Ilmatorjunta

NASAMS II FIN on pääasiassa hankittu pk-seudun puolustusta varten. Sinne on varmasti mietitty paikkoja tutkalle, joihin nuo Sentinelit voidaan sijoittaa, jotta niiden havaintoalueet risteävät toisiaan tarpeeksi ja hajasijoitus onnistuu. On täysin eri asia verrata Sentineliä Giraffe-tutkaan, jotka on tarkoitettu joukkojen lähi-ilmatorjuntaan metsän keskellä tai Giraffe 100 3D-tutkaan, jotka on hankittu valvomaan peitteisiä alueita. Osia järjestelmästä varmasti käytetään muuallakin, kohteiden suojaukseen.

ITO12 järjestelmän käyttötarkoitus on torjua lähelle tulevia ilmamaaleja, myös risteilyohjuksia ja lennokeita. Järjestelmän oma tutka ei ole tarkoitettu antamaan parasta ja ainoata ennakkovaroitusta, vaan se täydentää ja tarjoaa sisimmän kehän valvonnan sekä maalinosoituksen ohjuksille. Tutkahorisontti ulottuu vain n. 30 km+ päähän horisontin taakse kun puhutaan matalalla lentävistä kohteista eikä korkeatorjunnasta, johon NASAMS ei ole tarkoitettu. Sensorin nostaminen korkealle toki lisää hieman havaintoetäisyyttä matalalle, mutta se voidaan tehdä maastoa hyödyntämälläkin ja pitää liikkuvuus parempana. Tuo MSP 500 IR- sensori on ilmeisesti erinomaisen suorituskykyinen ja tuo maalin tunnistuskykyä järjestelmälle passiivisen osoituksen ja valvonnan lisäksi.

Tutkin Thales Groundmasterin tietoja hieman ja sieltä pisti esiin mielenkiintoinen kohta:
An innovative algorithm provides the best wind turbine effect mitigation, facilitating the deployment of windfarms. Because the GM400’s performance is not impacted by the turbines, windfarms can be installed in proximity without concerns for disruptions. https://www.thalesgroup.com/en/ground-master-400
https://www.thalesgroup.com/sites/default/files/database/document/2021-04/Datasheet GM400_R5[1].pdf

Puolustusvoimat on vastustanut tuulivoimaloiden sijoittamista itärajalle tai etelä-kaakkoisrannikolle tutkavalvonnan heikkenemisen seurauksena. Groundmaster-tutkien valmistaja on kuitenkin ottanut nämä huomioon ja ilmoittaa että voimalat eivät haittaa suorituskykyä. On toki muitakin tutkia, kuten vanhat KAVAt ym., mutta Kotkan ja Haminan lähelle on silti ilmestynyt tuulivoimaloita 10 vuoden aikana. Mikähän tässäkin on totuus?
 
NASAMS II FIN on pääasiassa hankittu pk-seudun puolustusta varten. Sinne on varmasti mietitty paikkoja tutkalle, joihin nuo Sentinelit voidaan sijoittaa, jotta niiden havaintoalueet risteävät toisiaan tarpeeksi ja hajasijoitus onnistuu. On täysin eri asia verrata Sentineliä Giraffe-tutkaan, jotka on tarkoitettu joukkojen lähi-ilmatorjuntaan metsän keskellä tai Giraffe 100 3D-tutkaan, jotka on hankittu valvomaan peitteisiä alueita. Osia järjestelmästä varmasti käytetään muuallakin, kohteiden suojaukseen.

ITO12 järjestelmän käyttötarkoitus on torjua lähelle tulevia ilmamaaleja, myös risteilyohjuksia ja lennokeita. Järjestelmän oma tutka ei ole tarkoitettu antamaan parasta ja ainoata ennakkovaroitusta, vaan se täydentää ja tarjoaa sisimmän kehän valvonnan sekä maalinosoituksen ohjuksille. Tutkahorisontti ulottuu vain n. 30 km+ päähän horisontin taakse kun puhutaan matalalla lentävistä kohteista eikä korkeatorjunnasta, johon NASAMS ei ole tarkoitettu. Sensorin nostaminen korkealle toki lisää hieman havaintoetäisyyttä matalalle, mutta se voidaan tehdä maastoa hyödyntämälläkin ja pitää liikkuvuus parempana. Tuo MSP 500 IR- sensori on ilmeisesti erinomaisen suorituskykyinen ja tuo maalin tunnistuskykyä järjestelmälle passiivisen osoituksen ja valvonnan lisäksi.

