Ilmatorjunta

Ja valmiusprikaateissa hommaa kaiketi helpottaa myös se, että maalinosoitustutkia on useampia, 2 tai 3 kpl. Tuo antaa taktiikkaan reilusti lisää pelimerkkejä. Yksi tutka saadaan pidettyä koko ajan mittausvalmiudessa, eikä yksittäinen menetyskään lamaannuta heti koko systeemiä.
 
vm78 kirjoitti:
Ei nyt sillä, että meille uusia mokomia koskaan hankittaisiin, mutta noin yleisellä tasolla kyssäri it-panssareihin liittyen.

Suurimmassa osassa näkyy olevan varusteena valvonta- ja seurantatutka, joko yhdessä tai erikseen. Näitähän on esim. Marksman, Gepard, CV90 LVKV, K30 Biho jne. Aseet ovat näillä järjestäen 30-40mm kaliberia, eli raskaammanpuoleisia.

Muutama kohtuu tuore tapaus näkyy olevan ilman tutkaa ja käyttävän elektro-optista maalinosoitusta sekä seurantaa (EO): LAV-AD, Israelin Machbet, Puolan ZSU-23-4 modernisointi jne. Näillä aseet ovat pääsääntöisesti 23-25mm kaliberia, eli kevyempää kalustoa. Tosin lisävarusteina kaikissa on MANPADit kantamaa lisäämään. Poikkeuksena näyttäisi olevan Rheinmetall/Oerlikonin Skyranger, mikä käyttää 35mm revolveritykkiä ilman ohjuksia.

Miten asiantuntijat luonnehtisi järjestelmien kyvykkyyttä liikkuvaa taistelua ajatellen?

Ilman tutkaa toimiva vaunu on vaikeammin havaittavissa ja varmasti selvästi halvempi, mutta on siten riippuvainen patteriston tutkakuvasta datalinkkien välityksellä (ELSO-häirintä, riittääkö takalinjojen tutkien kantama etulinjan joukkoja seuraavien tuliyksiköiden tarpeisiin jne). Ilmeisesti EO-maalitussysteemi on riittävän tehokas ainakin kevyiden 23-25mm tykkien 2 kilsan kantamalla, mutta onko se riittävä MANPADien 5-6 kilometriin?

Toisaalta, vaatiiko nuo raskaammat 30-40mm tykit käytännössä tutkan tulenjohdon kyetäkseen toimimaan 4-5 kilometrin etäisyydelle, vai onnistuuko moinen tehokkaasti EO-sensoreita ja trackingia käyttäen; vai käykö tuossa silloin niin, että tehokas kantama putoaa huomattavasti? Älyammukset kuten AHEAD ei kai sinänsä vaadi tutkaa vaan kunnon ammunnanhallinta riittänee?

Sen vain halusin mainita, että sinälläänhän se IT -vaunun seurantatutka ei ole ongelma, koska ne tuppaa olemaan hyvin kapea keilaisia, joten mahdolliset ARM:t saavat lukituksen vain kun kone on seurannassa. Se valvontatutka on sitten asia erikseen. Tietynlaista onglemaa tulee niistä ARM:istä, joihin voidaan ohjelmoida koordinaatit sen varalta, että tutka sammutetaan, mutta niiden koordinaattien saaminen vaatii lähinnä sen, että mennään kantamalle, jotta saadaan se tutka päälle. En nyt mene siihen, että miten helposti havaittavia modernit tutkat ovat, koska tekniikka kehittyy ja turkavaroittimetkin kehittyvät myös.

Itse ainakin näkisin, että tilannekuvaa voidaan pitää yllä ilman, että ampuvien osien tarvitsee paljastaa sijaintinsa, mikä taas tarkoittaa sitä, että vihollinen joutuu joko riskeeraamaan koneitansa, että saadaan IT paljastamaan asemansa tai sitten tehdään tehtävät tarpeeksi isolla joukolla, että IT ei kykene vastarintaan tuhoutumatta, jos vastarintaan yleensä ryhdytään. Tappioilta tuskin säästyy kummallakaan tavalla.
 
