Ilmatorjunta

Raveni kirjoitti:
Deeiii kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Mutta jos mennään itse asiaan eli hornettien korvaamiseen ja oletetaan että rahat ei nyt riitä kuin 20 koneeseen niin tulisiko sitten mielummin jättää kauppa tekemättä ja panostaa pitkän ja keskimatkan ilmatorjunta ohjuksiin?

Mitenkähän pelkkään ilmatorjuntaan perustuva systeemi vastaisi matalalla lentävien koneiden uhkaan? Kai noillakin järjestelmillä jonkinlaiset alakatveet on, ja varmaan käytännön torjuntaetäisyys matalalla tulevaa konetta vastaan olisi pakosti jo tutkahorisontin vuoksi pienempi? Eikä sitä matalalla lentelijöitä korkeammalle häätävää ammus-IT:täkään varmaan ihan joka notkoon riitä.

Eli sitä vaan ihmettelen, että miten paljon pelkällä IT:llä kyetään vihollisen lentelyä rajoittamaan.

Kuten sanottu riippuu sijoittelusta. Matalalla lentelyyn en näe oikein mitään syytä? Miksi vihollinen tekisi niin? Suihkuhävittäjän lentely puun latvojen tasalla on aika itsemurha peliä. Korkeudesta ei pysty kunnolla tiedustelemaan, peitteisessä maastossa ei pysty käyttämään kunnolla aseistusta. Yleisesti ottaen siihen ei oikein ole syytä muuta kuin tutkan välttäminen siirtymien aikana mikä sekään ei 100% onnistu.

Miksi ihmeessä vihollinen ottaisi riskin lentää alhaalla? jugoslaviassa juuri ilmatorjunta pakotti hävittäjät lentämään korkealla.

Matalalla lentelyä hillitsee varmaankin myös jo pelkästään se että silloin ollaan ammusilmatorjunnan vaikutuspiirissä samoin kuin keveiden ja halpojen ilmatorjunta ohjusten vaikutus piirissä.

Totta että it:tä ei voi olla joka paikassa mutta juju onkin siinä että vihollinen ei voi tai ainakaan ei pitäisi voida tietää missä sitä ei ole. Sama ongelma koskisi myös hävittäjiä eli silloin voisi olettaa että myös hävittäjien sijainnit pystyttäisiin tiedustelemaan ja näin ne tuhottaisiin kentille.
Jom kippurin sodassa israel kuvitteli että matalalla lentely auttaa välttämään it:n. Väärässä olivat. Samoin Britit luulivat Persianlahden sodassa. Korkeammalla on myös se etu että vanhempia ohjuksia ehtii väistää. Uudempia ohjuksia kuten BUK:n ohjus tai AMRAAM ei enään pysty väistämään. SA-6 ohjuksissa havaittiin heikkous Jom Kippurin sodassa johtuen yläkatveesta. Tutka ei näyttänyt ylöspäin. Jolloin Israelilaiset pystyivät syöksykommittamaan patteria ylhäältä käsin. Venäläiset olivat korjanneet kyseisen heikkouden käyttämällä SA-6 patterissa SA-4:n tutkaa.
Myös NASAMS II:n tutka ei näytä ylöspäin.
 
Peiper kirjoitti:
Rajajoukkojahan koulutetaan nykyään aika paljon tiedusteluun. Eiköhän ainakin kotimaan kamaralla saada ihan hyvää tiedustelutietoa, heidänkin toimestaan.

Painopistealueella häslää paljon muutakin kuin ruosteisia telaketjuja ja kaalitonkkia. Hyökkääjä pyrkii taatusti ottamaan spektrit haltuunsa ja lähetäppä siinä sitten purskeita tai muita vaahtoja eetteriin. Tieto ei siunaa mitään, sen on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja sen on jalostuttava päätöksiksi ja sitten on oltava vielä rautaa puntissa, että tulee jälkeä. Painopistealue on eri juttu kuin Rajakahakka Kuusinkijoella.
 
kunnas kirjoitti:
Myös NASAMS II:n tutka ei näytä ylöspäin.

Mitä sillä on väliä, kun kyseessä on verkostoitunut systeemi ja jos maali on yhden tutkan katveessa, niin toinen sen voi sitten nähdä. Itse väittäisin, että yläkatve on se pienin ongelma, koska silloin maali vain tekee itsestään helpommin havaittavan kaikkien muiden tutkien kannalta. Isompi ongelma on noiden ohjusten yläkantama, jos pitemmän matkan keppiä ei hankita.
 
Raveni kirjoitti:
Mutta jos mennään itse asiaan eli hornettien korvaamiseen ja oletetaan että rahat ei nyt riitä kuin 20 koneeseen niin tulisiko sitten mielummin jättää kauppa tekemättä ja panostaa pitkän ja keskimatkan ilmatorjunta ohjuksiin? Tuolla 20 koneen hinnalla saisi aika mukavan määrän it ohjuksia ja lähi ilmatorjuntaa (esim skyshield). Elinkaari kustannus pienempi kuin ilmavoimilla ja taistelukestävyys parempi? Liikkuvuus on iso miinus mutta vastaavasti pattereiden määrää kasvattamalla ja sijoittelua miettimällä ehkä kestettävissä oleva asia. Kaukovaikuttamis kyky hankittaisiin liikkuvilla panssari haupitseillä, mrls:llä (tykistöohjukset), sekä ballistisella ohjusjärjestelmällä. Tunnistus lentoihin käytettäisiin huomattavasti pienempää määrää nykyistä kalustua tai hankittaisiin uusi halvempi järjestelmä ylä pitää ja operoida joka sijoitettaisiin nykyisten liikenne kenttien yhteyteen. Maantiekenttä järjestelmästä luovuttaisiin ja ilmavoimien massiivinen tuki organisaatio ajettaisiin pääosin alas.

Tiedustelua siirrettäisiin enenevissä määrin maavoimien lennokeille sekä muille järjestelmille.

Miltä kuulostaa?

