Ilmatorjunta

Siiretään resurssit poistuvalta IT-kalustolta ja toteutetaan IT-suorituskyvyn korvaaminen NASAMS ja/tai IT-korkeatorjuntakyvyssä hankittavilla järjestelmillä?
 
mechanicus kirjoitti:
Siiretään resurssit poistuvalta IT-kalustolta ja toteutetaan IT-suorituskyvyn korvaaminen NASAMS ja/tai IT-korkeatorjuntakyvyssä hankittavilla järjestelmillä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli tuohan tarkoittaisi käytännössä sitä, että uusi kalusto tulisi esim Rovaniemelle tai Vekaranjärvelle (elleivät ITO90 ja 05-variantit jatka). Ja sitä, ettei ainakaan valmiudellisesti Uusimaa-Helsinki tarvitse korkeatorjuntakykyä...
 
Jopuni kirjoitti:
Jos tosiaan torjuntakorkeus on todellakin 25km, pitäis silloin torjunta etäisyydenkin olla enemmän kuin 40km, ainakin muissa ohjuksissa joissa torjuntakorkeus on tuota luokkaa niin etäisyyskin on 100km ja yli.
Klikkaa laajentaaksesi...
No eihän sitä voi noin yleistäen sanoa. Onhan esimerkiksi Saab ilmoittanut Bamsen torjuntakorkeudeksi 15 km ja etäisyydeksi vaakasuunnassa vain10 km.

Ohjuksilla on erilainen lentorataohjaus, matkalentonopeus ja myös optimoidut maaliprofiilit. AMRAAM esimerkiksi hyökkää pääasiassa ylhäältä sirpalekuvion ja varmaankin loppunopeuden maksimoimiseksi. Maastalaukaistaessa tosin senkin lentorata on erilainen ja voi olla että matalahko torjuntakorkeus on seurausta sen lähestymisprofiilista. Ohjuksien rakettimoottoreillakin on eri polttoaika ja osa on suunniteltu hit-to-kill torjuntaan vartiopanoksen kanssa.
 
Einomies1 kirjoitti:
No eihän sitä voi noin yleistäen sanoa. Onhan esimerkiksi Saab ilmoittanut Bamsen torjuntakorkeudeksi 15 km ja etäisyydeksi vaakasuunnassa vain10 km.

Ohjuksilla on erilainen lentorataohjaus, matkalentonopeus ja myös optimoidut maaliprofiilit. AMRAAM esimerkiksi hyökkää pääasiassa ylhäältä sirpalekuvion ja varmaankin loppunopeuden maksimoimiseksi. Maastalaukaistaessa tosin senkin lentorata on erilainen ja voi olla että matalahko torjuntakorkeus on seurausta sen lähestymisprofiilista. Ohjuksien rakettimoottoreillakin on eri polttoaika ja osa on suunniteltu hit-to-kill torjuntaan vartiopanoksen kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kullekin ITO-ohjuksella on oma kahden muuttujan käppyrä, ja julkisuudessa esitetään tilanteesta riippuen vain käyrän yksi piste. Korkealle ja lähelle, tai matalalle ja kauas!
 
Commander kirjoitti:
Eli tuohan tarkoittaisi käytännössä sitä, että uusi kalusto tulisi esim Rovaniemelle tai Vekaranjärvelle (elleivät ITO90 ja 05-variantit jatka). Ja sitä, ettei ainakaan valmiudellisesti Uusimaa-Helsinki tarvitse korkeatorjuntakykyä...
Klikkaa laajentaaksesi...
Tai laitetaan se korkeatorjuntakyvn koulutus Panssariprikaatiin ja NASAMS (lisäostoksin) Vekaralle ja Rovaniemelle. Jos tekisi helpon arvauksen kaluston iän perusteella niin 05 jatkaisi ja 63, 88, 90(x2)ja 63/95 vuosimallin kalustot olisivat poistuvien listalla. Täytyy kyllä myöntää, että tuossa tulevaisuuden kuvassa IT:n taktinen liikkuvuus on todella heikkoa ja 05 tarvitsisi tälle osalle tukea.

