Tarkoittaa, että ohjus lentää samanlaista lentorataa kuin esimerkiksi ohjaamaton tykinammus, ohjuksen energiaa ei hukata suunnan muutoksiin. Tällä saavutetaan pisin kantama, kun myös lentoradan korkokulma lennon alussa on optimaalinen.
Juuri näin. On muistettava, että heti kun liikehtiminen alkaa, kinematiikkaa aletaan syödä.
Rivien välistä lukemalla, ei kyllä lainaamasi kirjoittajan pointti ollutkaan, että it:llä ilmasotaa voitettaisiin.
Ahti Lapin ja Suomen Potilaan kirjoittajien haihattelut ovat ihan täyttä roskaa.
Jos Israelin lar-160 raketti joka on suunnilleen samankokoinen kuin CAMM lentää 45km 80-luvun ajoaineilla ja paljon painavammalla taistelukärjellä, lennon korkeus varmaan parikymmentä kilometriä huippukohdassa ja pienempi moderni 122mm raketti jolla on suunnilleen sama huippunopeus kuin CAMM ja painavampi taistelukärki yltää 40km, niin luulisi että CAMM-ohjuksen on varaa vähän liikehtiäkin vielä tuohon 25km etäisyydelle. Eiköhän ballistinen kantama ole paljon kauempana, riippuen maalin korkeudesta.
Se mikä satutti on se varauksettoman totaalinen vaihtoehtoja harkitsematon asian alkuperäinen esilletuonti ja tuo ahtilappilaisen vankkumaton usko oman kannan oikeellisuuteen vaikka vastaesimerkkejä sataa vasemmalta ja oikealta. Jos olisit alunperinkin kirjoittanut, ettet itse usko asiaa, niin olisit saanut paljon myötäkarvaisempaa kohtelua. Mutta kun vänkäät, että ei ole mahdollista tässä tapauksessa, vaikka samanlaisia parituksia missä ero on valtava löytyy useita, niin ongelma on sinussa.
Varmasti jotain tämänsuuntaista epäilen itsekin. On syytä myös painottaa kustannuksissa järjestelmän integrointia suomen ilmapuolustukseen, joka varmasti on A1 siinä että saadaan ohjusjärjestelmä toimimaan optimaallisesti. Myös järjestelmän huolto, testaus ja lavetit kuuluvat kokonaisuuteen ja suomi haluaa aina mahdollisimman omavaraisen kyvyn ylläpitää järjestelmiä.
Nytkin tuo 100 miltsin optio otettiin PV:n täydennyshankintoihin saamasta kahden miljardin lisäpotista. Ilman sitä olisi jäänyt nirkoiseksi. Eletään tietysti toivossa että jäljelle jäänyt optiokin aikanaan aktivoidaan.
Molemmat ovat oikeassa. Oikeasti semmoista operatiivisesti käytettävää järjestelmää ei saakaan alle miljardin. Nyt on ostettu julkisuudessa olevien tietojen peruteella yksi patteri (?). Lentopuolella on sanonta, että "1 = 0 ja 2 = 1 eli lopputulos on 0,5". Eli, jotta järjestelmällä alkaa olemaan vaikutusta sodankäyntiin, pitää tehdä vähintään kolme samanlaista kauppaa ja mahdollisesti vielä ohjuksia päälle. Mutta kyllä tuolla alkuun pääsee, järjestelmäintegrointiin ja koulutukseen sekä operatiiviseen harjoitteluun. Mutta lisää tarvitaan. Toivottavasti hallitus antaa pian lisää rahaa PV:lle.
Molemmat ovat oikeassa. Oikeasti semmoista operatiivisesti käytettävää järjestelmää ei saakaan alle miljardin. Nyt on ostettu julkisuudessa olevien tietojen peruteella yksi patteri (?). Lentopuolella on sanonta, että "1 = 0 ja 2 = 1 eli lopputulos on 0,5". Eli, jotta järjestelmällä alkaa olemaan vaikutusta sodankäyntiin, pitää tehdä vähintään kolme samanlaista kauppaa ja mahdollisesti vielä ohjuksia päälle. Mutta kyllä tuolla alkuun pääsee, järjestelmäintegrointiin ja koulutukseen sekä operatiiviseen harjoitteluun. Mutta lisää tarvitaan. Toivottavasti hallitus antaa pian lisää rahaa PV:lle.
