Ilmatorjunta

Onko joku syy sille, että tuo Stunnerin nokka ei ole symmetrinen? Kun tuo nyt ei liene se paras ratkaisu ilmanvastuksen kannalta?
Siinä on sekä infrapuna- että aktiivitutkahakupää. Väitän että tuo järjestely on tehty jotta tutka pystyisi näkemaan eteenpäin IP-sensorin ohi.
 
Vanhan kaartin ilmatorjuntaa, valonheittimiä & konekiväärejä: https://t.me/milinfolive/98757 Vaikuttaisi olevan harjoitustilanne, eikä oikea Shahedin torjunta, kun autot on niin sievässä rivissä. Onko parilla hepulla joku laseretäisyysmittari, vai mistähän nuo siniset säteet tulee.

Zelenskyi muuten mainitsi jossain haastattelussaan "länsimaisen it-järjestelmän" joka piti lähettää takaisin, kun se ei toiminut. Ei tietenkään tarkempia detaileita. Veikkauksia mikä se olisi voinut olla? Ilmeisesti (toivottavasti...) ei ainakaan NASAMS :)

Jotakuinkin vuosi sitten ilmestyi varsin laajaa huomiota nauttinut video, jossa Mi-28:n pyrstö napsaistaan poikki ja kopteri putoaa:

Uutisoinnissa sanottiin kyseessä olevan Starstreak. Väitän kuitenkin ettei se ole:
-kopteria lähestyvä projektiili on kirkas. Starstreakin nuolissa ei ole moottoria, eikä mitään pst-ohjusten tapaista visuaalista ohjaussoihtua
-videolla näkyy vain yksi kopteria lähestyvä 'kipinä', Starstreakissa on 3 nuolta.
-mikä sitten kopteriin osuukin, se näyttää hiukan hitaalta ollakseen Mach3+ lentävä Starstreakin nuoli (vaikka nuolet tietenkin hidastuvat lennon loppua kohden)
-toisaalta, räjähdys on aika vaatimattoman kokoinen ollakseen it-ohjus. Itse ohjusta ei myöskään vaikuta näkyvän, joten se ei ole kovin iso.

Voisiko kyseessä olla vaikka pst-ohjus? Asiantuntijalausuntoja? Veikkauksia? Muuten vain läpänheittoa?
 
Vanhan kaartin ilmatorjuntaa, valonheittimiä & konekiväärejä: https://t.me/milinfolive/98757 Vaikuttaisi olevan harjoitustilanne, eikä oikea Shahedin torjunta, kun autot on niin sievässä rivissä. Onko parilla hepulla joku laseretäisyysmittari, vai mistähän nuo siniset säteet tulee.

Zelenskyi muuten mainitsi jossain haastattelussaan "länsimaisen it-järjestelmän" joka piti lähettää takaisin, kun se ei toiminut. Ei tietenkään tarkempia detaileita. Veikkauksia mikä se olisi voinut olla? Ilmeisesti (toivottavasti...) ei ainakaan NASAMS :)

Jotakuinkin vuosi sitten ilmestyi varsin laajaa huomiota nauttinut video, jossa Mi-28:n pyrstö napsaistaan poikki ja kopteri putoaa:

Uutisoinnissa sanottiin kyseessä olevan Starstreak. Väitän kuitenkin ettei se ole:
-kopteria lähestyvä projektiili on kirkas. Starstreakin nuolissa ei ole moottoria, eikä mitään pst-ohjusten tapaista visuaalista ohjaussoihtua
-videolla näkyy vain yksi kopteria lähestyvä 'kipinä', Starstreakissa on 3 nuolta.
-mikä sitten kopteriin osuukin, se näyttää hiukan hitaalta ollakseen Mach3+ lentävä Starstreakin nuoli (vaikka nuolet tietenkin hidastuvat lennon loppua kohden)
-toisaalta, räjähdys on aika vaatimattoman kokoinen ollakseen it-ohjus. Itse ohjusta ei myöskään vaikuta näkyvän, joten se ei ole kovin iso.

Voisiko kyseessä olla vaikka pst-ohjus? Asiantuntijalausuntoja? Veikkauksia? Muuten vain läpänheittoa?
Itse oletan surkeaksi haukutun systeemin olevan ikuvanha Hawk. Siitä ei ole ollut mitään juttua uutisissa. Ei hyvää ei negatiivista.
 
