Ilmatorjunta

Saab toteutti koeammunnan uudella MSHORAD järjestelmällään syyskuussa. Maaleina kutsutilaisuudessa oli drone ja hekomaalit. Toimintaa oli valoisassa ja pimeällä.

Saab conducts live-fire test of MSHORAD system

As noted by the company, in a series of firings, the system identified, tracked and engaged several targets.

The firings took place during August 30 in Karlskoga, Sweden. Potential customers from 15 nations attended the live firing. A total of five successful firings were performed from the RBS 70 NG Mobile Firing Unit on the MARS-S330 vehicle against a variety of targets, including a drone and an elevated helicopter airframe. During one firing scenario the vehicle mounted sight was taken off and reconfigured as a man portable firing unit. A night firing was also conducted against a towed target. https://defence-blog.com/saab-conducts-live-fire-test-of-mshorad-system/

 
Saab toteutti koeammunnan uudella MSHORAD järjestelmällään syyskuussa. Maaleina kutsutilaisuudessa oli drone ja hekomaalit. Toimintaa oli valoisassa ja pimeällä.

Saab conducts live-fire test of MSHORAD system

As noted by the company, in a series of firings, the system identified, tracked and engaged several targets.

The firings took place during August 30 in Karlskoga, Sweden. Potential customers from 15 nations attended the live firing. A total of five successful firings were performed from the RBS 70 NG Mobile Firing Unit on the MARS-S330 vehicle against a variety of targets, including a drone and an elevated helicopter airframe. During one firing scenario the vehicle mounted sight was taken off and reconfigured as a man portable firing unit. A night firing was also conducted against a towed target. https://defence-blog.com/saab-conducts-live-fire-test-of-mshorad-system/

Sitä on näköjään luettu tänään ilmestynyt uusin Siivet lehti :giggle:
 
Jatketaan @hansai hyvän noston keskustelua tässä langassa, miksi tuo ballististen ohjusten torjunta ei nyt uudessakaan järjestelmässä ole painopisteenä? Ainakin toinen järjestelmä siihen pystyisi jos 'optiot' raksitaan, olen ymmärtänyt.

Ukrainalta hurja suoritus Venäjän ohjusraivon edessä – Suomella ei ole kykyä torjua ballistisia ohjuksia​

Suomella on käytössä useita erilaisia ilmatorjuntajärjestelmiä, mutta yhdellekään niistä ei torjuta ballistisia ohjuksia.

 
Jatketaan @hansai hyvän noston keskustelua tässä langassa, miksi tuo ballististen ohjusten torjunta ei nyt uudessakaan järjestelmässä ole painopisteenä? Ainakin toinen järjestelmä siihen pystyisi jos 'optiot' raksitaan, olen ymmärtänyt.

Kyky jäisi kuriositeetiksi. Vaikka teoreettisesti olisi mahdollista ostaa ABM-kykyinen järjestelmä, niin se jäisi yhteen-muutamaan tuliyksikköön ja ehkä "jopa" sataan torjuntaohjukseen. Mitä sillä saavutettaisiin? Ei käytännössä yhtään mitään, kun katsotaan, paljonko Venäjä on lapannut ohjusta Ukrainaan... Meidän resurssit on kulutettu heti avauserässä, sen jälkeen olemme ihan yhtä suojattomia kuin ilmankin tuollaista järjestelmää.
 
Tässähän asiaa on pohdittu, ei noita ballistisia nyt määrättömästi ole ammuttu ja kohta ei lainkaan kun ovat kaiken lappaneet ukrainaan :)
(ammutujen määrä keväältä joten lienee aikalailla pielessä).

 
Viimeksi muokattu:
Ihmettelin sitäkin että Iris-T on tietääkseni mm. Gripeneissä käytetty lyhyemmän matkan ohjus kuin NASAMS:in AMRAAM, silti Iris-T patterit yltää korkemmalle kuin NASAMS.
Vastaan täällä aiheen mukaisessa ketjussa. IRIS-T:stä on olemassa mm. isommalla moottorilla varustettuja pidemmän kantaman versioita. Ymmärtääkseni ne ovat pelkästään maasta laukaistavaksi soveltuvia. Suurempi korkeusulottuvuus lienee tällaisella isommalla ohjuksella saavutettava arvo.
 
