Ilmatorjunta

Herää kysymys, onko niitä kunnon ilmavoimia Suomellakaan? Desert Storm, Allied Force jne. ilma-aseen menestystarinat toteutettiin nelinumeroisella määrällä ilma-aluksia. Suomella on kalustoa suunnilleen yhden lentotukialuksen verran (plus jatkossa toivottavasti se mitä liittolaiset pystyvät tueksemme osoittamaan).
Yksin emme tietenkään muutu sotilaalliseksi suurvallaksi vaikka ostaisimme mitä käkättimiä mutta NATOn jäsenenä pääsemme kyllä sellaisen osaksi. NATO pystyy keskittämään merkittävän ilmaylivoiman sinne missä sitä tarvitaan.

Persianlahden sodan liittouma oli ainutkertainen voima ilman kunnollista vastavoimaa. Sitä ei kannata liikaa tuijottaa.
 
Herää kysymys, onko niitä kunnon ilmavoimia Suomellakaan? Desert Storm, Allied Force jne. ilma-aseen menestystarinat toteutettiin nelinumeroisella määrällä ilma-aluksia. Suomella on kalustoa suunnilleen yhden lentotukialuksen verran (plus jatkossa toivottavasti se mitä liittolaiset pystyvät tueksemme osoittamaan).
Sillä soditaan mitä on ja sen taas määrittää mihin on varaa ja se mihin raha laitetaan.

Ilmatorjunta ei ole halpaa sekään, joten siitäkään ei ole sateentekijäksi.
 
Yksin emme tietenkään muutu sotilaalliseksi suurvallaksi vaikka ostaisimme mitä käkättimiä mutta NATOn jäsenenä pääsemme kyllä sellaisen osaksi. NATO pystyy keskittämään merkittävän ilmaylivoiman sinne missä sitä tarvitaan.

Persianlahden sodan liittouma oli ainutkertainen voima ilman kunnollista vastavoimaa. Sitä ei kannata liikaa tuijottaa.

Persianlahden sotaa ei kannata tuijottaa? Noin pikaisesti "iso-W:tä" luntatakseni liittoumalle kasaantui 100 000 lentosuoritteella 75 konemenetystä (joista 44 irakiaanojen ansiota, tosin vain yksi hävittäjällä saavutettu ilmavoitto). Se on aika hyvin, jos huomioidaan kaikki tekniset/taktiset/kulttuuriset tekijät. Libyat, Syyriat ym.:t eivät ole päässeet edes likimain yhtä hyviin tuloksiin - edes ammattimaisuudestaan ja osaamisestaan huomioidut serbit eivät saaneet ammuttua alas kuin muutaman miehitetyn koneen, nämäkin "luonnollisesti" ilmatorjunnalla. ;)

Ukrainan kokemukset näyttävät jälleen tukevan sitä Lapin teesiä, että ilma-alivoimainen osapuoli tekee pudotuksensa ilmatorjunnalla.

Sillä soditaan mitä on ja sen taas määrittää mihin on varaa ja se mihin raha laitetaan.

Ilmatorjunta ei ole halpaa sekään, joten siitäkään ei ole sateentekijäksi.

Totta.

Joku (@fulcrum ?) taisi äskettäin heittää, että Ukrainalla olisi enemmän ilmatorjuntaa kuin koko Länsi-Euroopalla yhteensä. Tiedä sitten kuinka luotettava arvio on kyseessä, kun Ukrainan kirjavahvuudet ja käytännön vahvuudet saattavat "hiukan" erota toisistaan. Mutta jos Ukrainalla on NL:n perintönä suhteettoman paljon ilmatorjuntaa ja pienten budjettien takia vain kourallinen toimintakuntoisia hävittäjälentokoneita, niin se vaikuttaa väkisinkin nyt käytävän sodan pudotustilastoihin.

Eli kenties ilmatorjunta on tehnyt paljon pudotuksia ilmavoimiin suhteutettuna, koska ilmatorjuntaa on yksinkertaisesti niin paljon enemmän? Jolloin tilasto ei todista paljoakaan ilmatorjunnan tehokkuudesta tai varsinkaan kustannustehokkuudesta.
 
Joka tapauksessa miettimisen arvoista. Ilmatorjuntaa on aina pidetty tehottomana, mutta ainakin venäläisiä vastaan se vaikuttaa olevan ihan toimivaa suorituskykyä.