Vanhan kaartin ilmatorjuntaa, valonheittimiä & konekiväärejä: https://t.me/milinfolive/98757 Vaikuttaisi olevan harjoitustilanne, eikä oikea Shahedin torjunta, kun autot on niin sievässä rivissä. Onko parilla hepulla joku laseretäisyysmittari, vai mistähän nuo siniset säteet tulee.

Zelenskyi muuten mainitsi jossain haastattelussaan "länsimaisen it-järjestelmän" joka piti lähettää takaisin, kun se ei toiminut. Ei tietenkään tarkempia detaileita. Veikkauksia mikä se olisi voinut olla? Ilmeisesti (toivottavasti...) ei ainakaan NASAMS :)
Paras veikkaus mitä on vastaan tullut on espanjasta toimitettu Hawk. Patriot ja SAMP/T ei ole vielä toimitettu. NASAMS, IRIS-T ja Crotale on nähty videoissa ja varsinkin kahdesta ensimmäisestä on puhuttu mairittelevaan sävyyn. Aspide/SPADA on myös kommentoitu olevan käytössä. Hawkista ei ole kuulunut paljon mitään sen jälkeen kun niitä lupailtiin toimitettavan.
Jotakuinkin vuosi sitten ilmestyi varsin laajaa huomiota nauttinut video, jossa Mi-28:n pyrstö napsaistaan poikki ja kopteri putoaa:

Uutisoinnissa sanottiin kyseessä olevan Starstreak. Väitän kuitenkin ettei se ole:
-kopteria lähestyvä projektiili on kirkas. Starstreakin nuolissa ei ole moottoria, eikä mitään pst-ohjusten tapaista visuaalista ohjaussoihtua
-videolla näkyy vain yksi kopteria lähestyvä 'kipinä', Starstreakissa on 3 nuolta.
-mikä sitten kopteriin osuukin, se näyttää hiukan hitaalta ollakseen Mach3+ lentävä Starstreakin nuoli (vaikka nuolet tietenkin hidastuvat lennon loppua kohden)
-toisaalta, räjähdys on aika vaatimattoman kokoinen ollakseen it-ohjus. Itse ohjusta ei myöskään vaikuta näkyvän, joten se ei ole kovin iso.

Voisiko kyseessä olla vaikka pst-ohjus? Asiantuntijalausuntoja? Veikkauksia? Muuten vain läpänheittoa?
Martlet eli LMM? Ammutaan samalla laukaisimella kuin Starstreak ja britit lähettivät niitä samaan aikaan.
 
Paras veikkaus mitä on vastaan tullut on espanjasta toimitettu Hawk. Patriot ja SAMP/T ei ole vielä toimitettu. NASAMS, IRIS-T ja Crotale on nähty videoissa ja varsinkin kahdesta ensimmäisestä on puhuttu mairittelevaan sävyyn. Aspide/SPADA on myös kommentoitu olevan käytössä. Hawkista ei ole kuulunut paljon mitään sen jälkeen kun niitä lupailtiin toimitettavan.

Voip olla. Tosin Hawk on pitkään käytössä ollut järjestelmä jossa ei luulisi olevan kauheasti bugeja. Mutta olisiko toimitettu joku huonokuntoinen yksikkö (vrt. Espanjan lahonneet Leopardit). Itse ajattelin että joku ihan uusi järjestelmä josta annettu koekappale käyttöön eikä ole toiminut.


Martlet eli LMM? Ammutaan samalla laukaisimella kuin Starstreak ja britit lähettivät niitä samaan aikaan.

Voip olla! Tosin räjähdyksen ehkä uskoisi olevan suurempi.
Omaan silmään tuo näyttää eniten joltain it-tykin ammukselta (57mm) mutta videolla ei näy muita laukauksia, ja olisi valtavaa tsäkää osua yhdellä ainoalla.
 
Voip olla. Tosin Hawk on pitkään käytössä ollut järjestelmä jossa ei luulisi olevan kauheasti bugeja. Mutta olisiko toimitettu joku huonokuntoinen yksikkö (vrt. Espanjan lahonneet Leopardit). Itse ajattelin että joku ihan uusi järjestelmä josta annettu koekappale käyttöön eikä ole toiminut.




Voip olla! Tosin räjähdyksen ehkä uskoisi olevan suurempi.
Omaan silmään tuo näyttää eniten joltain it-tykin ammukselta (57mm) mutta videolla ei näy muita laukauksia, ja olisi valtavaa tsäkää osua yhdellä ainoalla.

