teknohippi
Ylipäällikkö
Tuo on loppujenlopuksi hyvin yksinkertainen värkki. Periaatteessa hyvin varhainen AESA mutta ei kuitenkaan. Suuntaus tehdään sarake ja rivi kohtaisilla viivelinjoilla jotka tuohonaikaan siis puhdasta analogiatekniikkaa. Muuten tuossa on vain iso kasa suurjönnitediboleita. Antennielementin rysämalli tulee ilman jännitekestosta, eli hajautetaan jännite isommalle alueella useammalla johtimella niin antennin pintaan ei syty koronapurkausta. Samaa käytetään suurjännitelinjoissa, eli siellä on useampi johdin nipussa parinkymmenen sentin jaolla.Dugasta puheen ollen ohessa räpsäisy ko. laitteesta. Vähän ontui tuo vertauskuva ajoneuvoasenteisen vehkeen kohdalla
En tutkista ymmärrä mitään, mutta käsittämättömän kokoinen Duga on. Sen edessä seisoessa suorastaan mykistyy ja väkisin tulee kaksi asiaa mieleen: Toimiko tuo oikeasti ja kuka helvetin hullu sai päähänsä tuollaisen rakentaa?
Antennielementit ovat suipon lieriön muotoisia, kapeasta päästä yhdistyviä. Hatarasta ulkomuistista kukin lieriöpari useita metrejä (10m?) pitkä. Kokonaisuudessaan antennia ei oikein yhteen kuvaan saanut, korkeutta ja pituutta on ihan järkyttävästi.
Ja kun tuo on ennen digiaikaa tehty, niin tuon satojen metrien härpäkkeen sähkösuunnitelma olisi varmasti ”mielenkiintoista” luettavaa. Duga on paperilla saattanut toimiakin, mutta vaikea kuvitella, ettäkö viimeistään ”asennus” vaiheessa ei olisi jotain ryssitty.
Kuvakaappaus videolta tuomaan mittakavaa.
Katso liite: 88448
Duga-1 (tai oikeastaan osa siitä.)
Katso liite: 88449
Tälläisen tutkan toimintaperiaate on hyvin yksikertainen, johonkin WW2 VHF tutkaan verrattuna ei tule muuta lisää kuin ne analogiset viivelinjat. Se oikea ongelma on että aaltopituuden ja tehon takia värkki on kohtuullisen iso. Tietokonetta tarvitaan lähinnä perustaajuuden säätöön ja kohteiden luokitteluun. Valvottava alue on niin laaja että ihmisen kyky seurata kaikkia kohteita loppuu kesken. Noin muuten toteutus on RF tekniikassa tasoa 10kg leka. Tyhmä, yksikertainen mutta julmetun tehoinen.