Ilmatorjunta

[baikal]

Jep. Pidän kyllä kaikkineen Ito 05-hankintaa onnistuneena valintana. Vuosia sitten eli vielä käsitys, että ko. järjestelmää edelleen kehitetäänkin, en tiedä sitten onko enää totta.

Minä en tiedä millaisista oloista käsin itsekukin näitä "ilmatorjuntaohjus asemaan"- asioita katsoo? Itä-Suomessa ei kertakaikkiaan ole vaikeaa löytää loihakoita ampuma-aloja. Vaaranrinteet oikein kutsuvat it-ohjus-asemia puoleensa, näkyvyyttä riittää herrantähen kymmeniä kilometrejä koko sektorin leveydeltä. Kainuu vielä paree ja Lappi eikun paranee. Etelä-Suomessa maasto ei tarjoa samoja aloja. paitsi: herrantähen, Itämeri. Meren yli loikottava suihkutushävittäjä pomppaa silmään lämpökamerassa taatusti. Ja on käsittääkseni pirullinen paikka koneelle, kun tuolla aavan päällä joutuu piikille. Etelä-Suomen rakennuskanta on himppusen erilaista kuin Nilsiässä, on pirun korkeita rakennuksia, joista näkyvyyttä piisaa, vaikka jakaa asti. Inkoosta itään peltoaukeat jne. Oikeastaan pienipiirteinen kymenlaakso on hankala, kaiketi. Sinne olisi varmaan tarvetta niille nosturihäkkyröille? Toisaalta pienipiirteisestä maastosta on kohtuu haastavaa lähteä maalejakin hakemaan lentäen.

Olalta ammuttavat ovat varmaan tervetullut paketti, ei siinä mitään. Mutta ei se paketti kyllä korvaa Ito 05:a mitenkään, eri luokan kapineita ne ovat. Ei meillä koskaan ole ollut joukkojen suojana liikaa ilmatorjuntaa.

 

[RistoJ]

Välihuutona: mitäs pahaa on ilmavoimien tukikohtien suojaamisessa? Eivätkö Ilmavoimat ole juuri niitä "tärkeimpiä suomalaisia joukkoja"?

Millainen pala taivasta näkyy normi lämpökameralla esim. viiden kilometrin päässä? Millainen panorama siinä oikein on, onko se "laajakulma" vai supistaako etäisyys sektoria? Sanon ihan suoraan, että lontoontaidollani jää hieman aukkoja teknisistä teksteistä. Olen minä lämpökameralla kurkistellut, mutta eihän siellä taivaalla silloin ollut kuin lokkeja. Enkä muista lainkaan miten laajan näköalan se tarjoaa.

Erään sotilas lämpökameravalmistaja lupaa 25x19 asteen kentän ilman zoomia. Eli 5 km:n päästä lämpökamera kattaa maksimissaan 2217 km:n kaistaleen. Ongelma on että lämpökameran matriisi on yleensä 640x480 pikseliä, eli yksi pikseli vastaa 3.5 metriä 5 km päässä.

Edit:
http://www.flir.com/uploadedFiles/ENG_01_howfar.pdf

5 km:ä näyttäisi olevan aivan maksimi 140 mm linssillä varustetulle lämpökameralle havaita ajoneuvo. Joku Dozor 600 UAV on varmaan yhtä hankala havaittava.

Edit 2: Löytyhän sentään kunnon lämppäri.
http://www.flir.com/uploadedfiles/Eurasia/MMC/Comm_sec/SS_0023_EN.pdf

Sivu 14. Suuremmat lämpökamerat tuskin mahtuu Bolide järjestelmään.

Totta osittain. RBS 70:n nykyinen BORC-lämpökameran matriisi on tuota pienempi eli 320*240. Kaukaa tuollaisella maalia tarkasteltaessa se näyttää siis muutaman pikselin kokoiselta mutta kirkkaalta ja selkeästi erottuvalta möykyltä. Lentolaitteiden pinta kun on selvästi eri lämpöinen kuin tausta ja lisäksi kone vielä lämmittää ympärillään olevaa ilmaa. RBS 70:ssä kuitenkin tuo optiikka sisältää myös 7-kertaisen suurennoksen, jolloin rynnäkkökone (15-25 m siipien kärkiväli ja 5-7 m korkeus) näkyy edestä 5 km etäisyydeltä lämpökamerassakin noin 5-10 pikseliä leveältä ja noin 2-4 pikseliä korkealta kohteelta eli erottuu aika selkeästi.

