Ilmatorjunta

[Kyylä]

Näinköhän nuo ilmoitetut luvut julkisuudessa pitävät paikkansa? Tuo SIPRI-tieto voi olla väärin tai sitten ilmoitettu väärin, kuten nämä tykistön määrätkin. Ei ole myöskään varmaa että 300 kpl maksimi, mitä FMS-ilmoituksessa luki AIM-120C7 Slammerin kohdalla, olisi toteutunut.

Hornetit tuskin lentävät "joulukuusi"-kuormauksessa meillä kovinkaan usein sodassa, väitän minä. Se lisää dragiä melkoisesti ja todennäköisempi kuorma on 6+2 (AIM-120/AIM-9)ilmapuolustustehtävässä.

Tuo linkkisi oli 16 vuoden takaa, eli vuodelta 2007. Asia lienee jo muuttunut siitä, eikä edes A-versiot kestä neljäsosavuosikymmentä, vaikka ohjuksia varmasti tarkistetaan säännöllisesti. Ohjusten huoltovapaa käyttöikä lännessä on yleisimmin 15-20 vuotta ja se että Ukraina on pakotettu ammuskelemaan 90-luvun alun ohjustyyppejä, ei ole mikään tavoiteltava tila. Ohjusmiehetkin varmasti tuskailevat kun ei tiedä että moniko puikko lähtee ja toimii kuten pitää kun kovia maaleja tulee joulukuusena näytöille. Me emme edes tiedä että kuinka tehokkaasti S-300PMU1 kykenee torjumaan 30+ vuotta iässä ja päivittämättä noita ohjuksia.

AIM-120 pitää sisällään paljon muutakin vanhenevaa kuin vain moottorin ja nyt käynnissä onkin F3R- uudistus, joka on pakollinen vanhoille puikoille. Siinä vaihdetaan elektroniikka akkuja myöden uusiin komponentteihin ja varmaankin saadaan elinikää lisää hyvinkin se 15+ vuotta. Ei ole tiedossa että ovatko suomen B-mallit käyneet läpi tätä uudistusta tai käyvätkö lainkaan. Silläkin on hintalappu (eli pakkaus täällä, kuljetus tehtaalle, purku ja uusien osien+ ohjelmistojen lisäys ja toimitus takaisin) ja voi olla että on sama hinta tai halvempi ostaa uusia versioita.

Jos B-variantti poistuisi, niin meille jäisi käyttöön aivan liian vähän ohjuksia. Pitäisin selvänä, että 120B jatkaa käytössä ainakin sen aikaa, kuin Hornetitkin. Sitä en osaa kommentoida mitä tuo tarkoittaa päivitysten osalta. Läntiset ohjukset ovat joka tapauksessa kiitollisia ylläpidettäviä. Onhan käytössä edelleen sellaisia reliikkejä, kuin Hawk ja Aspide.

Mitä toimitttuihin määriin tulee, niin 120B:n osalta ei olla Siprin varassa, vaan siellä on aika vahvat tilastoinnit taustalla. 120C7:n osalta ei tarkkaa toimitettua määrää kai ole koskaan vastaavalla tavalla julkistettu, joten se voi olla muutakin kuin vientiluvassa määritetty. Kaikkiaan Amraameja on Suomeen tullut melkoisella varmuudella joka tapauksessa yli 700. Eikä niistä kovin montaa ole leireillä tms. ammuttu.

Jos miettii mitä tarkoittaa alkuperäinen satsi, eli 445 kpl ohjuksia 64 hävittäjään, niin siitä irtoaa kuuden ohjuksen kertatäyttö plus muutama varalle. Ja 300 kpl tuottaisi kaksi kierrosta käytössä oleville it-laveteille. Noin niin kuin esimerkiksi. Ei tavarassa siis parhaassakaan tapauksessa mitenkään kylvetä. Silti Suomen hankkimat ohjusmäärät olivat eurooppalaisessa vertailussa todella merkittäviä. Meteorin hankinnat ovat sittemmin vähän tasanneet tilannetta. Nyt on helppo sanoa, että pitää hankkia enemmän sitä ja enemmän tätä. Sodan todellisuus on kuitenkin laittanut sellaista viestiä, että kalliiden ohjusten rinnalle tarvitaan massana käytettäväksi edullisempia asejärjestelmiä. Torjuttavien maalien määrä taistelukentällä on suorastaan räjähtämässä.