Jos vertaillaan 40 L 70 tykin 3P-ammusta ja Rheinmetallin 35mm AHEAD-kranaattia, löytyy molemmista hyviä ja huonoja puolia.

- Ammus: AHEAD on hieman pienempi massaltaan( 1.77 kg) ja sisältää huomattavasti vähemmän pellettejä( 152 kpl) kuin 40 mm Bofors 3P (1100 kpl). Näin ollen 3P:n yksittäinen ammus (2.5kg) voi riittää kohteen tuhoamiseen tai vaurioittamiseen. AHEADissa olevat pelletit ovat hieman suurempia (3,3mm) kuin 3 P:ssä (3mm)ja lisäksi niiden muoto on lieriömäinen joka edesauttaa panssarin läpäisyssä pelkkää pyöreätä sirpaletta paremmin.

- Sytytin: 3P:ssä on herätesytytin jossa on monipuoliset toimintamoodit. Moodeilla voidaan vähentää herätesytyttimen reagoimista häirintään mutta moodista riippuen tätä ei aina voi välttää. AHEADissa sytytin on perä-osassa eikä reagoi herätteisiin (koska siinä ei ole tutkaa tai muuta sensoria)vaan laskee ainoastaan tulenjohtodatan määrittämää kranaatin kierähdysmäärää akselinsa ympäri (rihlauksen antama). Näin AHEADiin tuskin voidaan vaikuttaa häirinnällä. 3P on muutoin monipuolisempi koska soveltuu monenlaisen (maa-, ja meri-)maalin torjuntaan.

-Tykki: Molempia käytetään patteristoina ja lähtökohtaisesti 35 mm Rheinmetal vaatii torjuntaan 2 tykkiä /min. per jaos. 40mm voi torjua yksinkin. 35 mm tykissä on laskujeni mukaan 240 kranaattia valmiina ja Boforsissa (maalavetti) 32-48 kpl joten kapasiteetissa on eroa. 35mm tosin käyttää 12 kranaattia/tykki per torjunta kun 40mm ehkä 5 kpl joten tämä tasaa eroa. Jos 40 mm perusarvo/maali kranaattikulutus on 5 se tarkoittaa alle 10 torjuntaa (mikäli kapasiteetti on tuon 48 kpl) maalia kohden.
Laivakäytössä Boforsin makasiina voi kuitenkin olla jopa 144 kranaattia joten silloin torjuntakyky kasvaa huomattavasti. Tosin myös 35mm Millennium KETF/AHEAD-tykki meriversiona vetää 250 ammusta.

Lähtönopeus on 35 mm tykissä yhtä suuri (1050 m/s.) verrattuna 40 L 70 tykkiin (1030 m/s). Suuri lähtönopeus lisää kineettistä energiaa ja samoin ammuksen massa. AHEADissa on tavaraa sisällä 0.75 kg /ammus ja 40mm.ssä 1.1 kg /ammus. 3P:ssä on lisäksi 120 g Octogeeniä rajähdysaineena joka tehostaa tuhovoimaa. AHEADissa pelletit sinkoaa kranaatista 1 g:n panos.

Tulinopeus 35mm ja 40mm välillä on suuri. Rheinmetall sinkoaa kuulaa taivaalle 1000 r/min teor.tulinopeudella kun 40mm jää 240 r/min.

Järjestelmästä en osaa sanoa mitään. Rheinmetall/Oerlikon käyttää maaversiossaan omaa, siihen räätälöityä tutkaansa. 40mm Bofors taas lavetista riippuen eri tulenjohto/valvonta tutkaa. Suorituskyvyssä tuskin on olennaista eroa. Molemmat ovat nykyaikaisia asejärjestelmiä ja parasta mitä lähitorjuntatykkien joukosta nykyään löytää.
Lähteet:
 
Last edited by a moderator:
En ole ilmatorjuntaan juurikaan perehtynyt, joten kyselen muutamaa asiaa? Jos julkisissa lähteissä on ollut tietoa, niin millaiset it:t on nykyisellä valmiusprikaatilla, vanhemmalla jpr90llä ja edesmenneellä Pspr:llä? Mitä ohjuksia ja kuinka paljon?

