Buk:n millään versiolla ole mahdollista. Siihen hommaan tarvitaan paljon suorituskykyisempi ja kalliimpi järjestelmä (S-300PMU1/2 tai Patriotin uudemmat versiot esim.).

Kiitos

Frog-7 ei taida olla se penaalin terävin kynä näistä vaihtoehdoista. Eli käytännössä Buk:n poistuminen ei tuonut kauheaa vajausta suorituskykyyn tällä kohtaa
 
Back
Top