 

[Einomies1]

Mitä toimitttuihin määriin tulee, niin 120B:n osalta ei olla Siprin varassa, vaan siellä on aika vahvat tilastoinnit taustalla. 120C7:n osalta ei tarkkaa toimitettua määrää kai ole koskaan vastaavalla tavalla julkistettu, joten se voi olla muutakin kuin vientiluvassa määritetty. Kaikkiaan Amraameja on Suomeen tullut melkoisella varmuudella joka tapauksessa yli 700. Eikä niistä kovin montaa ole leireillä tms. ammuttu.

Joo, kyllä meillä varmasti on noita AIM-120 ohjuksia se 500+ jokatapauksessa ja ovat vielä toimintakykyisiäkin varmasti. Sitä vaan että noita lukuja tulkitaan täällä aika vapaasti annettuna totuutena ja todellisuutta emme kuitenkaan voi tietää.

Jos miettii mitä tarkoittaa alkuperäinen satsi, eli 445 kpl ohjuksia 64 hävittäjään, niin siitä irtoaa kuuden ohjuksen kertatäyttö plus muutama varalle. Ja 300 kpl tuottaisi kaksi kierrosta käytössä oleville it-laveteille. Noin niin kuin esimerkiksi. Ei tavarassa siis parhaassakaan tapauksessa mitenkään kylvetä. Silti Suomen hankkimat ohjusmäärät olivat eurooppalaisessa vertailussa todella merkittäviä. Meteorin hankinnat ovat sittemmin vähän tasanneet tilannetta. Nyt on helppo sanoa, että pitää hankkia enemmän sitä ja enemmän tätä. Sodan todellisuus on kuitenkin laittanut sellaista viestiä, että kalliiden ohjusten rinnalle tarvitaan massana käytettäväksi edullisempia asejärjestelmiä. Torjuttavien maalien määrä taistelukentällä on suorastaan räjähtämässä.

Kyllä nuo määrät on tarkoitettu varmasti laskennallisesti riittämään enemmin kuukausia kuin viikkoja. Ne on suunniteltu rajavaltiolle, joka oli vielä hetki sitten ulkona NATOn täysjäsenyydestä.

Jos pitäisi Ukrainasta viisastuneena arvioida ohjuskulutusta niin vahva veikkaus on että NASAMS II niitä puikkoja enemmän kuluttaisi kuin Hornetit. Tosin suomella on eri tason hävittäjäpuolustuskin eli kyllä ohjuksille tulisi varmasti käyttöä AA-roolissa ennemmin tai myöhemmin.

 

[Kyylä]

Joo, kyllä meillä varmasti on noita AIM-120 ohjuksia se 500+ jokatapauksessa ja ovat vielä toimintakykyisiäkin varmasti. Sitä vaan että noita lukuja tulkitaan täällä aika vapaasti annettuna totuutena ja todellisuutta emme kuitenkaan voi tietää.

Kyllä nuo määrät on tarkoitettu varmasti laskennallisesti riittämään enemmin kuukausia kuin viikkoja. Ne on suunniteltu rajavaltiolle, joka oli vielä hetki sitten ulkona NATOn täysjäsenyydestä.

Jos pitäisi Ukrainasta viisastuneena arvioida ohjuskulutusta niin vahva veikkaus on että NASAMS II niitä puikkoja enemmän kuluttaisi kuin Hornetit. Tosin suomella on eri tason hävittäjäpuolustuskin eli kyllä ohjuksille tulisi varmasti käyttöä AA-roolissa ennemmin tai myöhemmin.

Pidän 120B-määrälle löytyviä lähteitä niin tukevina, että sen kyseenlaistamiseen ei kyllä ole aihetta. C7:n osalta puhutaan sitten suuruusluokasta.

On näppärää, että lentotukikohdan tuntumaan sijoitettu ITO12-patteri voi vaihtaa ohjuksia koneiden ja maalavetin välillä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Tältä osin yhteensopivuus on merkittävä asia. Kuukausia tuollaisella määrällä ei ole mitenkään voitu ajatella pärjättävän. Osa kuitenkin tuohoutuu maassa ja osa putoaa taivaalta alas ammuttuun Hornetiin kiinnitettynä. Osa on väärässä paikassa suhteessa vihollistoimintaan jne. Lisää olisi tarvittu hyvinkin nopealla aikataululla ja epäilen, että asiasta on potentiaalisen täydennysten toimittajan kanssa jotain puhettakin ollut. Tämä siis suhteutettuna 90-luvun viholliskuvaan, jossa hyökkäys olisi alkanut mm. reippaalla ilmapuolustustamme ja strategisia kohteita vastaan suunnatulla ilmaoperaatiolla.

