Ilmatorjunta

Käsittääkseni puolustusvoimat on aika laajasti noita katsonut ja päätyneet sitten kahteen israelilaiseen järjestelmään joiden välillä ainakin alunperin oli tarkoitus kisa käydä.
Taitaa käydä niin, että saadaan järjestelmä joka sopii budjettiin, mutta ei ole ballististen ohjusten torjuntaan riittävän hyvä.
 
Mistä niin päättelet? Siihen ne kumpikin on rakennettu ja kokeissa pärjänneet.
 
Se on tietysti sitten eri asia, mikäli PV:n tehtäviä muutetaan Nato-jäsenyyden myötä. Esim. päätetään, että pitää kyetä lähettämään maailmalle operaatioon organisaatio X, joka kykenee suorittamaan tehtävän Y. Mutta Patriot-patteristoja on maailmalla niin paljon, että olisi ihmeellistä, jos meiltä odotettaisiin tällaista kontribuutiota liittokunnalle. Tai että meidän pitäisi tarvittaessa voida lähettää BMD-kykyinen risteilijä KV-operaatioon.

Eiköhän Suomen päärooli ole Natonkin puitteissa puolustaa tätä meidän omaa plänttiämme, tuoreenkin uutisoinnin mukaan asia on näin. Siinä sivussa valmistaudutaan sitten tarvittaessa operoimaan myös ulkomailla, ehkä hieman nykyistä isommalla panostuksella. Toisaalta, ei muutkaan pienet jäsenmaat ole hankkineet ja lähettäneet kovin ihmeellisiä kykyjä ulkomaille yhteisiin operaatioihin. Veikkaanpa, että valmiutta lähettää esimerkiksi suorituskykyinen jääkäripataljoona yhteiseen operaatioon arvostettaisiin jo melko korkealle tasolle. Kun ei sitä jalkaväkeä niin hirveästi ole muillakaan ja kun maasodankäynti on kuitenkin tappioita tuottavaa hommaa. Hollanti toimittaa sitten sen Patriot-patteriston ja jenkit BMD-risteilijän.

Eli kotimaan puolustuksen osalta luulisin kehitettävän kykyjä aika lailla samoin kuin aiemminkin on suunniteltu.
JEF-yhteistyöhön kuuluva kv taisteluosasto on varmaan kelpoinen myös NATOn puitteissa toimittaessa. Ilmavoimilla on myös se 6 Hornetin ulkomaanosastokuvionsa, jolla on käyty Euroopassa harjoittelemassa ja taidettiin se kerran jo sertifioidakin NATO-standardit täyttäväksi. Merivoimatkin ovat harjoitelleet ahkerasti mm. SNMCMG1:n kanssa. Joten kokoomme sopivaa avustusosastoa löytyy jo maalla, merellä ja ilmassa. Eiköhän me näillä eväillä saada osamme hoidettua sen verran hyvin että voidaan ihan itse valita it-ohjuksemme.
Tulevana Nato maana olisi ehkä helpompaa saada tosipaikan tullen lisää Patriot järjestelmän puikkoja muilta liittokunnan mailta, kuin näitä Israelin toimittamien järjestelmien puikkoja, joita käyttää aika vähän muita maita kuin Israel. Patriot olisi parempi myös lentokoneiden torjunnassa kuin Stunner ohjus.
Oltaisiin Ruotsin Patriot ja Norjan NASAM järjestelmien kanssa samassa klubissa. Sieltä nyt ainakin tulisi puikkoa tosipaikan tullen avuksi. Suomen resursseilla ei montaa erillistä järjestelmää ole vara hankkia, joten ne mitä hankintaan täytyy olla hyviä ja laajasti käytössä. Lisäksi olisi hyvä, että niillä pystytään vastaamaan erityyppisiin uhkiin kustannustehokkaasti, jolloin kattavuus pinta-alaltaan laajan maan puolustamiseen olisi riittävän hyvä. Kaikkia alueita ei kuitenkaan pystytä pelkästään ilmatorjunnalla puolustamaan, vaan siihen tarvitaan avuksi hävittäjä torjuntaa. Kun nyt edes isoimmat kaupungit, ydinvoimalat ja muut tärkeät kohteet saataisiin katettua ilmatorjunnan alle.
Krhm... tämä hankintahan ei korvaa ITO12:ta vaan NASAMS on meillä käytössä hamaan tulevaisuuteen. Siihen nyt ainakin puikkoa liitosta löytyy. Ruotsin valikoimistakaan ei löydy Patriotiin käypäistä ammuttavaa, mutta 05/05M saattaisivat saada täydennystä.