Haaveilen Suomalaisesta vahvasta modernilla kalustolla varustetusta panssariprikaatissa. Millainen it voisi olla nykyaikaisessa pspr:ssä, jos rahalla ei olisi väliä, ja kaikki taisteluajoneuvot kulkisi teloilla?
Olisiko PsItptriston perusvälineenä jonkinlainen asrad-r/CV90-yhdistelmä hyvä? Asrad-r on koemielessä(?) testattu myös M113:ssa, joten CV90:een integrointi ei luulisi olevan mikään hirveä ongelma?
Miten panssaripataljoonien suojaus? Kenties Leo2/Marksman-joukkueet ja jotain ohjuksia?
 
Osaako joku kertoa millaisia taistelulatauksia käytetään tutkia vastaan suunnatuissa ohjuksissa?

Pelkkä räjähde vai myös sirpaleita tuottavaa materiaalia?
 
setämies kirjoitti:
Osaako joku kertoa millaisia taistelulatauksia käytetään tutkia vastaan suunnatuissa ohjuksissa?

Pelkkä räjähde vai myös sirpaleita tuottavaa materiaalia?

2:10 lähtien.

 
Last edited by a moderator:
setämies kirjoitti:
Osaako joku kertoa millaisia taistelulatauksia käytetään tutkia vastaan suunnatuissa ohjuksissa?

Pelkkä räjähde vai myös sirpaleita tuottavaa materiaalia?

RistoJ. muistaakseni kirjoitti jo ammoin, että sirpalekestävyys on SE juttu. Voin muistaa väärinkin, mutta tuskin sentään.:a-rolleyes:
 
PJ85 kirjoitti:
En ole ilmatorjuntaan juurikaan perehtynyt, joten kyselen muutamaa asiaa? Jos julkisissa lähteissä on ollut tietoa, niin millaiset it:t on nykyisellä valmiusprikaatilla, vanhemmalla jpr90llä ja edesmenneellä Pspr:llä? Mitä ohjuksia ja kuinka paljon?

Haaveilen Suomalaisesta vahvasta modernilla kalustolla varustetusta panssariprikaatissa. Millainen it voisi olla nykyaikaisessa pspr:ssä, jos rahalla ei olisi väliä, ja kaikki taisteluajoneuvot kulkisi teloilla?
Olisiko PsItptriston perusvälineenä jonkinlainen asrad-r/CV90-yhdistelmä hyvä? Asrad-r on koemielessä(?) testattu myös M113:ssa, joten CV90:een integrointi ei luulisi olevan mikään hirveä ongelma?
Miten panssaripataljoonien suojaus? Kenties Leo2/Marksman-joukkueet ja jotain ohjuksia?

Valmarissa taitaa olla 4kpl asradia ja 16 kpl bolideja sekä 18 kpl. modattuja sergeitä

Jos mennään näihin päiväuni kokoonpanoihin niin omani olisi kai jotain seuraavaa.

n. 60 kpl. Leopard 2 A X Fin
110 kpl. CV-90 Fin/bmp-3
100 kpl. Mt-lb
27 kpl. Amos/Nemo
36 kpl. M 109 /PLZ-45
2 kpl. Crotale
24 kpl. ilmatorjuntapanssari
24 kpl. Bolide

Tuollaisia panssariprikaateja kun saisi kaksi eteiläisempään Suomeen. Sen lisäksi Poriin Prikaatista mekanisoituprikaati kuten Karjalan Prikaati. Mekanisoiduolle taisteluosastoille Asradit. Moottoroiduille taisteluosastoille kanssa ohjusilmatorjunta ja ehkä ps-komppaniat.