 

[mechanicus]

Kyllä nuo määrät on tarkoitettu varmasti laskennallisesti riittämään enemmin kuukausia kuin viikkoja. Ne on suunniteltu rajavaltiolle, joka oli vielä hetki sitten ulkona NATOn täysjäsenyydest

Ohjuksia hankittaessa niillä suunniteltiin ammuttavan vihollisen lentokoneita. Silloin oleellista ei ollut laskea kauanko varasto kestää. Oleellista oli, että hankitun ohjusmäärän ampuminen esim. 25% osumatodennäköisyydellä olisi taannut, että siinä vaiheessa tunnetun vihollisen ilmavoima olisi kulutettu loppuun eikä se kykenisi enää tehokkaaseen toimintaan.

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1660563139094794244

 

[Analysti]

Ohjuksia hankittaessa niillä suunniteltiin ammuttavan vihollisen lentokoneita. Silloin oleellista ei ollut laskea kauanko varasto kestää. Oleellista oli, että hankitun ohjusmäärän ampuminen esim. 25% osumatodennäköisyydellä olisi taannut, että siinä vaiheessa tunnetun vihollisen ilmavoima olisi kulutettu loppuun eikä se kykenisi enää tehokkaaseen toimintaan.

Juuri näin. Jos Suomella on yhteensä noin 1200 ohjusta joilla vastustajan koneita ammutaan ja osumaprosentti on keskimäärin se 25%, se tarkoittaa sitä, että Suomen ohjusten loppuessa noin 300 vastustajan konetta on romukasana Suomen korvessa. Lisäksi toinen mokoma on onnettomuuksien, eksymisten ja vikojen takia poissa pelistä. Jo noin 2% jatkuvat tappiot syö ilmahyökkääjän voiman nopeasti loppuun. Nyt on niin, ettei vastapuolella ole tarpeeksi suurta määrää moderneja koneita tätä kykyä haastamaan.

Ja nyt sitten on yksi pikku sopimus voimassa joka tuo Pohjolan taivaalle käytännössä nelinkertaisen voiman meidän puolelle (kunhan Ruotsi saadaan mukaan). Option Suomen valtaamisesta on kadonnut Moskovan operatiivisen suunnittelun kartoilta...

Tänne ei USA:n tartte vahvistuksia lähettää. Tietänette mitä tarkoitan.

 

[Huhta]

Eikö yläpuolinen premissi tarraudu siihen, ettei omia tappioita synny? En tiedä, montako ohjusta vastapuolella on, mutta eikö vastaavalla osumatodennäköisyydellä Suomen Hornetit ole tontissa jo tyyliin 300 ohjuksella?

Se on toki lausuttava ääneen, että ilmasodankäynti on monesti ollut persraiskausta. Suuntaan tai toiseen. Reilun pelin henkeä siinä ei ole ollut pitkään aikaan.

 

[mechanicus]

Eikö yläpuolinen premissi tarraudu siihen, ettei omia tappioita synny? En tiedä, montako ohjusta vastapuolella on, mutta eikö vastaavalla osumatodennäköisyydellä Suomen Hornetit ole tontissa jo tyyliin 300 ohjuksella?

Perusteltu lähtökohta on ollut Suomelle edullinen tappiosuhde teknologisen ja koulutuksellisen ylivoiman vuoksi.

Huonommissa skenaarioissa tappiosuhde ei välttämättä ole meille oletetun edullinen tai molempien osapuolien osumaprosentti jää oletetusta. Jos tappiosuhde ei ole meille edullinen, ei mahdollisille lisäohjuksille kuitenkaan olisi käyttäjiä. Jos taas molempien osumaprosentti jää erittäin pieneksi, lisäohjuksille olisi tarvetta.

 

[Kyylä]

Perusteltu lähtökohta on ollut Suomelle edullinen tappiosuhde teknologisen ja koulutuksellisen ylivoiman vuoksi.