(Myönnän, että en tiedä onko NASAMS-koulutuksen siirto toteuttamiskelpoinen osaamisen ja infran puolesta)
 
Viimeksi muokattu:
mechanicus kirjoitti:
Tai laitetaan se korkeatorjuntakyvn koulutus Panssariprikaatiin ja NASAMS (lisäostoksin) Vekaralle ja Rovaniemelle. Jos tekisi helpon arvauksen kaluston iän perusteella niin 05 jatkaisi ja 63, 88, 90(x2)ja 63/95 vuosimallin kalustot olisivat poistuvien listalla. Täytyy kyllä myöntää, että tuossa tulevaisuuden kuvassa IT:n taktinen liikkuvuus on todella heikkoa ja 05 tarvitsisi tälle osalle tukea.

(Myönnän, että en tiedä onko NASAMS-koulutuksen siirto toteuttamiskelpoinen osaamisen ja infran puolesta)
Klikkaa laajentaaksesi...

Itselläni ei myöskään mitään hajua asiasta. Taitaisi olla helpompaa perustaa uusi joukkoyksikkö kuin siirtää Hämeenlinnalaisia ns "periferiaan"

05-kalusto Todnäk jatkanee vielä ainakin +10v.
 
Toisaalta jos NASAMS päivitykseen AMRAAM-ER:llä päädytään, olisiko parastapa lisätä neljäs laukaisualusta kuhunkin patteriin, (yhteen taistelunjohtokeskukseen voidaan liittää neljä laukaisualustaa, kaksi tutkaa ja yksi optinen valvontasensori) ei tarvitsisi muokata nykyisiä laukaisualustoja. Kun AMRAAM-ER:ssä on ESSM:n moottori, niin voisiko neljäs alusta olla kahdeksan ohjuksen VLS tyyppinen.
Ja mitenkäs nykyiset tutkat? Riittääkö ominaisuudet AMRAAM-ER:lle? vai pitääkö hommata toinen parempi tutka.
 
Mitä etua tuolla VLS-ratkaisulla saataisiin, onko sellaista olemassa? Jos uusiin laukaisulavetteihin päädytään, muodostaisin kalustosta paljon mieluummin yhden patterin lisää kuin lisäisin lavetteja olemassa oleviin. Näin saataisin alue-IT:tä jaettua edes yhteen uuteen paikkaan Suomenniemellä.

Nykyinen tutka ei riitä -ER:n ominaisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen. Uusi tutka on tullut markkinoille, tästäkin ketjusta löytyy linkit.
 
Viimeksi muokattu:
mechanicus kirjoitti:
Mitä etua tuolla VLS-ratkaisulla saataisiin, onko sellaista olemassa? Jos uusiin laukaisulavetteihin päädytään, muodostaisin kalustosta paljon mieluummin yhden patterin lisää kuin lisäisin lavetteja olemassa oleviin. Näin saataisin alue+IT:tä jaettua edes yhteen uuteen paikkaan Suomenniemellä.

Nykyinen tutka ei riitä -ER:n ominaisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen. Uusi tutka on tullut markkinoille, tästäkin ketjusta löytyy linkit.
Klikkaa laajentaaksesi...

VLS ratkaisussa lavetti ei tarvitsisi laajaa aukeeta, ja ei kai nykyisiä alustoja paljoa tarvii muokata, lisättään vain koroa pystysuoraan, poistetaan kääntölaitteisto ja lisätään jos pystyisi pari ohjusta lisää.
Näin saataisiin patteriin enemmän ohjuksia 24-26 kpl. Totta kai pitäisi olla lisää niitä pattereita jotta saataisiin alueelista kattavuutta.
 
Tuota voiko se Camm ampua ala iskanderohjuksia? Mun mielestä Suomi pitäis hankkia semmosita systeemiä joka voi ampua alas myös iskandereitä
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top