Patriot on myös tunnetusti helvetin kallis, joten sen kanssa oltaisiin aivan varmasti liittolaisten anteliaisuuden varassa. Halvempaan järjestelmään meidän on mahdollista ostaa riittävämpi varasto ohjuksia. Omavaraisuus on myös liitossa arvostettava asia, joten osaoptimointiin ei kannata sortua.

Risteilyohjusten torjunnassa on sellainen erityisyys, että torjuntaa tarvitaan laajalla alueella mutta  matalalla. Patriotin torjunta-alue ei siinä tehtävässä ole kummoisesti parempi kuin NASAMSin tai jopa Crotalen. Taivaanranta tulee kaikilla vastaan suunnilleen samalla etäisyydellä. Pattereita tarvitaan paljon, mutta niiden ei tarvitse kantaa kauas.

Ballististen osalta patterin suojaama alue on onnettoman pieni läntti, ja esimerkiksi eduskuntatalon suojaamiseksi Patriot-patterit on sijoitettava melkeinpä kantakaupungin alueelle. 99% tärkeistä kohteista jää edelleen ilman suojaa jos puolustusbudjettia ei nosteta kymmeniin prosentteihin BKT:sta.
 
Krhm... tämä hankintahan ei korvaa ITO12:ta vaan NASAMS on meillä käytössä hamaan tulevaisuuteen. Siihen nyt ainakin puikkoa liitosta löytyy. Ruotsin valikoimistakaan ei löydy Patriotiin käypäistä ammuttavaa, mutta 05/05M saattaisivat saada täydennystä.

Kröhöm...


Vai tarkoititko Saabin valikoimista?
 
JEF-yhteistyöhön kuuluva kv taisteluosasto on varmaan kelpoinen myös NATOn puitteissa toimittaessa. Ilmavoimilla on myös se 6 Hornetin ulkomaanosastokuvionsa, jolla on käyty Euroopassa harjoittelemassa ja taidettiin se kerran jo sertifioidakin NATO-standardit täyttäväksi. Merivoimatkin ovat harjoitelleet ahkerasti mm. SNMCMG1:n kanssa. Joten kokoomme sopivaa avustusosastoa löytyy jo maalla, merellä ja ilmassa. Eiköhän me näillä eväillä saada osamme hoidettua sen verran hyvin että voidaan ihan itse valita it-ohjuksemme.


Krhm... tämä hankintahan ei korvaa ITO12:ta vaan NASAMS on meillä käytössä hamaan tulevaisuuteen. Siihen nyt ainakin puikkoa liitosta löytyy. Ruotsin valikoimistakaan ei löydy Patriotiin käypäistä ammuttavaa, mutta 05/05M saattaisivat saada täydennystä.

Patriot on myös tunnetusti helvetin kallis, joten sen kanssa oltaisiin aivan varmasti liittolaisten anteliaisuuden varassa. Halvempaan järjestelmään meidän on mahdollista ostaa riittävämpi varasto ohjuksia. Omavaraisuus on myös liitossa arvostettava asia, joten osaoptimointiin ei kannata sortua.

