Corto
Alikersantti
Tilanne on vaihdellut sodan eri vaiheissa ja riippuen missä päin aluetta ollaan. Alkupuolella venäjä suoritti lentoja myös syvemmällä ukrainan ilmatilassa.
Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
Tilanne on vaihdellut sodan eri vaiheissa ja riippuen missä päin aluetta ollaan. Alkupuolella venäjä suoritti lentoja myös syvemmällä ukrainan ilmatilassa.
Niin, se on loistava tilanne Ukrainalle. Toivottavasti saavutamme saman tuloksen, jos tilanne tulee päälle.
Myrskyhiiri
Respected Leader
Mutta eikös tilanne kansainvälisen kovapanosammunnan Venäjä(+Kiina?) vs. NATO alkaessa olisi se, että NATO-liittolaisemme parkkeeraisivat De Zeven Provincien -tyyppistä laivaa NATO-järvelle ja kaikki vihulaisen lentävä tavara ammuttaisiin avaruuteen asti plasmaksi? Tai itse asiassa kaikki plasmattaisiin meren pohjasta low earth orbittiin saakka tosta vaan.
Sellaisen kuvan saa näistä mainosvideoista #formidableshield23
Viiuuhhpssshhhhpum... pew pew
https://www.dvidshub.net/video/882507/formidable-shield-2023
https://en.wikipedia.org/wiki/HNLMS_De_Zeven_Provinciën_(F802)
Sellaisen kuvan saa näistä mainosvideoista #formidableshield23
Viiuuhhpssshhhhpum... pew pew
https://www.dvidshub.net/video/882507/formidable-shield-2023
https://en.wikipedia.org/wiki/HNLMS_De_Zeven_Provinciën_(F802)
Viimeksi muokattu:
No ei tietenkään. Noissa "miniAEGIS"-systeemeissä (APAR+VLS+SM-2/3/6) on tietenkin kova suorituskyky, mutta edelleen se on vain it-järjestelmä. Mitään laivaa ei myöskään parkkeerata minnekään, koska se olisi varmin tapa tappaa se.
Laivat toimii osastoina, suorittavat tehtäviään jotka tyypillisesti ovat merialueen eristämistä, vastustajan alueen "valmistelua" tai vaikka saattueen suojaamista. Niiden it:n päätehtävän on itsensä tai oman osaston/saattueen suojaaminen. Tietyltä osin osallistuminen BMD:hen.
Ei semmoisia "teräskuplia" ole oikeasti olemassa, aina mahdollista, että jotain pääsee läpi jne jne
Päävastuun ilmatilan hallinnasta tulee kantamaan hävittäjät. Niitä löytyy sitten Pohjolan Nato-mailta n. 240 kpl... Että eipä taida naapurilla olla mitään sanottavaa Itämeren alueella.
Myrskyhiiri
Respected Leader
Niin no pääpointista on kuitenkin sama tilannekuva, että sotapeleistä menee mielekkyys kun vastustajan (Venäjä) kyvykkyys on -17 yksikköä verrattuna siniseen (NATO) pelaajaan.
Siinä seassa se että onko Stunner-ohjuksen reaalinen kantama tietyllä korkeudella olevaan maaliin 70km vai 62,4 km on aivan sama, kun me ollaan jo voitettu tää peli.
Ennen oltiin veitsen terällä ja kaikki oli äärimmäisen mielenkiintoista olemassaolosta kamppailtaessa...
NATO on lisännyt turvallisuuden tunnetta tylsyyteen saakka. Pitänee hankkia uusi harrastus.
Kyllä minä ainakin tykkään siitä, että me voitettiin. Ja aika paljon, tse asiassa.
Myrskyhiiri
Respected Leader
Joo tottakai, kummallisia vieroitusoireita vaan itellä kun yhtäkkiä huomaa että ollaan ihan täysin ylivoimaisia verrattuna potentiaaliseen vastustajaan, kun vähänkään kurkkaan noitten liittolaisten harjoituksiin ja teknologiseen massaan mitä ne liikuttelee.
