Jos B-variantti poistuisi, niin meille jäisi käyttöön aivan liian vähän ohjuksia. Pitäisin selvänä, että 120B jatkaa käytössä ainakin sen aikaa, kuin Hornetitkin. Sitä en osaa kommentoida mitä tuo tarkoittaa päivitysten osalta. Läntiset ohjukset ovat joka tapauksessa kiitollisia ylläpidettäviä. Onhan käytössä edelleen sellaisia reliikkejä, kuin Hawk ja Aspide.Näinköhän nuo ilmoitetut luvut julkisuudessa pitävät paikkansa? Tuo SIPRI-tieto voi olla väärin tai sitten ilmoitettu väärin, kuten nämä tykistön määrätkin. Ei ole myöskään varmaa että 300 kpl maksimi, mitä FMS-ilmoituksessa luki AIM-120C7 Slammerin kohdalla, olisi toteutunut.
Hornetit tuskin lentävät "joulukuusi"-kuormauksessa meillä kovinkaan usein sodassa, väitän minä. Se lisää dragiä melkoisesti ja todennäköisempi kuorma on 6+2 (AIM-120/AIM-9)ilmapuolustustehtävässä.
Tuo linkkisi oli 16 vuoden takaa, eli vuodelta 2007. Asia lienee jo muuttunut siitä, eikä edes A-versiot kestä neljäsosavuosikymmentä, vaikka ohjuksia varmasti tarkistetaan säännöllisesti. Ohjusten huoltovapaa käyttöikä lännessä on yleisimmin 15-20 vuotta ja se että Ukraina on pakotettu ammuskelemaan 90-luvun alun ohjustyyppejä, ei ole mikään tavoiteltava tila. Ohjusmiehetkin varmasti tuskailevat kun ei tiedä että moniko puikko lähtee ja toimii kuten pitää kun kovia maaleja tulee joulukuusena näytöille. Me emme edes tiedä että kuinka tehokkaasti S-300PMU1 kykenee torjumaan 30+ vuotta iässä ja päivittämättä noita ohjuksia.
AIM-120 pitää sisällään paljon muutakin vanhenevaa kuin vain moottorin ja nyt käynnissä onkin F3R- uudistus, joka on pakollinen vanhoille puikoille. Siinä vaihdetaan elektroniikka akkuja myöden uusiin komponentteihin ja varmaankin saadaan elinikää lisää hyvinkin se 15+ vuotta. Ei ole tiedossa että ovatko suomen B-mallit käyneet läpi tätä uudistusta tai käyvätkö lainkaan. Silläkin on hintalappu (eli pakkaus täällä, kuljetus tehtaalle, purku ja uusien osien+ ohjelmistojen lisäys ja toimitus takaisin) ja voi olla että on sama hinta tai halvempi ostaa uusia versioita.
Mitä toimitttuihin määriin tulee, niin 120B:n osalta ei olla Siprin varassa, vaan siellä on aika vahvat tilastoinnit taustalla. 120C7:n osalta ei tarkkaa toimitettua määrää kai ole koskaan vastaavalla tavalla julkistettu, joten se voi olla muutakin kuin vientiluvassa määritetty. Kaikkiaan Amraameja on Suomeen tullut melkoisella varmuudella joka tapauksessa yli 700. Eikä niistä kovin montaa ole leireillä tms. ammuttu.
Jos miettii mitä tarkoittaa alkuperäinen satsi, eli 445 kpl ohjuksia 64 hävittäjään, niin siitä irtoaa kuuden ohjuksen kertatäyttö plus muutama varalle. Ja 300 kpl tuottaisi kaksi kierrosta käytössä oleville it-laveteille. Noin niin kuin esimerkiksi. Ei tavarassa siis parhaassakaan tapauksessa mitenkään kylvetä. Silti Suomen hankkimat ohjusmäärät olivat eurooppalaisessa vertailussa todella merkittäviä. Meteorin hankinnat ovat sittemmin vähän tasanneet tilannetta. Nyt on helppo sanoa, että pitää hankkia enemmän sitä ja enemmän tätä. Sodan todellisuus on kuitenkin laittanut sellaista viestiä, että kalliiden ohjusten rinnalle tarvitaan massana käytettäväksi edullisempia asejärjestelmiä. Torjuttavien maalien määrä taistelukentällä on suorastaan räjähtämässä.