Risteilyohjusten torjunnassa on sellainen erityisyys, että torjuntaa tarvitaan laajalla alueella mutta  matalalla. Patriotin torjunta-alue ei siinä tehtävässä ole kummoisesti parempi kuin NASAMSin tai jopa Crotalen. Taivaanranta tulee kaikilla vastaan suunnilleen samalla etäisyydellä. Pattereita tarvitaan paljon, mutta niiden ei tarvitse kantaa kauas.

Ballististen osalta patterin suojaama alue on onnettoman pieni läntti, ja esimerkiksi eduskuntatalon suojaamiseksi Patriot-patterit on sijoitettava melkeinpä kantakaupungin alueelle. 99% tärkeistä kohteista jää edelleen ilman suojaa jos puolustusbudjettia ei nosteta kymmeniin prosentteihin BKT:sta.
NASAM on tosiaan eri tarkoitukseen soveltuva järjestelmä kuin Patriot. Niitäkin pitäisi vain olla enemmän. Nyt ei käytännössä vieläkään saada kunnon suojaa ballistisia ohjuksia vastaan. Olisiko ollut järkevintä hankkia NASAMS päivitys AMRAAM-ER puikoilla ja muutama patteri lisää laukaisualustoja, kun nuo muutkaan vaihtoehdot eivät riittävää suojaa anna.
 
NASAM on tosiaan eri tarkoitukseen soveltuva järjestelmä kuin Patriot. Niitäkin pitäisi vain olla enemmän. Nyt ei käytännössä vieläkään saada kunnon suojaa ballistisia ohjuksia vastaan. Olisiko ollut järkevintä hankkia NASAMS päivitys AMRAAM-ER puikoilla ja muutama patteri lisää laukaisualustoja, kun nuo muutkaan vaihtoehdot eivät riittävää suojaa anna.

Onhan niitä NASAMS-pattereita tiettävästi 8 kpl (jos mennään minimikokoonpanolla JOKE, tutka, EO-sensori, kolme ohjuslavettia)... Siitä riittää jokunen PK-seudulle ja muutama vielä muualle.

Mitä tulee NASAMS-laajennukseen, niin iippo-ohjuksilla voi olla suorituskykypuolella tarjottavana enemmän kuin AMRAAM-ER:llä. Ihan varma en ole, mitä ohjusta sieltä olisi mahdollisesti tulossa, mutta David's Slingin ohella mukana oleva Barak MX yltää oikealla ohjusvalinnalla jopa 150 kilometriin...

  • BARAK MRAD, with a single pulse rocket motor for a range of 35 km
  • BARAK LRAD, with a dual pulse rocket motor for a range of 70 km
  • BARAK ER, with a dual pulse rocket motor and an additional booster for a range of 150 km and enhanced TBM capabilities

 
Pystyulottuvuus Stunner 15 km vs. Patriot PAC3 40 km.
Ei ole taidettu tuosta stunnerista juurikaan kantamia julkaista. Tiedossa on, että sillä voidaan torjua 70km - 300km kantaman eri tyyppisiä maaleja. Patriotin ns. range on pysty ulottuvuutta 20km ja vaaka ulottuvuutta 40km.
 
Kröhöm...


Vai tarkoititko Saabin valikoimista?
eiköhän nuo ruotsille menevät puikot kulu tositilanteessa ihan Ruotsin suojaamiseen. On muuten todella kalliita nuo puikot tuohon patriotiin.
 
Suomen kannattaisi seurata Puolan esimerkkiä ja hankkia koko paketti USA:sta. NASAM:s järjestelmä pitäisi virittää risteilyohjusten ja matalalla lentävien kohteiden torjuntaan. Patriot järjestelmä olisi ballististen ja korkealla lentävien kohteiden torjuntaan. Tämä maksaisi tietysti paljon, mutta parempi hankkia hyvää ja toimivaa, vaikka vähemmän, kuin sellaista, mikä ei täytä vaatimuksia. Pari patteria Patriot ohjuksia alkuun olisi jo hyvä tavoite.
Yhdysvallat itse käyttää ilmatorjuntaan pääasiassa AWACS:eista johdettuja hävittäjiä. Eivät edusta nykyään maailman huippua integroiduissa maasijoitteisissa ilmapuolustusjärjestelmissä. Patriot on varmasti toimiva ratkaisu pitkän kantaman torjunnnoissa staattisesta ryhmityksestä, mutta ei meidän olosuhteisiin mitenkään hyvin optimoitu. NASAMS:kaan ei ole yhdysvaltalainen järjestelmä ja on siellä hyvin rajoitetussa käytössä.
 