Tietenkin joku pieni UAV on paljon vaikeampi havaita ja näkyy selvästi lähempää kuin iso rynnäkkökone. Siltikin lämpökameralla varustettu järjestelmä näkee ne ja pystyy tulittamaan huomattavasti kauempaa kuin IP-hakuisen olkapääohjuksen paljon pienempi ja olosuhteille herkempi hakupää, jossa ei mitään suurentavaa optiikkaa ole ja joka kykenee erottelemaan vain suurehkoja lämpötilaeroja.

 

[Raveni]

Jep. Pidän kyllä kaikkineen Ito 05-hankintaa onnistuneena valintana. Vuosia sitten eli vielä käsitys, että ko. järjestelmää edelleen kehitetäänkin, en tiedä sitten onko enää totta.

Minä en tiedä millaisista oloista käsin itsekukin näitä "ilmatorjuntaohjus asemaan"- asioita katsoo? Itä-Suomessa ei kertakaikkiaan ole vaikeaa löytää loihakoita ampuma-aloja. Vaaranrinteet oikein kutsuvat it-ohjus-asemia puoleensa, näkyvyyttä riittää herrantähen kymmeniä kilometrejä koko sektorin leveydeltä. Kainuu vielä paree ja Lappi eikun paranee. Etelä-Suomessa maasto ei tarjoa samoja aloja. paitsi: herrantähen, Itämeri. Meren yli loikottava suihkutushävittäjä pomppaa silmään lämpökamerassa taatusti. Ja on käsittääkseni pirullinen paikka koneelle, kun tuolla aavan päällä joutuu piikille. Etelä-Suomen rakennuskanta on himppusen erilaista kuin Nilsiässä, on pirun korkeita rakennuksia, joista näkyvyyttä piisaa, vaikka jakaa asti. Inkoosta itään peltoaukeat jne. Oikeastaan pienipiirteinen kymenlaakso on hankala, kaiketi. Sinne olisi varmaan tarvetta niille nosturihäkkyröille? Toisaalta pienipiirteisestä maastosta on kohtuu haastavaa lähteä maalejakin hakemaan lentäen.

Olalta ammuttavat ovat varmaan tervetullut paketti, ei siinä mitään. Mutta ei se paketti kyllä korvaa Ito 05:a mitenkään, eri luokan kapineita ne ovat. Ei meillä koskaan ole ollut joukkojen suojana liikaa ilmatorjuntaa.

Tuostahan on tullut uusi NG versio jossa on ampumista helpottavia lisukkeita jonkin verran. Käsittääkseni ampujan ei tarvitse tuossa pitää kohdetta piikillä vaan sen hoitaa tietokone tietyn raamin sisällä eli vehje antaa heiluntaa ja huojuntaa aika paljon anteeksi.

 

[adam7]

Noiden stingerien käytöstä
http://debka.com/article/22264/Clinton-Chemical-warfare-is-planned-for-Rebels-get-first-anti-air-Stingers artikkelin lopussa.

Debka tosin ei ole kaikkein luotettavin uutislähde.

Nythän tuolla Syyriassa on kone tullut alas josta kapinalliset väittävät ampuneensa sen alas ja hallinto syyttää venäläistä tekniikkaa, eiku vetoaa tekniseen vikaan.

Käsittääkseni meillä koulutusorganisaatio lienee paremmin synkassa koulutettavien kanssa ja edelleen koulutettavien yleinen tekniikan omaksimuskyky on todennäköisesti korkeampi kuin syyrialaisten koulutettavien, jos noita Stingereitä on sinne työnnetty.

-------

Kun en tuota IT:tä tunne, niin ihmettelen sitä, onko tuolla Soldf.com in foorumipuolen yleisessä käsityksessä, että Suomen IT:n kondis on paljon parempi kuin Ruotsin, perää ?