Arveluttavalta. Pelkkään ilmatorjuntaa perustavia maita ei ole ainakaan kehittyneissä maissa. Keskimatkan it-ohjuksiin perustuva ilmapuolustus voi toimia heikkoa vastustajaa vastaan jolla ei ole itänaapurin kaltaista monipuolista kalustoa käytössään. Ilmatorjunta jää nopeasti jalkoihin kun naapuri lisää tempoa siihen 350+ lentosuoritteeseen per päivä. Mikä olisi torjuntajärjestelmä? Buk? SAMP/T? Itäkalusto ei tule kysymykseen ja SAMP/T:n tutka on paikannettavissa ja tuhottavissa Iskander-patterilla tai AWACSin avulla tehdyssä massiivisessa risteilyohjus hyökkäyksessä tai tutkaan hakeutuvien ohjusten toimesta. Vaikka ARM-iskut eivät onnistuisikaan, it joutuu sammuttelemaan tutkiaan jatkuvasti tai tutkavuorottelemaan joten ohjustorjuntakaan ei toimi SAMP/T järjestelmissä optimaalisesti. Tutka vuorottelu toimii tiettyyn rajaan saakka mutta sillä on vääjämättömät seuraukset. Vihollinen voi keskittyä täysin SAM-uhan torjumiseen sensijaan että se edes haastettaisiin ilmassa tietyillä alueilla.
Vaikka SAMP/T voi ohjuksia torjua, sen ohjusvarastot on nopeasti käytetty loppuun eikä torjunta ole koskaan nykyohjuksillakaan 100%.

Jenkit pystyivät hyökkäämään 1972 Linebacker II -operaatiossa Hanoin alueelle yli 10 päivänä peräkkäin huolimatta siitä että Hanoi oli tuohon aikaan maailman parhaiten puolustettu kaupunki ilmapuolustuksen osalta. Jenkit kärsivät kyllä tappioita (15 B-52 pommittajaa yi 200 koneesta) + joitakin tukikoneita (F-111, F-4, A-6) mutta lähes koko Hanoin ja Haiphongin alueen strategiset kohteet tuhottiin 18.-27.12.1972 välisenä aikana. Hanoin sähköntuotannosta oli poissa 80% ja tavaroiden tuonti romahti, ratapihat ja teollisuus olivat kärsineet rankasti.

Vaikka MIGit ampuivat alas vain kourallisen koneita ja SA-2 patterit vastasivat pää-osista tappioita, täytyy muistaa että mikä oli MIG-21 kyky torjua pommikoneita pimeässä senajan ohjuksilla. Pää-osin it-pattereihin nojannut torjuntakykykään ei estänyt tuhoja senpuoleen aiheuttanut kestämättömiä tappioita.
http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Linebacker_II

Israel oppi karvaasti 1973 läksynsä SAM-uhkaa vastaan menettäessään yli 50 konetta ilmatorjunnalle 1200 lentosuoritteessaan. IT oli paljon kovempi kuin USA:lla oli vastassaan Vietnamissa. Vuonna 1982 Bekaassa kaikki oli toisin. Israel keräsi tietoa huomattavan määrän SAM-asemista ennen ilmasotaa. Kun Israel aloitti iskun Syyria veti itsevarmana kaikki hävittäjäpartionsa kentille "häiritsemästä" jotta ilmatorjunnalla oli vapaa tuli-alue kaikkeen lentävään. Miten kävikään? Israel tuhosi 2 tunnissa Golanin kaikki 19 SAM-asemaa ARM-ohjuksilla menettämättä konettakaan. Tässä vaiheessa Syyria reagoi myöhässä ja lähetti koneensa ilmaan. Israel oli odottamassa tätä AWACS-tutkakoneen johtamina ja tunnetuin seurauksin: Israel 87 pudotusta, Syyria 0. Israelin taktiikkana oli torjua yhdellä 4 koneen parvella kerrallaan ilman riskiä massiivisesta koiratappelusta ja itse-aiheutetuista tappioista. Syyrialaiset ajoivat kuuroina ja sokeina Israelilaisten ansaan uudelleen ja uudelleen. Israel häiritsi Syyrian viestintää joten hävittäjät ja taistelunjohtajat maassa eivät kuulleet toisiaan.
http://www.airforce-magazine.com/MagazineArchive/Pages/2002/June%202002/0602bekaa.aspx

Pelkkään ilmatorjuntaan santsaaminen meidän ympäristössämme olisi virhe jota on yritetty aikaisemminkin maailmalla. Haavekuva kaikentorjuvasta ilmatorjunnasta on illuusio joka on todistettu vääräksi menneissä konflikteissa aivan samoin kuin se että ilmasodalla voidaan valloittaa maa. Perustelijat ilmatorjunnan ylivoimasta ovat lähinnä it-miehiä ja perusteet pohjautuvat pieniin kahinoihin ja sotiin jossa toinen osapuoli on sotinut lähinnä sissisotaa.
Jos pahin uhkaajamme olisi ruotsin kaltainen valtio, voisi mallin heikosta ilmavoimasta ja vankemmasta ilmatorjunnasta hyväksyä mutta ei meidän itänaapurimme kanssa.

Paras ilmapuolustus on sekoitus montaa keinoa ja tasapainoisessa suhteessa. Tutkavalvonta, signaalitiedustelu, aistitiedustelu, UAV:t sekä torjunnassa keskitetysti johdettu kokonaisuus ilmatorjuntaa, suojelua ja hävittäjätorjuntaa.

Hävittäjien suorituskyvystä ja tukeutumismahdollisuuksista on pidettävä huolta. Samoin ilmatorjunnan tasosta ja nämä on yhteensovitettava niin että koko orkesteri soittaa samaa musiikkia johdetusti ja suunnitellusti. Se on pää-asia eikä jankkaaminen joidenkin it-järjestelmien hinta-laatu suhteesta verrattuna ilmavoimiin. Ilmavoimat maksavat paljon, samoin tutka-valvonta ja ilmatorjunta. Mikään niistä yksin ei voi menestyä paremmin kuin yhdistetty kokonaisuus kaikkea tätä.
 
+1.


Hävittäjätorjunta on omasta mielestäni melko hyvä ratkaisu Suomen olosuhteisiin. Maa on iso, ja ohjusjärjestelmiä tarvittaisiin melkoinen määrä koko tontin kattamiseen. Mutta olisi asiallista, että edes pääkaupungilla ja ilmavoimien päätukikohdalle olisi kunnollinen oikea keskipitkän tai mieluummin pitkän matkan ohjusjärjestelmä, mieluiten 24/7 valmiudessa. Siihen päälle ilmavoimien tilapäistukikohtien suojaukseksi vähintään NASAMS tai Crotale. Ja samat luonnollisesti ilmavoimien päätukikohdalle ja pääkaupungille. Sitten vielä olkapääohjukset tai tykit lisäksi.
 