Näistähän on aikanaan jo väännetty. Patriot ja vastaavat länsieurooppalaiset järjestelmät on kalliita ja haavoittuvia. NATO-jäsenyys muuttaa tietenkin strategisia kuvioita jonkun verran, muttei tuo mistään lisää rahaa. Ballistinen ohjustorjunta on sellainen kyky joka on aika kallis. Toki olisi hyvä jos edes jossain painopistesuunnassa siihen vähän pystyttäisiin.
Ukrainaa ei ehkä kannata käyttää liikaa lakmuspaperina siihen miten ohjusit saadaan toimimaan. Siellä puolustuksen ytimenä on Neuvostoliiton perintönä jättämä kalusto johon investoitiin aikanaan todella massiivisesti. Meillä, tai oikeastaan kellään muullakaan, ei ole vastaavaan kalustomäärään nykypäivänä varaa. Ukrainalla oli ennen sotaa enemmän itohjus-järjestelmiä kuin koko läntisellä Euroopalla yhteensä.
 
Ei ole taidettu tuosta stunnerista juurikaan kantamia julkaista. Tiedossa on, että sillä voidaan torjua 70km - 300km kantaman eri tyyppisiä maaleja. Patriotin ns. range on pysty ulottuvuutta 20km ja vaaka ulottuvuutta 40km.
Näin oli kerrottu, en tiedä sitten mikä lähde pitää paikkansa."While the PAC-2 is able to intercept targets up to an altitude of 20 km (66,000 ft), the PAC-3 can destroy incoming missiles at an altitude of 40 km (130,000 ft)."

"Stunner interceptor
The interceptor for DSWS, the Stunner, is a two-stage, 4.6 m-long missile capable of intercepting targets at altitudes of up to 15 km and ranges between 40 and 300 km."

Stunnerin range on hyvä, mutta altitude on vaatimaton.
 
Viimeksi muokattu:
Näin oli kerrottu, en tiedä sitten mikä lähde pitää paikkansa."While the PAC-2 is able to intercept targets up to an altitude of 20 km (66,000 ft), the PAC-3 can destroy incoming missiles at an altitude of 40 km (130,000 ft)."

"Stunner interceptor
The interceptor for DSWS, the Stunner, is a two-stage, 4.6 m-long missile capable of intercepting targets at altitudes of up to 15 km and ranges between 40 and 300 km."

Stunnerin range on hyvä, mutta altitude on vaatimaton.
Yllä olevan lainauksen mukaan Stunner on kykenevä torjumaan maaleja, joiden kantama on 40 km ja 300 km välissä. Lainaus ei kerro yhtään mitään siitä mikä Stunnerin vaakaulottuma maksimissaan on.
Ohjuksessa on rakettimoottori, joten ohjuksen tehollisenkantaman ja korkeusulottuvuuden suhde ei mitenkään voi olla yli viiden. Kyseessähän ei ole miehittämätön lentokone siivillä ja siten hyvällä liitoluvulla, vaan ohjus pienillä siivekkeillä ja huonolla liitoluvulla, minkä pitää maaliin osuakseen ylläpitää moninkertaista äänennopeutta.