Huonommissa skenaarioissa tappiosuhde ei välttämättä ole meille oletetun edullinen tai molempien osapuolien osumaprosentti jää oletetusta. Jos tappiosuhde ei ole meille edullinen, ei mahdollisille lisäohjuksille kuitenkaan olisi käyttäjiä. Jos taas molempien osumaprosentti jää erittäin pieneksi, lisäohjuksille olisi tarvetta.

Ja mikäli samaisilla ohjuksilla joudutaan torjumaan vastustajan lentokoneiden lisäksi ( tai sijasta ) risteilyohjuksia ja pörriäisiä, niin laskukaava menee kerrasta uusiksi. Ohjuslaukausten tarve voi helposti kymmenkertaistua.

Crotalet auttavat vähän, mutta se järjestelmä on luonteeltaan vähän kuin kertasinko. Kun ensimmäinen satsi on ammuttu, niin lisää tavaraa ei ole oikein mistään saatavilla. Onneksi se ensimmäinen satsi on kohtuullisen kokoinen. Ilmatorjunnan luonne on joka tapauksessa taas muuttumassa ja uusia keinoja tarvitaan, jotta sitä ei ole liian helppo kyllästää.

 

[Analysti]

Eikö yläpuolinen premissi tarraudu siihen, ettei omia tappioita synny? En tiedä, montako ohjusta vastapuolella on, mutta eikö vastaavalla osumatodennäköisyydellä Suomen Hornetit ole tontissa jo tyyliin 300 ohjuksella?

Se on toki lausuttava ääneen, että ilmasodankäynti on monesti ollut persraiskausta. Suuntaan tai toiseen. Reilun pelin henkeä siinä ei ole ollut pitkään aikaan.

Suomen perinteinen voittosuhde on ollut vähintään 7 : 1, Fiat:lla ennätyksellinen 44 : 1. Tuohon väliin kun päästään, johonkin 30 : 1 + it:n ampumat niin kaverille on tarjolla heikko hiihtokenkää.

It:n pitää miettiä ne mopojen torjunnat uusiksi, siihen pitää hommata joku laser/tykkikalusto, ohjuksille liian halpa maali. Vaikkakin tietenkin se tuhon estäminen on se tärkein juttu ja saa siis periaatteessa maksaa huomattavasti mopoa enemmän, kunhan jää ehjäksi.

 

[Raveni]

Suomen perinteinen voittosuhde on ollut vähintään 7 : 1, Fiat:lla ennätyksellinen 44 : 1. Tuohon väliin kun päästään, johonkin 30 : 1 + it:n ampumat niin kaverille on tarjolla heikko hiihtokenkää.

It:n pitää miettiä ne mopojen torjunnat uusiksi, siihen pitää hommata joku laser/tykkikalusto, ohjuksille liian halpa maali. Vaikkakin tietenkin se tuhon estäminen on se tärkein juttu ja saa siis periaatteessa maksaa huomattavasti mopoa enemmän, kunhan jää ehjäksi.

Kulutus sodassa jossa 20 000 tai jopa halvempaa vehjettä ammutaan miljoonan ohjuksella niin toki sen kohteen tuhoutumisen estäminen on tärkeää mutta saturoimalla puolustus niin se vaihtokauppa saattaa olla edelleenkin se, että kohdetta on puolustettu 10 ohjuksella jotka ovat pudottaneet 10 mopoa mutta se 11 pääsi läpi ja tuhosi kohteen. Mopojen tuottaminen on sekä halvempaa että nopeampaa kuin niitä torjuvien ohjusten niin lopulta se kuka pystyy tuottamaan korvaavaa kamaa tilalle enemmän ja nopeammin voittaa. Olen siis samaa mieltä, että mopojen ja vastaavien pudottamiseen tarvitaan tehokas muu menetelmä kuin nykyiset ohjukset. Lisäksi tämän täytyy toimia säässä kun kuin säässä. Meillä ympäristö ja olosuhteet kuitenkin sanelee paljon siihen, millainen teho saadaan järjestelmästä jolla ei esimerkiksi löydy joka sään ja vuorokauden ajan toimintakykyä.

 

[Mölkky]

Perusteltu lähtökohta on ollut Suomelle edullinen tappiosuhde teknologisen ja koulutuksellisen ylivoiman vuoksi.

Huonommissa skenaarioissa tappiosuhde ei välttämättä ole meille oletetun edullinen tai molempien osapuolien osumaprosentti jää oletetusta. Jos tappiosuhde ei ole meille edullinen, ei mahdollisille lisäohjuksille kuitenkaan olisi käyttäjiä. Jos taas molempien osumaprosentti jää erittäin pieneksi, lisäohjuksille olisi tarvetta.

