Ukraina-ketjussa nousi keskusteluun venäläiset IT-tutkat ja tässä vähän pohdintaa toisena oikealta olevasta tutkasta. Kännykältä tihrustin, että tutka käyttäisi antennielementteinä yagi-antenneja. Ei ollutkaan, antennielementit ovat perinteisiä dipolisilmukoita. Kuvassa näkyvä tutka on S-400 -järjestelmään liitettävissä oleva Nebo-M -tutkakokonaisuuden RLM-M -tutka. Nebo-M koostuu kolmesta erilaisesta valvontatutkasta, joista RLM-M on tarkoitettu erityisesti häivekoneiden havaisemiseen. Tutkan kehitys alkoi 1984, kehitys vauhdittui Serbiaa vastaan toteutetun Naton ilmakampanjan jälkeen ja valmista tuli vuonna 2011. Tutkassa on 175 antennielementtiä, jotka on toteutettu kahdella päällekkäisellä pystypolarisoiduilla dipolilenkillä. Poikkeuksellisen tutkasta tekee taajuusalue, se toimii matalilla L-alueen taajuuksilla (1-2 GHz). Kuvien perusteella olisin sitä mieltä, että käyttötaajuus on aivan L-alueen alarajalla, aallonpituus on ehkä n. 30 cm (2 * dipolilenkin pituus).
Se, että tutka-antennissa on useita antennielementtejä, ei tee siitä suoraan modernia. Vastaava antenniratkaisu oli mm. Freya FuMG 401 -tutkassa (eli kotoisammin Raija-tutkassa). Raijan antennielementti oli tosin pelkkä dipoliantenni, antennielementteja 16 kpl erikseen sekä lähettimelle että vastaanottimelle ja toimintataajuus oli todella alhainen 120-166 MHz.
Katso liite: 88436
RLM-M:ssä antennielementtejä on tosiaan 175 kpl. Lähin läntinen vastine voisi olla Patriotin AN/MPQ-53, jossa antennielementtejä on 5161, tosin huomattavasti korkeammalla G/H-taajuusalueella (4-8 GHz). Wikipedia ilmoittaa RLM-M:n kantamaksi varmaan suoraan venäläisistä lähteistä kopioidun 600 km. AN/MPQ-53:n kantamaksi ilmoitetaan ainoastaan 175 km. Toinen liioittelee kantomatkaa todella reippaasti, toinen vähättelee varmaan yhtä reilusti. 600 km kantamalla tutkan alakatve olisi muuten 10 m antennimastolla noin 20 km! AN/MPQ-53 on PESA- tutka ja Patriotin AESA-tutka tuli käyttöön vasta 2017. RLM-M on todennäköisesti myös PESA, ellei ole jokin aktiikkisempi vaiheohjattu räpellys. Kuriositeettina voi todeta, että RLM-M:llä ei pysty havaitsemaan droneja, mutta toisaalta sitä ei ole siihen tarkoitettukaan. Lähisuojaus pitää siis olla kentällä kjnnossa!
Länsimaissa luovuttiin dipoliantenniryhmistä taistelujoukkojen tutkissa jo 1950-luvulla. Tähän on varmasti ollut hyvät syyt. Toisaalta on helppo keksiä syitä, miksi venäläiset niitä edelleen käyttävät:
- matemaattinen perusta ja käytännön toteutus on saatu suoraan saksalaisilta sodan jälkeen mm. Freya-tutkaan perustuen.
- Antennielementti on niin yksinkertainen, että sen osaa tehdä rautalangasta kuka tahansa pakkotyövanki
- Antennielementti on halpa ja Venäjällä ei haittaa, vaikka niitä joutuu kentällä säätämään.
RLM-M:n matala taajuus ja antennielementtien pieni määrä tekevät sen, että maalin sijaintitieto saadaan varsin epätarkkana "tuollain jossain jollain etäisyydellä ilmeisesti lentää jotain". Voi olla, että matala taajuus auttaa häivekoneiden havaitsemisessa, mutta havaintoetäisyydet jäävät väkisinkin lyhyiksi.
Summauksena tämä Wunderwaffe on minusta perinteisen venäläisen perseensuristimen tasoa.
www.lentoposti.fi
itse en tutkista juuri ymmärrä muuta kuin että perusperiaate on sama kuin tukiasemien beamformaavissa antenneissa. Antennielementin toteutushan ei sinänsä kerro muusta toiminnasta mitään. PESA näyttää tosiaan olevan vallalla oleva tekniikka lännen puolellakin. Kompetenssi ei riitä tämän kummempaan analysointiin.