Vanha ihminen ei pysty hetkessä sopeutumaan kulttuurin murrokselliseen muutokseen, mikä on tässä tapauksessa NATO-jäsenyys.
Tässähän täytyy kohta lähteä takaisin lastensuojeluun tekemään yöllisiä ratsioita huumekämppiin poliisin kanssa lasten pelastamiseksi, niin tulee taas adrenaliinia vereen... not.
Eksistentiaaliseen uhkaan on niin tottunut että sen yhtäkkinen poissaolo tuntuu kuin sitä pahoinpitelevää tärkeää läheistä ei kerta heitosta enää olisikaan...
Noh, sitten takaisin ilmatorjuntaan. Hyvä että riittää edelleen itkk:lle kuitenkin töitä.
Tuo on jännä juttu, mutta NATO ei täälläkään ole vielä päässyt tunkeutumaan tajuntaan. Tämä antaa hyvää perspektiiviä siihen millainen kapasiteetti tällaisella vanhalla pierulla on yleensäkin suhtautua maailman muuttumiseen ympärillä. Ajatus takertuu jo viidenkympin lähestyessä siihen tuttuun ja turvalliseen, jota ei enää ole. Eikä oikein koskaan ollutkaan. NATO-jäsenyys on kuitenkin valtava muutos ja mukava bonusmurhe Venäjälle muutenkin pyrstölleen menneestä Ukraina-operaatiosta.
Saisipa kelloja käännettyä taaksepäin 90-luvun alkuvuosiin ja pääsisi takaisin nyt jo taakse jääneen virkauran alkuun. Touhussa olisi ihan uudenlainen mielenkiinto. Toinen mistä voi olla tyytyväinen on se, että reserviläisyys on vihdoin nousemassa uuteen kukoistukseen. Kun sillekin osastolle saadaan ajettua sisään tämä uusi kansainvälinen toimintaympäristö, niin mielenkiintoisia tehtäviä varmasti riittää.
Ettei mene kokonaan OT:ksi, niin mainitaan vielä, että yksi suurimpia NATO-hyötyjiä on ilmapuolustus tilannekuvan paranemisen myötä. Ja tietenkin ilmatorjunta ilmapuolustuksen osana.
Nato-maana meillä korostuu sekä hävittäjien, että liikkuvan laivaston merkitys. Esimerkiksi meidän perinteinen vahvuusala, maasijoitteinen rannikkopuolustus käy Nato-jäsenyyden myötä lähes tarpeettomaksi. Itämeren kujanjuoksu Kaliningradista tekemään maihinnousua Suomen rannikolle on temppu, joka on juuri muuttunut täysin mahdottomaksi.
Jatketaan vaan. I-Derbyn ER versiossa ei näyttäisi olevan kuin 2 osaa. Lisäksi laukaisu perinteinen suoraan kohteeseen. Stunner lähtee suoraan ylös, sisältää putoavan ympärysmitaltaan turpean buusterin ja lentää korkealla.
Korvaisitko itse PAC2 patriotin (160km) 70km kantavalla ohjuksella, varsinkin kun iron domekin on valikoimissa?
Jälleen kerran, mistähän luvusta PAC-2:n kohdalla puhutaan, suurimmasta ballistisesta lentomatkasta vaiko suurimmasta tehokkaasta torjuntaetäisyydestä? Ja jos torjutaan ballistisia maaleja, ei kohteen selviytymisen kannalta ole mitään väliä tuhoutuuko maali 25 vaiko 160 km päässä kohteestaan.
PAC-2:sen painoksi ilmoitetaan 960 kg ja Stunner taitaa olla n. 400 kg. Eli kantamassa voi hyvinkin olla just 50% ero...
Ja kun hyvin tiedetään, että kuinka vaikeaa (mahdotonta) on osua ainakaan aerodynaamiseen maaliin yli 100 km etäisyyksillä, voidaan hyvinkin pudottaa teoreettista suurinta ballistista lentomatkaa muiden ominaisuuksien parantamiseksi. Esim sensorien herkkyyden, ohjailtavuuden tai muun seikan. Itse ottaisin heti 70 km kantaman osumaprosentilla 25% kuin 160 km 9%:lla.