 

[RistoJ]

Oli aika erikoista väittää Crotale NG:n ja ITO 05:n sopivan huonosti liikkuvaan sodankäyntiin (ja tietysti täysin ilman mitään perusteita). Molemmat kun liikkuvat tiellä vallan mainiosti ja tien ulkopuolella ihan riittävästi (ei tuollaisia minnekään umpinäreeseen ajeta). Molemmilla on kyky ampua käytännössä heti liikkeen pysähdyttyä ja reaktioajat ovat hyvin nopeat. Molemmat kykenevät toimimaan hyvin yöllä ja päivällä ja lähes säällä kuin säällä. Lisäksi molemmat kykenevät hyvin toimimaan itsenäisesti rankastikin häirityissä olosuhteissa ja molemmissa on erittäin hyvät viestijärjestelmät. Molemmissa on myös hyvät paikannusjärjestelmät eli tietävät koko ajan varmasti missä ovat ja minne pitää mennä. Pikkuisen vaikea keksiä, miksi ne eivät sopisi liikkuvaan sodankäyntiin.

Muualla maailmassa on onnistuneesti käytetty liikkuvassa sodankäynnissä ja muutenkin ominaisuuksiltaan paljonkin heikompia 9K33 Osa (SA-8), Rolandia, vanhan mallin Crotalea, 9K31 Strela-1:stä, 9K35 Strela-10:ä, MIM-72 Chaparralia.

 

[RistoJ]

Välihuutona: mitäs pahaa on ilmavoimien tukikohtien suojaamisessa? Eivätkö Ilmavoimat ole juuri niitä "tärkeimpiä suomalaisia joukkoja"?

Millainen pala taivasta näkyy normi lämpökameralla esim. viiden kilometrin päässä? Millainen panorama siinä oikein on, onko se "laajakulma" vai supistaako etäisyys sektoria? Sanon ihan suoraan, että lontoontaidollani jää hieman aukkoja teknisistä teksteistä. Olen minä lämpökameralla kurkistellut, mutta eihän siellä taivaalla silloin ollut kuin lokkeja. Enkä muista lainkaan miten laajan näköalan se tarjoaa.

Erään sotilas lämpökameravalmistaja lupaa 25x19 asteen kentän ilman zoomia. Eli 5 km:n päästä lämpökamera kattaa maksimissaan 2217 km:n kaistaleen. Ongelma on että lämpökameran matriisi on yleensä 640x480 pikseliä, eli yksi pikseli vastaa 3.5 metriä 5 km päässä.

Edit:
http://www.flir.com/uploadedFiles/ENG_01_howfar.pdf

5 km:ä näyttäisi olevan aivan maksimi 140 mm linssillä varustetulle lämpökameralle havaita ajoneuvo. Joku Dozor 600 UAV on varmaan yhtä hankala havaittava.

Edit 2: Löytyhän sentään kunnon lämppäri.
http://www.flir.com/uploadedfiles/Eurasia/MMC/Comm_sec/SS_0023_EN.pdf

Sivu 14. Suuremmat lämpökamerat tuskin mahtuu Bolide järjestelmään.

Tästä piti vielä sanoa, että tuo 5 km etäisyydelle näkevä 140 mm linssillä varustettu lämpökamera on jäähdyttämättömän lämpökameran suorituskyky (tyypillisesti 38 mikrometrin pikseliväli). Jäähdyttämättömälle 140 mm linssikin on kohtuullisen iso kun taas jäähdytetylle se on pieni. ITO 05M:n lämpökamera on jäähdytetty viimeisimmän (käytössä olevan) sukupolven malli ja kykenee erottelemaan huomattavasti paremmin kuin jäähdyttämättömät kamerat.

Tuossa linkissäsi kerrotaan, että havaitsemiseen tarvitaan 1,5 pikseliä ja kohteen tyypin tunnistukseen 6 pikseliä ja tarkkaan tunnistukseen 12 pikseliä. Tuolla perusteella puheena olevan BORC-mpökameran pitäisi kyetä havaitsemaan maalin 15-20 km etäisyydellä, tunnistamaan sen tyypin 5-10 km etäisyydellä ja tarkkaan tunnistukseen jossain 2-4 km etäisyydellä. Etäisyydet tietysti riippuvat maalin tyypistä, nopeudesta, lentokorkeudesta ja olosuhteista, mutta vähintään riittävästä suorituskyvystä kyllä puhutaan.