Mutta saahan sitä unelmoida.
 
PJ85 kirjoitti:
En ole ilmatorjuntaan juurikaan perehtynyt, joten kyselen muutamaa asiaa? Jos julkisissa lähteissä on ollut tietoa, niin millaiset it:t on nykyisellä valmiusprikaatilla, vanhemmalla jpr90llä ja edesmenneellä Pspr:llä?

Julkisia lähteitä on, mutta käsittääkseni niitä ei saa tänne linkittää, tai niiden pohjalta kirjoittaa. Tästä oli muinoin joku isompi vääntö, jonka yhteydessä linjattiin, että julkiseenkin lähteeseen on saattanut huomaamatta tulla jotain salattavaksi tarkoitettua tietoa. Näin ollen tällä foorumilla ei tulisi käyttää myöskään julkisista lähteistä löytyvää tietoa, ettei vahingossakaan paljasteta salattavaa tietoa.

Se taannoinen vääntö lähti liikkeelle nimenomaan nykyprikaatien kaluston täsmällisestä listaamisesta ja silloinkin julkisten lähteiden pohjalta.
 
Hande kirjoitti:
Julkisia lähteitä on, mutta käsittääkseni niitä ei saa tänne linkittää, tai niiden pohjalta kirjoittaa. Tästä oli muinoin joku isompi vääntö, jonka yhteydessä linjattiin, että julkiseenkin lähteeseen on saattanut huomaamatta tulla jotain salattavaksi tarkoitettua tietoa. Näin ollen tällä foorumilla ei tulisi käyttää myöskään julkisista lähteistä löytyvää tietoa, ettei vahingossakaan paljasteta salattavaa tietoa.

Se taannoinen vääntö lähti liikkeelle nimenomaan nykyprikaatien kaluston täsmällisestä listaamisesta ja silloinkin julkisten lähteiden pohjalta.

No varmasti saa linkittää julkisista lähteistä. Jos joskus on arvottu saako linkittää vaiko ei, niin minun mielestä saa, jos ei saa niin menee vähän ylivarovaisuuksiin.

PS. Missähän tämä isompi vääntö oli? Ei voi muistaa kaikkea.
 
ctg kirjoitti:
setämies kirjoitti:
Osaako joku kertoa millaisia taistelulatauksia käytetään tutkia vastaan suunnatuissa ohjuksissa?

Pelkkä räjähde vai myös sirpaleita tuottavaa materiaalia?

2:10 lähtien.

[video=youtube]HARM video[/video]

Aika räyhäkkä peli täytyy myöntää. Kaikkea sitä oppii.

Mikäs on venäläisten vastaava ohjus? Tuli mieleeni katsellessani kuvia Georgian sodassa tuhotusta liikuteltavasta tutkajärjestelmästä joka oli melkoista reikäjuustoa. Laitteisto oli siis tunnistettavissa aina alustaa myöten, mutta kaikkialle oli pippuroitunut pienenpientä sirpaletta.
 
setämies kirjoitti:
ctg kirjoitti:
setämies kirjoitti:
Osaako joku kertoa millaisia taistelulatauksia käytetään tutkia vastaan suunnatuissa ohjuksissa?

Pelkkä räjähde vai myös sirpaleita tuottavaa materiaalia?

2:10 lähtien.

[video=youtube]HARM video[/video]

Aika räyhäkkä peli täytyy myöntää. Kaikkea sitä oppii.

Mikäs on venäläisten vastaava ohjus? Tuli mieleeni katsellessani kuvia Georgian sodassa tuhotusta liikuteltavasta tutkajärjestelmästä joka oli melkoista reikäjuustoa. Laitteisto oli siis tunnistettavissa aina alustaa myöten, mutta kaikkialle oli pippuroitunut pienenpientä sirpaletta.