Viime päivät taas kerran osoittavat, että ohjusilmatorjuntaan kannattaa panostaa lisää, nukyisen korketorjunnan kehittämisen lisäksi täytyisi saada huomattavasti alueellista kattavuutta, eli lisää ohjuspattereita suojaamaan kaupunkeja.
Tällä hetkellä ohjusilmatorjuntaa (pl. MANPAD) ei riitä edes kaikille operatiivisille yhtymille ja Ilmavoimien taistelutukikohdille. Ja niillekin onnekkaille, jotka ohjusilmatorjuntaa saavat, se tulee 95 prosentissa tapauksista olemaan mallia kohdetorjunta (Crotale NG tai ASRAD-R).

Hoidetaan sotilaskohteet ensin kuntoon, ennen kuin aletaan Kouvolaa, Tamperetta tai Turkua puolustamaan alueilmatorjunnalla. Toki nämäkin kaupungit saattavat siinä sivussa hyötyä, kun lähellä olevat sotilaskohteet saavat alueilmatorjuntaa.
 
Hoidetaan sotilaskohteet ensin kuntoon, ennen kuin aletaan Kouvolaa, Tamperetta tai Turkua puolustamaan alueilmatorjunnalla. Toki nämäkin kaupungit saattavat siinä sivussa hyötyä, kun lähellä olevat sotilaskohteet saavat alueilmatorjuntaa.
Mietinkin että kun uudet koerketorjuntaan pystyvät järjestelmät tulevat, voisiko niillä muodostaa esim Helsinki-Kuopio (Kajaani) välille suojaavan vyöhykkeen. Esim. neljällä David's Sling järjestelmällä saadaan hyvä peitto vaikka ohjukselle laskisi tehokkaaksi vaakaetäisyydeksi vain100km. Täytyisi vaan saada AWACS koneita ennakko varoitukseen. Kuitenkin risteilyohjukset näyttävät olevan suhteelisen helposti alasammuttavissa. NASAMS patterit sitten täydentäisivät kokonaisuutta. Kun NATOlta saadaan (toivon mukaan) lisää hävittäjä suojaa, minusta pitäisi ohjusilmatorjunta suunnata risteilyohjuksien ja UAV yms. hitaampien kohdeiden torjuntaan ja hävittäjät hoitaisivat vihollisen hävittäjät. On itsestään selvää että maajoukot tarvii myös lisää ilmatorjuntaan sopivaa kalustoa, itse olen miettinyt sitä Israelin I-DOME suunnitelmaa. https://www.timesofisrael.com/israel-unveils-portable-iron-dome-at-paris-air-show/
 
Ilmatorjunnan sijoittaminen ohueksi jonoksi itärajaa pitkin on niin huono idea, että edes ryssä ei tee niin. Tuollaiseen ryhmitykseen on helppoa puhkaista reikä ja sen jälkeen reiästä päästään muiden ketjun järjestelmien taakse.

Ilmatorjuntaa käytetään painopisteittäin, jolloin samalla alueella olevat yksiköt kykenevät suojaamaan ja varmistamaan toisiaan ja mahdollistavat kohdealueen suojauksen, vaikka osa yksiköistä lepää, huoltaa, liikkuu tai on piilossa.

Ja jos välttämättä haluaa piirrellä kantamakehiä kartalle, kannattaa piirrellä sensorien (korkeus ja maastoesteet huomioiden) ei ohjusten kehiä. Vanha sääntö sensorienkin päällekkäisyyteen on "one is none" ja kaksi päällekkäin ei siis missään tapauksessa edusta hyvää tilannetta.
 
Viimeksi muokattu:

Ellen ihan väärin kuullut kymppiuutisia niin 12 maata ml suomi olisi hankkimassa Arrow 3 järjstelmää jonkinlaisena yhteishankkeena.
 

