Ilmatorjunta

Hyrylässä Sikokalliolla asemat ovat jäljellä. Alue on nykyään ulkolualuetta, valmiusasemin läpi kulkee lenkkirata.
Kappas, täytyypä käydä kesällä katsomassa! Juuri ajattelin, että pitäisi pitkästä aikaa käydä ilmatorjuntamuseolla. Samaan käyntiin voi sitten yhdistää vierailun Sikokalliolla.
 
Oliko pohjoinen ITO79-patteri Malmilla? Olin kuvitellut, että sen tuliasemat olisivat olleet Hyrylässä.
Asemia on varmaan rakennettu varalle enemmän kuin pattereita. Jossain Kivikon suunnalla kuulemma IT-miehet rakensivat asemat mutta kansalle kerrottiin että se on pururata lähiökansalaisten kuntoilua varten. Toki se sellaisenakin toimi, kun kalusto ei ollut asemissa.

fakeedit: Saattaa kyllä olla ollut tuo @Kaarne mainitsema Sikokalliokin. Lähteeni ei kertonut aiheesta kovin yksityiskohtaisesti, ymmärrettävistä syistä.
 
Asemia on varmaan rakennettu varalle enemmän kuin pattereita. Jossain Kivikon suunnalla kuulemma IT-miehet rakensivat asemat mutta kansalle kerrottiin että se on pururata lähiökansalaisten kuntoilua varten. Toki se sellaisenakin toimi, kun kalusto ei ollut asemissa.

fakeedit: Saattaa kyllä olla ollut tuo @Kaarne mainitsema Sikokalliokin. Lähteeni ei kertonut aiheesta kovin yksityiskohtaisesti, ymmärrettävistä syistä.
Teini-ikäisenä hyvä lapsuudenaikainen kaverini asui Santahaminassa ja tuolloin norkoilimme muutamaan kertaan Santahaminan Eteläkärjen ITO79-asemien lähellä. Alue oli tiukasti aidattu ja alueella kiersi tiiviisti vartiomiehet, paikka oli mitä jännin 13-vuotiaalle!
 
Norjakin haluaa volyymia ennen premiumia.
“We need to increase spending in simple systems that we need a huge volume of that can, basically, counter very low-tech drones that could pose a threat," Norway's top officer told Breaking Defense, "so we don't end up using the most sophisticated missile systems against something that is very cheap to buy."
 
Miten kääntää 7M kulkevaa laittetta esim 10g:tä?
Nopeuden kasvaessa aerodynaamisilla pinnoilla on helmpompaa saavuttaa suurempi sivuttaiskiihtyvyys, mutta ongelmaksi muodostuu se, että esim. 10g tuottaa suurella nopeudella ainoastaan erittäin loivan kaartosäteen ja toisaalta ohjuksen rakenteet eivät kestä kuin rajallisen kiihtyvyyden.

600 m/s kulkevan kappaleen nopeusvektori kääntyy 10g:n kiihtyvyydellä n. 9,3 astetta sekunnissa.

1700m/s kulkeva kappale kääntyy enää n. 3,3 astetta sekunnissa.
 
Nopeuden kasvaessa aerodynaamisilla pinnoilla on helmpompaa saavuttaa suurempi sivuttaiskiihtyvyys, mutta ongelmaksi muodostuu se, että esim. 10g tuottaa suurella nopeudella ainoastaan erittäin loivan kaartosäteen ja toisaalta ohjuksen rakenteet eivät kestä kuin rajallisen kiihtyvyyden.

600 m/s kulkevan kappaleen nopeusvektori kääntyy 10g:n kiihtyvyydellä n. 9,3 astetta sekunnissa.

1700m/s kulkeva kappale kääntyy enää n. 3,3 astetta sekunnissa.
Juuri tätä minä pohdin. Ehkä joku matlab-nero tekee meille tänne mallinnustyökalun, jolla voi koittaa erilaisia ohjuksen parametrejä, että miten toimi... :)
 
Osti. 316 miljoonaa vs. Ruotsin yli 1 miljardi Patriotiin.