Idea tuossa Martlet ohjuksessa on se, että siinä on herätesytytin niiden tikkojen sijaan, jolloin se toimii paremmin lennokkeja ja muita pieniä maaleja vastaan.

Toisaalta, se Starstreak ammus, on näkemieni kuvien mukaan maalaamaton ja voisi varmaankin heijastaa auringonvaloa. Tuo pieni räjähdys mielestäni viittaisi myös Starstreakkiin. Se on näet suunniteltu räjähtämään läpäisyn jälkeen. Outoa kuitenkin että tämä on nyt vissiin toinen kerta kun Starstreak on saatu videolle pyrstön räjäyttämisestä.
 
Hesari uutisoi, että David's Sling järjestelmään liittyen, että Suomi hakee sopimukseen klausuulia jolla taataan toimitukset myös kriisi aikana. Uskoisin, että tuossa ei sinänsä mitään ihmeellistä ole ja vastaavissa sopimuksissa sellainen on ollut jossain muodossa tähänkin asti. Jos ei ole niin järjestelmän täytyy olla erityisen kyvykäs ja kustannus/tehokas jos PV näkee, että tällaisen riskin kanssa voidaan elellä ja riskiä pyrittäisiin pienentämään sopimusteknisesti.
 
Hankittava järjestelmä koostuu ohjuslaveteista, tutkista, ohjuksista, datalinkeistä ja johtamispaikoista.
Tuossa se nyt sanotaan, tulenjohtokeskukset tulevat mukana. Ei sotketa nasamsin kanssa. Verkottuminen johtokeskusten välillä nyt tietysti kuuluu asiaan.
 
Tuossa se nyt sanotaan, tulenjohtokeskukset tulevat mukana. Ei sotketa nasamsin kanssa. Verkottuminen johtokeskusten välillä nyt tietysti kuuluu asiaan.
Ei sekapattereissa olisikaan paljoa ideaa. Patteristotasalla pystyy jo hyödyntämään molempien järjestelmien parhaat puolet.
 
Ei sekapattereissa olisikaan paljoa ideaa. Patteristotasalla pystyy jo hyödyntämään molempien järjestelmien parhaat puolet.
No ei sekapatterissa yksinään, mutta patteristossa, jossa kaikki komentokeskukset pystyvät käyttämään kaikkia sensoreita ja aseita olisi ideaa!

Ei David's Slingiä voi kuitenkaan mihinkään yksinään laittaa, ettei kaikkia mopoja tarvitse Stunnerilla ampua. Kätevämpää maalien jakaminen olisi samassa järjestelmässä ja komentokeskuksessa kuin järjestelmien ja komentokeskusten välillä. Jälkimmäistä saa varmaan tehdä jo muiden it-järjestelmien ja hävittäjätorjunnan kanssa.

Ps. En ole julkaistujen juttujen perusteella vieläkään varma, mille tasolle David's Sling integroidaan Suomessa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa se nyt sanotaan, tulenjohtokeskukset tulevat mukana. Ei sotketa nasamsin kanssa. Verkottuminen johtokeskusten välillä nyt tietysti kuuluu asiaan.

Edelleen pitäisin PV:n omia tiedotteita tarkempina kuin Tekniikka & Talous -julkaisua. Jälkimmäisessäkään ei sanota että taistelunjohtokeskukset tulisivat Israelista (tai USA:sta).

Eikö konsensus oltu jo täällä olevassa keskustelussa saavutettu että taistelunjohtokeskukset rakennellaan ja kootaan olemassaolevista komponenteista Suomessa (INSTA ym. yhdessä ulkomaisten toimittajien kanssa) kuten aiemmin NASAMS:inkin kohdalla? Ja että niitä ei integroida NASAMS:in taistelunjohtokeskuksiin vaan ovat oma konseptinsa ja konttinsa?
 
Viimeksi muokattu:
Näillä tiedoilla vaikuttaa siltä että 532 M€ yhteissummalla saadaan kolme patteria ohjuksineen sen arvion mukaan minkä kirjoittelin täällä.
Ohjuksia on sitten luultavasti vähemmän kuin 72 kpl per patteri, esim. 48-54 kappaletta.

Marokko osti 500 M$:lla Barak MX- järjestelmää, jonka arvioin myös käsittäneen kolme patteria, mikä olisi samaa hintaluokkaa.

