Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
Ja reserviläisessa lukee seuraavaa.
Suomelle lisää ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä - Reserviläinen
Puolustusvoimien korkeatorjuntakyky paranee olennaisesti hankinnan myötä.
reservilainen.fi
Hankinnan arvo on noin 316 miljoonaa euroa, joista noin 213 miljonaa euroa kattaa pääsopimuksen ja jäljelle jäävät 103 miljoonaa euroa on välittömästi lunastettava optio.
Ministeriön mukaan option lunastus rahoitetaan valtion lisätalousarviosta, joka sisälsi lisärahoitusta nopeasti käynnistettäviin puolustusmateriaalihankintoihin. Hankintaan sisältyy lisäoptioita n. 216 miljoonan euron arvonlisäverottomasta arvosta. Mahdollisesta optioiden lunastamisesta päätetään erikseen.
Yksikkövarustusta voivat olla esimerkiksi soralapiot, rautakanget ja naamioverkot yms.
-korjattu parit typot
Viimeksi muokattu:
ak.tied
Greatest Leader
Laitetaan vaikka tänne. Yön aikana radioamatööri/vastaava löytänyt, seurannut ja analysoinut softalla ryssän VHF over the horizon -tutkan toimintaa. Käytännössä OSINT signaalitiedustelua. Mielenkiintoinen lanka, vaikken tajua tuosta kuin murto-osan 
Toimii näköjään 7mhz molemmin puolin.
Tutka:
Toimii näköjään 7mhz molemmin puolin.
Tutka:
29B6 'Kontayner' OTH Radar
Jump to: navigation, search
29B6 'Kontayner' OTH Radar
29B6, nicknamed 'Контейнер' (Kontayner), is a Russian over the horizon radar. It is currently very active in Europe. The radar uses 150 antenna masts with data transmission systems, transmitters and receivers, a power station and control buildings. It is able to detect both high altitude and low altitude aircraft and missiles at very long ranges.
Audio Sample Frequencies 6.1 MHz,32 MHz Frequency Range 6.1 MHz - 32 MHz Mode USB Modulation FMOP ACF 20 ms Emission Designator — Bandwidth 3.5 kHz,7 kHz,14 kHz,28 kHz Location Russia Short Description 29B6, nicknamed 'Kontayner', is a Russian over the horizon radar. It is currently very active in Europe. I/Q Raw Recording Download file
The first 29B6 radar installation is based at Kolkino radar station. The receiving antennas are located 8 km south-west from Kovylkino, Mordovia, Russia 53.9841°N 43.8427°E. The transmitting antennas are located 300 km from receiver, 5 km north from Gorodets town, Nizhegorodskaya oblast', Russia 56.69328°N 43.48625°E.
29B6 commonly uses 50 sweeps/sec (max range 3000 km), but it has been seen with 25 sweeps/sec (max range 6000 km) and 100 sweeps/sec (max range 1500 km). 29B6 uses Frequency Modulation On Pulse (FMOP), unique among OTH Radars since they tend to use Frequency Modulated Continuous Wave (FMCW).
Huhta
Greatest Leader
On siinä Nato-kumppaneilla huuli pyöreänä, kun näkevät, kuinka meillä it-mies osaa käyttää soralapiota! Ihqua cross-trainingiä, isossa maailmassa paikalle kutsuttaisiin pioneerit heiluttamaan lapioita.
Jatketaan vielä spekulointia Stunner-ohjuksen suorituskyvystä. Rafael valmistaa myös Spyder-järjestelmää, jonka isoin LR-malli perustuu buusterilla varustettuun I-Derby LR –ohjukseen. Se näyttää ulkomitoiltaan melko samanlaiselta kuin Stunner. Stunnerin buusteri on ehkä vähän isompi, mutta kokonaispituudeltaan se on hieman lyhyempi. Koska siinä ei toisaalta ole räjähdettä, niin polttoainetta mahtuu enemmän samaan pituuteen. Tässä kuvassa on ilmeisesti I-Derby MR Stunnerin ohella. Derby LR -ohjuksessa sanotaan olevan ”dual-pulse” moottori, kuten Stunnerissakin. Toisin kuin Stunnerissa, siinä on kuitenkin 23 kg räjähdyspanos, joka on n. 19.5% Derby-LR ohjuksen 118 kg painosta. LR- ohjus on ulkomitoiltaan ja painoltaan samankokoinen kuin aiempi malli MR. Polttoaineelle on saatu lisää tilaa kasvattamalla integrointiastetta (an integrated sensor and fusing system).
