Ilmatorjunta

Julkisuudessa ei ole kuulunut mitään, että puolustusmenoja leikataan. Onkohan ohjuskauppa osoittautumassa ajateltua kalliimmaksi tai sitten joku menossa oleva projekti on kallistunut sen verran, että ohjushankintoja pitää siirtää vuodella eteen päin.
Lähinnä ihmettelen sitä, että jos kerran IT-ohjusten hankinta siirtyykin vuodelle 2023 ja samalle vuodelle on jo suunniteltu toinenkin kallis maavoimien hankinta (160 miehistönkuljetusajoneuvoa), niin menee mielenkiintoiseksi, että miten PV tuolle vuodelle rahat aikoo järjestellä. Ja nouseeko eduskunnassa älämölö PV:n budjetista vai siirretäänkö jotain hankintoja taas myöhemmäksi.

Ajattelin samaa kuin Kustaanmiekka. Vaikka pitkälle aikavälille jaettuna puolustusmenot olisivat jotakin, niin puolustusmenoihin syntyvä piikki näyttäytyy kiusallisena. Joko maavoimien vuosikymmen venyy odotettua pidemmäksi, mikä on huono, tai sitten se kutistuu, mikä on pahempi. :(

Nämä toteutuneet menot ei ihan vastaa Hulkon juhlapuheita... Joita täälläkin on fiilistelty.
 
Julkisuudessa ei ole kuulunut mitään, että puolustusmenoja leikataan. Onkohan ohjuskauppa osoittautumassa ajateltua kalliimmaksi tai sitten joku menossa oleva projekti on kallistunut sen verran, että ohjushankintoja pitää siirtää vuodella eteen päin.
Joku 370 miltsin säästöpaketti on tulossa ja se on jyvitetty ministeriöille. Muutaman kympin vuosittaista leikkausta voi siis odottaa puolustuksenkin riesaksi.

Kaikkonen taisi mainita että tarjoukset saadaan vasta ensi syksynä. Joku myllerrys siellä on käynyt.
 
Siis ohjusten hankinta siirtyykin vuodelle 2023?
Tämän jutun https://yle.fi/uutiset/3-12149632 mukaan silloin alkaa myös seuraava kallis hankinta:

Seuraava Maavoimien iso hankinta tulee vuonna 2023, jolloin Puolustusvoimat aikoo ostaa Patrialta 160 uutta panssaroitua kuusipyöräistä miehistönkuljetusvaunua.
Nuo ovat tietysti monivuotisia tilausvaltuuksia ja lankeavat maksuun useamman vuoden aikana joten samalle vuodelle osuminen ei automaattisesti ole murhe.
 
Meinaatkos että jopa Pohjanmaihin kajottaisiin vielä?
En usko, että jo sovituista asioista tingitään vaikkei se nyt välttämättä ennen kuulumatonta olisi. Sen sijaan kun katsoo, että mitä tarpeita tulevaisuudessa esimerkiksi maavoimilla olisi niin on suhteellisen helppoa tulla johtopäätökseen, että jossain vaiheessa joku pettyy ja vähän kallistun sille kannalle, että HX projektin jälkimainingeissa ja ilmatorjunta on sellainen aselaji joka osumaa tulee ottamaan. Samoin tykistö mitä jäljelle jäävien putkien määrään tulee. Miljardi on isoraha jos se vaaditaan ilmatorjunnan korkeatoiminta kyvyn saamiseen. Sanoisin, että NASAMSiin tulee jonkinlainen er puikko ja kokonaan uusi järjestelmä haudataan. Suomen kokoiselle maalle jossa erilaisia kriittisiä kohteita on vaikka muille jakaa ei pienellä panostuksella pärjää ja suuren ei ole varaa.
 
En usko, että jo sovituista asioista tingitään vaikkei se nyt välttämättä ennen kuulumatonta olisi. Sen sijaan kun katsoo, että mitä tarpeita tulevaisuudessa esimerkiksi maavoimilla olisi niin on suhteellisen helppoa tulla johtopäätökseen, että jossain vaiheessa joku pettyy ja vähän kallistun sille kannalle, että HX projektin jälkimainingeissa ja ilmatorjunta on sellainen aselaji joka osumaa tulee ottamaan. Samoin tykistö mitä jäljelle jäävien putkien määrään tulee. Miljardi on isoraha jos se vaaditaan ilmatorjunnan korkeatoiminta kyvyn saamiseen. Sanoisin, että NASAMSiin tulee jonkinlainen er puikko ja kokonaan uusi järjestelmä haudataan. Suomen kokoiselle maalle jossa erilaisia kriittisiä kohteita on vaikka muille jakaa ei pienellä panostuksella pärjää ja suuren ei ole varaa.
Uhkakuvia muovaamalla saadaan kyllä tykistön putkien määrätkin pidettyä korkealla. Ruotsillakin kait riittävästi omasta mielestään Archereita.
 