Naapureilla noita toki on, mutta niissä oli aikoinaan sellainen rajoitus, että hakupää piti olla säädetty nimenomaan tiettyä tutkaa varten ja sen hakupään vaihtaminen oli tehdas hommia. Oletettavasti siellä ollaan jo onnistuttu kehittämään hakupää, joka pystyy toimimaan laajalla taajuusalueella, mutta onko niitä hankittu varastoon ja kuinka paljon, onkin sitten toinen juttu. Myöskään noissa ryssän vehkeissä ei ole välttämättä samantasoisia ominaisuuksia tutkan sulkemisen varalle, kuin HARM:ssa, mutta toisaalta ohjukset ovat huomattavasti isompia ja usein nopeampia.
 
setämies kirjoitti:
ctg kirjoitti:
setämies kirjoitti:
Osaako joku kertoa millaisia taistelulatauksia käytetään tutkia vastaan suunnatuissa ohjuksissa?

Pelkkä räjähde vai myös sirpaleita tuottavaa materiaalia?

2:10 lähtien.

[video=youtube]HARM video[/video]

Aika räyhäkkä peli täytyy myöntää. Kaikkea sitä oppii.

Mikäs on venäläisten vastaava ohjus? Tuli mieleeni katsellessani kuvia Georgian sodassa tuhotusta liikuteltavasta tutkajärjestelmästä joka oli melkoista reikäjuustoa. Laitteisto oli siis tunnistettavissa aina alustaa myöten, mutta kaikkialle oli pippuroitunut pienenpientä sirpaletta.

Naapurin on Kh-58.

The Bereznyak design bureau had developed the liquid-fuelled Kh-28 (AS-9 'Kyle) and the KSR-5P anti-radiation missiles.[3] They merged with Raduga in 1967, so Raduga was given the contract in the early 1970s to develop a solid-fuel successor to the Kh-28 to equip the new Su-24M 'Fencer-D' attack aircraft.[3] Consequently the project was initially designated the Kh-24, before becoming the Kh-58.

During the 1980s a longer-range variant was developed, the Kh-58U, with lock-on-after-launch capability. Since the fall of the Soviet Union, Raduga have offered several versions for export.[3]

The design was based on the somewhat smaller Anglo-French Martel missile and was designed to be used in conjunction with the Su-24's L-086A "Fantasmagoria A" or L-086B "Fantasmagoria B" target acquisition system.[1] The range achieved depends heavily on the launch altitude, thus the original Kh-58 has a range of 36 km from low level, 120 km from 10,000 m (32,800 ft), and 160 km from 15,000 m (49,200 ft).[1]

Like other Soviet missiles of the time, the Kh-58 could be fitted with a range of seeker heads designed to target specific air defence radars such as MIM-14 Nike-Hercules or MIM-104 Patriot.[3]
http://en.wikipedia.org/wiki/Kh-58

Single-shot hit probability 80%
http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/as-11-specs.htm
 
Bellum kirjoitti:
Kh-31P on vähän uudempi ohjus samaan tehtävään. Toki molemmista on päivitettyjä versioita.

The Kh-31A Mod 1 is 4.7 m in length, has a body diameter of 0.36, and has a weight of 610 kg, while the Kh-31A Mod 2 is 5.23 m in length, has a body diameter of 0.36, and has a weight of 700 kg. It is guided by an inertial navigation system (INS) in the midcourse phase, with an active radar seeker for the terminal phase. The Mod 1 carries a 95 kg high explosive semi-armor-piercing warhead, while the Mod 2 carries a 110 kg high explosive semi-armor piercing warhead. The minimum range for both versions in 5 km, while the Mod 1 has a maximum range of 70 km and the Mod 2 has a maximum range of 100 km. The Kh-31A is believed to have an accuracy of 8 m circular area probability (CEP).