Seuraavassa kuvassa on Rafael’in esitteestä löytyviä kantamakäyriä Spyder’in Derby-ohjuksille:
Stunnerilla voisi tämän mukaan arvioida ehkä olevan samaa suuruusluokkaa oleva kantama kuin kuvassa ylinnä oleva LR-käyrä (Stunnerissa ei ole räjähdettä).
Rafael kertoi tammikuussa 2023 että Spyder’in Derby LR -ohjusta on päivitetty siten että sillä pystytään torjumaan myös taktisia ballistisia ohjuksia.
Seuraavassa kuvassa on Rafael’in esitteestä löytyviä kantamakäyriä Spyder’in Derby-ohjuksille:
Stunnerilla voisi tämän mukaan arvioida ehkä olevan samaa suuruusluokkaa oleva kantama kuin kuvassa ylinnä oleva LR-käyrä (Stunnerissa ei ole räjähdettä).
Rafael kertoi tammikuussa 2023 että Spyder’in Derby LR -ohjusta on päivitetty siten että sillä pystytään torjumaan myös taktisia ballistisia ohjuksia.
Viimeksi muokattu:
Voisi näyttää aika realistiselta. Aika kova kyllä tuo lähes pystysuora nousu15 kilometriin...
fulcrum
Greatest Leader
Cool. Vertailun vuoksi, Buk M1-2:n torjuntaulottuvuuskäyrät (eli meidän Bukista modernimpi versio):
Jos tulkitsen oikein, niin punainen käppyrä kuvaa lentokonemaalia, vihreä ohjuksia/heitteitä, ja sininen ballistisia ohjusmaaleja. Maamaaleja voidaan tuon mukaan ampua n. 15km etäisyydelle, ja isoja aluksia 25 kilsaan?
Ohjusten nopeuksista kun oli puhetta, niin Crotalen VT1-ohjuksen nopeuskäyrä:
Eli maksiminopeus Mach 3.5 saavutetaan hyvin nopeasti, ja sitten se hiukan hitaammin alkaa hidastumaan. VT1 tietenkin lentää koko ajan paksussa alailmakehässä.
Jos tulkitsen oikein, niin punainen käppyrä kuvaa lentokonemaalia, vihreä ohjuksia/heitteitä, ja sininen ballistisia ohjusmaaleja. Maamaaleja voidaan tuon mukaan ampua n. 15km etäisyydelle, ja isoja aluksia 25 kilsaan?
Ohjusten nopeuksista kun oli puhetta, niin Crotalen VT1-ohjuksen nopeuskäyrä:
Eli maksiminopeus Mach 3.5 saavutetaan hyvin nopeasti, ja sitten se hiukan hitaammin alkaa hidastumaan. VT1 tietenkin lentää koko ajan paksussa alailmakehässä.
Vielä vähän lisää Stunnerin suorituskyvystä.
Tämän linkin mukaan Stunner painaisi 100 kg ilman buusteria. Jos Derby LR:n 118 kg:n painosta vähennetään sen räjähdyspanoksen paino 23 kg, saadaan 95 kg Stunneria vastaavaksi painoksi, joten Stunneriin voi laittaa suhteessa 5 kg enemmän polttoainetta. Koska Stunnerissa ei ole tuota 23 kg:n lisäpainoa, on sen massasuhde rakettiyhtälön mukaan suurempi, mistä seuraa että myös sen kantama voi olla pidempi. Lisäksi myös Stunnerin buusteri on isompi kuin Derbyssä. Ero voi hyvinkin olla samaa luokkaa kuin Derby MR:n ja LR:n välillä, joka siis saavutettiin integrointiastetta kasvattamalla: jo tuo 23 kg on 23% Stunnerin toisen vaiheen painosta ja siihen tulee vielä lisätä tuo 5 kg:n polttoaine-ero sekä isomman buusterin vaikutus. Joten tehollinen kantama tai torjuntaetäisyys lentokonemaalia vastaan voikin olla 100 km luokkaa tämän perusteella. Olisihan se myös aika erikoista jos Rafael’illa olisi kaksi eri ohjusta joiden suorituskyky olisi samaa luokkaa.
Vertailun vuoksi Patriot PAC-2 GEM-T ohjuksen teholliseksi kantamaksi lentokonemaalia vastaan mainitaan 120 km täällä. PAC-2 on paljon isompi kuin Stunner, mutta toisaalta se on yksivaiheinen ja siinä on iso 91 kg räjähdyspanos (warhead).