BarrelNut
Kenraali
Spyder LR on I-Derby ER ohjus varustettuna boosterilla:
Kantama Rafaelin kuvien mukaan vajaa 80 km.
Maasijoitteisen rt:n vähäinenkin aseistus alkaa onneksi olla monikäyttöistä, joten ei ole tehty hukkainvestointeja. Kunhan tornikanuunoista aika jättää, niin jäljelle jää vain Gabrielit. RO löytää sujuvasti paikkansa rannikkojoukkojen matkasta.
tienvarsipummi
Ylipäällikkö
Nostin omaa arviotani Stunnerin tehollisesta maksimikantamasta lentokonemaalia vastaan 100 km:iin juuri edellä, siksi koska sen ohjus (II-vaihe) on kevyempi kuin Derby-ER, mutta voi silti sisältää enemmän polttoainetta, koska siinä ei ole 23 kg:n räjähdyspanosta. Myös buusteri näyttää kuvissa isommalta kuin Spyder’issa.
Patriot PAC-2 GEM-T ohjuksen teholliseksi maksimikantamaksi tai torjuntaetäisyydeksi lentokonemaalia vastaan mainitaan 120 km täällä.
Vaikka osumistodennäköisyys korkealla lentävään kohteseen noilla mainituilla maksimikantamilla jäisi esim. venäläisen ruletin lukemiin, niin se voi silti kummasti hillitä lentohaluja korkealla noilla estäisyyksillä, jolloin vihollinen siirtyy lentämään matalalla. Silloin taas torjuntaan voidaan käyttää esim. Manpad’eja kuten Stinger. Samoin myös esim. vihollisen liitopommien kantama jää lyhyemmäksi sekä tarkkuuskin huononee ellei käytössä ole GPS/CLONASS –ohjausta.
Rannikkojoukot pitää uudelleenmuodostaa oikeaksi merijalkaväeksi.
Arvaan että rannikkojoukot eivät jatkossa(kaan) ryve resursseissa. Tavoitetilankin on näin ollen hyvä olla maltillinen.
Maavoimien kärkikokoonpanojen tasoinen perusvarustus. Siihen päälle lisää liikettä, suojaa ja (mukana kulkevaa) tulivoimaa. Pari pataljoonan taisteluosastoa on varmaankin sekä minimi, että maksimi.
Mitä ne oikein tekee? Mereltä ei enää (maihinnousu)hyökkäystä Suomen rannikolle tule. Se on aivan päivänselvää. Erikoisjoukkojen tai jonkun pienimuotoisen iskun torjunta on suunniteltava nyt kokonaan uudelleen. Merivalvonta toki edelleen on välttämätön. Koko paletti menee minusta rannikon osalta uusiin puihin ja painopiste Suomen merisodassa vaihtuu avomeren herruuden säilyttämiseen suurten Nato-maiden avustuksella. Ne lähettävät Itämerelle 4 - 6 fregattia, Puolalle tulee kolme, Suomelle neljä ja Ruotsille ehkä kaksi. Siihen päälle kevyet yksiköt kuten Saksan K-130:set (10 kpl!), Puolan ohjusveneet, Ruotsin Visbyt ja meidän Haminat (2035 saakka). Sitten vielä Ruotsin suvet ( 2 - 4 kpl ehkä lopulta?). Tämä ehkä pitäisi siirtää tuonne merivoimien kehitykseen...
Se joka osaa varmaan siirtää parempaan ketjuun.
Rannikkojoukoilla varmistetaan se, että meillä on kyky olla läsnä koko valtakunnan alueella. Ei tässä mistään sen ihmeellisemmästä asiasta ole kyse. Mikään painopiste rannikkojoukot eivät ole olleet, eivätkä tule olemaankaan. Mut vähän murusia voivat saada pöydältä.