Toisekseen harvassa on ne modernin ilmatorjunnan ja modernin ilma-aseen väliset yhteenotot. Epäilen, että osa ilmatorjunnan huonosta maineesta johtuu sen kehittymättömyydestä - käytetään tyyliin lankaohjauksella varustettuja lentäviä puhelinpylväitä. Sitten valitetaan, kun ei saada mitään aikaiseksi. Vähän sama kuin rynnäkkökiväärin käyttöarvoa arvioitaisiin piilukkomusketin pohjalta.

Miten tosiasiassa eroaa se tilanne, että viholliskone lentää ympyrää pisteessä X, ja sitten 100 kilometrin päässä Hornet tai SAMP/T pistää tutkan päälle ja ampuu ohjuksen matkaan? Maali saattaa havaita, että tutka mittaa siellä jossakin. Mutta voi olla, että se vain mittaa. Yhtä hyvin voi olla, että tutka mittaa, ohjus (AIM-120C7, Aster 30) on jo ammuttu ja tutka päivittää sille maalin sijaintitietoa. Mikä on se käytännön ero maalin näkökulmasta?

Torjujan näkökulmasta eroja tietysti löytyy ja tilanteesta riippunee, mitä kannattaa painottaa:

IT:
+ Voi olla pitkiä aikoja valmiudessa
+ Halvempi kouluttaa ja ylläpitää
- Kalliimpi ohjus (jos hakeutumistapa, kantama, liikehtimiskyky ym. ovat yhtäläiset)
- Staattinen, potentiaalisesti haavoittuva
- Puolustuksellinen asejärjestelmä

Hävittäjä:
- Viettää enemmän aikaa huollettavana kuin tehtävällä
- Kalliimpi kouluttaa ja ylläpitää
+ Halvempi ohjus (jos hakeutumistapa, kantama, liikehtimiskyky ym. ovat yhtäläiset)
+ Liikkuva, voi väistää vihollisen tulivaikutusta
+ Sekä puolustuksellinen että hyökkäyksellinen asejärjestelmä
 
Persianlahden sotaa ei kannata tuijottaa? Noin pikaisesti "iso-W:tä" luntatakseni liittoumalle kasaantui 100 000 lentosuoritteella 75 konemenetystä (joista 44 irakiaanojen ansiota, tosin vain yksi hävittäjällä saavutettu ilmavoitto). Se on aika hyvin, jos huomioidaan kaikki tekniset/taktiset/kulttuuriset tekijät. Libyat, Syyriat ym.:t eivät ole päässeet edes likimain yhtä hyviin tuloksiin - edes ammattimaisuudestaan ja osaamisestaan huomioidut serbit eivät saaneet ammuttua alas kuin muutaman miehitetyn koneen, nämäkin "luonnollisesti" ilmatorjunnalla. ;)
W:n mukaan 44:stä seitsemän (7) oli hävittäjiä/rynnäkkökoneita, jotka ammuttiin alas muilla ilmatorjuntaohjuksilla kuin MANPAD:eillä /vast (esim SA-13).Tuosta seitsemästäkin osa oli listattu tuhotun Surface to Air Missilellä eli mahdollisesti MANPAD:illä.

Eli eivät pitkän kantaman ohjukset Persianlahden sodassa kovin hyvin toimineet. Tappioita tuli matalalla ja sen jälkeen länsimaat ovat karttaneet matalalla lentämistä.
 
Persianlahden sotaa ei kannata tuijottaa? Noin pikaisesti "iso-W:tä" luntatakseni liittoumalle kasaantui 100 000 lentosuoritteella 75 konemenetystä (joista 44 irakiaanojen ansiota, tosin vain yksi hävittäjällä saavutettu ilmavoitto). Se on aika hyvin, jos huomioidaan kaikki tekniset/taktiset/kulttuuriset tekijät. Libyat, Syyriat ym.:t eivät ole päässeet edes likimain yhtä hyviin tuloksiin - edes ammattimaisuudestaan ja osaamisestaan huomioidut serbit eivät saaneet ammuttua alas kuin muutaman miehitetyn koneen, nämäkin "luonnollisesti" ilmatorjunnalla. ;)

Ukrainan kokemukset näyttävät jälleen tukevan sitä Lapin teesiä, että ilma-alivoimainen osapuoli tekee pudotuksensa ilmatorjunnalla.