Ellen ihan väärin kuullut kymppiuutisia niin 12 maata ml suomi olisi hankkimassa Arrow 3 järjstelmää jonkinlaisena yhteishankkeena.
Ei vaan ne 12 suunnittelee aloittavansa yhteisen hankkeen missä suunnitellaan yhteistä projektia twister…
 
Jatketaan @hansai hyvän noston keskustelua tässä langassa, miksi tuo ballististen ohjusten torjunta ei nyt uudessakaan järjestelmässä ole painopisteenä? Ainakin toinen järjestelmä siihen pystyisi jos 'optiot' raksitaan, olen ymmärtänyt.

Kannattaa ottaa huomioon että tuon ITSUKO- hankkeen reunaehdot määriteltiin aikana, jolloin Suomen NATO- jäsenyydestä ei ollut hajuakaan ja kenraalit aivan oikein haastelivat että pienen maan ei ole mahdollista rakentaa ballististen ohjusten torjuntaan kykenevää järjestelmää. Kuitenkin hankkeessa vielä mukana olevat kaksi Israelilaista järjestelmää kykenevät torjumaan ballistisia ohjuksia. Kyse on vain ennakkovaroituskyvystä ja tehokkaammista (ja kalliimmista) tutkista. Kun Suomesta tulee NATOn jäsen niin Suomi tulee saamaan ennakkovaroituksen NATO/US ennakkovaroitussatelliiteista. Nyt pitäisi käyttää Suomen tilaisuus hyväksi ja hankkia Barak MX/David Sling niin voimakkailla tutkilla että kyetään Iskander paikantamaan ja seuraamaan 500-1000km päästä ennakkovaroituksen suuntiman avulla. Ei välttämättä joka notkoon mutta pk- seudulle ja tärkeimpien tukikohtien suojaksi. Tyhmää olisi jääräpäisesti jättää ABM kyky pois kun kaikkein vaikeimmin hankittava ja kallein osa-alue, ennakkovaroitus, saadaan kumppaneilta jatkossa.

Kyky jäisi kuriositeetiksi. Vaikka teoreettisesti olisi mahdollista ostaa ABM-kykyinen järjestelmä, niin se jäisi yhteen-muutamaan tuliyksikköön ja ehkä "jopa" sataan torjuntaohjukseen. Mitä sillä saavutettaisiin? Ei käytännössä yhtään mitään, kun katsotaan, paljonko Venäjä on lapannut ohjusta Ukrainaan... Meidän resurssit on kulutettu heti avauserässä, sen jälkeen olemme ihan yhtä suojattomia kuin ilmankin tuollaista järjestelmää.

Miten niin jäisi kuriositeetiksi? Tuliyksiköitä tulee se määrä mihin rahat riittää ja samalla ohjuksella torjutaan ballistisista lennokkeihin. En ole kyllä Ukrainan sodan aikana havainnut kertaakaan massiivista salvoa Iskandereita kerralla yhteen kohteeseen. Kyllä ne aika vähäisissä määrin on ollut risteilyohjuksiin nähden. Silti vituttaisi kun senaatintorille läsähtäisi kebabbia eikä voi mitään.
 
Tässähän asiaa on pohdittu, ei noita ballistisia nyt määrättömästi ole ammuttu ja kohta ei lainkaan kun ovat kaiken lappaneet ukrainaan :)
(ammutujen määrä keväältä joten lienee aikalailla pielessä).