Mielestäni tämä oli harvinaisen selvä valinta sekä suorituskyvyn suhteen että erityisesti ohjusten saatavuuden suhteen. Lehtitietojen mukaan Lingon ohjukset ovat "plug-and-play" Patriot-järjestelmän ohjusten kanssa. Lisäksi siihen sopivia ohjuksia (SkyCeptor) suunnitellaan valmistettavaksi Romaniassa. Niiden ero Lingon Stunner-ohjuksiin on lehtitietojen mukaan se että ne täyttävät Naton" Insensitive Munitions" -vaatimukset.
 
Viimeksi muokattu:
No ei seka patterissa yksinään, mutta patteristossa, jossa kaikki komentokeskukset pystyvät käyttämään kaikkia senosreita ja aseita olisi ideaa!

Ei David's Slingiä voi kuitenkaan mihinkään yksinään laittaa, ettei kaikkia mopoja tarvitse Stunnerilla ampua. Kätevämpää maalien jakaminen olisi samassa järjestelmässä ja komentokeskuksessa kuin järjestelmien ja komentokeskusten välillä. Jälkimmäistä saa varmaan tehdä jo muiden it-järjestelmien ja hävittäjätorjunnan kanssa.

Ps. En ole julkaistujen juttujen perusteella vieläkään varma, mille tasolle David's Sling integroidaan Suomessa.

Onko se mopon ampuminen sitten jotenkin merkittävästi halvempaa AMRAAM:lla? Vähän tuntuu siltä, että myös Iron Domen Tamir-ohjuksille voisi olla meillä kysyntää.
 
Onko se mopon ampuminen sitten jotenkin merkittävästi halvempaa AMRAAM:lla? Vähän tuntuu siltä, että myös Iron Domen Tamir-ohjuksille voisi olla meillä kysyntää.
Ainakin AMRAAM-ohjuksia löytyy Suomesta ja maailmalta enemmän kuin Stunnereita ja jotainhan niilläkin pitää ampua.
 
Onko se mopon ampuminen sitten jotenkin merkittävästi halvempaa AMRAAM:lla? Vähän tuntuu siltä, että myös Iron Domen Tamir-ohjuksille voisi olla meillä kysyntää.
Olisikin mukavaa jos David's Slingin mukana tulisi yksi Iron dome laukaisu alusta kahta Stunner laukaisu alustaa kohden.
 
Ainakin AMRAAM-ohjuksia löytyy Suomesta ja maailmalta enemmän kuin Stunnereita ja jotainhan niilläkin pitää ampua.

Amerikkalaiset ovat varmasti tyytyväisiä, kun Suomi kuluttaa lentokoneiden pudottamiseen tarkoitetut aseet kymppitonnien lentäviin ruohonleikkureihin...

Esim Ukrainassa, montakohan erilaista it-ohjusta on muuten ammuttu jo (siis Ukrainan puolelta)? Epäilen, että tuhansia ellei yli 10 000.

Toki vuosikymmenen lopulla käsissä on useita satoja wanhoja AMRAAM:eja, joilla ilmavoimat ei tee enää yhtään mitään, kun ei ne vanhimmat sovi F-35:een. Tekeekö ilmatorjuntakaan, se on toki sitten toinen kysymys, mutta taitaa Ukrainakin ampua 30+ vuotta vanhoja ohjuksia... vaikkei ne ehkä täysin turvallisia enää olisikaan (kts. Puolaan lentänyt ohjus).
 
Onko se mopon ampuminen sitten jotenkin merkittävästi halvempaa AMRAAM:lla? Vähän tuntuu siltä, että myös Iron Domen Tamir-ohjuksille voisi olla meillä kysyntää.
Jos katsotaan ohjusten hintoja julkisista lähteistä niin amraam voi olla jopa kalliimpi kuin stunner riippuen tietysti käytetystä amraam- kehitysversiosta. Mutta mielenkiintoinen nosto tuo Iron Dome ja Tamir- ohjus. Itsuko- hankehan jatkuu aikanaan 20- luvun lopulla ainakin ITO-90M Crotalen korvaamisella. Samalla tarkastellaan sitä kuinka taistelukenttä on muuttunut sitten Crotalen hankinnan ja mikä olisi tarkoituksenmukaisin järjestelmä tuota korvaamaan. Itse olen ymmärtänyt tuon järjestelmän sopivan parhaimmin helikoptereita ja maataistelukoneita vastaan osana liikkuvia taisteluosastoja. Toisaalta sitä on harjoitettu käytettävän myös ilmavoimien tukikohtien lähi-ilmasuojana(korjatkaa jos olen väärässä). Jos tarkastellaan Ukrainan sodan oppeja niin seuraavat seikat tulevat äkkiseltään mieleen mitä tulee ottaa huomioon jatkossa ilmatorjunnan taktisen tasan kehittämisessä. On kuitenkin huomioitava että nämä perustuvat avoimiin lähteisiin enkä minä tavan pulliaisena ehkä tiedä koko totuutta.