Tämän linkin mukaan Stunner painaisi 100 kg ilman buusteria. Jos Derby LR:n 118 kg:n painosta vähennetään sen räjähdyspanoksen paino 23 kg, saadaan 95 kg Stunneria vastaavaksi painoksi, joten Stunneriin voi laittaa suhteessa 5 kg enemmän polttoainetta. Koska Stunnerissa ei ole tuota 23 kg:n lisäpainoa, on sen massasuhde rakettiyhtälön mukaan suurempi, mistä seuraa että myös sen kantama voi olla pidempi. Lisäksi myös Stunnerin buusteri on isompi kuin Derbyssä. Ero voi hyvinkin olla samaa luokkaa kuin Derby MR:n ja LR:n välillä, joka siis saavutettiin integrointiastetta kasvattamalla: jo tuo 23 kg on 23% Stunnerin toisen vaiheen painosta ja siihen tulee vielä lisätä tuo 5 kg:n polttoaine-ero sekä isomman buusterin vaikutus. Joten tehollinen kantama tai torjuntaetäisyys lentokonemaalia vastaan voikin olla 100 km luokkaa tämän perusteella. Olisihan se myös aika erikoista jos Rafael’illa olisi kaksi eri ohjusta joiden suorituskyky olisi samaa luokkaa.
Vertailun vuoksi Patriot PAC-2 GEM-T ohjuksen teholliseksi kantamaksi lentokonemaalia vastaan mainitaan 120 km täällä. PAC-2 on paljon isompi kuin Stunner, mutta toisaalta se on yksivaiheinen ja siinä on iso 91 kg räjähdyspanos (warhead).
BarrelNut
Kenraali
Ukraina in ampunut alas tällaisen MiG-31:stä ammuttavan hypersonisen Kinzhal-ohjuksen.
nypost.com
Ukraine uses US Patriot defense systems to shoot down Russian hypersonic missile
Ukraine used newly acquired American Patriot defense systems to shoot down a Russian hypersonic missile over Kyiv this week, its Air Force said Saturday.
nypost.com
Hyvä jos näin on käynyt. Tällaisiin juttuihin kannattaa kuitenkin aina suhtautua pienellä varauksella. Persianlahden sodan aikainen katteeton Patriot-hype on kuitenkin vielä tuoreessa muistissa.Ukraina in ampunut alas tällaisen MiG-31:stä ammuttavan hypersonisen Kinzhal-ohjuksen.
Ukraine uses US Patriot defense systems to shoot down Russian hypersonic missile
Ukraine used newly acquired American Patriot defense systems to shoot down a Russian hypersonic missile over Kyiv this week, its Air Force said Saturday.
En malttanut olla piirtelemättä 100 km -säteisiä rinkuloita Helsingin ympärille. Tässä oletin lisäksi että patterin laukaisualustat (oletin 3 kpl) voivat sijaita hajautettuna n. 25 km päässä tutkasta. Parhaimmillaan tällä tavalla saataisin lähemmäs 250 km halkaisijaltaan oleva alue katettua lentokonemaaleja vastaan. Nämä ovat siis optimitilanteen arvoja ja kuten tuosta aiemmasta BUK’in käyrästöstä ilmenee niin sekä korkealla että matalammalla torjuntaetäisyys lyhenee. Mutta Stunnerin kolmipulssimoottori auttanee jonkin verran tässä, kuten noista vastaavista Spyder’in käyristäkin voi päätellä. Luonnollisesti sitten matalalla lentäviä risteilyohjuksia vastaan torjuntaetäisyys jää vielä merkittävästi lyhyemmäksi.
Jos tutkia on vain yksi per patteri, niin sen pitää tässä pystyä maalinosoitukseen yli 160 km etäisyydelle. Jos oletetaan että Stunner-ohjuksen nopeus on keskimäärin 2.5-kertainen lentokoneeseen nähden, joka lentää suoraan tutkaa kohden, niin siinä ajassa kun ohjus ehtii 100 km etäisyydelle on lentokone voinut lentää 40 km. Tähän pitää sitten vielä lisätä laukaisualustan 25 km etäisyys tutkasta. ELM-2084 –tutkan on sanottu yltävän 150 km:iin Barak MX:n yhteydessä, joten aika rajoilla ja vähän ylikin tässä jo oltaisiin. Mutta eivät ne lentokoneet toisaalta aina lennä kohtisuoraan tutkaa kohden ja ehtii ne torjumaan lähempääkin.
