Ilmatorjunta

Viro ja Latvia yhdessä ilmatorjuntaostoksilla.

Viron puolustusministeriö on ilmoittanut, että Viro ja Latvia ovat valinneet tulevaksi keskimatkan ilmatorjuntaohjusjärjestelmäkseen saksalaisen Diehl Defencen IRIS-T SLM -järjestelmän.


Maat ovat solmineet yhteishankinnasta aiesopimuksen ja aloittaneet neuvottelut toimittajan kanssa.

IRIS-T-ilmatorjuntaohjuksessa on INS- ja satelliittinavigointi, ja se laukaistaan komento-ohjattuna tai oletettuun kohtaamispisteeseen ammu-ja-unohda-moodissa.
Loppuhakeutuminen tapahtuu ohjuksen oman kuvantavan lämpösensorin avulla. Ohjuksessa on kaksisuuntainen datalinkki, jolla sen maalinosoitusta voidaan päivittää
ja muuttaa torjunnan aikana, ja lisäksi se voi myös hyödyntää verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmän alaisten ulkoisten sensorien antamia maalinosoitustietoja.




 
Ettei ole käytetty järjestelmä?
No kun linkin artikkelissa sanottiin että "a new" eli uusi, niin en pysty sitä käytetyksi sanomaan.

Seuraava varsin merkittävä juttu jäi mainitsematta aiemmassa viestissä.

RIM-7 Sea Sparrow –ohjuksia on myös toimitettu Ukrainalle käytettäväksi Buk-järjestelmän ohjuksina. Wikipedia mainitsee ohjuksen kantamaksi 10 nm eli 19 km, joka lienee noin puolet Buk-järjestelmän oman ohjuksen kantamasta n. 20 nm.

Itse asiassa tämä voikin olla se ratkaisu, jolla Ukraina pystyy pitämään venäläiset lentokoneet kauempana etulinjan taisteluista. Mutta venäläisten pidemmän kantaman liitopommien käyttöä se ei pystyne estämään.

Em. Forbesin linkin mukaan uudempaa yhteensopivaa mallia RIM-162 ESSM –ohjusta valmistetaan yhä USA:ssa, joten ohjusten riittävyys ei tule ainakaan heti pullonkaulaksi, mikäli sekin saadaan sovitettua Buk-järjestelmään. Kantamakin paranisi merkittävästi. Toivottavasti tämä sovitustyö on työn alla.
 
Linkissä sanottiin: "Ottawa says it will purchase a new NASAMS system from the USA and then donate the equipment to Ukraine."

Kun Raytheon on mukana järjestelmän toimittamisessa, niin kai se voidaan noin sitten ilmaista?

En tiedä. Entä Kongsbergin osuus (taistelunjohtokeskukset, laukaisulavetit)? Toisaalta, Kongsbergilla saattaa olla jotakin toimintaa USA:ssa jo valmiiksi NSM:n tiimoilta? Jos kyllä, niin ehkäpä se sama paikallinen Kongsberg voi sitten valmistaa NASAMS:tkin.
 
Em. Forbesin linkin mukaan uudempaa yhteensopivaa mallia RIM-162 ESSM –ohjusta valmistetaan yhä USA:ssa, joten ohjusten riittävyys ei tule ainakaan heti pullonkaulaksi, mikäli sekin saadaan sovitettua Buk-järjestelmään. Kantamakin paranisi merkittävästi. Toivottavasti tämä sovitustyö on työn alla.
Ei kannata. Jotta ESSM:n paremmat suorituskyvyt saataisiin käyttöön, pitäisi käytössä olla yhteensopiva digitaalinen tulenjohto, datalinkki, GPS jne. Bukista ei jäisi kuin kuoret jäljelle.

Vanhempien ohjusten puoliaktiivinen hakeutuminen on teoriassa ja näköjään käytännössäkin paljon helpompi sovittaa (analogi)Bukiin.
 
Ei kannata. Jotta ESSM:n paremmat suorituskyvyt saataisiin käyttöön, pitäisi käytössä olla yhteensopiva digitaalinen tulenjohto, datalinkki, GPS jne. Bukista ei jäisi kuin kuoret jäljelle.

Vanhempien ohjusten puoliaktiivinen hakeutuminen on teoriassa ja näköjään käytännössäkin paljon helpompi sovittaa (analogi)Bukiin.