Totta.

Joku (@fulcrum ?) taisi äskettäin heittää, että Ukrainalla olisi enemmän ilmatorjuntaa kuin koko Länsi-Euroopalla yhteensä. Tiedä sitten kuinka luotettava arvio on kyseessä, kun Ukrainan kirjavahvuudet ja käytännön vahvuudet saattavat "hiukan" erota toisistaan. Mutta jos Ukrainalla on NL:n perintönä suhteettoman paljon ilmatorjuntaa ja pienten budjettien takia vain kourallinen toimintakuntoisia hävittäjälentokoneita, niin se vaikuttaa väkisinkin nyt käytävän sodan pudotustilastoihin.

Eli kenties ilmatorjunta on tehnyt paljon pudotuksia ilmavoimiin suhteutettuna, koska ilmatorjuntaa on yksinkertaisesti niin paljon enemmän? Jolloin tilasto ei todista paljoakaan ilmatorjunnan tehokkuudesta tai varsinkaan kustannustehokkuudesta.
Toisaalta Ukrainan kokemukset näyttävät tukevan sitä oletusta, että Venäjän ilmavoimat on paitsi teknisesti takapajuinen, myös osaamisen kannalta lähinnä alkoholin juomiseen erikoistunut avohärdelli, joka saa sillon tällöin yksittäisiä konepareja ilmaan. Tilanne saattaa pitää paikkaansa nyt ja miksei myös 10 vuoden päästä, mutta tilanne saattaa muuttua osaamisen osalta ajan mittaan. Teknisen etumatkan kiriminen on sitten jo paljon vaikeampaa.

Pointtini on, kokemuksista kannattaa oppia, mutta Ukrainan tilanne ei ole yks yhteen meidän kanssamme.
Molempia torjunta keinoja tulee siksi ylläpitää.
 
Eli kenties ilmatorjunta on tehnyt paljon pudotuksia ilmavoimiin suhteutettuna, koska ilmatorjuntaa on yksinkertaisesti niin paljon enemmän? Jolloin tilasto ei todista paljoakaan ilmatorjunnan tehokkuudesta tai varsinkaan kustannustehokkuudesta.
Ehkä ei, mutta ilmatorjunnan tehokkuutta todistaa se että ryssä tekee iskunsa rintamalinjan taakse pääsääntöisesti erilaisilla
kaukaa ammuttavilla ohjuksilla hävittäjä-/pommittaja hyökkäysten sijaan.
 
Niin, mikähän olisi tilanne jos Ukrainalla olisi kunnon ilmavoimat joilla lamauttaa ja tuhota ilmatorjuntaa ja hyökätä tehokkaasti maakohteita vastaan?
Neuvosto-legacyllahan Ukraina pääasiassa on sotinut ilmasotaansa. Varmaan jos olisi pitänyt aloittaa puhtaalta pöydältä ilmapuolustuksen rakentaminen niin olisi tehty toisenlaisia ratkaisuja, jo ihan pakon sanelemanakin.

Suomi on pinta-alaltaan vajaa 60% Ukrainasta. Meillä pitäisi olla siis noin 40 NASAMS tai SAMP/T -patteria vastaavantiheyksiseen ilmatorjuntaan. Olisiko meillä mitenkään pystytty repimään rahaa tällaiseen?? Veikkaisin että Marinin hallituskin saattaisi nikotella...
 
W:n mukaan 44:stä seitsemän (7) oli hävittäjiä/rynnäkkökoneita, jotka ammuttiin alas muilla ilmatorjuntaohjuksilla kuin MANPAD:eillä /vast (esim SA-13).Tuosta seitsemästäkin osa oli listattu tuhotun Surface to Air Missilellä eli mahdollisesti MANPAD:illä.

Eli eivät pitkän kantaman ohjukset Persianlahden sodassa kovin hyvin toimineet. Tappioita tuli matalalla ja sen jälkeen länsimaat ovat karttaneet matalalla lentämistä.
Toisaalta pitkänmatkan ohjuksilla oli merkitystä lentämisen estämisessä. Liittokunta ei hyökännyt koviten puolustetuille alueille muilla kuin F-117:llä ja risteilyohjuksilla.
Bagdadiin hyökättiin kerran tavanomaisilla koneilla eikä se mennyt kovin hyvin.
 
