Kun nyt on ostettu aika paljon aseistusta Israelista niin alkoi kiinnostaa kuinka suuren osan
Israelin viennistä aseteollisuus muodostaa (ja talouden koko yleensä)? No, ei kovin suurta:
OEC:n tilaston (ks. kuva alla) mukaan v. 2021 aseet (weapons) olivat n. 0.71% (465 M$). Lentokoneet ja helikopterit yms. olivat 1.26% ja niiden osat 0.74%, mutta niitä ei OEC laskenut aseiksi.
Joidenkin merkittäviksi arvelemat trooppiset hedelmät taas muodostivat 0.83% vientituloista.
Suurimmat ryhmät v. 2021 olivat (alla englanniksi):
The most recent exports are led by
Diamonds ($9.06B/14.1%),
Integrated Circuits ($5.09B/7.94%),
Refined Petroleum ($2.73B/4.25%),
Medical Instruments ($2.36B/3.68%), and
Other Measuring Instruments ($2.32B/ 3.63%).
Viennin arvoa tarkastellessa pitää muistaa että BKT ei muodostu tuotteiden (vienti)arvosta vaan valmistuksen tuomasta
lisäarvosta, joka osaltaan esim. viennistä syntyy. Tämän merkitys selviää esim. kun katsoo minkä arvosta Israel toi timantteja, mikä oli v. 2021 $6.73 mrd. Kun viennistä taas syntyi $9.06 mrd tuloja, oli lisäarvo $2.33 mrd, mikä oli siis se summa joka kasvatti Israelin BKT’tä, ja joka oli siten n. 26% timanttien viennin arvosta.
Israelin ennustettu ostovoimakorjattu (PPP)
BKT tälle vuodelle on $533.9 mrd, joka on asukasta kohden $55,540. Suomen vastaava
BKT viime vuodelta oli n. $321 mrd, joka on asukasta kohden $58,010.
Suomen
vastaavat suurimmat vientiryhmät olivat:
The most recent exports are led by
Refined Petroleum ($4.48B),
Kaolin Coated Paper ($4.25B),
Cars ($3.46B),
Sawn Wood ($3.16B), and
Large Flat-Rolled Stainless Steel ($3.14B).
Melko bulkkituotetta suurimmaksi osaksi verrattuna Israeliin, poikkeuksena autot ja koneet (Machines), joista viimemainittu on itse asiassa suurin ryhmä ($17.5 B/21%) , mutta jakautuu pienenpiin osiin. Israelin vastaava oli $16.7B/26%. Joten jalostusastetta pitäisi saada nostettua. Esim. Suomen integroitujen piirien vienti on vain 362 M$ verrattuna Israelin yli $5 mrd’iin. Suomen suurimmasta vientiryhmästä eli jalostetuista polttoaineista syntyi "lisäarvoa" vain $640 M eli 14.2% sen viennin arvosta (laskettu vienti-tuonti).
Suomen tavaravienti oli arvoltaan kyllä suurempi kuin Israelin $83.1 B / $64.1 B, mistä näkyy että Suomi on hyvin vientivetoinen maa. Noihin pitää sitten vielä lisätä palveluvienti $14.5B / $55.3B, joka kääntää tilanteen toisinpäin eli $97.6B /$119.4B.
Israelin suurimmat palveluvientiryhmät ovat:
The top services exported by Israel in 2019 were Computer and information services ($27.3B), Other business services ($13.2B), Travel ($7.6B), Transportation ($4.3B), and Royalties and license fees ($1.58B).
Vastaavasti Suomen:
The top services exported by Finland in 2020 were Miscellaneous business, professional, and technical services ($5.23B), Other royalties and license fees ($2.81B), Sea transport ($1.13B), Other transport ($977M), and Personal travel ($763M).
Eroista merkittävin on Tietokone ja informaatiopalvelut ($27.3B), jota seuraa muut liiketoiminta/kaupalliset palvelut ($13.2B). Palveluviennissä Suomella olisi paljon kirittävää verrattuna Israeliin.
Suomenkin puolustuskyky nojaa suurelta osin talouteen.