Ilmaa hengittävillä suihku- tai patoputkimoottoreilla varustetuilla lentolaitteilla niillä voi sitten olla huomattavan paljon suurempi suhdeluku, kun korkeutta rajoittaa ettei moottori toimi liian korkealla ohuessa ilmassa. Mutta sellaisista maasta laukaistavien IT-ohjuksien olemassaolosta en ole tietoinen, mikä voi johtua siitä ettei niitä ole edes olemassa.
 
Yllä olevan lainauksen mukaan Stunner on kykenevä torjumaan maaleja, joiden kantama on 40 km ja 300 km välissä. Lainaus ei kerro yhtään mitään siitä mikä Stunnerin vaakaulottuma maksimissaan on.
Ohjuksessa on rakettimoottori, joten ohjuksen tehollisenkantaman ja korkeusulottuvuuden suhde ei mitenkään voi olla yli viiden. Kyseessähän ei ole miehittämätön lentokone siivillä ja siten hyvällä liitoluvulla, vaan ohjus pienillä siivekkeillä ja huonolla liitoluvulla, minkä pitää maaliin osuakseen ylläpitää moninkertaista äänennopeutta.

Ilmaa hengittävillä suihku- tai patoputkimoottoreilla varustetuilla lentolaitteilla niillä voi sitten olla huomattavan paljon suurempi suhdeluku, kun korkeutta rajoittaa ettei moottori toimi liian korkealla ohuessa ilmassa. Mutta sellaisista maasta laukaistavien IT-ohjuksien olemassaolosta en ole tietoinen, mikä voi johtua siitä ettei niitä ole edes olemassa.
Hyvä tarkennus, eli vaakaulottuvuus olisi Stunnerilla max 5*15 =75 km. Ei kovin kummoiset suoritusarvot. Iskander ohjusten torjuntaa tällä uudella järjestelmällä kai pitäisi vähintään tavoitella, kantama 500 km.
 
JEF-yhteistyöhön kuuluva kv taisteluosasto on varmaan kelpoinen myös NATOn puitteissa toimittaessa. Ilmavoimilla on myös se 6 Hornetin ulkomaanosastokuvionsa, jolla on käyty Euroopassa harjoittelemassa ja taidettiin se kerran jo sertifioidakin NATO-standardit täyttäväksi. Merivoimatkin ovat harjoitelleet ahkerasti mm. SNMCMG1:n kanssa. Joten kokoomme sopivaa avustusosastoa löytyy jo maalla, merellä ja ilmassa. Eiköhän me näillä eväillä saada osamme hoidettua sen verran hyvin että voidaan ihan itse valita it-ohjuksemme.
JEF-joukot voivat olla ihan erityyppisiä tai ainakin osittain, riippuen siitä että missä niitä on katsottu tarvittavan ja mitä suomi on sopinut maiden kanssa. NATO-pooliin sijoitettavat joukot pitää evaluioida määrävälein ja se voi erota JEF-poolista. Lisäksi NATO- maiden yhteinen puolustussuunnitelma määrittelee sen tarpeen minkä suomi sitten täyttää. Varmaan siihen on sanottavaa meilläkin, mutta emme välttämättä voi ladella niitä ehtoja sille täysin itse.

Nyt täytyy moodata ajatusmalli siihen suuntaan että me EMME tule olemaan lintukodossa, oltiin NATO-maa tai ei. Sen mukaan suomen on kyettävä lähettämään joukkoja lähialueille yhteisen NATOn puolustus suunnittelun mukaisesti ja joskus enemmän pyytämättä. Me emme tule saamaan kavereita ja tukea pelkästään sillä että " meidän raja on ryssän vieressä" periaattella, vaan meidän on oltava aktiivisia ja jaettava taakkaa yhteisissä operaatioissa myös rajojen ulkopuolella. Ei siis vaan pomimalla rusinat pullasta ja "kaverille ei jätetä" -tyyliin. Liittouma on liittouma, eikä siellä katsella perseilijöitä hyvällä.
"Stunner interceptor
The interceptor for DSWS, the Stunner, is a two-stage, 4.6 m-long missile capable of intercepting targets at altitudes of up to 15 km and ranges between 40 and 300 km."