The Kh-31P Mod 1 is 4.7 m in length, has a body diameter of 0.36, and has a weight of 599 kg, while the Kh-31P Mod 2 is 5.23 m in length, has a body diameter of 0.36, and has a weight of 625 kg. Guidance is passive radar homing. Both versions carry an 87 kg high explosive blast/fragmentation warhead. The Kh-31P has a minimum range of 15 km, while the Mod 1 has a maximum range of 110 km, and the Mod 2 has a maximum range of 200 km. The missile is believed to have an accuracy of 8 m CEP. Both the Kh-31A and Kh-31P have a cruise speed of Mach 2.5 at low level, or Mach 3.0 at high level.
http://www.missilethreat.com/cruise/id.85/cruise_detail.asp
 
TomTom kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Julkisia lähteitä on, mutta käsittääkseni niitä ei saa tänne linkittää, tai niiden pohjalta kirjoittaa. Tästä oli muinoin joku isompi vääntö, jonka yhteydessä linjattiin, että julkiseenkin lähteeseen on saattanut huomaamatta tulla jotain salattavaksi tarkoitettua tietoa. Näin ollen tällä foorumilla ei tulisi käyttää myöskään julkisista lähteistä löytyvää tietoa, ettei vahingossakaan paljasteta salattavaa tietoa.

Se taannoinen vääntö lähti liikkeelle nimenomaan nykyprikaatien kaluston täsmällisestä listaamisesta ja silloinkin julkisten lähteiden pohjalta.

No varmasti saa linkittää julkisista lähteistä. Jos joskus on arvottu saako linkittää vaiko ei, niin minun mielestä saa, jos ei saa niin menee vähän ylivarovaisuuksiin.

PS. Missähän tämä isompi vääntö oli? Ei voi muistaa kaikkea.

Tiedote- ja palautepalstalla on ketju "SA-prikaatit-keskustelu luiskaan". (tjsp)Tuo lähti muistaakseni liikkeelle siitä, että täysin julkisiin lähteisiin tukeutuen listattiin sa-prikaatien raskas kalusto ja koko alkuperäinen ketju sen takia poistettiin.

Mitään varsinaista linjausta tuo ei kaiketi poikinut, mutta ihan rapsakan ja monipuolisen ketjun. Ymmärrän tuon jälkeen tilanteen kuitenkin niin, ettei julkisiakaan lähteitä saa tällä foorumilla lainata, ei ainakaan Suomen sodanajan joukoista puhuttaessa.
 
ctg kirjoitti:
Bellum kirjoitti:
Kh-31P on vähän uudempi ohjus samaan tehtävään. Toki molemmista on päivitettyjä versioita.

The Kh-31A Mod 1 is 4.7 m in length, has a body diameter of 0.36, and has a weight of 610 kg, while the Kh-31A Mod 2 is 5.23 m in length, has a body diameter of 0.36, and has a weight of 700 kg. It is guided by an inertial navigation system (INS) in the midcourse phase, with an active radar seeker for the terminal phase. The Mod 1 carries a 95 kg high explosive semi-armor-piercing warhead, while the Mod 2 carries a 110 kg high explosive semi-armor piercing warhead. The minimum range for both versions in 5 km, while the Mod 1 has a maximum range of 70 km and the Mod 2 has a maximum range of 100 km. The Kh-31A is believed to have an accuracy of 8 m circular area probability (CEP).

The Kh-31P Mod 1 is 4.7 m in length, has a body diameter of 0.36, and has a weight of 599 kg, while the Kh-31P Mod 2 is 5.23 m in length, has a body diameter of 0.36, and has a weight of 625 kg. Guidance is passive radar homing. Both versions carry an 87 kg high explosive blast/fragmentation warhead. The Kh-31P has a minimum range of 15 km, while the Mod 1 has a maximum range of 110 km, and the Mod 2 has a maximum range of 200 km. The missile is believed to have an accuracy of 8 m CEP. Both the Kh-31A and Kh-31P have a cruise speed of Mach 2.5 at low level, or Mach 3.0 at high level.
http://www.missilethreat.com/cruise/id.85/cruise_detail.asp

Vissiin kaikki huomasivat, että tuo Kh-31A on sitten MTO eikä ARM.
 