RPG83 kirjoitti:
+1.


Hävittäjätorjunta on omasta mielestäni melko hyvä ratkaisu Suomen olosuhteisiin. Maa on iso, ja ohjusjärjestelmiä tarvittaisiin melkoinen määrä koko tontin kattamiseen. Mutta olisi asiallista, että edes pääkaupungilla ja ilmavoimien päätukikohdalle olisi kunnollinen oikea keskipitkän tai mieluummin pitkän matkan ohjusjärjestelmä, mieluiten 24/7 valmiudessa. Siihen päälle ilmavoimien tilapäistukikohtien suojaukseksi vähintään NASAMS tai Crotale. Ja samat luonnollisesti ilmavoimien päätukikohdalle ja pääkaupungille. Sitten vielä olkapääohjukset tai tykit lisäksi.

Yhdesällä SAMP/T patterilla kattaisi laskennallisesti koko Suomen pinta-alan ja hinta sama kuin yhtämonella F-35 hävittäjällä.

Muutama syy miksi IT on kannattavampaa kuin hävittäjätorjunta.

1. 24/7 päivystysvalmius.
2. Ei tukeutumista lentokenttiin.
3. Ei tarvitse massiivista tukiorganisaatiota. (lentokenttiä, ilmavalvonta tutkakalustoa, varakiitoteitä, lentokenttävartiointia, kenttien ilmasuojausta.
3. Suomelle ei myydä parhaimpia hävittäjiä kuten F-15C ja F-22
4. Hävittäjämäärät jäävät pieniksi (jyrätään ylivoimalla)
5. Hävittäjät ja tukiorganisaatiot maksavat hurjia summia (on poissa muulta puolustukselta.)
 
3. Ei tarvitse massiivista tukiorganisaatiota. (lentokenttiä, ilmavalvonta tutkakalustoa, varakiitoteitä, lentokenttävartiointia, kenttien ilmasuojausta.

Ohjustorjunta tarvitsee myös tukea, vartioinnin muodossa. Koska homma on melko kiinteää, niin paikallaan olevien kalliiden vehkeiden suojaksi mielellään pari komppaniaa SPOLLEJA, ja Nasamsinkin alustojen perään ja eteen laittaisin mielelläni ryhmän verran SPOLLEJA.

3. Suomelle ei myydä parhaimpia hävittäjiä kuten F-15C ja F-22

Onko jotain konkreettista tuosta F-15:sta? F-22 ei myydä edes iipoille, ja ne nyt on jenkkien lellikkejä.
 
Lisäksi, en usko että SAMP/T-patteri ja F-35 ovat hinnaltaan verrattavissa. Googlen mukaan samp/t noin 400-450 miljoonaa taalaa patteri. Sillä saisi useamman F-35:n.
 
kunnas kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
+1.


Hävittäjätorjunta on omasta mielestäni melko hyvä ratkaisu Suomen olosuhteisiin. Maa on iso, ja ohjusjärjestelmiä tarvittaisiin melkoinen määrä koko tontin kattamiseen. Mutta olisi asiallista, että edes pääkaupungilla ja ilmavoimien päätukikohdalle olisi kunnollinen oikea keskipitkän tai mieluummin pitkän matkan ohjusjärjestelmä, mieluiten 24/7 valmiudessa. Siihen päälle ilmavoimien tilapäistukikohtien suojaukseksi vähintään NASAMS tai Crotale. Ja samat luonnollisesti ilmavoimien päätukikohdalle ja pääkaupungille. Sitten vielä olkapääohjukset tai tykit lisäksi.

Yhdesällä SAMP/T patterilla kattaisi laskennallisesti koko Suomen pinta-alan ja hinta sama kuin yhtämonella F-35 hävittäjällä.

Muutama syy miksi IT on kannattavampaa kuin hävittäjätorjunta.

1. 24/7 päivystysvalmius. MITEN EROAA LENTOTUKIKOHDASTA? ILMAVOIMAT PÄIVYSTÄÄ MYÖS 24/7.
2. Ei tukeutumista lentokenttiin. IT PÄIVYSTÄÄ MYÖS PAIKALLAAN JA MIKÄLI HALUTAAN TASAISESTI PEITTÄVÄ VERKKO, EI LIIKKUMAVARAA OLE TYYLIIN KOKO ETELÄ-SUOMEN ALUE.
3. Ei tarvitse massiivista tukiorganisaatiota. (lentokenttiä, ilmavalvonta tutkakalustoa, varakiitoteitä, lentokenttävartiointia, kenttien ilmasuojausta. HÄH!? PÄRJÄÄKÖ MUKA IT ILMAN VALVONTATUTKIA? VAI OVATKO KAVA JA KEVA-TUTKAT VAIN ILMAVOIMIA VARTEN? IT PATTERIT TARVITSEVAT VARTIOINTIA KAIKKIEN ELEMENTTIENSÄ OSALTA, VAIN HÖLMÖ JÄTTÄISI NOIN TÄRKEÄT JÄRJESTELMÄT SUOJAAMATTA. NYKYAIKANA MYÖS ALUETORJUNTAOHJUKSET TARVITSEVAT OMAN LÄHISUOJAN KEHITTYNEIDEN VASTA-ASEIDEN VARALTA. NÄIN NAAPURINKIN S-400 ON YMMÄRTÄÄKSENI SUOJATTU LÄHI-IT:LLÄ.
3. Suomelle ei myydä parhaimpia hävittäjiä kuten F-15C ja F-22 ; RAPTOREITA EI MUTTA F-15 SE KONEITA VARMASTI JA NE RIITTÄISIVÄT TAI F-18 E-PÄIVITYSVERSIO.
4. Hävittäjämäärät jäävät pieniksi (jyrätään ylivoimalla) JYRÄTÄÄN LOPULTA KYLLÄ MUTTA NIIN JYRÄTÄÄN ILMATORJUNTAKIN. KYSYMYS TÄSSÄKIN ON SE ETTÄ MILLÄ JÄRJESTELYLLÄ PYSTYTÄÄN PARHAITEN JA PISIMPÄÄN TAKAAMAAN VIHOLLISELLE NE 4% KESTÄMÄTTÖMÄT TAPPIOT.
5. Hävittäjät ja tukiorganisaatiot maksavat hurjia summia (on poissa muulta puolustukselta.) SAMAA JANKUTUSTA. KAIKKI MAKSAA. ON SELVÄÄ ETTÄ MASIINA JOKA KULKEE 750-1000 KM JA YLI 1000 KM/H, KULJETTAEN 6 TONNIA HYÖTYKUORMAA MAKSAA ENEMMÄN KUIN TYKKIRYHMÄ TAI PSV-KOMPPANIA MUTTA NÄITÄ ASIOITA ON MAHDOTON VERTAILLA KESKENÄÄN. PSV-KOMPPANIA TAI TYKISTÖ EI MAHDA MITÄÄN NAAPURIN LENTOKONEILLE (huoh! jouduinko tosiaan selittämään tätä foorumilla...?:a-rolleyes:).
MOLEMMAT KUULUVAT SIIS NYKYAIKAISEEN SODANKÄYNTIIN EIVÄTKÄ NE SULJE TOISIAAN POIS.
 