On totta, että risteilyohjukset ovat näytelleet suurempaa osaa. Mutta tuolle Friskin lainaamalle maaliskuiselle twiitille en tosiaan antaisi liikaa arvoa. Forbesin Ukrainan painos arvioi tuoreemmassa heinäkuisessa julkaisussaan (jota en lukenut, tyydyn englanninkieliseen referaattiin), että venäläiset olisivat ampuneet yhteensä ~3000 erityyppistä ohjusta Ukrainan maaperälle. Arvion mukaan yli 2 000 oli vielä tuolloin jäljellä, ja näin ilmeisesti asia on, kun vielä viime päivinäkin on uutisoitu useamman kymmenen ohjuksen päiväkohtaisista iskuista. Hankala sanoa, mikä määrä on ollut nimenomaan ballistisia (Iskander ja Tochka) - suuruusluokkaa liikkunee kuitenkin ainakin suuressa kolminumeroisessa luvussa. Numerot ovat joka tapauksessa sitä mittaluokkaa, että Suomi häviää hyvin nopeasti moisen kulutussodan ohjusten ja ilmatorjunnan välillä. Pitää vain purra hammasta ja malttaa odotella lihavampia maaleja (rynnäkkökoneita, helikoptereita, pommikoneita ym.) tulevaksi kantamalle. Harvoin on meinaan maata saatu polvilleen pelkillä kaukovaikutusaseilla - se ei onnistunut saksalaisilta brittejä vastaan (V-2) eikä se onnistu Venäjältä Ukrainaa vastaan.

Forbes: Russia has more than two thousand of old missiles left. They can be enough for several months of bombing​


Author: Anna Kholodnova Date: 17:27, 7 july 2022


Russia has more than two thousand of old Kh-55 and Kh-22 missiles left, which may be enough for several more months of bombing. And their inaccuracy can lead to dire consequences.
Forbes writes about it.
According to the publication, at the beginning of the war, Russia had almost 7,000 medium- and short-range missiles (up to 5,500 km). Almost half of them are low-precision Kh-22, Kh-55 missiles and missiles of the "Tochka-U" complexes.
At the first stage of the war, Russian troops used Kalibr-type sea-based missiles and Iskander missile complexes. Also, the Russians fired slightly fewer Kh-101 missiles over Ukraine. Several times they announced the use of their latest development, the Kh-47 Dagger. According to Forbes, the stock of such missiles was not too large — 2,000–3,000 units.
In May, information appeared about the first use of old Soviet Kh-59 missiles. They were created in the 1980s, but they are reasonably accurate. The circular possible deviation is indicated to be less than 10 m, but the USSR and Russia may exaggerate the accuracy of their weapons.
The Kh-59 has a short range of less than 300 km. That is, it can be applied only in the border areas or in the area of the Black Sea coast. It also carries a charge of up to 300 kg and cannot destroy a large object.
The Soviet Kh-55 and its more modern modification, the Kh-555, operate at a longer range. But they are not highly accurate. The circular deviation for them is 20–100 m.
The first confirmations of Russiaʼs use of the "Tochka-U" complexes also appeared in May. For some time, Russia denied their use, because these missile systems were officially decommissioned in the Russian Federation.
Tochka-U is a weapon of mass destruction that destroys manpower in an area of up to 30 hectares depending on the type of warhead. At the same time, the deviation of the rocket can be up to 250 m.
This is an old and indiscriminate weapon that causes destruction over a large area and may not hit the target at all. The Armed Forces also use "Tochka-U", but for large purposes, at a considerable distance from civilian infrastructure. For example, for ammunition depots.
Forbes notes that Russia has already fired about 3,000 missiles at Ukraine. So, most likely, there are not many Kalibr and Iskander missiles left in the Russian Federation.
On July 7, the Deputy Chief of the Main Operational Department of the General Staff of the Armed Forces Oleksiy Hromov announced that since February 24, Russia has struck Ukraine with 626 Iskander and Kalibr missiles.
"There are still enemy ships and submarines in the waters of the Black and Azov seas, from which shelling of Ukraine is carried out. Since February 24, Russia has carried out 6,443 sorties of tactical aircraft and carried out 626 strikes with Iskander and Kalibr cruise missiles, he said.
But Oleksiy Hromov was probably mistaken because the Iskander complexes do not use cruise missiles.
Forbes journalists write that the Russian army fires not only old and cheap missiles but also new and expensive ones. In particular, it uses P-800 Onyx anti-ship missiles, which cost more than $1 million per unit.
These missiles were created for other purposes, so their use against ground targets shows that the Russians lack cheap missiles with the necessary accuracy. Or Russia does not have time to supply the Kalibr missiles to the Black Sea and Caspian fleets, from where they can reach Ukraine.
If the Russian army is really running out of Kh-101, Kalibr and long-range Iskander missiles, then they still have the old Kh-55 and Kh-22, which have a range of more than 500 km. Such missiles may be enough for several more months of bombing. According to Forbes, Russians have more than two thousand of them.
Author: Anna Kholodnova