- Helikoptereiden ja maataistelukoneiden käyttö ei ole häviämässä mihinkään. Paljon kuitenkin aiheutuu näille tappioita maasijoitteisesta ilmatorjunnasta ja näyttää siltä että huono panos/tuotos suhde on ollut näillä Ukrainassa: Räiskitään rakettipodeja tutkakatveesta ballistiselle lentoradalle kun ovat suht. hitaita ja isoja maaleja ilmatorjunnalle.
- Lennokkien massamainen käyttö: Lennokit halpoja, satoja/tuhansia maaleja sodan pitkittyessä, lentävät usein taistelijan näkökyvyn ulottumattomissa ja vaativat siten erillisen sensorin löytyäkseen. Aiheuttaa taloudellisen haasteen: Ilmatorjuntaohjukset kalliita, lennokit halpoja. Kuitenkin lennokit on jollain tuhottava, muutoin paljastuu oma toiminta. Tähän kategoriaan sisältyy myös harhamaali- lennokit.
- Vaanivat ammukset. Menee samaan kategoriaan kuin lennokit. Tehokas psykologisen sodankäynnin materiaalin tuottamisessa (Nagorno-Karabakhin sota 2020, Venäjän Lancet- videot Ukrainassa) kun saadaan videotallenne vaikutuksesta ja näyttäytyy avoimien lähteiden maailmassa ehkä tehokkaampana kuin ovatkaan. Kuitenkin vaativat ilmatorjunnalta välitöntä huomiota tarkkuutensa ja tuhovaikutuksensa vuoksi.
- Liitopommit: Venäjä on hiljattain alkanut pulttaamaan siipiä vanhoihin rautapommeihinsa eräänlaisena köyhän miehen j-damina kun eivät pommikoneillaan voi ilmatorjunnasta johtuen lentää rintamalinjojen yllä. Hyvin tuhovoimaisia 500-1500 kg latauksia joita venäjä käyttää taktiseen pommitukseen etulinjassa. Vaatii kuitenkin aselavetin lentämisen suht. korkealla ja/tai lähellä etulinjaa eli riskialtista puuhaa varsinkin jos puolustajalla on pitkälle ulottuvaa ilmatorjuntaa sijoitettuna lähelle etulinjaa ja se on verkostoitunutta kuten Suomessa on. Daavidin linko vastaa myös osaltaan tähän haasteeseen. Kuitenkin jonkinlainen c-ram kykyinen ito-järjestelmä etulinjan suojana olisi hyvä olla näitä vastaan.
- Pitkän kantaman ohjautuvat raketit. GMLRS- videoita katsellessa ja Himars- timeä odotellessa pitää muistaa että ryssällä on myös ohjautuvia raketteja. Ukrainan opsecistä johtuen meillä on aika hatara kuva niiden vaikutuksesta Ukrainan sodassa. Puolustusvoimat on jo ottanut tämän huomioon taktiikassaan: liikkuva taistelutapa sekä perinteiset hajauta, harhauta, naamioi, uudelleenryhmitä jne. kuitenkin aivan etulinjassa pelataan ns. avoimin kortein ja kyky torjua ohjautuvia raketteja olisi plussaa eikä vähiten positiivisen psykologisen vaikutuksen vuoksi omien joukoissa.

Kun näitä edellämainittuja seikkoja ajattelee niin kyllä se Iron Dome/Tamir sieltä putkahtaa ensimmäisenä mieleen soveltuvana järjestelmänä:
- Pysty- ja vaakaulottuvuus on riittävä/kasvaa verrattuna Crotaleen.
- Julkisissa lähteissä Tamir- ohjuksen hinnaksi on annettu 50 000 $ - 200 000 $ elikkä edullisempi kuin Stinger ja Bolide. Crotalen VT-1 hinta ei ole minulla tiedossa. Otetaan nämä hinnat suolan kanssa mutta Israelilla on intressi tuottaa kustannustehokas torjuntaohjus toistuvien massamaisten raketti-iskujen vuoksi.
- Sillä kyetään torjumaan ohjautuvia raketteja.
- Siinä on herätesytytys ja infrapunahakupää datalinkki-ohjauksen lisäksi joten lennokkien, vaanivien ammuksien, helikoptereiden ja lentokoneiden torjunnan pitäisi onnistua taistelijan näkökyvyn ulkopuolella.
- Liitopommin torjunta voi olla haastavaa varsinkin jos sensori sijoitetaan etulinjasta hieman taakse ja syntyy katve. Lisäksi lavetti ei tule Iron Domen kantamalle. Tässä voisi taktiikaksi ottaa ampuvan lavetin toiminnan vaikeuttamisen Daavidin lingon avulla.