SJ kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Bellum kirjoitti:
Kh-31P on vähän uudempi ohjus samaan tehtävään. Toki molemmista on päivitettyjä versioita.

The Kh-31A Mod 1 is 4.7 m in length, has a body diameter of 0.36, and has a weight of 610 kg, while the Kh-31A Mod 2 is 5.23 m in length, has a body diameter of 0.36, and has a weight of 700 kg. It is guided by an inertial navigation system (INS) in the midcourse phase, with an active radar seeker for the terminal phase. The Mod 1 carries a 95 kg high explosive semi-armor-piercing warhead, while the Mod 2 carries a 110 kg high explosive semi-armor piercing warhead. The minimum range for both versions in 5 km, while the Mod 1 has a maximum range of 70 km and the Mod 2 has a maximum range of 100 km. The Kh-31A is believed to have an accuracy of 8 m circular area probability (CEP).

The Kh-31P Mod 1 is 4.7 m in length, has a body diameter of 0.36, and has a weight of 599 kg, while the Kh-31P Mod 2 is 5.23 m in length, has a body diameter of 0.36, and has a weight of 625 kg. Guidance is passive radar homing. Both versions carry an 87 kg high explosive blast/fragmentation warhead. The Kh-31P has a minimum range of 15 km, while the Mod 1 has a maximum range of 110 km, and the Mod 2 has a maximum range of 200 km. The missile is believed to have an accuracy of 8 m CEP. Both the Kh-31A and Kh-31P have a cruise speed of Mach 2.5 at low level, or Mach 3.0 at high level.
http://www.missilethreat.com/cruise/id.85/cruise_detail.asp

Vissiin kaikki huomasivat, että tuo Kh-31A on sitten MTO eikä ARM.
Sekaannus itä- ja länsiohjusten välillä on ilmeistä koska venakot tekevät monista ohjusmalleistaan useita käyttötavoiltaan eri versioita joita tyyppimerkitään eri kirjaimilla. Tämä eroaa siis länsimaiden käyttämistä tavasta eli ohjukset ovat itsenäisiä, omia tyyppejään.

HARMissa on mallipäivityksissä siirrytty käyttämään volframisirpaleita teräksen sijaan. Alkumalleissa oli tst-latauksessa muistaakseni n. 20000 terässirpaletta joka vaihdettiin reiluun 12 000 tungsten pellettiin paremman panssarinläpäisykyvyn saamiseksi.

HARMin päivitys on AGM-88E / AARGM (kehitteillä). Se käyttää hyväkseen useita eri hakuvaihtoehtoja saavuttaakseen paremman tarkkuuden myös siinä tapauksessa että tutka sammutetaan ohjuksen harhauttamiseksi. Ohjuksessa on inertia/GPS-suunnistus normaalin tutkakeilaimen lisäksi ja millimetrialueen tutka "pimeän maalin" hakuun. http://www.atk.com/capabilities_defense/cs_ms_w_sw_aargm.asp

Vaikka HARM on läntisen maailman yleisin ARM, se ei silti pärjää innovaatiossa brittiläiselle ALARMille (Air Launched Anti Radiation Missile). Kosovossa jenkit yrittivät vaimentaa Serbi-tutkaa useilla HARMeilla onnistumatta kunnes 1 ALARM tuhosi tutkan. ALARM on myös kevyempi ja "Wild Weasel" voi kantaa niitä paljon enemmän mukanaan.

The Air Launched Anti-Radiation Missile (ALARM) is designed to destroy or suppress the use of enemy ground-based air-defence radar systems.

The BAE Systems weapon was selected ahead of the US High-Speed Anti-Radiation Missile (HARM) following a two-way contest for the MoD order during the 1980s.

It first saw service during the Gulf War of 1991 and has been in the weapon inventory of the Tornado ground attack aircraft ever since, including the latest GR4 model.