Joku (@fulcrum ?) taisi äskettäin heittää, että Ukrainalla olisi enemmän ilmatorjuntaa kuin koko Länsi-Euroopalla yhteensä. Tiedä sitten kuinka luotettava arvio on kyseessä, kun Ukrainan kirjavahvuudet ja käytännön vahvuudet saattavat "hiukan" erota toisistaan.
Näin voi olla: toisaalta fyysisesti kaluston puolesta, Ukrainalla luultavasti olisi näitä järjestelmiä enemmänkin, mutta osa on romuja/hylkyjä. Joskus niitä on kuvissa näkynytkin, esim joku venäläisten valtaama varasto jossa oli joitain Osa-vaunuja jotka näytti siltä ettei ole kytkintä nostettu sitten -1991.

Mutta esimerkiksi Ranskalla (aika tarkkaan Ukrainan kokoinen maa) korkeatorjunta koostuu kymmenestä SAMP/T -patterista (joista yksi lähetetty Ukrainaan). Muilla isoilla NATO-mailla ei ole olennaisesti sen enempää, joillain pienemmillä ei ole mitään.
 
Persianlahden sotaa ei kannata tuijottaa? Noin pikaisesti "iso-W:tä" luntatakseni liittoumalle kasaantui 100 000 lentosuoritteella 75 konemenetystä (joista 44 irakiaanojen ansiota, tosin vain yksi hävittäjällä saavutettu ilmavoitto). Se on aika hyvin, jos huomioidaan kaikki tekniset/taktiset/kulttuuriset tekijät. Libyat, Syyriat ym.:t eivät ole päässeet edes likimain yhtä hyviin tuloksiin - edes ammattimaisuudestaan ja osaamisestaan huomioidut serbit eivät saaneet ammuttua alas kuin muutaman miehitetyn koneen, nämäkin "luonnollisesti" ilmatorjunnalla. ;)

Ukrainan kokemukset näyttävät jälleen tukevan sitä Lapin teesiä, että ilma-alivoimainen osapuoli tekee pudotuksensa ilmatorjunnalla.



Totta.

Joku (@fulcrum ?) taisi äskettäin heittää, että Ukrainalla olisi enemmän ilmatorjuntaa kuin koko Länsi-Euroopalla yhteensä. Tiedä sitten kuinka luotettava arvio on kyseessä, kun Ukrainan kirjavahvuudet ja käytännön vahvuudet saattavat "hiukan" erota toisistaan. Mutta jos Ukrainalla on NL:n perintönä suhteettoman paljon ilmatorjuntaa ja pienten budjettien takia vain kourallinen toimintakuntoisia hävittäjälentokoneita, niin se vaikuttaa väkisinkin nyt käytävän sodan pudotustilastoihin.

Eli kenties ilmatorjunta on tehnyt paljon pudotuksia ilmavoimiin suhteutettuna, koska ilmatorjuntaa on yksinkertaisesti niin paljon enemmän? Jolloin tilasto ei todista paljoakaan ilmatorjunnan tehokkuudesta tai varsinkaan kustannustehokkuudesta.
Persianlahden sota ei käy meille verrokiksi. Meillä olisi suhteessa suorituskykyisemmät ilmavoimat kuin Saddamilla tuolloin ja toisekseen naapurilla ei ole yhtä kehittynyttä kokonaisuutta kuin silloisella liittoumalla. On todennäköistä ja oletettavaa että koneemme pystyisivät lentämään enemmän kuin Irakin koneet ja koneemme aseineen olisivat myös laadukkaampia kuin mitä naapurilla on käytössä.

Ilmatorjunta oli tosiaan omien rajoitteidensa puitteissa tehokasta. Sai pudotuksia silloin kun sitä ei huomioitu ja vaikutti olennaisesti vastustajan taktiikkaan. Ilmatorjunta olisi varmasti toimiva ratkaisu jos sitä olisi varaa hankkia kattavasti ja kerrostuneesti joka paikkaan. Siinä hommassa vain palaa sekä rahat että kukkarot joten tuollaista kokonaisuutta ei kukaan ole rakentanut. Lentävät liukasliikkeiset ohjuslavetit ovat huomattavasti kustannustehokkaampi ratkaisu.
 
En ihan ymmärrä tätä hävittäjätorjunta- ja ilmatorjunta vastakkainasettelua.