Sitten tullaan hintakysymyksiin. Jos Suomi jatkaa mallioppilaana Natossa ja sijoittaa puolustukseen 2% bkt:sta jatkossakin niin ei pitäisi olla rahasta kiinni. Suomihan saavutti nippanappa viimevuonna tuon 2%/bkt rajan Laivue2020 ja HXhanke menoerien vuoksi. Nuo menoerät kuitenkin romahtavat 20- luvun loppupuolella. Palataanko Suomessa siis 1,5%/bkt kulutukseen vai pitäisikö Suomen Naton etuvartiona jatkossa sijoittaa puolustukseensa asianmukainen määrä resursseja? Jää nähtäväksi.

Kuitenkin Suomella on jo entuudestaan Iron Domen pääsensorit olemassa (ja lisähankinta optio olemassa) kun hankittiin Elta ELM-2311- vastatykistötutkia jotka voivat toimia samaan aikaan ilmavalvonnassa, vastatykistötoiminnassa ja maalittaa Tamir- ohjuksille maaleja. Ne on myös sijoitettu mobiilille MB Zetros- kuorma-auto alustalle (havainto tien päältä+pv twitter) ja sijoitetaan joka tapauksessa rintaman välittömään läheisyyteen että sikälikin synergiaetuja olisi saavutettavissa. Tarvitsisi siis hankkia mobiilille alustalle sijoitettavia laukaisuyksiköitä, ohjuksia ja ehkä tulenjohtokontti jos tuo tutkan oma kontti ei taivu tehtävään.
Amerikkalaiset ovat varmasti tyytyväisiä, kun Suomi kuluttaa lentokoneiden pudottamiseen tarkoitetut aseet kymppitonnien lentäviin ruohonleikkureihin...



Toki vuosikymmenen lopulla käsissä on useita satoja wanhoja AMRAAM:eja, joilla ilmavoimat ei tee enää yhtään mitään, kun ei ne vanhimmat sovi F-35:een. Tekeekö ilmatorjuntakaan, se on toki sitten toinen kysymys, mutta taitaa Ukrainakin ampua 30+ vuotta vanhoja ohjuksia... vaikkei ne ehkä täysin turvallisia enää olisikaan (kts. Puolaan lentänyt ohjus).
Mopedien ja Kalibrien torjumiseen pitäisi mielestäni käyttää vaikkapa Hawk- suihkuharjoitushävittäjiä varustettuna jonkinlaisella Stinger-podilla sikäli kun niiden lentorata sallisi turvallisen toiminnan vihollisen ilmatorjunnan ulottumattomissa. Tämä olisi hyvin kustannustehokas ratkaisu missä lavetin liikkuvuus kompensoi halvan ohjuksen lyhyttä kantamaa. Lisäksi lentotunnin hinta on pennosia verrattuna ohjusten hintoihin. Voi olla että pv:llä on tämänkaltainen rooli varattuna sota-aikana Hawkeille tosin kalliimmalla Sidewinder- ohjuksella(vähän ohjuksia per lavetti). Aikanaan kun Hawkin seuraajia kartoitetaan niin tuon roolin pitäisi olla yksi kriteeri hankinnalle: Sota-aikana tuli-iskujen torjunnan tukeminen omalla maaperällä kustannustehokkaalla ohjuksella.
 