RPG83 kirjoitti:
Lisäksi, en usko että SAMP/T-patteri ja F-35 ovat hinnaltaan verrattavissa. Googlen mukaan samp/t noin 400-450 miljoonaa taalaa patteri. Sillä saisi useamman F-35:n.

Norja on varautunut maksamaan F-35:sta 200 miljoonaa/kpl.
 
Einomies1 kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
+1.


Hävittäjätorjunta on omasta mielestäni melko hyvä ratkaisu Suomen olosuhteisiin. Maa on iso, ja ohjusjärjestelmiä tarvittaisiin melkoinen määrä koko tontin kattamiseen. Mutta olisi asiallista, että edes pääkaupungilla ja ilmavoimien päätukikohdalle olisi kunnollinen oikea keskipitkän tai mieluummin pitkän matkan ohjusjärjestelmä, mieluiten 24/7 valmiudessa. Siihen päälle ilmavoimien tilapäistukikohtien suojaukseksi vähintään NASAMS tai Crotale. Ja samat luonnollisesti ilmavoimien päätukikohdalle ja pääkaupungille. Sitten vielä olkapääohjukset tai tykit lisäksi.

Yhdesällä SAMP/T patterilla kattaisi laskennallisesti koko Suomen pinta-alan ja hinta sama kuin yhtämonella F-35 hävittäjällä.

Muutama syy miksi IT on kannattavampaa kuin hävittäjätorjunta.

1. 24/7 päivystysvalmius. MITEN EROAA LENTOTUKIKOHDASTA? ILMAVOIMAT PÄIVYSTÄÄ MYÖS 24/7.
IT-patterit tekevät sen halvemmalla ja siinä voidaan käyttää varusmiehiä. Lisäksi reagointinopeus on aivan toistaluokkaa.

2. Ei tukeutumista lentokenttiin. IT PÄIVYSTÄÄ MYÖS PAIKALLAAN JA MIKÄLI HALUTAAN TASAISESTI PEITTÄVÄ VERKKO, EI LIIKKUMAVARAA OLE TYYLIIN KOKO ETELÄ-SUOMEN ALUE.
muutama kymmenen kilometria kuitenkin
3. Ei tarvitse massiivista tukiorganisaatiota. (lentokenttiä, ilmavalvonta tutkakalustoa, varakiitoteitä, lentokenttävartiointia, kenttien ilmasuojausta. HÄH!? PÄRJÄÄKÖ MUKA IT ILMAN VALVONTATUTKIA? VAI OVATKO KAVA JA KEVA-TUTKAT VAIN ILMAVOIMIA VARTEN? IT PATTERIT TARVITSEVAT VARTIOINTIA KAIKKIEN ELEMENTTIENSÄ OSALTA, VAIN HÖLMÖ JÄTTÄISI NOIN TÄRKEÄT JÄRJESTELMÄT SUOJAAMATTA. NYKYAIKANA MYÖS ALUETORJUNTAOHJUKSET TARVITSEVAT OMAN LÄHISUOJAN KEHITTYNEIDEN VASTA-ASEIDEN VARALTA. NÄIN NAAPURINKIN S-400 ON YMMÄRTÄÄKSENI SUOJATTU LÄHI-IT:LLÄ.
Valvontatutkat ovat pääasiassa ilmavoimia varten IT ohjuksissa on yleensä oma tutka. Lähisuojaukseen tarkoitetut ohjukset maksavat vain murto-osan (pantsir-s1 14 milj.), lisäksi S-400 ohjuksissa on 40 km:n kantaman malli lähisuojaukseen.
3. Suomelle ei myydä parhaimpia hävittäjiä kuten F-15C ja F-22 ; RAPTOREITA EI MUTTA F-15 SE KONEITA VARMASTI JA NE RIITTÄISIVÄT TAI F-18 E-PÄIVITYSVERSIO.
Tarkoitin F-15C hävittäjän tarjoamista hornettien tarjous kilpailussa. F-15C hävittäjää ei ole vieläkään suostuttu myymään esim. Egyptiin.
4. Hävittäjämäärät jäävät pieniksi (jyrätään ylivoimalla) JYRÄTÄÄN LOPULTA KYLLÄ MUTTA NIIN JYRÄTÄÄN ILMATORJUNTAKIN. KYSYMYS TÄSSÄKIN ON SE ETTÄ MILLÄ JÄRJESTELYLLÄ PYSTYTÄÄN PARHAITEN JA PISIMPÄÄN TAKAAMAAN VIHOLLISELLE NE 4% KESTÄMÄTTÖMÄT TAPPIOT.
Persianlahden sodassa Irakin it aiheutti tappioita ihan sodan loppuun saakka mutta hävittäjä lentely loppui jo muutaman päivän jälkeen.
 
Einomies1 kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
RPG83 kirjoitti:
+1.


Hävittäjätorjunta on omasta mielestäni melko hyvä ratkaisu Suomen olosuhteisiin. Maa on iso, ja ohjusjärjestelmiä tarvittaisiin melkoinen määrä koko tontin kattamiseen. Mutta olisi asiallista, että edes pääkaupungilla ja ilmavoimien päätukikohdalle olisi kunnollinen oikea keskipitkän tai mieluummin pitkän matkan ohjusjärjestelmä, mieluiten 24/7 valmiudessa. Siihen päälle ilmavoimien tilapäistukikohtien suojaukseksi vähintään NASAMS tai Crotale. Ja samat luonnollisesti ilmavoimien päätukikohdalle ja pääkaupungille. Sitten vielä olkapääohjukset tai tykit lisäksi.