 
Kannattaa ottaa huomioon että tuon ITSUKO- hankkeen reunaehdot määriteltiin aikana, jolloin Suomen NATO- jäsenyydestä ei ollut hajuakaan ja kenraalit aivan oikein haastelivat että pienen maan ei ole mahdollista rakentaa ballististen ohjusten torjuntaan kykenevää järjestelmää. Kuitenkin hankkeessa vielä mukana olevat kaksi Israelilaista järjestelmää kykenevät torjumaan ballistisia ohjuksia. Kyse on vain ennakkovaroituskyvystä ja tehokkaammista (ja kalliimmista) tutkista. Kun Suomesta tulee NATOn jäsen niin Suomi tulee saamaan ennakkovaroituksen NATO/US ennakkovaroitussatelliiteista. Nyt pitäisi käyttää Suomen tilaisuus hyväksi ja hankkia Barak MX/David Sling niin voimakkailla tutkilla että kyetään Iskander paikantamaan ja seuraamaan 500-1000km päästä ennakkovaroituksen suuntiman avulla. Ei välttämättä joka notkoon mutta pk- seudulle ja tärkeimpien tukikohtien suojaksi. Tyhmää olisi jääräpäisesti jättää ABM kyky pois kun kaikkein vaikeimmin hankittava ja kallein osa-alue, ennakkovaroitus, saadaan kumppaneilta jatkossa.

Henkilökohtaisesti suhtaudun varauksella Barak MX:n ja David's Slingin ABM-kykyyn. Israel itse luottaa ykköstierissaan Arrow-perheen järjestelmiin. Jonkinlaista anti-ballistista kyvykkyyttä ehdolla olevista järjestelmistä löytynee myyntipuheiden mukaisesti, mutta onko kyky kenties lähinnä hieman hitaampia ja yksinkertaisempia ohjuksia vastaan (esim. Scud ja Fateh-110)? Vai voidaanko luottaa siihen, että järjestelmä torjuu luotettavasti myös Iskanderit, PrSM:t ym. laadukkaammat ohjukset?

En muutoin epäilisi, mutta esimerkiksi Patriotiin verrattuna noilta israelilaisjärjestelmiltä puuttuu näytöt. Hintalappukin on epäilyttävän edullinen. Voiko hyvää saada halvalla vai pitääkö Ruotsin mallin mukaan ostaa Patrioteja miljardilla? Silloinkin kyky voi jäädä vaatimattomaksi niin alueellisesti kuin torjuntaohjusten määrän osalta...


Miten niin jäisi kuriositeetiksi? Tuliyksiköitä tulee se määrä mihin rahat riittää ja samalla ohjuksella torjutaan ballistisista lennokkeihin. En ole kyllä Ukrainan sodan aikana havainnut kertaakaan massiivista salvoa Iskandereita kerralla yhteen kohteeseen. Kyllä ne aika vähäisissä määrin on ollut risteilyohjuksiin nähden. Silti vituttaisi kun senaatintorille läsähtäisi kebabbia eikä voi mitään.

Kauanko ajattelit ohjuksia riittävän, jos niillä torjutaan ballistisista lennokkeihin? NASAMS:n käyttämä AMRAAM maksaa miljoonan luokkaa kappaleelta, Patriotin "ohjustorjuntaohjus" PAC-3 sitten jo useita miljoonia kappaleelta. Israelilaisohjukset voivat olla himpun verran edullisempia, mutta niiden täydentäminen on luultavasti lähellä mahdotonta sotatilanteessa (käyttäjiä vähän ja kaikilla pienet varastot, tehdastoimitukset vuoden-parin päähän taas eivät lohduta tarpeen ollessa käsillä heti).
 
Back
Top