Tutkin Thales Groundmasterin tietoja hieman ja sieltä pisti esiin mielenkiintoinen kohta:
An innovative algorithm provides the best wind turbine effect mitigation, facilitating the deployment of windfarms. Because the GM400’s performance is not impacted by the turbines, windfarms can be installed in proximity without concerns for disruptions. https://www.thalesgroup.com/en/ground-master-400
https://www.thalesgroup.com/sites/default/files/database/document/2021-04/Datasheet GM400_R5[1].pdf

Puolustusvoimat on vastustanut tuulivoimaloiden sijoittamista itärajalle tai etelä-kaakkoisrannikolle tutkavalvonnan heikkenemisen seurauksena. Groundmaster-tutkien valmistaja on kuitenkin ottanut nämä huomioon ja ilmoittaa että voimalat eivät haittaa suorituskykyä. On toki muitakin tutkia, kuten vanhat KAVAt ym., mutta Kotkan ja Haminan lähelle on silti ilmestynyt tuulivoimaloita 10 vuoden aikana. Mikähän tässäkin on totuus?
Eikös Ilmatorjunnan taktiikkaa muutettu niin että se ei ole vain puolustava vaan pyritään tuottamaan vastustajalle tappioita. Tällöin nuo esittämäsi käyttötavat eivät ole ainoita mahdollisia.
 
Tämän korkeatorjunnan hankkeen budjettia ei ole sanottu julki, mutta mitä veikkaatte siihen käytettävän? Itse veikkan, että saattaa olla n. puolen miljardin ja miljardin välin luokkaa.
 
Tämän korkeatorjunnan hankkeen budjettia ei ole sanottu julki, mutta mitä veikkaatte siihen käytettävän? Itse veikkan, että saattaa olla n. puolen miljardin ja miljardin välin luokkaa.
Samaa luokkaa kuin NASAMS aikanaan eli 400-500 miltsiä. Hyvä jos on miljardi.
 
Ei varmastikaan jää ainoaksi "siirtyväksi" tai ruunattavaksi lähitulevaisuuden projektiksi.
 
Julkisuudessa ei ole kuulunut mitään, että puolustusmenoja leikataan. Onkohan ohjuskauppa osoittautumassa ajateltua kalliimmaksi tai sitten joku menossa oleva projekti on kallistunut sen verran, että ohjushankintoja pitää siirtää vuodella eteen päin.
Jospa huomattiin, että tarvitaan erilillisrahoitus ja hommataan sitten kunnon paketti kerralla. :cool::unsure:
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Siis ohjusten hankinta siirtyykin vuodelle 2023?
Tämän jutun https://yle.fi/uutiset/3-12149632 mukaan silloin alkaa myös seuraava kallis hankinta:

Seuraava Maavoimien iso hankinta tulee vuonna 2023, jolloin Puolustusvoimat aikoo ostaa Patrialta 160 uutta panssaroitua kuusipyöräistä miehistönkuljetusvaunua.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kyllä on hyvä laitaa viittaus mihin asiaan kommentoi, minulla on ainakin väaillä vaikeuksia mihin kirjoittaja on kommentoinut kun ei ole viittausta asiaan.
Niin on jos oikeasti kommentoisi eikä vain näön vuoksi laittaisi itsestäänselvyyden toistoa.

No... ei se niin vakavaa ole. Olisi vain mukava kuulla jotain uutta oheen aiheesta jos vaivautuu ottamaan puheenvuoron.
 
Viimeksi muokattu:
Niin on jos oikeasti kommentoisi eikä vain näön vuoksi laittaisi itsestäänselvyyden toistoa.

No... ei se niin vakavaa ole. Olisi vain mukava kuulla jotain uutta oheen aiheesta jos vaivautuu ottamaan puheenvuoron.
Lähinnä ihmettelen sitä, että jos kerran IT-ohjusten hankinta siirtyykin vuodelle 2023 ja samalle vuodelle on jo suunniteltu toinenkin kallis maavoimien hankinta (160 miehistönkuljetusajoneuvoa), niin menee mielenkiintoiseksi, että miten PV tuolle vuodelle rahat aikoo järjestellä. Ja nouseeko eduskunnassa älämölö PV:n budjetista vai siirretäänkö jotain hankintoja taas myöhemmäksi.
 
Back
Top