Yhdesällä SAMP/T patterilla kattaisi laskennallisesti koko Suomen pinta-alan ja hinta sama kuin yhtämonella F-35 hävittäjällä.

Muutama syy miksi IT on kannattavampaa kuin hävittäjätorjunta.

1. 24/7 päivystysvalmius. MITEN EROAA LENTOTUKIKOHDASTA? ILMAVOIMAT PÄIVYSTÄÄ MYÖS 24/7.
2. Ei tukeutumista lentokenttiin. IT PÄIVYSTÄÄ MYÖS PAIKALLAAN JA MIKÄLI HALUTAAN TASAISESTI PEITTÄVÄ VERKKO, EI LIIKKUMAVARAA OLE TYYLIIN KOKO ETELÄ-SUOMEN ALUE.
3. Ei tarvitse massiivista tukiorganisaatiota. (lentokenttiä, ilmavalvonta tutkakalustoa, varakiitoteitä, lentokenttävartiointia, kenttien ilmasuojausta. HÄH!? PÄRJÄÄKÖ MUKA IT ILMAN VALVONTATUTKIA? VAI OVATKO KAVA JA KEVA-TUTKAT VAIN ILMAVOIMIA VARTEN? IT PATTERIT TARVITSEVAT VARTIOINTIA KAIKKIEN ELEMENTTIENSÄ OSALTA, VAIN HÖLMÖ JÄTTÄISI NOIN TÄRKEÄT JÄRJESTELMÄT SUOJAAMATTA. NYKYAIKANA MYÖS ALUETORJUNTAOHJUKSET TARVITSEVAT OMAN LÄHISUOJAN KEHITTYNEIDEN VASTA-ASEIDEN VARALTA. NÄIN NAAPURINKIN S-400 ON YMMÄRTÄÄKSENI SUOJATTU LÄHI-IT:LLÄ.
3. Suomelle ei myydä parhaimpia hävittäjiä kuten F-15C ja F-22 ; RAPTOREITA EI MUTTA F-15 SE KONEITA VARMASTI JA NE RIITTÄISIVÄT TAI F-18 E-PÄIVITYSVERSIO.
4. Hävittäjämäärät jäävät pieniksi (jyrätään ylivoimalla) JYRÄTÄÄN LOPULTA KYLLÄ MUTTA NIIN JYRÄTÄÄN ILMATORJUNTAKIN. KYSYMYS TÄSSÄKIN ON SE ETTÄ MILLÄ JÄRJESTELYLLÄ PYSTYTÄÄN PARHAITEN JA PISIMPÄÄN TAKAAMAAN VIHOLLISELLE NE 4% KESTÄMÄTTÖMÄT TAPPIOT.
5. Hävittäjät ja tukiorganisaatiot maksavat hurjia summia (on poissa muulta puolustukselta.) SAMAA JANKUTUSTA. KAIKKI MAKSAA. ON SELVÄÄ ETTÄ MASIINA JOKA KULKEE 750-1000 KM JA YLI 1000 KM/H, KULJETTAEN 6 TONNIA HYÖTYKUORMAA MAKSAA ENEMMÄN KUIN TYKKIRYHMÄ TAI PSV-KOMPPANIA MUTTA NÄITÄ ASIOITA ON MAHDOTON VERTAILLA KESKENÄÄN. PSV-KOMPPANIA TAI TYKISTÖ EI MAHDA MITÄÄN NAAPURIN LENTOKONEILLE (huoh! jouduinko tosiaan selittämään tätä foorumilla...?:a-rolleyes:).
MOLEMMAT KUULUVAT SIIS NYKYAIKAISEEN SODANKÄYNTIIN EIVÄTKÄ NE SULJE TOISIAAN POIS.

Nykyisessä kokoonpanossa ei sulje toisiaan pois mutta entä tulevaisuudessa? Lakeppa huviksesi että jos nykyaikainen viidennen sukupolven hävittäjä maksaa noin 200milj/kpl moneenko rahat riittävät? Siis ihan realistisesti. Sitten yritäpä laskea mitä noiden vehkeiden ilmassa pitäminen maksaa! Samalla voi laskea että hornetit ostetiin -95 x määrällä euroja ja hinta pikkaisen pompsahti ja siihen on nyt tehty kaksi mlu päivitystä (maksaa lisää) ja sitä yritetään tekohengittää että sillä voisi lentää vielä 2020 luvullakin niin että voitaisiin sanoa että "hei, tällä oikeasti tekee jotain"

On totta että hävittäjä on PARAS ilmatorjunta ase mutta vain jos niitä on sellainen määrä että sillä pystytään riittävään lentosuoritus määrään, vihollinen kokee sen uhaksi ja se pystyy suorittamaan sille annetut tehtävä.

Joku täällä kirjoitti että länsi kaluston käyttö prosentti on 90-95% Kriisi tilanteessa. Tässä kohtaa kehottaisin taas miettimään mitä eroja kyseisillä kriiseillä olisi suomen uhka kuvien kanssa. Meillä ei ole lentokenttiä vihollisisen ulottumattomissa, meillä ei vihollinen ole sotilaallinen kehitysmaa, meillä vihollisella on heittää tuleen sen verran koneita että ne 60 konetta tuhotaan joko kentällä tai ilmaan. Niitä koneita kun tulisi olla vähintäänkin tuplasti nykyiseen nähden jos sitä edes yritettäisiin suhteuttaa viholliseen. Toki tällöinkin vihollisella on massiivinen ylivoima mutta omia lentosuorituksia saataisiin nostettua ja kymmen koneen menetys ei olisi vielä katastrofaalista.

Jos taas ajatellaan tulevaisuutta niin uudet koneet tulevat maksamaan 2-3 kertaa enemmän mitä hornetit ja tämä siis hyvässä tapauksessa. Toki voidaan hankkia joku 4, 4,5 sukupolven hävittäjä mutta mitä järkeä olisi päivittää vastaavaan kalustoon kun vihollinen kehittää hitekkia?

Tämä tarkoittaa että hävittäjä määrä tippuu takuu varmasti. Kuinka moneen on rahaa? Sen päättää eduskunta. Itse sanoisin että rahoitus saattaisi järjestyä noin 30 koneeseen ja sekin hammasta purren kun shekkiä allekirjoitetaan.