Julkisuudessa ei ole kuulunut mitään, että puolustusmenoja leikataan. Onkohan ohjuskauppa osoittautumassa ajateltua kalliimmaksi tai sitten joku menossa oleva projekti on kallistunut sen verran, että ohjushankintoja pitää siirtää vuodella eteen päin.

Eikös tuolla ole ollut Ylellä pikku-uutisia joissa Puolustuvoimien budjettikehys menisi tiukaksi, kun kaksi strategia hanketta on suoritettu
 
Silloin eletään kait jo 30-lukua?

En löydä nyt kyseisiä uutisia. Joten en pääse varmentamaan.

30-luvullahan on ilmoitettu että HX:n käyttökulut saa olla vain 10% eli 250 miljoonaa puolustusbudjetista.

 
Viimeksi muokattu:
Eikös Ilmatorjunnan taktiikkaa muutettu niin että se ei ole vain puolustava vaan pyritään tuottamaan vastustajalle tappioita. Tällöin nuo esittämäsi käyttötavat eivät ole ainoita mahdollisia.
En puhunut taktiikasta, vaan yleisistä käyttöperiaatteista ITO-12 osalta. Enhän minä tiedä taktiikasta mitään, nämä jutut olen ymmärtänyt julkisista lähteistä.
Vastustajalle pyritään tuottamaan tottakai tappioita, mutta ei se muuta sitä että ilmatorjunta on puolustuksen asejärjestelmä ja sillä puolustetaan tärkeitä kohteita tai alueita.

Olen siitä melko varma että ilmatorjunnalla on kyettävä torjumaan risteilyohjuksia ja taktisia ohjuksia yhä enemmän. Sodankäynti on muuttanut muotoaan yhä kauempaa laukaistaviin aseisiin, johon ilmatorjunta ei kykene enää vastamaan niin että vaikutettaisiin vain laukaisevaan ilmalavettiin. Meiltä puuttuva korkeatorjunta on oikeastaan perusjuttu, ettei oltaisi pelkkien hävittäjien varassa joka tilanteessa. On kyettävä torjumaan myös yli reittilentokorkeudessa pyörivä UAS tai siellä operoiva pommittaja, vaikka niitä tilanteita tulisi hyvin vähän tosipaikassa. Muuten annetaan vastapuolelle liikaa pelitilaa. Uudelle it-järjestelmällä on melko varmasti muitakin alueita, joissa sen oltava hyvä. Siihen kuuluu hyvä selviytymiskyky ja verkostokeskeinen sodankäynti, osana ilmapuolustusjärjestelmää.

Tilannekuva, sensorit ja tietoverkot & tiedon nopea analysointi sekä jakaminen luovat torjunnalle parhaan edellytyksen onnistua. Pelkkä ohjusjärjestelmähän ei tee yksinään mitään konkreettista ilman että koko kill-chain ja sen mahdollistava tilannekuva on kattava. On myös oltava riittävästi tulivoimaa, niin ettei tarvitsisi priorisoida liikaa sitä mihin voidaan vaikuttaa.
 
Tuo on kyllä totta ja HX-aikakaudelle siirtyessä se helpottaa jo jonkun verran, että saamme uuden korkeatorjunnan it-järjestelmän käyttöön, kun ihan kaikkeen korkealla tapahtuvaan ei tarvita hävittäjää niin silloin saadaan jonkun verran enemmän irti HX:stä, kun joissakin tilanteissa käytetään uutta it-järjestelmää. Jolloin HX vapautuu muihin tehtäviin ja saamme enemmän irti siitä reilusta 60 hävittäjästä.
 
En puhunut taktiikasta, vaan yleisistä käyttöperiaatteista ITO-12 osalta. Enhän minä tiedä taktiikasta mitään, nämä jutut olen ymmärtänyt julkisista lähteistä.
Vastustajalle pyritään tuottamaan tottakai tappioita, mutta ei se muuta sitä että ilmatorjunta on puolustuksen asejärjestelmä ja sillä puolustetaan tärkeitä kohteita tai alueita.

Olen siitä melko varma että ilmatorjunnalla on kyettävä torjumaan risteilyohjuksia ja taktisia ohjuksia yhä enemmän. Sodankäynti on muuttanut muotoaan yhä kauempaa laukaistaviin aseisiin, johon ilmatorjunta ei kykene enää vastamaan niin että vaikutettaisiin vain laukaisevaan ilmalavettiin. Meiltä puuttuva korkeatorjunta on oikeastaan perusjuttu, ettei oltaisi pelkkien hävittäjien varassa joka tilanteessa. On kyettävä torjumaan myös yli reittilentokorkeudessa pyörivä UAS tai siellä operoiva pommittaja, vaikka niitä tilanteita tulisi hyvin vähän tosipaikassa. Muuten annetaan vastapuolelle liikaa pelitilaa. Uudelle it-järjestelmällä on melko varmasti muitakin alueita, joissa sen oltava hyvä. Siihen kuuluu hyvä selviytymiskyky ja verkostokeskeinen sodankäynti, osana ilmapuolustusjärjestelmää.