Entäpä, jos kyse on siitä että ylipäänsä on ohjuksia, joita Buk-järjestelmästä voi ampua, ei niinkään paremmista ominaisuuksista? Forbesin artikkelin kirjoittaja näytti pitävän nimenomaan tätä tärkeänä.

Tuon Forbesin artikkelin mukaan tuollainen modaus on kuitenkin tehty Bukin edeltäjälle Kub-järjestelmälle jo vuonna 2012 Puolassa toimivan WZU-nimisen yrityksen ja Raytheonin yhteistyönä:

At the MSPO 2012 international exhibition of military equipment and weapons held in Poland on September 3-6, the colonial company WZU and the American company Raytheon jointly presented a deeply modernized version of the Soviet-made anti-aircraft missile complex 2K12 Kub .

The modernized version of the 2П25 self-propelled launch vehicle included in the 2K12 Kub complex was presented at the exposition, on which, instead of the old missiles, 3 RIM-162 ESSM (Evolved Sea Sparrow Missile) anti-aircraft missiles manufactured by the Raytheon company were installed. Accordingly, the fire control and other electronic internal systems have been completely updated on the launch vehicle.



Wikipedian mukaan Puolalla on ollut n. 20 kpl 2K12 Kub –järjestelmiä, joista osa on annettu Ukrainalle. Ukrainalla itsellään on ollut näitä 89 kappaletta niinikään Wikipedian mukaan.

Vaan eipä tuollaisten modattujen Kub/Buk-laukaisualustojen valmistaminen varmaankaan kovin nopeaa olisi, varsinkin kun tuosta suunnitelmasta on jo yli 10 vuotta aikaa? Mutta voisi se silti olla nopeampaa kuin esim. 30-40 NASAMS- järjestelmän toimittaminen? Edellä olleen listan mukaan Ukrainalla oli vielä n. 50 kpl Buk-järjestelmiä toiminnassa vuoden alussa.
 
Ja kyllähän raha/kustannukset näytteli pääosaa kaluston niukuutta selitettäessä. Sodan raskaus ja sotakorvaukset siihen päälle, köyhää oli. Tuntui että vasta 70-luvulla Suomi alkoi vaurastua, ja vasta ehkä 1985 - 2000 päästiin kuromaan muuta Eurooppaa taloudessa kiinni, hyvällä menestyksellä.

Mutta nuo kalustohankinnat vielä 90-luvun alussa olivat varsin pieniä määriltään. Niin Crotale kuin Marksman hankinnat olivat melko vaatimattomia. Hornet hankinta oli iso ja merkittävä, ehkä ensimmäinen sitä luokkaa oleva hankinta kuin pitikin.

Ehkä vähän offtopikkia, mutta varsinkin nuoremmille voi olla vaikea ymmärtää että Suomi ei aina ole ollut vauras maa...

Sori offtopikin jatkosta, mutta mua ärsyttää tämä iänikuinen köyhyyslarppaus. Suomi oli jo ennen ensimmäistä maailmansotaa ottamassa hyvin kiinni länsi-Eurooppaa ollen Venäjän imperiumin vaurain osa, ja ennen toista maailmansotaa suomen BKT per capita oli hyvää länsimaalaista keskitasoa; Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Ranskan luokkaa. Verrattuna keski- ja itä-Eurooppaan, esim Puolaan, Unkariin ja Romaniaan, Suomen BKT (PPP) per capita oli tuplat näihin.

YK aloitti yleiset BKT-arvionsa vuonna 1970, ja silloin Suomi oli sijalla 26. BKT:ssa per capita, Saksan ja Britannian välissä. Vuonna 1980 Suomi oli noussut sijalle 24. ollen edelleen Saksan ja Britannian välissä.

Jos Suomella ei ollut vuosina 1955-1991 tarpeeksi sotakalustoa, se johtui täysin jostain muusta kuin rahasta, esim Pariisin rauhansopimuksen aserajoituspykälistä tai muista "yleisistä syistä".

Suomi ei ole ollut pitkään aikaan köyhä maa, mutta jostain kumman syystä jotkut tykkäävät tästä paikkaansapitämättömässtä köyhyyslarppauksesta. Itse olen sitä mieltä että köyhyyslarppi on niiden sukupolvien perinnön päällekusemista, jotka omalla työllään, innovoinnillaan ja rakentamisellaan repivät Suomen ylös 1860-luvun nälkävuosista suht teollistuneeksi maaksi.

