Ilmatorjunta

@fulcrum Kh-22, Kh-23 ja P800 ovat maamaaliin suunnilleen yhtä tarkkoja kaikki. RBS-15 mk3 eli ensimmäinen, jonka mainostetaan soveltuvan maakohteita vastaan, sisältää venäläisistä poiketen satelliittinavigoinnin, jota käyttämällä se on periaatteessa yhtä tarkka kuin esim. JDAM.

S-300 sisältää maa-ammuntamoodin, jossa ohjukset ammutaan ilman hakeutumista ballistisella radalla määriteltyyn kohteeseen. Jossain tässä ketjussa olleessa linkissä oli kuvaus tuosta moodista.

Eli venäläisten merimaali- ja ilmatorjuntaohjusten ei voi todellakaan sanoa vastaavan tarkkuudeltaan edes mitään GPS/INS-asetta.
Kh-22 ja useimmat muut vanhemmat merimaaliohjukset toimivat maamaaleja vastaan niin että ne lentävät inertiasuunnistuksen avulla 'oikeille huudeille', laittavat tutkan päälle ja hakeutuvat tutkakaikuun, eli samalla tavalla kuin laivamaalejakin vastaan. Jos aiottu kohde on joku hyvän tutkakontrastin omaava - vaikkapa keskellä aavikkoa oleva halli tai tutka-asema - niin tarkkuus voi olla aika hyväkin. Uudemmilla tutkilla saataneen niin hyviä kuvia että kohteen tunnistuskin voisi onnistua. Periaatteessa ohjukset voisi tietenkin ampua vain inertian avulla ennalta määrättyyn koordinaattiin kuten entisajan maamaaliohjukset tekivät, hajonta olisi kuitenkin parhaimmillaankin useiden kymmenien metrien luokkaa, vanhemmilla ohjuksilla satoja metrejä/kilometri. Terroripommitusta tai isojen satamien/tukikohtien pommitusta niin voisi tietenkin tehdä.

Krementshukin ostoskeskushyökkäyksessä tapahtui luultavasti niin että kahdesta ohjuksesta toinen lukittui aiottuun tehdaskompleksiin kuten tarkoitettiin, ja toinen lähimpään isoon tutkamaaliin, eli ostoskeskukseen.

Oniksia käytettiin maamaaleja vastaan jo Syyriassa joten mitään uutta se ei ole. Oniksin intialaisversio Brahmos ainakin voi olla aika tarkka maamaaleja vastaan:
brahmos-andaman.jpg


Uranin uusimmassa versiossa (Kh-35U) on myös satelliittinavigointi, voi olla että tämä mahdollistaa aiempaa tehokkaamman käytön maamaaleja vastaan. Epäselvää tosin mitä versioita Venäjä käyttää Ukrainassa.

S-300:ssä ei ymmärtääkseni ole mitään 'ballistista' ohjausmenetelmää, vaan sitä ammutaan maamaaleihin samalla tavalla kuin muitakin vastaavia it-ohjuksia (kuten meilläkin olleet Petshora ja Buk): tutkalla osoitetaan kohde ja ohjus lentää siihen. Jos tutka on vaikka maston päässä ja kohde on joku korkeahko rakennus tai kukkula, niin kantama voi olla useamman kymmenen kilometriä. "Sokkona" niitä ei käsittääkseni voi ampua. Ohjus on ohjelmoitu itsetuhoutumaan jos se ei ole ohjauksessa, ja vaikka tämän ohittaisikin niin se lentäisi silti aivan minne sattuu.
 
S-300:ssä ei ymmärtääkseni ole mitään 'ballistista' ohjausmenetelmää, vaan sitä ammutaan maamaaleihin samalla tavalla kuin muitakin vastaavia it-ohjuksia (kuten meilläkin olleet Petshora ja Buk): tutkalla osoitetaan kohde ja ohjus lentää siihen. Jos tutka on vaikka maston päässä ja kohde on joku korkeahko rakennus tai kukkula, niin kantama voi olla useamman kymmenen kilometriä. "Sokkona" niitä ei käsittääkseni voi ampua. Ohjus on ohjelmoitu itsetuhoutumaan jos se ei ole ohjauksessa, ja vaikka tämän ohittaisikin niin se lentäisi silti aivan minne sattuu.
Petshoran ohjus ei ainakaan ole koskaan itse hakeutunut tutkakaikuun. Siinä kun oli vain yksi vastaanotin ja se oli komento-ohjausta varten. Samalla tavalla mutta vähän kehittyneemmin S-300 voi komentolinkillä ohjata ohjuksen ballistiselle lentoradalle, joka laskennallisesti osuu haluttuun pisteeseen. Itsetuho toki pitää tässä käytössä ottaa pois päältä, mutta jos/kun pintamaalikäyttö on otettu suunnittelussa huomioon niin tuo tapahtunee ihan sähköisesti ennen laukaisua.

Mutta siis joo, ei ammuta sokkona, vaan IT-moodissa tutkamaaliin tai pintamoodissa koordinaattipisteeseen.
 