Tilannekuva, sensorit ja tietoverkot & tiedon nopea analysointi sekä jakaminen luovat torjunnalle parhaan edellytyksen onnistua. Pelkkä ohjusjärjestelmähän ei tee yksinään mitään konkreettista ilman että koko kill-chain ja sen mahdollistava tilannekuva on kattava. On myös oltava riittävästi tulivoimaa, niin ettei tarvitsisi priorisoida liikaa sitä mihin voidaan vaikuttaa.

Tässä kannattanee tarkkailla mitä rapakon takana puuhaillaan. Tulevaisuuden ilmatorjunta voi hyödyntää yllättäviä kapasiteetteja, esim. kenttätykistöä. Toisaalta voipi olla että hävittäjien ja ilmatorjunnan lisäksi käyttöön astuu "torjuntadrooneja" jotka laukovat ohjuksia vihollisen drooneja ja risteilyohjuksia vastaan siellä minne vihollisen ilmatorjunta tai hävittäjät eivät yllä. Suomessa tähän rooliin voisi ehkä käyttää Hawkeja ja tulevaisuudessa sitä konetyyppiä mikä nyt Hawkin korvaakin. Paljonkohan Hawkin lentoaika on lisäpolttoainesäiliöillä? 6h?


The 556th was the unit that flew the MQ-9 when it fired AIM-9X, reportedly an advanced Block II variant which you can read about in more detail in this past War Zone piece, at the BQM-167 Skeeter target drone during the demonstration.

The F-16 from the 422nd Test and Evaluation Squadron also brought down a BQM-167 with its Advanced Precision Kill Weapon System II (APKWS) rocket, also known as the AGR-20A, the first such test over land during ABMS Onramp #2. The Air Force first demonstrated the ability of this weapon to be employed as a low-cost anti-cruise missile interceptor in December 2019 during a test off the coast of Florida, seen in the video below.

A U.S. Army XM1299 howitzer notably brought down yet another BQM-167 from the ground with a Hyper Velocity Projectile (HVP).
 
Tässä kannattanee tarkkailla mitä rapakon takana puuhaillaan. Tulevaisuuden ilmatorjunta voi hyödyntää yllättäviä kapasiteetteja, esim. kenttätykistöä. Toisaalta voipi olla että hävittäjien ja ilmatorjunnan lisäksi käyttöön astuu "torjuntadrooneja" jotka laukovat ohjuksia vihollisen drooneja ja risteilyohjuksia vastaan siellä minne vihollisen ilmatorjunta tai hävittäjät eivät yllä. Suomessa tähän rooliin voisi ehkä käyttää Hawkeja ja tulevaisuudessa sitä konetyyppiä mikä nyt Hawkin korvaakin. Paljonkohan Hawkin lentoaika on lisäpolttoainesäiliöillä? 6h?


The 556th was the unit that flew the MQ-9 when it fired AIM-9X, reportedly an advanced Block II variant which you can read about in more detail in this past War Zone piece, at the BQM-167 Skeeter target drone during the demonstration.

The F-16 from the 422nd Test and Evaluation Squadron also brought down a BQM-167 with its Advanced Precision Kill Weapon System II (APKWS) rocket, also known as the AGR-20A, the first such test over land during ABMS Onramp #2. The Air Force first demonstrated the ability of this weapon to be employed as a low-cost anti-cruise missile interceptor in December 2019 during a test off the coast of Florida, seen in the video below.

A U.S. Army XM1299 howitzer notably brought down yet another BQM-167 from the ground with a Hyper Velocity Projectile (HVP).
Ehkä lennokit tuohon voivat sopia jossain vaiheessa. Se tosin vaatii melko kattavaa ja jatkuvaa valvontaa lähellä rajoja. Lisäksi pitää olla raskas uav, jolla on riittävät kyvyt siihen tehtävään. Ehkäpä ATS siihen rooliin sopisi:unsure:.

Hawkin käyttöön ilmatilan valvonnassa ei kannata paljon panostaa. Kyseessä on harjoitushävittäjä, jolla ei ole edes monitoimihävittäjän kykyjä, saati mahdollisuuksia selviytyä meidän uhkaskenaariossa. Meillä ei ole suurvallan kykyjä tuossa valvonnassa ja toimintaympäristö on jatkuvasti vihamielinen.
 