Kuva liittyy:

1qrpzkl79ya21.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Sori offtopikin jatkosta, mutta mua ärsyttää tämä iänikuinen köyhyyslarppaus. Suomi oli jo ennen ensimmäistä maailmansotaa ottamassa hyvin kiinni länsi-Eurooppaa ollen Venäjän imperiumin vaurain osa, ja ennen toista maailmansotaa suomen BKT per capita oli hyvää länsimaalaista keskitasoa; Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Ranskan luokkaa. Verrattuna keski- ja itä-Eurooppaan, esim Puolaan, Unkariin ja Romaniaan, Suomen BKT (PPP) per capita oli tuplat näihin.

YK aloitti yleiset BKT-arvionsa vuonna 1970, ja silloin Suomi oli sijalla 26. BKT:ssa per capita, Saksan ja Britannian välissä. Vuonna 1980 Suomi oli noussut sijalle 24. ollen edelleen Saksan ja Britannian välissä.

Jos Suomella ei ollut vuosina 1955-1991 tarpeeksi sotakalustoa, se johtui täysin jostain muusta kuin rahasta, esim Pariisin rauhansopimuksen aserajoituspykälistä tai muista "yleisistä syistä".

Suomi ei ole ollut pitkään aikaan köyhä maa, mutta jostain kumman syystä jotkut tykkäävät tästä paikkaansapitämättömässtä köyhyyslarppauksesta. Itse olen sitä mieltä että köyhyyslarppi on niiden sukupolvien perinnön päällekusemista, jotka omalla työllään, innovoinnillaan ja rakentamisellaan repivät Suomen ylös 1860-luvun nälkävuosista suht teollistuneeksi maaksi.

Kuva liittyy:

1qrpzkl79ya21.jpg

Suomen risti oli sulkeutunut talous ja idänkauppa sekä niistä seurannut länsivaluuttojen puute. Lisäksi sotakorvausten takia menetettiin vuosikymmen asevarustelussa ja sen jälkeenkin PV:n suhtautuminen Neuvostoliitosta tehtäviin hankintoihin säilyi kriittisenä vielä jonkin aikaa.
 
Jos Suomella ei ollut vuosina 1955-1991 tarpeeksi sotakalustoa, se johtui täysin jostain muusta kuin rahasta, esim Pariisin rauhansopimuksen aserajoituspykälistä tai muista "yleisistä syistä".

Suomi ei ole ollut pitkään aikaan köyhä maa, mutta jostain kumman syystä jotkut tykkäävät tästä paikkaansapitämättömässtä köyhyyslarppauksesta
On niin loistava esimerkki tilastojen väärinkäytöstä että pakko osallistua offtopicciin.

Miksi suomella ja norjalla ei ole avaruusohjelmaa ja lentotukialusta vaikka bkt per Capita on hirveän korkeita?

Jos pyöritetään alueeltaan isoa, luonnonvaroiltaan rajallista pohjoista valtiota ison kaupungin luokkaa olevalla väestöpohjalla niin joudutaan miettimään mihin raha laitetaan. 100 miljoonaa diktaattorin kaitsemaa köyhää ostaa porukalla enemmän kuin miljoona keskituloista.
Kyllä suomen vaurastuminen 70 ja 80 luvulla näkyi myös it-hankinnoissa ja lama puolestaan pienensi hyvätkin hankinnat määrältään nirkkoisiksi. Kun suomi pääsi itä-saksan alelaarille niin kyllähän sieltä ihan tuomisia oli kun oli kerrankin varaa, joskaan ei it-vehkeitä.
 
On niin loistava esimerkki tilastojen väärinkäytöstä että pakko osallistua offtopicciin.

Miksi suomella ja norjalla ei ole avaruusohjelmaa ja lentotukialusta vaikka bkt per Capita on hirveän korkeita?

Jos pyöritetään alueeltaan isoa, luonnonvaroiltaan rajallista pohjoista valtiota ison kaupungin luokkaa olevalla väestöpohjalla niin joudutaan miettimään mihin raha laitetaan. 100 miljoonaa diktaattorin kaitsemaa köyhää ostaa porukalla enemmän kuin miljoona keskituloista.
Kyllä suomen vaurastuminen 70 ja 80 luvulla näkyi myös it-hankinnoissa ja lama puolestaan pienensi hyvätkin hankinnat määrältään nirkkoisiksi. Kun suomi pääsi itä-saksan alelaarille niin kyllähän sieltä ihan tuomisia oli kun oli kerrankin varaa, joskaan ei it-vehkeitä.
No no, tuli sieltä kuitenkin useampi sata Sergeitä ja hitokseen itkoja. Oli onnellista ettei it-ohjuksia ostettu, vaikka Strelatkin ovat jonkun mielestä edelleen pelittäviä vehkeitä.
 