Jos katsoo miten asiat on Ukrainassa menneet, niin todennäköisin scenario on se että hyökkääjän ilmavoimat lamaannutetaan heti sodan alkuvaiheessa. Tappiosuhde Hornetille nyt nähdyn perusteella tulisi todennäköisesti olemaan parempi kuin on uskallettu arvioida. F-35 kun sadaan käyttöön on sitten niin valtava tekninen ylivoima, että sillä lamaantuu vastustajan ilmavoimien lisäksi ilmatorjunta ja merivoimat ja paljon muuta.

 

[Kyylä]

Jos katsoo miten asiat on Ukrainassa menneet, niin todennäköisin scenario on se että hyökkääjän ilmavoimat lamaannutetaan heti sodan alkuvaiheessa. Tappiosuhde Hornetille nyt nähdyn perusteella tulisi todennäköisesti olemaan parempi kuin on uskallettu arvioida. F-35 kun sadaan käyttöön on sitten niin valtava tekninen ylivoima, että sillä lamaantuu vastustajan ilmavoimien lisäksi ilmatorjunta ja merivoimat ja paljon muuta.

Paljon on muuttunut sen jälkeen, kun Hornetit hankittiin. Venäjän alamäki ja tekninen kyvyttömyys, Ukrainassa kulutetut ammusvarastot, NATO-jäsenyys jne. Venäjän uhka tulee pitkään olemaan hyvin teoreettinen. Putin voi nukkua lusikassa ydinpomminsa kanssa, mutta sen kummempaa suorituskykyä ei hänen elinaikanaan tule olemaan. Ei NATO-maita vastaan. Pienempiäänhän tietenkin voi aina kiusata.

 

[magitsu]

HX:n aikaan tosiaan kohistiin ehkä päivän ajan kun projektiorganisaatiosta heitettiin joku yli 10:1 lukua vastaava tavoite vaihtosuhteesta.

 

[Siipimies]

Palataanpa vielä takaisin Ukrainan ilmatorjuntaan.

Answering The Call: Heavy Weaponry Supplied To Ukraine –sivuston mukaan Ukrainalle on luvattu/ toimitettu NASAMS-järjestelmiä/pattereita seuraavasti:

• USA: on luvannut toimittaa 8 kpl alkaen marraskuusta 2022. Tilannut 6 kpl Raytheonilta. Ilmeisesti 2 kpl toimitettu. USA on lehtitietojen mukaan nevotellut toimitusten nopeuttamisesta ”vaihtokaupoilla” NASAMS-järjestelmien nykyisten käyttäjien (mm. Oman, Qatar) kanssa. Muuten toimitukset kestävät vuosia.
• Norja luvannut maaliskuussa 2023 toimittaa 2 kpl yhdessä USA:n kanssa
• Kanada: luvannut tammikuussa 2023 toimittaa 1 kpl, jonka se ostaa USA:sta

AMRAAM-ohjuksia ovat USA:n lisäksi toimittaneet:

• Belgia: osana 90 M€:n pakettia tammikuussa 2023. Belgia tilasi uusia AMRAAM-ohjuksia $380 miljoonalla v.2022 lopulla
• Hollanti: luvannut 15 M€:n arvosta lokakuussa 2022
• UK: luvannut lokakuussa 2022, määrää ei ilmoitettu. 15.5.2023 UK lupasi lähettää satoja ohjuksia

Muita Ukrainalle annettuja merkittäviä länsimaisia järjestelmia ovat 2 Patriot-patteria (USA, Saksa). Lisäksi on luvattu 1 SAMP/T –patteri (Italia, Ranska). Samoin on luvattu 8 kpl IRIS-T SLM –järjestelmiä (Saksa), joista ilmeisesti 2 kpl on toimitettu, joihin ohjuksia 225 kpl, sekä nyt toukokuussa luvattu lisää vielä 4 kpl. Ukrainan ilmoituksen mukaan IRIS-T järjestelmillä oli toukokuuhun menessä ammuttu alas 60 kohdetta. Lyhyemmän kantaman IRIS-T SLS –järjestelmiä (Saksa) on luvattu 6 (12?) kpl.