Stunnerin range on hyvä, mutta altitude on vaatimaton.

Just näin, kuten fyysikko totesi. Usein väärin ymmärretty on tuo Stunnerin maksimikantama, koska se on mid-tier torjuntajärjestelmä Israelissa tuon kantaman TBM-maaleille. David`s Sling ei ole yksinään se järjestelmä, jolla saavutetaan riittävä torjuntaprosentti yksinään TBM-maaleja kohtaan.

Huomauttaisin että Iskanderin maksimikantama 500-1000km, joka on reippaasti tuon Slingin /Skyceptorin yläpuolella. Lentorata ja nopeus ovat liikaa sille todennäköisesti, eli tässäkin pätee: "no free lunch"- sanonta.

Sitten taas joudun huomauttamaan siitä että mitään wiki-linkkejä ei tänne kannata jaella. Niillä ei ole mitään kredibiliteetiä, ei edes kohutabloidin vertaa. Eli ei kannata uskoa.
 
PAC-3 MSE torjuntakyvyistä sen varran että vuonna 2017 testissä käytettävä maaliohjus laukaistiin Wake Islandilta kohti Kwajaleinin atollia jossa Meckin saarella olevalla ABM laukaisualustalla oleva PAC-3 MSE torjui maaliohjuksen.


Google Earthista katsottuna etäisyys Wake Islandilta tuonne Meckin ABM saitille on n. 1150 km.

Eli enää ei puhuta ihan lyhyen matkan ballististen ohjusten torjuntakyvystä.
 
Wikin lähde on vuodelta 2013 (https://www.jpost.com/Defense/WATCH-Davids-Sling-goes-on-display-for-first-time-317453) ja varsin kyseenalainen.

Kantomatka: 160 km [9](jos kaikki polttoaine käytetään ja ohjus ammutaan korkealle radalle)
Tuo on myös varsin erikoinen johtopäätös kiinteällä polttoaineella toimivan rakettimoottorin toiminnasta. Eiköhän noista Wikipedia-kantamista ole saatu ihan riittävästi dataa kun katsoo ryssän S-300/400 -järjestelmien kuviteltuja satojen kilometrien "kill-zoneja" vs sitten se reaalimaailmassa nähty todellisuus.
 
PAC-3 MSE torjuntakyvyistä sen varran että vuonna 2017 testissä käytettävä maaliohjus laukaistiin Wake Islandilta kohti Kwajaleinin atollia jossa Meckin saarella olevalla ABM laukaisualustalla oleva PAC-3 MSE torjui maaliohjuksen.


Google Earthista katsottuna etäisyys Wake Islandilta tuonne Meckin ABM saitille on n. 1150 km.

Eli enää ei puhuta ihan lyhyen matkan ballististen ohjusten torjuntakyvystä.
Kyllä näkisin, että Patriot hankinta turvaisi parhaiten sellaisen suorituskyvyn, jota tässä hankinnassa tavoitellaan. Patriot järjestelmää kehitetään ja päivitetään edelleen. Nykyisellä tasolla se omaa jo erittäin hyvän torjuntakyvyn. Jos mietitään tulevien vuosikymmenien haasteita, niin tämän kaltaista kykyä tarvitaan aivan erityisesti. Todennäköistä on, että NASAMS:ia päivittämällä AMRAAM-ER ja Sidewinder ohjuksilla saadaan sellainen suorituskyky, mitä nyt Stunner ohjauksilla saavutettaisiin, eli parempi kyky torjua risteilyohjuksia, droneja ja muita matalammalla lentäviä kohteita. Ruotsi osti omat järjestelmä noin 2 miljardin euron hintaan, jos saataisiin edes yksi miljardi tähän hankintaan, niin 2 patteria voisi olla mahdollista hankkia. Puikkoja voitaisiin ostaa ajan kanssa yhteishankintana Ruotsin kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top