No no, tuli sieltä kuitenkin useampi sata Sergeitä ja hitokseen itkoja. Oli onnellista ettei it-ohjuksia ostettu, vaikka Strelatkin ovat jonkun mielestä edelleen pelittäviä vehkeitä.
Itko homma mennyt minulta ohi, hyvä hankinta. Ei ollut tuolla ddr-kaupat ketjussa listattu. Mitähän ohjusjärjestelmiä siellä olisi ollut tarjolla? Sen tiedän että shilkoja olisi ollut tarjolla mutta ei kelvannut.
 
Itko homma mennyt minulta ohi, hyvä hankinta. Ei ollut tuolla ddr-kaupat ketjussa listattu. Mitähän ohjusjärjestelmiä siellä olisi ollut tarjolla? Sen tiedän että shilkoja olisi ollut tarjolla mutta ei kelvannut.
Niitä vähän vaatimattomampia neukkujärjestelmiä, jotka oli Crotaleen verratessa meillä hylätty. Ei mitään minkä hankkimatta jättäminen olisi ollut murehtimisen paikka.
 
No no, tuli sieltä kuitenkin useampi sata Sergeitä ja hitokseen itkoja. Oli onnellista ettei it-ohjuksia ostettu, vaikka Strelatkin ovat jonkun mielestä edelleen pelittäviä vehkeitä.
Niitä vähän vaatimattomampia neukkujärjestelmiä, jotka oli Crotaleen verratessa meillä hylätty. Ei mitään minkä hankkimatta jättäminen olisi ollut murehtimisen paikka.

Mitäs vikaa niissä it-ohjuksissa oli? Muuta kuin että nyt ne olisivat jo varsin vahvasti vanhentuneita ja että raskaammat ohjusjärjestelmät olisivat olleet hankalia huollettavia/miehitettäviä virkojen puolesta.

Jos nyt uusimmat Iglat 80-luvun lopusta menivätkin tutkittavaksi ja evaluoitavaksi erinäisille toimijoille, niin olisihan siellä ollut muutakin. Kuten niitä olkapäältä ammuttavia Strela-2:ia, joista viimeiset toimitettu 1985. Tai Strela-10 MT-LB-alustalla, 40 laukaisinta ja 1000 ohjusta toimitettu 1985-1989, jos Sipriin on luottamista.
 
Mitäs vikaa niissä it-ohjuksissa oli? Muuta kuin että nyt ne olisivat jo varsin vahvasti vanhentuneita ja että raskaammat ohjusjärjestelmät olisivat olleet hankalia huollettavia/miehitettäviä virkojen puolesta.
Olisiko tuo Osa-AK ollut liian raskas. Tuskin raskaampi kuin crotale 😀

Kreikka nuo näköjään vei ja käyttää edelleen. Ei raaskinut vielä luopua niistä ukrainan hyväksi.
 
Olisiko tuo Osa-AK ollut liian raskas. Tuskin raskaampi kuin crotale 😀

Kreikka nuo näköjään vei ja käyttää edelleen. Ei raaskinut vielä luopua niistä ukrainan hyväksi.

Kun hankitaan uusi järjestelmä tai merkittävästi lisää jotakin olemassa olevaa järjestelmää, niin se näkyy väistämättä myös henkilöstötarpeessa. Ei siitä pääse yli eikä ympäri.

OSA:ssa on useampi tutka ja ohjuskin on komento-ohjattu, eli suht paljon elektroniikkaa, jonka on pakko toimia. Pienempänä riesana olisi tullut OSA:n pyöräpanssariajoneuvoalusta, joka ei kai ole koskaan ollut Suomessa käytössä missään muussa vempeleessä. Eli huoltorasite ei ole ainakaan kevyimmästä päästä, jos nyt ei ehkä yhtä paha kuin esim. Krug:n tai KUB:n kanssa. Vastapainoksi olisi sitten saatu neuvostoliittolainen järjestelmä kaikkine riskeineen (tutkien häirittävyys, varaosien ja ohjusten lisätoimitukset). Järjestelmä, joka oli justiinsa hävinnyt Crotalelle. Menee kategoriaan tuskin olisi kannattanut hankkia, edes edullisesti.