Toisaalta se oli tarjokkaista kaikista suorituskykyisin, eikä sen voittoon uskonut kovin moni. Odotukset oli vielä enemmän budjettitavarasta.
Mutta eipä Rajakaan tyytynyt halvimpiin Dornierin korvaajaehdokkaisiin, vaan rajasi ne jo ensimmäisessä vaiheessa pois.
Tuolla 316 miljoonalla siis pitää olla realisti odotuksissa. Raha korreloi aika hyvin saavutettuun suorituskykyyn oikeastaan ihan kaikessa. Tingitään siis joko suorituskyvyssä tai määrässä. Ehkä asiat joskus selkiää.
 
Tuolla 316 miljoonalla siis pitää olla realisti odotuksissa. Raha korreloi aika hyvin saavutettuun suorituskykyyn oikeastaan ihan kaikessa. Tingitään siis joko suorituskyvyssä tai määrässä. Ehkä asiat joskus selkiää.
Voi olla. Toisaalta pienemmälläkin rahalla voidaan saada suorituskykyä. Ei tuo homma ole ihan niin mustavalkoinen.
 
Voi olla. Toisaalta pienemmälläkin rahalla voidaan saada suorituskykyä. Ei tuo homma ole ihan niin mustavalkoinen.
Saa tietenkin. Mutta 316 miljoonalla saa vähemmän 1000 miljoonalla. Takuuvarmasti. Varsinkin siis tälläisessä rajatussa jutussa.
Se, että Suomi pitää yllä puolella rahalla Ruotsiin nähden voimakkaampaa sotilasvoimaa, on hiukan eri asia siis.

Vai, oletko eri mieltä?
 
Mutta Suomi on panostanut koko ajan hajauttamiseen (ei tarpeeksi arvokasta maalia), linnoittamiseen (syvälle graniittiin joka kestää ihan toisella tavalla kuin etelän rapakallio) ja palautumiskykyyn (kahdentaminen ja korjaaminen). Se on ollut mitä tehokkainta BMD:tä koskaan.
Tavanomaisia taistelukärkiä vastaan ehkä.

Mutta me kylmän sodan lapset oletamme että ohjuksen hyötykuormana voi myös olla ydinase kohti pääkaupunkia tai muita strategisia kohteita.
 
Miten kääntää 7M kulkevaa laittetta esim 10g:tä?
10g on 10g nopeudesta riippumatta. Nopeuden kasvaessa 10g saavutetaan loivemmalla kääntösäteellä. Jos g-voimille on jokin maksimi olemassa, 7,5 machilla voi tehdä vain paljon loivempia käännöksiä kuin 2 machilla. Kääntäen, 7,5 machilla lähestyttäessä kohde ehtii liikkumaan paljon vähemmän kuin 2 machin tapauksessa ja siten 7,5M laitteen tarve liikehtiä (matkassa) on pienempi. Paha sanoa missä on optimi, riippuu varmasti kyvystä määrittää kohteen sijainti tarkasti etäältä ja seurata sitä. Stunnerissahan on useampi sensori, ei pelkkä tutka vaan myös ccd/ir, joka voi liittyä tähän(kin) aspektiin.
 
10g on 10g nopeudesta riippumatta. Nopeuden kasvaessa 10g saavutetaan loivemmalla kääntösäteellä. Jos g-voimille on jokin maksimi olemassa, 7,5 machilla voi tehdä vain paljon loivempia käännöksiä kuin 2 machilla. Kääntäen, 7,5 machilla lähestyttäessä kohde ehtii liikkumaan paljon vähemmän kuin 2 machin tapauksessa ja siten 7,5M laitteen tarve liikehtiä (matkassa) on pienempi. Paha sanoa missä on optimi, riippuu varmasti kyvystä määrittää kohteen sijainti tarkasti etäältä ja seurata sitä. Stunnerissahan on useampi sensori, ei pelkkä tutka vaan myös ccd/ir, joka voi liittyä tähän(kin) aspektiin.
Totta, kirjoitin vähän huonosti, olisi pitänyt puhua ehdottomasti kaartosäteesta ja sen mitasta. Kiihtyvyys on tietenkin aina sama. Kuten mechanicus tämän hyvin avasi, montako astetta käännytään sekunnissa.