Näiden lisäksi sekalainen joukko muita vanhempia järjestelmiä, samoinkuin lyhyemmän kantaman järjestelmiä/ohjuksia: esim. USA on toimittanut HAWK-järjestelmän ohjuksia 100 kpl, jotka oli tarkoitettu Espanjalta tuleviin laukaisualustoihin (4 kpl ) + USA 2. Myös Ruotsi on toimittanut Hawk-ja IRIS-T -järjestelmiä Ukrainaan.

Alla olevan taulukon mukaan Stingereitä on kulunut paljon, jäljellä oli vain 190 kpl annetuista 2457:stä alkuvuonna. Uusien toimittaminen nopealla aikataululla on vaikeaa.

Seuraavat listat ovat peräisin dokumentista: Will Russia Control the Skies over Ukraine?

Air Defense Systems Provided to Ukraine by NATO and Other Countries​

Red: supply extremely limited and resupply unlikely, Yellow: supply limited, Green: supply plentiful


Ukrainian Prewar Air Defense Systems
Red: supply extremely limited and resupply unlikely, Yellow: supply limited, Green: supply plentiful



Nyt näyttää siltä että Ukrainalle ollaan toimittamassa myös F-16 hävittäjiä. Vanhoja neuvostoperäisiä koneita on menetty ja tullaan edelleen menettämään, joten korvaavia tarvitaan. Lisäksi ilmeisesti länsimaiden johtajille on viimein valjennut ettei ilmatorjuntajärjestelmiä saada nopealla aikataululla toimitettua lisää Ukrainaan? Patriot-järjestelmiä voisi kyllä olla USA:lla toimitettaviksi, mutta niitä ei ehkä haluta toimittaa etulinjaan tai edes lähelle sitä tai ylipäänsä toimittaa lisää? Kaikkien vanhojen järjestelmien korvaaminen vaatisi useita kymmeniä Patriot-pattereita? Lisäksi Patriotin ohjukset ovat hyvin kalliita.

Joidenkin arvioiden mukaan lentäjien koulutus voisi nopeimmillaan kestää 4 kuukautta, mutta huoltohenkilöstön koulutus vie enemmän aikaa. Joten ei tämäkään kovin nopealla aikataululla näytä tuovan apua.

The European Peace Facility (EPF rauhanrahasto) on rahasto, josta Ukrainalle aseita antaneet EU-maat voivat hakea korvausta. I-vaiheessa rahastolla oli 500 M€ korvauksiin ja kun hakemuksia tuli 600 M€, tuli korvausprosentiksi n. 83%. Sensijaan II-vaiheessa hakemuksia oli jo 3.3 mrd € ja kun rahastossa oli tähän varattu 1.5 mrd €, putosi korvausprosentti n. 45%:iin. Tämä oli liian vähän Puolalle, joka on antanut paljon aseapua Ukrainalle. Puola uhkasikin estää korvausten maksamisen. Lopulta Puola joutui kuitenkin tyytymään tähän.

Ukrainan sodan alussa rahastossa oli 5.7 mrd €, jota pidettiin jo viime vuonna liian pienenä summana. EU’n (foreign policy chief) Josep Borrell onkin 17.5.2023 ehdottanut EFP-rahaston kasvattamista 3.5 mrd €’lla.

 

[BarrelNut]

Ihan mielenkiintoinen video.

Mutta täytyy sanoa että meillä Suomessa oltiin vähän jäljessä maailmaa mitä tulee ilmatorjuntaan, tai toki kaikkeen muuhunkin. Maa oli köyhä jne. Saatiin ekat IT-ohjukset käyttöön vasta 70-luvun lopulla (Thunderbirdejä ei lasketa). Näistäkin se pidemmälle kantava oli analoginen, komento-ohjattu ja heikosti liikkuva. Eikä tuo ItO 79 kauaa sitten palvellutkaan, n. 15 vuotta ainoastaan.

Palaan vielä hiukan omaan pohdintaani.

Sotilaskalusto on yleensä hinnakasta, ja siksi kannattaakin valita sellaisia järjestelmiä, joilla on pitkä elinkaari. Yleensä tällaiset järjestelmät ovat kehittyneitä, mutta myös varmasti kalliita. Ja yleensä nämä tulevat Yhdysvalloista. Järjestelmät joita Yhdysvallat käyttää ovat yleensä paitsi hyviä, myös pitkään palveluksessa ja niitä päivitetään kauan.