Jos tutkia on vain yksi per patteri, niin sen pitää tässä pystyä maalinosoitukseen yli 160 km etäisyydelle. Jos oletetaan että Stunner-ohjuksen nopeus on keskimäärin 2.5-kertainen lentokoneeseen nähden, joka lentää suoraan tutkaa kohden, niin siinä ajassa kun ohjus ehtii 100 km etäisyydelle on lentokone voinut lentää 40 km. Tähän pitää sitten vielä lisätä laukaisualustan 25 km etäisyys tutkasta. ELM-2084 –tutkan on sanottu yltävän 150 km:iin Barak MX:n yhteydessä, joten aika rajoilla ja vähän ylikin tässä jo oltaisiin. Mutta eivät ne lentokoneet toisaalta aina lennä kohtisuoraan tutkaa kohden ja ehtii ne torjumaan lähempääkin.
Viimeksi muokattu:
Kuten jo aiemmin sanoin, ei asiaa voida ilmaista lainkaan näin. Esimerkki: koneen liikevektori on suuntaan 330 astetta sen tullessa tuolle kehälle idänpuoleisimman ympyrän "päiväntasaajalla" eli lävistäjällä vaakasuunnassa tuolla Suursaaren ja Kotkan puolivälissä. Ohjuksen näyttää olevan mahdollista osua suurinpiirtein Helsingin ja Kouvolan välisen viivan puolivälissä. Ammut ohjuksen ja se lähtee matkaan kohti tuota ennakkopistettä. Noin 60 s tämän jälkeen koneen pilotti kääntääkin koneen lentosuunnalle 250. Ennakkopiste heilahtaa kerralla kymmeniä kilometrejä etelämmäksi. Ohjausjärjestelmä ehkä päivittää uuden ennakkopisteen ohjukselle, joka ei suinkaan ohjaudu siten, että siivekkeet hiukan kääntyvät. Ohjus kääntyy ns. täysillä siivekkeillä tai sitten moottorin (jos se vielä on päällä) suihkun ohjauksella. Kinematiikkaa "palaa". No, vielä ei olla pulassa, ohjuksen nopeus näyttää riittävän uudelle ennakkopisteelle meren päälle Hkin ja Porvoon välille.
Mutta mutta, se Flankerin pilotti onkin vanha kettu. Tutkailmaisimen ja muidenkin tietojen avulla hän arvaa/päättelee/tietää, että ammuttu on. Niinpä rapsakka 2 - 4 G:n kaarros takaisin suunnalle 330 ja nyt se ohjus on pulassa: sen kinematiikka ei enää riitä alkuunkaan taas sinne Hkin ja Kouvolan väliselle janalle. Ammuttu ohjus menee hukkaan eikä koneen tarvinnut edes kovin kummoista temppuja tehdä.
Siksi tuo kuva pitääkin kääntää ihan toisinpäin ja lennättää maalin ympärillä kuviota, jonka sisältä ammuttu ohjus osuus a) jos kurssi säilyy tai b) myös silloin tekipä kone millaisia liikkeitä hyvänsä. Näiden kuvioiden pinta-ala on van murto-osa tuon ympyrän alueesta. Tämä on se raaka totuus it-ohjuksen suhteen. Nuo ympyrät on aivan huuhaata.
mechanicus
Kenraali
Ei sitä tarvise/voi tietää onko ohjus ammuttu, silti edellä kuvattuja liikkeitä voidaan tehdä silloin kun ollaan oletusti/tiedetysti järjestelmän kantaman sisällä. Onneksi tällainen toiminta kuormittaa pilottia ja edellyttää korkeaa osaamistasoa ja rutiinia.
Juuri näin. Varmaa tietoa ammunnan tapahtumisesta ei tarvita. Kone ei paljon tuosta huojuttelusta kinematiikkaa menetä, mutta ohjus joka pomppii kahden 100 km toisistaan olevan ennakopisteen kanssa on ihan kusessa.
Siksi tuo kantamaympyräkuvaus ei lainkaan kuvaa todellista tilannetta noiden taistelijoiden välillä ja vain harrastelijat niitä piirtelee. Siinä on vielä hemmetin monta muuta juttua mukana...
Ukrainan kokemusten perusteella venäläiset lentäjät ei ole tainneet osoittaa kovinkaan hyvää ammatitaitoa, mikä lienee eduksi meille myös tulevaisuudessa.
No, siellä pääsääntöisesti it ampuu lennokkeja ja ohjuksia. Maaleista ehkä alle 10% on pilotin ohjaamia koneita.