Viimeksi muokattu:
Jos katsotaan ohjusten hintoja julkisista lähteistä niin amraam voi olla jopa kalliimpi kuin stunner riippuen tietysti käytetystä amraam- kehitysversiosta. Mutta mielenkiintoinen nosto tuo Iron Dome ja Tamir- ohjus. Itsuko- hankehan jatkuu aikanaan 20- luvun lopulla ainakin ITO-90M Crotalen korvaamisella. Samalla tarkastellaan sitä kuinka taistelukenttä on muuttunut sitten Crotalen hankinnan ja mikä olisi tarkoituksenmukaisin järjestelmä tuota korvaamaan. Itse olen ymmärtänyt tuon järjestelmän sopivan parhaimmin helikoptereita ja maataistelukoneita vastaan osana liikkuvia taisteluosastoja. Toisaalta sitä on harjoitettu käytettävän myös ilmavoimien tukikohtien lähi-ilmasuojana(korjatkaa jos olen väärässä). Jos tarkastellaan Ukrainan sodan oppeja niin seuraavat seikat tulevat äkkiseltään mieleen mitä tulee ottaa huomioon jatkossa ilmatorjunnan taktisen tasan kehittämisessä. On kuitenkin huomioitava että nämä perustuvat avoimiin lähteisiin enkä minä tavan pulliaisena ehkä tiedä koko totuutta.

Crotalea on kyllä kritisoitu. Ei kuulemma kulje maastossa eikä sovellu maavoimien taistelujoukkojen suojaksi niin hyvin kuin oli toivottu. Taaempana olevien kohteiden suojaksi varmasti sitten ihan asiallinen.


- Helikoptereiden ja maataistelukoneiden käyttö ei ole häviämässä mihinkään. Paljon kuitenkin aiheutuu näille tappioita maasijoitteisesta ilmatorjunnasta ja näyttää siltä että huono panos/tuotos suhde on ollut näillä Ukrainassa: Räiskitään rakettipodeja tutkakatveesta ballistiselle lentoradalle kun ovat suht. hitaita ja isoja maaleja ilmatorjunnalle.
- Lennokkien massamainen käyttö: Lennokit halpoja, satoja/tuhansia maaleja sodan pitkittyessä, lentävät usein taistelijan näkökyvyn ulottumattomissa ja vaativat siten erillisen sensorin löytyäkseen. Aiheuttaa taloudellisen haasteen: Ilmatorjuntaohjukset kalliita, lennokit halpoja. Kuitenkin lennokit on jollain tuhottava, muutoin paljastuu oma toiminta. Tähän kategoriaan sisältyy myös harhamaali- lennokit.
- Vaanivat ammukset. Menee samaan kategoriaan kuin lennokit. Tehokas psykologisen sodankäynnin materiaalin tuottamisessa (Nagorno-Karabakhin sota 2020, Venäjän Lancet- videot Ukrainassa) kun saadaan videotallenne vaikutuksesta ja näyttäytyy avoimien lähteiden maailmassa ehkä tehokkaampana kuin ovatkaan. Kuitenkin vaativat ilmatorjunnalta välitöntä huomiota tarkkuutensa ja tuhovaikutuksensa vuoksi.
- Liitopommit: Venäjä on hiljattain alkanut pulttaamaan siipiä vanhoihin rautapommeihinsa eräänlaisena köyhän miehen j-damina kun eivät pommikoneillaan voi ilmatorjunnasta johtuen lentää rintamalinjojen yllä. Hyvin tuhovoimaisia 500-1500 kg latauksia joita venäjä käyttää taktiseen pommitukseen etulinjassa. Vaatii kuitenkin aselavetin lentämisen suht. korkealla ja/tai lähellä etulinjaa eli riskialtista puuhaa varsinkin jos puolustajalla on pitkälle ulottuvaa ilmatorjuntaa sijoitettuna lähelle etulinjaa ja se on verkostoitunutta kuten Suomessa on. Daavidin linko vastaa myös osaltaan tähän haasteeseen. Kuitenkin jonkinlainen c-ram kykyinen ito-järjestelmä etulinjan suojana olisi hyvä olla näitä vastaan.
- Pitkän kantaman ohjautuvat raketit. GMLRS- videoita katsellessa ja Himars- timeä odotellessa pitää muistaa että ryssällä on myös ohjautuvia raketteja. Ukrainan opsecistä johtuen meillä on aika hatara kuva niiden vaikutuksesta Ukrainan sodassa. Puolustusvoimat on jo ottanut tämän huomioon taktiikassaan: liikkuva taistelutapa sekä perinteiset hajauta, harhauta, naamioi, uudelleenryhmitä jne. kuitenkin aivan etulinjassa pelataan ns. avoimin kortein ja kyky torjua ohjautuvia raketteja olisi plussaa eikä vähiten positiivisen psykologisen vaikutuksen vuoksi omien joukoissa.