RUSIn yhteenveto Ukrainan ilmasodasta lokakuun loppuun asti
Tekijöinä Justin Bronk et al. Justinista voi toki olla montaa mieltä, eikä ole varmaa onko kaikki lähinnä uutisointiin ja avoimiin lähteisiin perustuvat analyysit ja lähtötiedot oikein. Kuitenkin kokonaisuutena selvästi paras ja tasapainoisin katsaus ilmasotaan ja ilmapuolustukseen.
Hauskaa että lopussa Bronk esittää Gripeniä jeesukoneena jota Ukraina erityisesti tarvitsisi :)

@fulcrum hyvä nosto. Raportissa oli vastaus täällä pohtimaani S-300:n maasta-maahan -moodiin: Siihen on alunperin sellainen kehitetty (itsepuolustukseksi) ja sillä ohjus lentää täysin ballistisesti max ~80 km.

---
Itse näköjään olit linkin laittanut, jossa asia oli selitetty. En sitten tiedä tiedon paikkansa pitävyydestä.
 
Joo, selitin asian väärin. Löysin erään valkovenäläisen artikkelin jossa sanottiin että kantama maamaaliin voisi olla jopa 120km mutta sitä rajoittaa "ohjausjärjestelmä" eli jollain pitää silti kohde 'nähdä' niin kauas. Tai sitten sillä tavoin että etulinjassa jokin näyttää kohteen ja ohjus ammutaan maaliin jostain kaukaa takaa?

Petshoran kantama pintamaaliin oli maksimissaan noin 30 kilometriä. Jos ohjuksen olisi pystynyt ampumaan täysin ballistisesti se olisi toki lentänyt paljon kauemmas.

Valko-Venäjän rajalta Kiovan esikaupunkeihin on aika tarkaan 80 kilometriä: laukaisuajoneuvon pitäisi siis olla aivan rajalla että se voisi teoriassakaan yltää Kiovaan.
 
Viimeksi muokattu:
On niissä pelureissakin eroja.

Länsimaiden sotavoimat ei ole vähään aikaan lanannut kaupunkeja samalla intensiteetillä kuin ryssä Mariupolissa tai Aleppossa. Myös Butsan tyylinen kansanmurhailu ja joukkoraiskaaminen loistavat poissaolollaan, ja väärinkäytöksistä saatetaan sotilaita rankaista.
Ei niin, tuostakin on jo viisi vuotta:
 
Ranska huuteli jossain välissä lisää VT1-ohjuksia Ukrainalle toimitetuille Crotale NG-pattereille. Kukahan noita pystyisi toimittamaan :unsure:
 
Eiköhän koko järjestelmästä olla pikkuhiljaa luopumassa tämän vuosikymmenen aikana.. Tulee kohta 40v mittariin.

Crotale-kalustohan kävi läpi modernisoinnin, projekti valmistui 2010. Tietty tuostakin on jo 13 vuotta aikaa.

Etelä-Korean K-SAM Pegasus -järjestelmähän perustuu Crotaleen ja on siellä laajasti käytössä (yli 100 alustaa).
 
Järjestelmä oli aikoinaan erittäin tehokas ja tuontyyppisillä on usein pitkä käyttöikä: vanhempia Crotaleita on edelleen maailmalla käytössä, samaten itävastinetta Osaa, britit luopuivat Rapierista vasta ihan äskettäin jne. Alustakaan ei taida olla ongelmallinen.

Millähän tuo korvattaisiin, onko asiasta ollut vielä mitään virallista puhetta? Uskoisin ettei modernisointi ole enää optio. Komponentit vanhenee ja käsittääkseni Crotale on yhden ilmamaalin torjuja, mikä ei tänä päivänä enää riitä.
 
Viimeksi muokattu:
Järjestelmä oli aikoinaan erittäin tehokas ja tuontyyppisillä on usein pitkä käyttöikä: vanhempia Crotaleita on edelleen maailmalla käytössä, samaten itävastinetta Osaa, britit luopuivat Rapierista vasta ihan äskettäin jne. Alustakaan ei taida olla ongelmallinen.

Millähän tuo korvattaisiin, onko asiasta ollut vielä mitään virallista puhetta? Uskoisin ettei modernisointi ole enää optio. Komponentit vanhenee ja käsittääkseni Crotale on yhden ilmamaalin torjuja, mikä ei tänä päivänä enää riitä.
ITSUKO2 on se hanke jossa Crotale on meillä meininki korvata. Tai siis sen suorituskyky. Mitään yksilöityä tietoa tuosta ei ole näkynyt. Ilmatorjunnan vuosikirjaa 2022 lainaten:

"Ylläpidetään ilmatorjunnan kerroksellisuus ja turvataan alueellinen kattavuus perinteisiä maalityyppejä vastaan Maavoimien yhtymille hankittavalla riittävän operatiivisen liikkuvuuden omaavalla it-ohjusjärjestelmällä. Lisäksi mahdollistetaan muiden puolustushaarojen maasijoitteinen ilmatorjunta Crotalen poistuessa. Toteutus 2020-luvun lopulla."
 