Paradoksaalisesti yksi ilmatorjunnan on hyödyllisimmistä käyttökohteista on suojata hävittäjätorjunnan tukikohtia. Koneet eivät voi lentää koko ajan, mutta ilmatorjunta voi olla 24/7-valmiudessa.

Muutenkin ilmatorjunta toimii enemmän sellaisena "maalivahtina", joka ottaa kiinni hävittäjäpuolustuksen ohi syystä tai toisesta päässeet maalit. Verratkaa vaikka miten lentotukialusryhmän eri torjuntakerroksista koostuva ilmapuolustus toimii ja vaihtakaa itse lentotukialuksen tilalle Suomi maana. Molemmilla on käytössään suunnilleen saman verran hävittäjiäkin.
 
Toisaalta pitkänmatkan ohjuksilla oli merkitystä lentämisen estämisessä. Liittokunta ei hyökännyt koviten puolustetuille alueille muilla kuin F-117:llä ja risteilyohjuksilla.
Bagdadiin hyökättiin kerran tavanomaisilla koneilla eikä se mennyt kovin hyvin.
Tämä kuvaa hyvin pelkällä ilmatorjunnalla saatavaa suorituskykyä. Suurilla panostuksilla voidaan suojata pieni alue. Ja kun vihollinen keskittää ilmavoimansa muualle, istuu kallis ilmatorjunta joutilaana.
 
En ihan ymmärrä tätä hävittäjätorjunta- ja ilmatorjunta vastakkainasettelua.

Paradoksaalisesti yksi ilmatorjunnan on hyödyllisimmistä käyttökohteista on suojata hävittäjätorjunnan tukikohtia. Koneet eivät voi lentää koko ajan, mutta ilmatorjunta voi olla 24/7-valmiudessa.

Muutenkin ilmatorjunta toimii enemmän sellaisena "maalivahtina", joka ottaa kiinni hävittäjäpuolustuksen ohi syystä tai toisesta päässeet maalit. Verratkaa vaikka miten lentotukialusryhmän eri torjuntakerroksista koostuva ilmapuolustus toimii ja vaihtakaa itse lentotukialuksen tilalle Suomi maana. Molemmilla on käytössään suunnilleen saman verran hävittäjiäkin.
Ilmatorjunta voi olla hyvin tehokasta venäjää vastaan, jos se kykenee pudottamaan suurimman osan omalle kantamalle ja korkeusulottuvuudelle tulevista kohteista. Jos Suomella olisi näitä hyvin suorituskykyisiä pattereita riittävästi sijoitettuna Itä- ja Pohjois-Suomen alueella, niin olisi aika hyvä tilanne koko maan ilmatorjunnan suhteen, ainakin risteilyohjusten torjunnassa. Jos ollaan NATOn jäseniä Ruotsin kanssa, niin mereltä ja etelästä tuskin venäjä pystyy Suomea uhkaamaan, ainakaan kovin pitkäkestoisesti, koska silloin Viron ja Ruotsin alueelta meri- ja ilmavoimat puutuu peliin. Suomella on laivue2020 myötä kykyä puolustaa rannikon kaupunkeja laivojen ilmatorjunnalla ja tietysti myös ilmavoimien hävittäjillä.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmatorjunta voi olla hyvin tehokasta venäjää vastaan, jos se kykenee pudottamaan suurimman osan omalle kantamalle ja korkeusulottuvuudelle tulevista kohteista. Jos Suomella olisi näitä hyvin suorituskykyisiä pattereita riittävästi sijoitettuna Itä- ja Pohjois-Suomen alueella, niin olisi aika hyvä tilanne koko maan ilmatorjunnan suhteen, ainakin risteilyohjusten torjunnassa. Jos ollaan NATOn jäseniä Ruotsin kanssa, niin mereltä ja etelästä tuskin venäjä pystyy Suomea uhkaamaan, ainakaan kovin pitkäkestoisesti, koska silloin Viron ja Ruotsin alueelta meri ja ilmavoimat puutuu peliin. Suomella on laivue2020 myötä kykyä puolustaa rannikon kaupunkeja laivojen ilmatorjunnalla ja tietysti myös ilmavoimien hävittäjillä.
Gabrielien käyttöönoton jälkeen venäjän voi olla hankala uhitella mereltä pinta-aluksilla, niistä saattaa tulla sukellusveneitä melko sukkelaan
 
En ihan ymmärrä tätä hävittäjätorjunta- ja ilmatorjunta vastakkainasettelua.