Kun näitä edellämainittuja seikkoja ajattelee niin kyllä se Iron Dome/Tamir sieltä putkahtaa ensimmäisenä mieleen soveltuvana järjestelmänä:
- Pysty- ja vaakaulottuvuus on riittävä/kasvaa verrattuna Crotaleen.
- Julkisissa lähteissä Tamir- ohjuksen hinnaksi on annettu 50 000 $ - 200 000 $ elikkä edullisempi kuin Stinger ja Bolide. Crotalen VT-1 hinta ei ole minulla tiedossa. Otetaan nämä hinnat suolan kanssa mutta Israelilla on intressi tuottaa kustannustehokas torjuntaohjus toistuvien massamaisten raketti-iskujen vuoksi.
- Sillä kyetään torjumaan ohjautuvia raketteja.
- Siinä on herätesytytys ja infrapunahakupää datalinkki-ohjauksen lisäksi joten lennokkien, vaanivien ammuksien, helikoptereiden ja lentokoneiden torjunnan pitäisi onnistua taistelijan näkökyvyn ulkopuolella.
- Liitopommin torjunta voi olla haastavaa varsinkin jos sensori sijoitetaan etulinjasta hieman taakse ja syntyy katve. Lisäksi lavetti ei tule Iron Domen kantamalle. Tässä voisi taktiikaksi ottaa ampuvan lavetin toiminnan vaikeuttamisen Daavidin lingon avulla.

Iron Domen ja Tamirin ohella ei kannattane poissulkea myöskään USA:n selässä ratsastamista. Hieman samantyyppinen ja oletettavasti suorituskykyisempi järjestelmä on työn alla, pohjautuen kalliimpaan Sidewinderiin. Harkinnassa on 400 laukaisimen (ja asiaankuuluvien ohjusten) hankinta, eli lisähankinnat kriisitilanteessa järjestyisivät luultavasti helpommin kuin israelilaisjärjestelmien kanssa.


Mopedien ja Kalibrien torjumiseen pitäisi mielestäni käyttää vaikkapa Hawk- suihkuharjoitushävittäjiä varustettuna jonkinlaisella Stinger-podilla sikäli kun niiden lentorata sallisi turvallisen toiminnan vihollisen ilmatorjunnan ulottumattomissa. Tämä olisi hyvin kustannustehokas ratkaisu missä lavetin liikkuvuus kompensoi halvan ohjuksen lyhyttä kantamaa. Lisäksi lentotunnin hinta on pennosia verrattuna ohjusten hintoihin. Voi olla että pv:llä on tämänkaltainen rooli varattuna sota-aikana Hawkeille tosin kalliimmalla Sidewinder- ohjuksella(vähän ohjuksia per lavetti). Aikanaan kun Hawkin seuraajia kartoitetaan niin tuon roolin pitäisi olla yksi kriteeri hankinnalle: Sota-aikana tuli-iskujen torjunnan tukeminen omalla maaperällä kustannustehokkaalla ohjuksella.

Harjoitushävittäjän käyttö risteilyohjusten torjunnassa on mahdollista, mutta siihen liittyy haasteita. Yksi on risteilyohjuksen saaminen piikille silmämunan varassa ilman kummempia sensoreita (riippuu toki myös ilmatilannekuvasta ja sen laadusta). Toinen on risteilyohjuksen ja harjoitushävittäjän nopeusero, pystyykö harjoitushävittäjä tarvittaessa takaa-ajamaan maalia vai pitääkö ehtiä väliin maalin lentoreitille ja suorittaa pudotus heti ensimmäisellä kohtaamisella.

Nykyisten mopedien lentonopeus on kylläkin hyvin armollinen, max 185 km/h. Ehtii hyvin sihtailla ja pudotusta voi yrittää tykkiaseistuksellakin, vaikka noin pieneen maaliin osuminen vähänkään kauempaa ei varmaan ole kovin helppoa. Jos taas lentää melkein persiissä kiinni, niin riskinä on romujen tuleminen silmille. Mieleen tulee myös, kestääkö tuollainen mopedi yhtään mitään ulkoista voimaa vai voiko yksinkertaisesti lentää riittävän läheltä ja rikkoa droonin sitä kautta? (Vrt. Mustan meren droonitapaus.) Villinä korttina mopedintorjuntaan voisi tarjota myös NH90:tä - NH90:n matkavauhti on 300 km/h paikkeilla ja Miniguniin riittää paukkuja.
 
Back
Top