Buk ei muuten oikeasti ole huono järjestelmä vaikka en Ahti Lapin kanssa ole juuri mistään samaa mieltä. Se jännittävyyttä lisää se (mitä en muuten millään aluksi uskonut, mutta sitten tajusin....) että järjestelmään integroidaaan SeaSparrow-ohjus! Ei olisi kannattanut Neuvostoliiton vakoilla ja kopioida järjestelmää USA:sta...
Se taisi olla täällä, kun joku arveli, että yksi patteri tulee. Ja siihen viittaa hintakin. Muuta en ole asiasta jaksanut selvitää.
Itse en ymmärrä miksi on mahdoton karkeasti verrata ohjusta ja rakettia jos ne ovat samassa kokoluokassa ja suunnilleen saman muotoisia aerodynamiikaltaan ha jos mietitään ballistista kantamaa. Voihan tuossa olla jokin ongelma jota en hoksannut, kerro mikä. Raketeista on helpompi löytää ballistisia tietoja tutkimuksia simulaatioita. Mielestäni tuo itsesikin hahmottelema ballistinen kantama on yksi ihan järkevä lähtökohta karkeasti haarukoida sitä mikä on ohjukselle mahdotonta ja mikä ei.
En pyrkinyt nolaamaan tai olemaan epäasiallinen. Jukkis otti vähän poleemisemman sävyn mutta ihan hyviä pointteja hänellä. Ota positiivisesti että juttuihisi suhtaudutaan vakavasti
sinulla on ammattimiehenä paljon tietoa monista asioista. Täällä on mukava kyllä tarkkaa porukkaa ja ketään ei päästetä helpolla. Jos haluaa nopeasti keskustelusta eroon tai ei ole asiaperusteita voi sanoa että "tuota en tullut ajatelleeksi", "heitin nuo luvut aikalailla hatusta" tai "taisin olla kännissä" tai olla vain hiljaa. Minun puolesta annetaan olla
No ei liity tähän vaan ihan yleiseen kiinnostukseen ja sinun aika jyrkkään väitteeseen, josta kiinnosti tietää onko se enempi löysä heitto vai perustuuko johonkin.
En ole erikoisen syvällisesti perehtynyt tähän alaan, mutta puhtaasti ballistisesti ammuttavassa raketissahan ei ole ohjaus- tai hakeutumisjärjestelmää, eli kaikki sisätila voidaan käyttää ajoaineeseen, taistelukärkeen ja sytyttimeen. Ohjus tarvitsee servot (tai vastaavat), hakupään, usein myös radiolähettimen ja herätesytyttimen. Etenkin ennen transistoriaikaa ohjuksen elektroniikka vei paljon tilaa. Koska ilmamaaliin ammuttava ohjus täytyy olla erityisen liikehtimiskykyinen, nämä ominaisuudet tulevat usein puhtaan aerodynamiikan kustannuksella - ja tietenkin lennon aikana jokainen liikehdintä itsessään lisää vastusta.
Niin, tuossa tuli niitä seikkoja, miksi niiden ballististakaan kantamaa on turha vertailla - vähän kuin vertaisi Ladaa - ja F-1 autoa. Molemmissa on 4 pyörää ja liikkuu maan pinnalla. Ohjuksen liikehdintä ilmassa on rajua, ohjauspinnatkaan ei toimi siten kuten lentokoneessa - niissä taitaa olla vain kaksi asentoa: 0 ja täysohjaus. G-voimat on kymmeniä g:tä. Ainakin jossakin minulle tällä tavalla opetettiin, en ole koskaan ollut minkään ohjuspiirustuksen ääressä.
en.defence-ua.com
Kun puhut laukaisualustasta, käsitääkö se putket ja suuntausjärjestelmän voimakoneineen vai mukaan laskettuna myös kuljetus/siirtolavetin?