Paradoksaalisesti yksi ilmatorjunnan on hyödyllisimmistä käyttökohteista on suojata hävittäjätorjunnan tukikohtia. Koneet eivät voi lentää koko ajan, mutta ilmatorjunta voi olla 24/7-valmiudessa.

Muutenkin ilmatorjunta toimii enemmän sellaisena "maalivahtina", joka ottaa kiinni hävittäjäpuolustuksen ohi syystä tai toisesta päässeet maalit. Verratkaa vaikka miten lentotukialusryhmän eri torjuntakerroksista koostuva ilmapuolustus toimii ja vaihtakaa itse lentotukialuksen tilalle Suomi maana. Molemmilla on käytössään suunnilleen saman verran hävittäjiäkin.
Eipä tuolla PV:n sisällä tämmönen vastakkainasettelua olekkaan. Tuntuu olevan enemmänkin nettipalstojen juttuja ja muutaman yksittäisen ammattisotilaan tai evp:n nurinaa.
Järjestelmät tukee toisiaan, se on fakta.
 
Eipä tuolla PV:n sisällä tämmönen vastakkainasettelua olekkaan. Tuntuu olevan enemmänkin nettipalstojen juttuja ja muutaman yksittäisen ammattisotilaan tai evp:n nurinaa.
Järjestelmät tukee toisiaan, se on fakta.
Muuten samaa mieltä, mutta korjaan että yhden yksittäisen, entisen ja seniilin ammattisotilaan nurinaa. Nimeä en tietystä syystä sano😝
 
Venäjän ilmavoimat ei pysty SEAD/DEAD tehtävillä Ukrainan ilmapuolustusta lamauttamaan, mutta onko tähän syynä UA:n it:n tehokkuus vaiko venäläisten ilmatoiminnan heikkous?

Sodan alussa Ukrainan it oli neukkuaikaista joten teknisestä edistyneisyydestä tuskin on kyse.

Jos kyse on rysyn paskuudesta, heillä ei olisi Suomen taivaalla hyvä olla.
 
Venäjän ilmavoimat ei pysty SEAD/DEAD tehtävillä Ukrainan ilmapuolustusta lamauttamaan, mutta onko tähän syynä UA:n it:n tehokkuus vaiko venäläisten ilmatoiminnan heikkous?

Sodan alussa Ukrainan it oli neukkuaikaista joten teknisestä edistyneisyydestä tuskin on kyse.

Jos kyse on rysyn paskuudesta, heillä ei olisi Suomen taivaalla hyvä olla.

Asioita voi asettaa perspektiiviin sen kautta, miten Allied Force sujui länsivalloilta.

1. Tutkasäteilyyn hakeutuvia HARM-ohjuksia ammuttiin törkeä määrä, ja osumaprosentti oli täysin naurettava, melkein kaikki meni harakoille. Mutta arvonsa näillä oli, kun puolustaja joutui sammuttelemaan tutkiaan, jottei ohjukset osuisi. ---> Huomioiden teknoaseiden yleinen loppuminen, niin Venäjällä ei liene ollut tämänkaltaisiakaan ohjuksia varikot piukassa.

2. Raskaammanpuoleiset, kiinteähköt ilmatorjuntaohjusjärjestelmät tuhoutuivat helposti ja nopeasti. (Tästä on mm. Kopp kirjoittanut Ausairpower-sivustolla.) Sen sijaan SA-6 (Kub, Bukin edeltäjä) osoittautui selviytymiskykyiseksi. Tela-alustaisena se vaihtoi asemia liukkaasti ja leikki kuurupiiloa Naton ilma-aseen kanssa sodan loppuun saakka. ---> Ukrainan ilmatorjunta on ainakin pääosaltaan kohtuullisen liikkuvaa, kiinteimmät IT-ohjusjärjestelmät lienevät osa S-300 -kalustosta ja länsimaista aseapuna saadut/saatavat Patriotit/NASAMS:t/SAMP/T:t.
 
Kiinnostaisi tietää paljonko Ukrainalla on ollut soivaa it kalustoa ennen sotaa, sitä on meinaan ollut aivan järjetön määrä…
 
Back
Top