Sinun vastauksessa oli hyvin avattu tuota problematiikkaa. Vaikea tietää tosiaan, mikä on optimi.
Saas nähdä, nähdäänkö joskus tarkempia tietoja mm. Stunnerista.
 
Tavanomaisia taistelukärkiä vastaan ehkä.

Mutta me kylmän sodan lapset oletamme että ohjuksen hyötykuormana voi myös olla ydinase kohti pääkaupunkia tai muita strategisia kohteita.
Suomi ei ole tainnut koskaan varsinaisesti valmistautua ydinsotaan? Emme pysty millään BMD-järjestelmälläkään tätä uhkaa poistamaan.
 
Hmm miten se voisi olla budjetti jos se oli kaikista suoritutuskykyisin?
Per Wiki, Stunnerin on tarkoitus korvata Patriot Israelin arsenaalissa ja mukana kehityksessä olleella Raytheonilla taas on ollut suuria suunnitelmia kovata Patriotin PAC-3 PAAC-4 päivityksellä käytännössä integroimalla Stunner Patriotiin. Tämän mukaan ovat kehuneet sen olevan parempi ja viisi kertaa edullisempi kuin nykyinen PAC-3.

In August 2013, Raytheon and Rafael began to seek funding for a fourth-generation Patriot intercepting system, called the Patriot Advanced Affordable Capability-4 (PAAC-4). The system aims to integrate the Stunner interceptor from the jointly funded David's Sling program with Patriot PAC-3 radars, launchers, and engagement control stations. The two-stage, multimode seeking Stunner would replace single-stage, radar-guided PAC-3 missiles produced by Lockheed Martin. Government and industry sources said that the Stunner-based PAAC-4 interceptors would offer improved operational performance at 20 percent of the $2 million unit cost of the Lockheed-built PAC-3 missiles.

Jotakin tuonne päin ja wikin puolitotuudessa lienee osa totta varmastikin. Halvempi ja paras, uskotaan näin.
 
Per Wiki, Stunnerin on tarkoitus korvata Patriot Israelin arsenaalissa ja mukana kehityksessä olleella Raytheonilla taas on ollut suuria suunnitelmia kovata Patriotin PAC-3 PAAC-4 päivityksellä käytännössä integroimalla Stunner Patriotiin. Tämän mukaan ovat kehuneet sen olevan parempi ja viisi kertaa edullisempi kuin nykyinen PAC-3.



Jotakin tuonne päin ja wikin puolitotuudessa lienee osa totta varmastikin. Halvempi ja paras, uskotaan näin.
Ok siis PAAC-4 on Stunner Patriot systemissa. no olisiko se Barak ollu parempi vaihtoehto?
 
Hmm miten se voisi olla budjetti jos se oli kaikista suorituskykyisin?
Siten, että liian kalliita järjestelmiä kuten Patriot ja SAMP/T ei edes tarjottu meille.

Kaikista vaatimattomin ratkaisuhan olisi ollut ostaa AMRAAM-ER ja lisää NASAMSeja. Toisaalta teknisesti helpoin.
Tarjolla oli myös IRIS-T joka on ihan eri (lyhyen) kantaman peli. Joka sinänsä myy hyvin Ruotsiin, Saksaan...
All invited companies entered the tendering process and submitted a preliminary quotation. Of these, the preliminary quotation by DIEHL offered the IRIS-T SLM system and missile with Saab Giraffe radar, whereas Kongsberg’s quotation was based on the NASAMS system update to NASAMS Extended Range and MBDA’s quotation on the Land Ceptor-system with CAMM ER missile and Saab Giraffe radar. Furthermore, IAI’s quotation was based on the BARAK-MX system with LRAD ER missile and ELTA radar, and RAFAEL’s quotation on the DAVID SLING-system with STUNNER missile and ELTA radar.

Israel sai muuten aika hyvän siivun Iron Dome ja David's Sling -rahaa USAsta. 4 miljardilla ostaa puikkojen lisäksi laukaisimia aika tavalla. Vielä 1,2 miljardia Iron Beamiin kaupan päälle.
1713812679651.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top