Ehkä lennokit tuohon voivat sopia jossain vaiheessa. Se tosin vaatii melko kattavaa ja jatkuvaa valvontaa lähellä rajoja. Lisäksi pitää olla raskas uav, jolla on riittävät kyvyt siihen tehtävään. Ehkäpä ATS siihen rooliin sopisi:unsure:.

Hawkin käyttöön ilmatilan valvonnassa ei kannata paljon panostaa. Kyseessä on harjoitushävittäjä, jolla ei ole edes monitoimihävittäjän kykyjä, saati mahdollisuuksia selviytyä meidän uhkaskenaariossa. Meillä ei ole suurvallan kykyjä tuossa valvonnassa ja toimintaympäristö on jatkuvasti vihamielinen.

Hawkin tai tulevaisuudessa vaikkapa PC-21:n käyttö jossain Lahdesta länteen ja tutkahorisontin alapuolella on eri asia kuin käyttö rintaman välittömässä läheisyydessä. Takalinjoilla jopa aisti-ilmavalvonta ehtii relevantiksi. Uskoisin valvontakyvyn parantuvan jatkuvasti erilaisten teknisten ratkaisujen myötä ja viime kädessä onhan koneessa kaksi silmäparia - tulevaisuudessa miksipä ei joku perusmaalituspodi. Hawkilla on kuitenkin risteilyohjuksia ja lennokkeja suurempi nopeus, kyky kantaa IP-ohjuksia ja tykkejä ja sangen suuri lentoaika.

Azerit käyttivät laajalti jo kameravalvontaa kahakassaan, Suomessa tähän olisi myös mahdollisuuksia ja datafuusio tarjoaa ihan erilaisen pelikentän kuin aiemmin.
 
Hawkin tai tulevaisuudessa vaikkapa PC-21:n käyttö jossain Lahdesta länteen ja tutkahorisontin alapuolella on eri asia kuin käyttö rintaman välittömässä läheisyydessä. Takalinjoilla jopa aisti-ilmavalvonta ehtii relevantiksi. Uskoisin valvontakyvyn parantuvan jatkuvasti erilaisten teknisten ratkaisujen myötä ja viime kädessä onhan koneessa kaksi silmäparia.

Azerit käyttivät laajalti jo kameravalvontaa kahakassaan, Suomessa tähän olisi myös mahdollisuuksia ja datafuusio tarjoaa ihan erilaisen pelikentän kuin aiemmin.
Tutkahorisontin? Oletko huomannut että vastapuolella on Awacs- järjestelmiä käytössään? On myös epävarmaa miten tilapäistukikohdat kykenevät tukemaan hävittäjien lisäksi Hawkeja, kun sinne operoi Pilatukset ja Casat myös. Hawkien kyky on rajoitettu optimiolosuhteissa hekojen ja hitaiden lentävien lentokoneiden torjuntaan.

Pilatus toimii jo Link16 välittäjänä tarvittaessa. Sen tyyppinimi on PC-12NG.
 
Tutkahorisontin? Oletko huomannut että vastapuolella on Awacs- järjestelmiä käytössään? On myös epävarmaa miten tilapäistukikohdat kykenevät tukemaan hävittäjien lisäksi Hawkeja, kun sinne operoi Pilatukset ja Casat myös. Hawkien kyky on rajoitettu optimiolosuhteissa hekojen ja hitaiden lentävien lentokoneiden torjuntaan.

Pilatus toimii jo Link16 välittäjänä tarvittaessa. Sen tyyppinimi on PC-12NG.

Ainakaan vielä AEW-koneet Venäjällä eivät kai kykene maalittamaan lentokoneiden tai ito-järjestelmien ampumia ohjuksia. S-300 / S-400 joutuisi nojaamaan maalla olevaan tutkaan jonka tutkahorisontti vaikkapa Lahteen olisi jossain kilsan korkeuden tietämillä vaikka tutka olisi etulinjassa.

Hawkin lentomatkaa on reilusti, miksipä sen pitäisi jostain Lusista lähteä kun vaihtoehto voisi olla vaikkapa Turku.

PC-21:llä tarkoitin yhtä mahdollista Hawkin korvaajaa.

Hitaahkosti lentävät myös risteilyohjukset - all-aspect ohjusten näkökulmasta - ja droonit...
 
Haiskahtaa hieman jälkikäteen koherentiksi maalatulta kuviolta. Tuskin meni ihan noin putkeen, vaikka toki An-2 käyttö oli hieno oivallus.

Ahti Lappi saisi lukea kuinka lirissä saattaa olla nykyään pelkällä ilmatorjunnalla. :sneaky:

Toisaalta kun toinen osapuoli käyttää moderneimmillaan kasarikamaa ja toinen 2010-luvun varustusta voi lopputuloksen ennustaa...:cool: Ei taida edes Ahti Lappi vaatia kaikkia hävittäjiä käytöstä poistettavaksi....
 
Back
Top