Onko tuo sitten enään sellainen määrä jolla voidaan suorittaa samat tehtävät kuin 60 koneella? Vaikka koneet olisivat näkymättömiä niin jossain vaiheessa tulee vastaan se tosiseikka että pelkkä laatu ei riitä. Suomen tapauksessa ei päästä yli 90% käyttöasteeseen sotatilanteessa siitä pitää huolen pieni kone määrä, pieni lentäjä määrä, jatkuvat kenttä siirrot. Lentosuoritusten aiheuttamat huollot sekä omat tappiot ja se tosi seikka että lentokentille jotka ovat liikkeessä täytyy aina siirtää myös koko tukiorganisaatio. Se on aikamoinen pumppu se.

En kiistä hävittäjä torjunnan tehokkuutta mutta jossain kohtaa tulee vastaan se kulminaatio piste jossa konemäärän pienuudesta ja sen aiheuttamista kustannuksista tulee maanpuolustukselle riippakivi eikä suinkaan taistelutehoa kasvattava, kaiken ratkaiseva järjestelmä joka saa vihollisen kääntämään katseensa muualle.

Ilmatorjunnalla on omat heikkoutensa mutta sillä on myös omat vahvuutensa. Me emme ole näheet sota toimia jossa länsikalustolla olisi rynnököity nykyaikaisella ilmatorjunnalla varustettua vihollista vastaan, samoin kun emme ole vastaavaa nähneet hävittäjiä vastaan suoritettuna.

En ota kantaa mikä olisi Suomelle kattava ilmatorjunta ohjus järjestelmä mutta uskoisin että se rakentuisi monesta järjestelmästä ja olen aivan varma että se rakentuisi halvemmalla jolla kuitenkin saavutettaisiin taisteluteho joka olisi enemmän kuin mitä 30 hävittäjällä saavutettaisiin.

On totta että ilmatorjunta on raskasliikkeistä mutta tse tuleekin sijoittaa niin että siitä on hyötyä. Ei ole esimerkiksi mitään järkeä sijoittaa patteria käsivarteen ja alueille jotka eivät tarjoa maanpuolustuksellista etua. 250000 ukkoa joka on armeijan vahvuus uudistusten jälkeen (josta ilmavoimat muuten nielee 15000 joidenkin lähteiden mukaan) ei puolusteta enään mitään korpea vaan kyllä sillä on tarkoitus iskeä vihollista vastaan eikä istuttaa puskissa.
 
RPG83 kirjoitti:
Lisäksi, en usko että SAMP/T-patteri ja F-35 ovat hinnaltaan verrattavissa. Googlen mukaan samp/t noin 400-450 miljoonaa taalaa patteri. Sillä saisi useamman F-35:n.

Montakos ohjusta tuossa hinnassa on? Ne pitemmän kantaman ohjukset maksoi muistaakseni 3 miljoonaa kappaleelta.
 
baikal kirjoitti:
Peiper kirjoitti:
Rajajoukkojahan koulutetaan nykyään aika paljon tiedusteluun. Eiköhän ainakin kotimaan kamaralla saada ihan hyvää tiedustelutietoa, heidänkin toimestaan.

Painopistealueella häslää paljon muutakin kuin ruosteisia telaketjuja ja kaalitonkkia. Hyökkääjä pyrkii taatusti ottamaan spektrit haltuunsa ja lähetäppä siinä sitten purskeita tai muita vaahtoja eetteriin. Tieto ei siunaa mitään, sen on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja sen on jalostuttava päätöksiksi ja sitten on oltava vielä rautaa puntissa, että tulee jälkeä. Painopistealue on eri juttu kuin Rajakahakka Kuusinkijoella.

Niinhän sen pitää, mutta vaikka en asiasta varsinaisesti mitään tiedä, luulen silti että joku "tyhmä kapiainen" on viestiyhteyksiä saattanut joskus miettiä häirinnän kannaltakin, kunhan on vain ruokalan kattoon ampumisiltaan ehtinyt. Tai enhän minä tiedä...
 
Peiper kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Peiper kirjoitti:
Rajajoukkojahan koulutetaan nykyään aika paljon tiedusteluun. Eiköhän ainakin kotimaan kamaralla saada ihan hyvää tiedustelutietoa, heidänkin toimestaan.

Painopistealueella häslää paljon muutakin kuin ruosteisia telaketjuja ja kaalitonkkia. Hyökkääjä pyrkii taatusti ottamaan spektrit haltuunsa ja lähetäppä siinä sitten purskeita tai muita vaahtoja eetteriin. Tieto ei siunaa mitään, sen on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja sen on jalostuttava päätöksiksi ja sitten on oltava vielä rautaa puntissa, että tulee jälkeä. Painopistealue on eri juttu kuin Rajakahakka Kuusinkijoella.

Niinhän sen pitää, mutta vaikka en asiasta varsinaisesti mitään tiedä, luulen silti että joku "tyhmä kapiainen" on viestiyhteyksiä saattanut joskus miettiä häirinnän kannaltakin, kunhan on vain ruokalan kattoon ampumisiltaan ehtinyt. Tai enhän minä tiedä...

Joo, ja samat fysiikan lait pätevät hyökkääjällekin. Häirintä onnistuu juuri niin hyvin kuin se onnistuu, ei edes idässä ole 100 % häirintäpeittoa koko maa-alueelle.

ELSO-sodankäynti on alueita, missä suomalaisten oikeasti tulee olla jatkossakin vahvoja. Ei sanlojakaan ihan turhaan hankittu 80-luvun lopulla ja siitä lähtien on panostettu Suomen mittakaavassa varsin vahvasti siihen, että viestit saadaan turvatusti lähetettyä.

(ja realismina: hyökkääjällä ei kaikki toiminta mene 100% tuubiin, mutta ei mene tietysti suomalaisillakaan. Vahvoilla on se, joka kämmää vähemmän!)
 
SJ kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Myös NASAMS II:n tutka ei näytä ylöspäin.

Mitä sillä on väliä, kun kyseessä on verkostoitunut systeemi ja jos maali on yhden tutkan katveessa, niin toinen sen voi sitten nähdä. Itse väittäisin, että yläkatve on se pienin ongelma, koska silloin maali vain tekee itsestään helpommin havaittavan kaikkien muiden tutkien kannalta. Isompi ongelma on noiden ohjusten yläkantama, jos pitemmän matkan keppiä ei hankita.