Crotale-kalustohan kävi läpi modernisoinnin, projekti valmistui 2010. Tietty tuostakin on jo 13 vuotta aikaa.

Etelä-Korean K-SAM Pegasus -järjestelmähän perustuu Crotaleen ja on siellä laajasti käytössä (yli 100 alustaa).
VT1-ohjuslaukauksia on tuotettu hyvin rajoitetusti eikä niitä tiettävästi hankittu uusia modernisoinnin yhteydessä. Jos näin todella on niin jotain remonttiahan niille puikoille on matkan varrella pitänyt tehdä.
 
VT1-ohjuslaukauksia on tuotettu hyvin rajoitetusti eikä niitä tiettävästi hankittu uusia modernisoinnin yhteydessä. Jos näin todella on niin jotain remonttiahan niille puikoille on matkan varrella pitänyt tehdä.

Paljonkohan remonttia esim. Ukraina on tehnyt Neuvostoliitosta perimilleen IT-ohjuksille? Tai Saksa niille Streloille, joita se toimitti Ukrainaan?

Sinänsä ei kamalasti naurattaisi seurata ammuntaa kovin läheltä, mutta kai ne toimii, jos riskiä siedetään...
 
Paljonkohan remonttia esim. Ukraina on tehnyt Neuvostoliitosta perimilleen IT-ohjuksille? Tai Saksa niille Streloille, joita se toimitti Ukrainaan?

Sinänsä ei kamalasti naurattaisi seurata ammuntaa kovin läheltä, mutta kai ne toimii, jos riskiä siedetään...
En löydä asiayhteyttä Saksan tai Ukrainan reliikkeihin mutta meillä lähetettiin ainakin Umkhontot elinkaarensa puolivälissä valmistajalle perusteellisempaan käsittelyyn. 30 vuotta näkyy olevan ihan tavanomainen elinkaari.

Uskon että Crotalen osalta tilanne on hallinnassa ja tavaran kunto tunnetaan.
 
En löydä asiayhteyttä Saksan tai Ukrainan reliikkeihin mutta meillä lähetettiin ainakin Umkhontot elinkaarensa puolivälissä valmistajalle perusteellisempaan käsittelyyn. 30 vuotta näkyy olevan ihan tavanomainen elinkaari.

Lähetettiin valmistajalle? Kenen mukaan, mistä tämä tieto on luettavissa?

Omalta osaltani muistot päättyvät siihen, että rakettimoottoreiden elinkaarta testattiin. Mutta se kuulostaa samanlaiselta laadunvalvonnalta kuin mitä huhun mukaan Iglan kanssa tehtiin (venäläinen insinööri tutki ohjuksen ja totesi, että joo, näitä voi käyttää vielä viisi vuotta). Eli itse ohjuksille ei välttämättä tehdä mitään elinkaarta pidentävää, vaan hankitaan vain tietoa ohjusten kunnosta. Crotalen kanssa voisi olla sama?

Mielenkiintoinen tieto, jolla voi olla merkitystä Umkhonton kannalta tai sitten ei. Umkhonton rakettimoottoreiden elinkaarta testataan:

https://maanpuolustus.net/pages/hilma/?id=1137

Uskon että Crotalen osalta tilanne on hallinnassa ja tavaran kunto tunnetaan.

Aivan varmasti.
 
Ranska huuteli jossain välissä lisää VT1-ohjuksia Ukrainalle toimitetuille Crotale NG-pattereille. Kukahan noita pystyisi toimittamaan :unsure:
Löysin linkin, josta käy ilmi että VT-1 on itseasiassa käytössä myös Ranskan Roland-järjestelmässä. Ohjusten valmistaja oli Euromissile(ent. Thomson CSF), jolle Thales oli antanut lisenssin. Onkohan Euromissile osa MBDA-konsernia nykyään? Jossain niitä varmasti tehdään, koska Ranska on pääkäyttäjä eikä ole tiettävästi luopunut Roland 3- ja Crotale- järjestelmistään. Crotale Mk 3 on myös kehitetty 2010-luvulla NG versiosta, joten kyllä sille ammuttavaa löytyy.

Roland anti-air missiles

The system is capable of firing Roland 2 and Roland 3 missiles and the Roland VT1 hypervelocity missile. Roland 2 and 3 missiles have command to line-of-sight guidance and hollow charge warhead, with both impact and proximity fuzing. Roland 3 has longer range, 8km to Roland 2’s 6.3km. It also has a larger warhead, 9.2kg, to Roland 2’s 6.5kg.

The Roland VT1 hypervelocity missile is manufactured by Euromissile under license from Thales (formerly Thomson-CSF), who developed the missile for the Crotale NG missile system. The VT1 has a speed of 1,250m/s and range of 11km. https://www.army-technology.com/projects/roland/
 
Back
Top