Tulipa tämä vaan mieleen tuosta ItO 79:stä joka oli meillä n. 15 vuotta käytössä, ja sen seuraajasta, joka oli saman verran myöskin meillä rivissä.

Ruotsi hankki HAWK-järjestelmän vuonna 1963, sikäläisellä nimellä RBS 67. Tuota päivitettiin ainakin kahdesti isolla kädellä (RBS 67 -> RBS 77 -> RBS 97) ja tänä keväänä on ollut uutisissa se kuinka Ruotsi antaa noita RBS 97 järjestelmiä käyttöön Ukrainaan. Eli järjestelmä oli n. 60 vuotta Ruotsilla käytössä, ja edelleen käyttö jatkuu tosipaikassa.

Robotsystem 97

Robotsystem 97 är ett luftvärnsrobotsystem som kan användas för att skydda samhällen mot lufthot på medellånga avstånd.

www.forsvarsmakten.se

Veikkaan että HAWK:in seuraaja LvS103 tulee olemaan myös pitkään käytössä...

Luftvärnssystem 103

Patriot (luftvärnssystem 103) är ett medelräckviddigt luftvärnssystem som består av spanings- och eldledningsradar, stridsledningscentraler, fordon och lavetter samt robotar.

www.forsvarsmakten.se

 

[Huhta]

Helikopterin torjuntaa puolituumaisella antimateriakiväärillä. Älkää ottako liian vakavasti...

https://vpc.org/graphics/50Helicopters.pdf

 

[Huhta]

Palaan vielä hiukan omaan pohdintaani.

Sotilaskalusto on yleensä hinnakasta, ja siksi kannattaakin valita sellaisia järjestelmiä, joilla on pitkä elinkaari. Yleensä tällaiset järjestelmät ovat kehittyneitä, mutta myös varmasti kalliita. Ja yleensä nämä tulevat Yhdysvalloista. Järjestelmät joita Yhdysvallat käyttää ovat yleensä paitsi hyviä, myös pitkään palveluksessa ja niitä päivitetään kauan.

Tulipa tämä vaan mieleen tuosta ItO 79:stä joka oli meillä n. 15 vuotta käytössä, ja sen seuraajasta, joka oli saman verran myöskin meillä rivissä.

Ruotsi hankki HAWK-järjestelmän vuonna 1963, sikäläisellä nimellä RBS 67. Tuota päivitettiin ainakin kahdesti isolla kädellä (RBS 67 -> RBS 77 -> RBS 97) ja tänä keväänä on ollut uutisissa se kuinka Ruotsi antaa noita RBS 97 järjestelmiä käyttöön Ukrainaan. Eli järjestelmä oli n. 60 vuotta Ruotsilla käytössä, ja edelleen käyttö jatkuu tosipaikassa.

Robotsystem 97

Robotsystem 97 är ett luftvärnsrobotsystem som kan användas för att skydda samhällen mot lufthot på medellånga avstånd.

www.forsvarsmakten.se

Veikkaan että HAWK:in seuraaja LvS103 tulee olemaan myös pitkään käytössä...

Luftvärnssystem 103

Patriot (luftvärnssystem 103) är ett medelräckviddigt luftvärnssystem som består av spanings- och eldledningsradar, stridsledningscentraler, fordon och lavetter samt robotar.

www.forsvarsmakten.se

Huomioarvoista on, että Patriot on vain n. 20 vuotta uudempi järjestelmä kuin HAWK, josta Yhdysvallat itse luopui jo ajat sitten. Tosin Patriotin korvaaminen ei ole vielä onnistunut ja sen sijaan järjestelmää on päivitetty inkrementaalisesti tähän päivään saakka, joten se varmaan jatkaa vielä pidemmän aikaa, kuten arveletkin.

 

[Huhta]

• Kanada: luvannut tammikuussa 2023 toimittaa 1 kpl, jonka se ostaa USA:sta

Ostaa uutena? Vai onko tämä se Valkoisen Talon suojana oleva järjestelmä?

 

[Siipimies]

Ostaa uutena? Vai onko tämä se Valkoisen Talon suojana oleva järjestelmä?

Linkissä sanottiin: "Ottawa says it will purchase a new NASAMS system from the USA and then donate the equipment to Ukraine."

Kun Raytheon on mukana järjestelmän toimittamisessa, niin kai se voidaan noin sitten ilmaista?