Näinpä. Toisaalta myös NASAMS II:n AN/MPQ-64F1 tutka näyttää kyllä 55 astetta ylöspäin, mikä on enemmän kuin tarpeeksi. Vastapuolen olisi "hivenen" hankala yrittää tuollaista pop-up taktiikkaa sitä vastaan koska järjestelmän reagointikyky on erittäin nopea ja AMRAAM tai muutama olisi matkalla kauan ennenkuin kone pääsisi yläkatveen suojaan. Tietenkin ne muut järjestelmän tutkat olisivat myös käytössä, samoin kuin optinen sensori/maalinosoitin.
 
Palataanpa sitten aiheeseen eli ilmatorjuntaan.

Tulevaisuudessa ilmatorjunnan kannalta ongelmia ovat ainakin seuraavat:
1. Lentokoneet ja aseet ovat yhä enemmän häivetekniikkaa käyttäviä eli ovat hankalammin havaittavia ja niitä vastaan on hankalampi toimia.
2. Aseet ovat yhä enemmän kaukovaikutteisia ja tarkkoja. Niitä käyttävien ilma-alusten ei välttämättä tarvitse tulla ilmatorjunnan tulen piiriin. Hyvin monet ilmasta-maahan ohjukset voidaan helposti laukaista minkä tahansa ilmatorjunnan ulottumattomista. Osa pommeistakin on käytettävissä hyvinkin kaukaa (liitopommit).
3. Miehittämättömät ilma-alukset tulevat laajemmin käyttöön. Niitä on hyvin pienistä ja halvoista taktisista järjestelmistä aina hyvin kalliisiin ja suorituskykyisisiin (lentävät korkealla, tehokkaat sensorit, häivetekniikkaa) strategisiin järjestelmiin.
4. Tutkantuhoajaohjukset kehittyvät nekin kovaa vauhtia. Kantamat kasvavat ja hakupäät kehittyvät.

Venäjää ajatellen ensimmäinen kohta toteutuu lähitulevaisuudessa hyvin rajoitetusti. Rynnäkkökalustosta vain Su-34:llä on edes etäisesti häiveominaisuuksia. Hävittäjäkalustolla niitä ei ole ja pommikoneista tietysti Tu-160:llä on B-1A:n tavoin hyvin rajoitetusti. Lähitulevaisuudessa he panostavat (pakostakin) enemmän ELSO:n ja tulivoimaan kuin häivetekniikkaan. Tilanne saattaa alkaa muuttua 2020-luvulla kun PAK-FA mahdollisesti tulee palveluskäyttöön laajemmin.

2. kohta pitää osittain jo nyt paikkansa Venäjänkin osalta, koska pidemmän kantaman täsmäaseistusta alkaa sielläkin olla käytössä. Erilaisia ohjusmalleja on vaikka kuinka ja täsmäpommejakin on, tosin ei kovin pitkälle kantavia. Tulevaisuudessa tuo todennäköisesti kyllä muuttuu, koska teknologia ei ole mitään valtavan haastavaa. Ilmatorjunnan kannalta tämä on hankala, koska vihollisen ilma-aluksiin ei ylletä eli joudutaan torjumaan itse aseita. Ne ovat kuitenkin hankalia maaleja. Tässä kohtaa mielestäni tarvitaan nimenomaan omia ilmavoimia uhkaamaan kaukovaikutteisiakin aseita ampuvaa vihollista. Lisäksi lentokoneet pystyvät näkemään tutkahorisontin alla lentävät aseetkin, joten ne voivat ampua niitä alas kauan ennen ilmatorjuntaa.

3. kohta miehittämättömien ilma-alusten kohdalla toteutuu sekin hitaasti ja osittain lähitulevaisuudessa. Tosin tällä hetkellä on hankala nähdä minkälaisen uhan ne muodostavat tulevaisuudessa. Tällä hetkellä ne olisivat lähinnä harjoitusmaaleja, mutta tulevaisuudessa tilanne voi ola toinen.

Tutkantuhoajaohjukset ovat hankalia, vaikka ilmatorjunnalla olisi kykyä ampua niitä alaskin. Ohjukset ovat nopeita, pieniä ja lentävät vaikeammin ennakoitavaa lentorataa. Näitä vastaan on toki taktiikoita ja toimenpiteitä, mutta rajoittavat ne kuitenkin ilmatorjunnan kykyä toimia. NASAMS-järjestelmä on erityisen hyvä näitä vastaan verkottuneisuutensa ja suuren sensorimäärän ansiosta.
 
RistoJ kirjoitti:
Palataanpa sitten aiheeseen eli ilmatorjuntaan.

Tulevaisuudessa ilmatorjunnan kannalta ongelmia ovat ainakin seuraavat:
1. Lentokoneet ja aseet ovat yhä enemmän häivetekniikkaa käyttäviä eli ovat hankalammin havaittavia ja niitä vastaan on hankalampi toimia.
2. Aseet ovat yhä enemmän kaukovaikutteisia ja tarkkoja. Niitä käyttävien ilma-alusten ei välttämättä tarvitse tulla ilmatorjunnan tulen piiriin. Hyvin monet ilmasta-maahan ohjukset voidaan helposti laukaista minkä tahansa ilmatorjunnan ulottumattomista. Osa pommeistakin on käytettävissä hyvinkin kaukaa (liitopommit).
3. Miehittämättömät ilma-alukset tulevat laajemmin käyttöön. Niitä on hyvin pienistä ja halvoista taktisista järjestelmistä aina hyvin kalliisiin ja suorituskykyisisiin (lentävät korkealla, tehokkaat sensorit, häivetekniikkaa) strategisiin järjestelmiin.
4. Tutkantuhoajaohjukset kehittyvät nekin kovaa vauhtia. Kantamat kasvavat ja hakupäät kehittyvät.

Venäjää ajatellen ensimmäinen kohta toteutuu lähitulevaisuudessa hyvin rajoitetusti. Rynnäkkökalustosta vain Su-34:llä on edes etäisesti häiveominaisuuksia. Hävittäjäkalustolla niitä ei ole ja pommikoneista tietysti Tu-160:llä on B-1A:n tavoin hyvin rajoitetusti. Lähitulevaisuudessa he panostavat (pakostakin) enemmän ELSO:n ja tulivoimaan kuin häivetekniikkaan. Tilanne saattaa alkaa muuttua 2020-luvulla kun PAK-FA mahdollisesti tulee palveluskäyttöön laajemmin.