Sen sijaan Strela-10:n mainitsin, koska se on lähinnä MT-LB:n alustalle sijoitettu olkapääohjus. Eli alusta menee samalla huollolla kuin muutkin sukuisensa. Monimutkaista elektroniikkaakaan ei pintapuolisen käsitykseni perusteella ole, vaan ampuja suuntaa tornin visuaalisesti kohti maalia ja laukaisee ohjuksen. (Periaatteessa Strela-10:ssä on alkeellista tutkanpaljastinta ja etäisyysmittaustutkaa sekä kykyä linkittyä patterin tulenjohtotutkan kanssa... mutta käytännössä nuo laitteistot olisi voitu heivata hiiteen ja laittaa tilalle tuliasemapääte ja radio kotimaiseen ilmapuolustuksen verkkoon liittymiseksi.) Suorituskyky olisi tietysti ollut vain olkapääohjusten tasoa, mutta ennen kaikkea olisi ollut mahdollisuus hankkia iso määrä ohjuksia todennäköisesti kilohinnalla.
 
Strela-10 (SA-13) oli Suomeen vakavasti harkinnassa kasarin alussa (oliko peräti hankintapäätös tehtykin jo) mutta budjetti käytettiinkin Draken-hankintaan. Osa evaluoitiin myöhemmin kohdetorjuntaprojektissa, mutta se edusti putkiteknologiaa josta PV jo tuolloin halusi pikkuhiljaa hankkiutua eroon.
Itä-Saksan ostoksissakaan rahaa ei ollut rajattomasti, lisäksi Suomi ei ollut ainoa apajilla ja myynti tapahtui tyyliin "nopeat syövät, hitaat eivät". Joitain ostoksia meni sivu suun vain siksi kun joku muu maa ehti ensin.

Jordanian-9M33M2-surface-to-air-missiles-fill-the-Ukrainian-stocks.jpg

Jordanian vanhemman mallin OSA-ohjuksia on myyty Ukrainaan ja Armeniaan. Tunnistettavasti helposti punaisesta laatikosta: kantama on uudempaa ohjusta huonompi, ja ilmeisesti myös alttiimpi häirinnälle. Armenialaiset kirosivat sodan jälkeen ettei niillä tehnyt juuri mitään.
 
Kun hankitaan uusi järjestelmä tai merkittävästi lisää jotakin olemassa olevaa järjestelmää, niin se näkyy väistämättä myös henkilöstötarpeessa. Ei siitä pääse yli eikä ympäri.

OSA:ssa on useampi tutka ja ohjuskin on komento-ohjattu, eli suht paljon elektroniikkaa, jonka on pakko toimia. Pienempänä riesana olisi tullut OSA:n pyöräpanssariajoneuvoalusta, joka ei kai ole koskaan ollut Suomessa käytössä missään muussa vempeleessä. Eli huoltorasite ei ole ainakaan kevyimmästä päästä, jos nyt ei ehkä yhtä paha kuin esim. Krug:n tai KUB:n kanssa. Vastapainoksi olisi sitten saatu neuvostoliittolainen järjestelmä kaikkine riskeineen (tutkien häirittävyys, varaosien ja ohjusten lisätoimitukset). Järjestelmä, joka oli justiinsa hävinnyt Crotalelle. Menee kategoriaan tuskin olisi kannattanut hankkia, edes edullisesti.
Lappi mainitsi kirjassaan ettei Osa ollut edes erikoisen edullinen: neukkula rupesi 80-luvulla lyömään sotakalustolle enempi markkinahintaa aiemman hyvävelihinnoittelun sijaan. Modernisoitunahan ihan pelittävä laite vieläkin, ei siinä mitään, mutta Crotale kuitenkin melkein kaikessa parempi. Ehkä tuo Osan alusta olisi voinut olla vähän liikkuvampi?