Combinations of between two and seven missiles can be carried on each aircraft. Since its original entry into service, radars have become increasingly more sophisticated in their ability to avoid detection and attack by anti-radiation weapons such as ALARM; consequently, the missile has been upgraded and the improved capability ALARM has entered service with the RAF's Tornado squadrons.

The ALARM operates by homing onto the radar energy being emitted by the target radar in several ways. If the target is active and emitting radiation when the missile is launched, the ALARM will fly direct to the target. If the targeted radar is quiet when the missile is launched, the ALARM will fly to a pre-set point above the target and loiter under a parachute in the area until the radar switches on. It will then eject the parachute and home onto the target. In Area Suppression mode the missile can be fired in the direction of radars whose positions are unknown and it will engage the highest priority target for attack. In Direct mode the missile is pre-programmed with threat radars and executes a box-search for them after launch, homing onto the highest priority target.

The missile can be pre-loaded with a prioritised file of hostile radars, for which it will search after launch.

Some Tornado F3s were modified to carry ALARMs for operations over Iraq during 2003.
http://www.raf.mod.uk/equipment/alarm.cfm
 
Hande kirjoitti:
TomTom kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Julkisia lähteitä on, mutta käsittääkseni niitä ei saa tänne linkittää, tai niiden pohjalta kirjoittaa. Tästä oli muinoin joku isompi vääntö, jonka yhteydessä linjattiin, että julkiseenkin lähteeseen on saattanut huomaamatta tulla jotain salattavaksi tarkoitettua tietoa. Näin ollen tällä foorumilla ei tulisi käyttää myöskään julkisista lähteistä löytyvää tietoa, ettei vahingossakaan paljasteta salattavaa tietoa.

Se taannoinen vääntö lähti liikkeelle nimenomaan nykyprikaatien kaluston täsmällisestä listaamisesta ja silloinkin julkisten lähteiden pohjalta.

No varmasti saa linkittää julkisista lähteistä. Jos joskus on arvottu saako linkittää vaiko ei, niin minun mielestä saa, jos ei saa niin menee vähän ylivarovaisuuksiin.

PS. Missähän tämä isompi vääntö oli? Ei voi muistaa kaikkea.

Tiedote- ja palautepalstalla on ketju "SA-prikaatit-keskustelu luiskaan". (tjsp)Tuo lähti muistaakseni liikkeelle siitä, että täysin julkisiin lähteisiin tukeutuen listattiin sa-prikaatien raskas kalusto ja koko alkuperäinen ketju sen takia poistettiin.

Mitään varsinaista linjausta tuo ei kaiketi poikinut, mutta ihan rapsakan ja monipuolisen ketjun. Ymmärrän tuon jälkeen tilanteen kuitenkin niin, ettei julkisiakaan lähteitä saa tällä foorumilla lainata, ei ainakaan Suomen sodanajan joukoista puhuttaessa.

SA-joukkojen perustaminen, hlöstö, yksityiskohtiin menevä varustuksen kuvaaminen, tehtävät, nehän ovat asioita, joita PV ei halua julkisuudessa vatvoa.
 
baikal kirjoitti:
SA-joukkojen perustaminen, hlöstö, yksityiskohtiin menevä varustuksen kuvaaminen, tehtävät, nehän ovat asioita, joita PV ei halua julkisuudessa vatvoa.

Nyt ja käsittääkseni myös tuossa suljetussa ketjussa onkin kyse siitä, pitääkö meidän täällä ikään kuin varmuuden vuoksi salata Pv:n jo julkistamat tiedot?

Minulle tämäkin toki käy. Hyvä että joku viitsii tätäkin narikkaa pyörittää. Siitä hyvästä saa kernaasti laatia omat säännötkin ja minä niitä kiltisti myös noudattelen. Joskus voi olla hyväkin olla hiukan ylivarovainen.

Saanko kuitenkin puristää käden nyrkkiin taskussa ja narskutella samalla hampaita happaman ja vääryyttä kärsineen näköisenä? :a-grin:
 
Back
Top