2. kohta pitää osittain jo nyt paikkansa Venäjänkin osalta, koska pidemmän kantaman täsmäaseistusta alkaa sielläkin olla käytössä. Erilaisia ohjusmalleja on vaikka kuinka ja täsmäpommejakin on, tosin ei kovin pitkälle kantavia. Tulevaisuudessa tuo todennäköisesti kyllä muuttuu, koska teknologia ei ole mitään valtavan haastavaa. Ilmatorjunnan kannalta tämä on hankala, koska vihollisen ilma-aluksiin ei ylletä eli joudutaan torjumaan itse aseita. Ne ovat kuitenkin hankalia maaleja. Tässä kohtaa mielestäni tarvitaan nimenomaan omia ilmavoimia uhkaamaan kaukovaikutteisiakin aseita ampuvaa vihollista. Lisäksi lentokoneet pystyvät näkemään tutkahorisontin alla lentävät aseetkin, joten ne voivat ampua niitä alas kauan ennen ilmatorjuntaa.

3. kohta miehittämättömien ilma-alusten kohdalla toteutuu sekin hitaasti ja osittain lähitulevaisuudessa. Tosin tällä hetkellä on hankala nähdä minkälaisen uhan ne muodostavat tulevaisuudessa. Tällä hetkellä ne olisivat lähinnä harjoitusmaaleja, mutta tulevaisuudessa tilanne voi ola toinen.

Tutkantuhoajaohjukset ovat hankalia, vaikka ilmatorjunnalla olisi kykyä ampua niitä alaskin. Ohjukset ovat nopeita, pieniä ja lentävät vaikeammin ennakoitavaa lentorataa. Näitä vastaan on toki taktiikoita ja toimenpiteitä, mutta rajoittavat ne kuitenkin ilmatorjunnan kykyä toimia. NASAMS-järjestelmä on erityisen hyvä näitä vastaan verkottuneisuutensa ja suuren sensorimäärän ansiosta.

Kohtaan 1 en ota kantaa...

Mutta tuo kohta 2: Ongelma koskee lähinnä "etulinjan" joukkoja koska näiden eteen ei saa työnnettyä ilmatorjuntaa koska syvyys puuttuu. Taaempana on taas mahdollista sijoittaa ilmatorjuntaa vihollisen ja kohteen väliin jolloin lentokoneista laukaistavat, kaukovaikutteiset aseet menettävät etuaan, riippuen tietenkin jälleen syvyydestä.

Edellämainitun ongelman oikeastaan aiheuttaa juuri tuo pitkän kantaman ilmatorjunnan puuttuminen.

Naapurilla sitä löytyy joka vastaavasti rajoittaa omien lentokoneiden toimintaa vihollisen joukkoja vastaan. Tässä toki auttaa pitkänkantaman stad-off aseet ja mitä ilmeisimmin tulevat atacms ohjukset. Silloinkin ongelmaksi voi muodostua sopivien kohteiden löytyminen hinta/teho suhde. Tosin ei minulla ole hajuakaan millä tasolla suomen tiedustelu tällä haavaa on ja se on muutoinkin hyshys juttuja.

Tutkaan hakeutuvia vastaan varmaankin skyshieldin tyyppinen järjestelmä olisi tehokas aktiivipuolustukseen ja vähemmän "loistavan" tutkakaluston/sensoreiden päivittäminen ja hankkiminen sekä käytön optimointi taas hyvä passiivi puolustukseen.
 
RistoJ kirjoitti:
Palataanpa sitten aiheeseen eli ilmatorjuntaan.

Tulevaisuudessa ilmatorjunnan kannalta ongelmia ovat ainakin seuraavat:
1. Lentokoneet ja aseet ovat yhä enemmän häivetekniikkaa käyttäviä eli ovat hankalammin havaittavia ja niitä vastaan on hankalampi toimia.
Uusimmat it-ohjukset havaitsevat myös häivemaalit

2. Aseet ovat yhä enemmän kaukovaikutteisia ja tarkkoja. Niitä käyttävien ilma-alusten ei välttämättä tarvitse tulla ilmatorjunnan tulen piiriin. Hyvin monet ilmasta-maahan ohjukset voidaan helposti laukaista minkä tahansa ilmatorjunnan ulottumattomista. Osa pommeistakin on käytettävissä hyvinkin kaukaa (liitopommit).
Eikä tarvitse tulla hävittäjien vaikutuksen piiriin. Jos TU22M3M laukaisisi lastillisen liitopommeja Helsinkiin Niin horneteilla ei ehtisi tulla väliin. S-300PMU-2 kyllä pysäyttäisi pommikoneen.

3. Miehittämättömät ilma-alukset tulevat laajemmin käyttöön. Niitä on hyvin pienistä ja halvoista taktisista järjestelmistä aina hyvin kalliisiin ja suorituskykyisisiin (lentävät korkealla, tehokkaat sensorit, häivetekniikkaa) strategisiin järjestelmiin.
Hävittäjällä ei kannata torjua 50 kg painavaa UAV:a (dozor-50 kantama 600 km) mutta lähi it:llä sen voi ampua ales
4. Tutkantuhoajaohjukset kehittyvät nekin kovaa vauhtia. Kantamat kasvavat ja hakupäät kehittyvät.
Niin kehittyvät tutkatkin. Hyppivätaajuiksista tutkaa ei niin vaan paikanneta. Seminaarissa oli juttua että NASAMS II:n tutka paikannetaan muutamassa minuutissa. Joten tutkan käyttöä pitää rajoittaa. Tutkan tuhoaja ohjuksessa on niin pieni hakupää että tutkan paikka pitää olla tiedossa että
siihen voi laukaista tutkantuhoajaohjuksen ja tutkan pitää olla päällä. Tutkantuhoaja ohjuksen pitää päästä joissakin tapauksissa 1/3 matkan päähän tutkan kantamasta.
 
Koska maatutkat on ongelma ja AWACS ei pysty olemaan koko ajan ilmassa, niin miten olisi jos pohjoismaat mukaan lukien Britannia panostaisivat muutamaan alaspäin katsovaan satelliittiin, jossa voisi olla tutkan lisäksi myös infrapuna-sensoreita. Eikö semmoinen näkisi kaiken maailman häive koneet levyinä, pistemäisen maalin sijasta? Ja eikö semmoinen olisi vaikeasti tuhottava tavanomaisilla tutkasäteilyyn pohjautuvilla ohjuksilla?
 
Back
Top