Osan alusta (BAZ-5937) on sikäli harvinainen että se suunniteltiin juuri it-järjestelmän alustaksi. Keskeisenä vaatimuksena oli uintikyky, siksi laite on niin pitkä (9 metriä) ja laivamainen. Paljon muissa tarkoituksissa sitä ei näköjään ole käytetty, jossain ponttoonisillassa, ja tietysti Totškassa. Off-topikiksi menee, mutta näin jälkikäteen niin siinähän olisi ollut ase mitä ehkä olisi kannattanut hankkia ysärinä velkojen kuittauksina :cool:
 
Itä-Saksan ostoksissakaan rahaa ei ollut rajattomasti, lisäksi Suomi ei ollut ainoa apajilla ja myynti tapahtui tyyliin "nopeat syövät, hitaat eivät". Joitain ostoksia meni sivu suun vain siksi kun joku muu maa ehti ensin.

Rahan ymmärrän, mutta tuo myyntityyli oli kyllä erikoinen. Onhan sitä huhua liikkunut, että saksalaiset halusivat esitellä suomalaisdelegaatiolle vielä jotakin (oliko ne nyt niitä panssarihaupitseja vaiko MT-LB:tä), mutta suomalaiset lähtivät hotellille ja aamulla kamalle olikin jo löytynyt ostaja (Ruotsi?). Toisaalta sakut ottivat kuitenkin varauksia vastaan (esim. ne Su-22:t).

Luulisi, että kamaa olisi kannattanut luetteloida ja huutokaupata kiinnostuneiden kesken?
 
Osan alusta (BAZ-5937) on sikäli harvinainen että se suunniteltiin juuri it-järjestelmän alustaksi. Keskeisenä vaatimuksena oli uintikyky, siksi laite on niin pitkä (9 metriä) ja laivamainen. Paljon muissa tarkoituksissa sitä ei näköjään ole käytetty, jossain ponttoonisillassa, ja tietysti Totškassa. Off-topikiksi menee, mutta näin jälkikäteen niin siinähän olisi ollut ase mitä ehkä olisi kannattanut hankkia ysärinä velkojen kuittauksina :cool:

Totskaa? Kuten juuri mainitsit, materiaalia ei enää saanut asevelihintaan ja BUK:stakin jouduttiin osa maksamaan kylmällä käteisellä. Sitä paitsi CEP jotain 150 metrin luokkaa ja kantamaa vain 70 km.

Ennemmin olisi kannattanut ostaa jenkkiä. ATACMS olisi ensimmäisessäkin versiossaan tarjonnut tuplakantaman ja tuskin se olisi ollut ainakaan epätarkempi. Ysärin lopullahan tuli sitten GPS-paikannus mukaan ja tarkkuus sitä myöten arvatenkin erinomaiseksi.

Vaihtoehtoisesti Horneteihin olisi voinut kysellä SLAM-risteilyohjuksia. Ysärin lopulla olisi ollut valikoimassa jo JSOW-liitopommeja ja vuosituhannen alussa SLAM-ER -risteilyohjuksia. Näillä olisi osunut jo helposti siltoihinkin ym. pistemaaleihin (äh, JSOW:ssa oli alkuun tytärammukset ja kuvantava hakupää puuttui... no, kuitenkin).
 
Totskaa? Kuten juuri mainitsit, materiaalia ei enää saanut asevelihintaan ja BUK:stakin jouduttiin osa maksamaan kylmällä käteisellä. Sitä paitsi CEP jotain 150 metrin luokkaa ja kantamaa vain 70 km.
Ei sen suorituskyky sentään noin huono ollut, ainakaan Totška-U:n, kts. tuolta 😁

Tuo nyt oli tuollainen heitto, mutta jos itävelkaa olisi ollut käytettävissä enemmän 90-luvulla niin olisihan sitä maavoimien standoff-kykyä voinut kohentaa jo tuolloin. Kyllä venäläiset olisi varmaan myyneet. Mutta ehkä firma olisi ostanut jotain muuta ensiksi, jos valtiovalta olisi postittanut pääesikuntaan toisenkin ruplasekin että katelkaa jotain kivaa. Pitäisikö melkein pähkäillä asiaa "Vaihtoehtoiset puolustusvälinehankinnat" -ketjussa. Arvelisin että lisärahalla olisi ensiksi ostettu Bukeja isompi satsi?

Jotkut lähteet (mm. en.wikipedia) väittää muuten että Itä-Saksallakin olisi ollut Totškia. Näin ei ymmärtääkseni ollut, vaan ne oli NL:n komennossa. Kansanarmeijalla oli Scudeja, Lunaa ja Okaa.
 
Back
Top