 

[JOKO]

Totta osittain. RBS 70:n nykyinen BORC-lämpökameran matriisi on tuota pienempi eli 320*240. Kaukaa tuollaisella maalia tarkasteltaessa se näyttää siis muutaman pikselin kokoiselta mutta kirkkaalta ja selkeästi erottuvalta möykyltä. Lentolaitteiden pinta kun on selvästi eri lämpöinen kuin tausta ja lisäksi kone vielä lämmittää ympärillään olevaa ilmaa. RBS 70:ssä kuitenkin tuo optiikka sisältää myös 7-kertaisen suurennoksen, jolloin rynnäkkökone (15-25 m siipien kärkiväli ja 5-7 m korkeus) näkyy edestä 5 km etäisyydeltä lämpökamerassakin noin 5-10 pikseliä leveältä ja noin 2-4 pikseliä korkealta kohteelta eli erottuu aika selkeästi.

Tietenkin joku pieni UAV on paljon vaikeampi havaita ja näkyy selvästi lähempää kuin iso rynnäkkökone. Siltikin lämpökameralla varustettu järjestelmä näkee ne ja pystyy tulittamaan huomattavasti kauempaa kuin IP-hakuisen olkapääohjuksen paljon pienempi ja olosuhteille herkempi hakupää, jossa ei mitään suurentavaa optiikkaa ole ja joka kykenee erottelemaan vain suurehkoja lämpötilaeroja.

Jättävätkö lentokoneet jälkeensä lämpökameralla nähtävän kuuman vanan? Siis samaan tapaan, kuin korkeammalla lentävät koneet jättävät tiivistymisjuovan?

 

[RistoJ]

Jättävätkö lentokoneet jälkeensä lämpökameralla nähtävän kuuman vanan? Siis samaan tapaan, kuin korkeammalla lentävät koneet jättävät tiivistymisjuovan?

Jättävät kyllä ja se on havaittavissa pidemmillä IR-aallonpituuksilla. Keskitaajuuksilla (joita olkapääohjuksien hakupäät käyttävät) erotetaan koneen rungon kuumimmat pinnat, moottorin kuumat osat ja jälkipolton liekin. Pitkillä taajuuksilla sen sijaan havaitaan nuo kaikki ja lisäksi koko koneen runko ja myös jonkun verran tuota lämpövanaa. Yleisesti ottaen mitä kuumempi kohde, sitä lyhyemmillä IR-aallonpituuksilla se näkyy. LWIR-lämpökamera näkee hyvin niin kuumat kuin kylmätkin kohteet ja lämpötilojen erottelukyky on hyvä.

 

[Hanski]

Kun en tuota IT:tä tunne, niin ihmettelen sitä, onko tuolla Soldf.com in foorumipuolen yleisessä käsityksessä, että Suomen IT:n kondis on paljon parempi kuin Ruotsin, perää ?

Ainakin numeroiden valossa käsityksessä on paljon perää. Ruotsin sa-vahvuuteen kuuluu ainoastaan 2 IT-patteristoa ja kalustona ovat RBS-97 (Hawk) ja RBS-70. Bamse ei koskaan päässyt demokäyttöä pidemmälle, sitä ei ilmeisesti ole Ruotsissa kuin 1 esittely-yksikkö?

Ruotsissa oli aikanaan ilmeisesti 8 Hawk-yksikköä (RBS-77). Onko kenelläkään tietoa, onko nämä kaikki modernisoitu RBS-97:ksi?

Paljonko Ruotsilla oli/on RBS-70 -yksiköitä? Aikanaan niitä oli ilmeisesti "riittävästi", useita kymmeniä, mutta nykyisin huomattavasti vähemmän. Jos patteristoja on kaksi, ilmeisesti RBS-70 -pattereitakaan ei ole sa-vahvuudessa kuin max. 6-8 kpl?

Legendaarisia vedettäviä 40-millisiä ei taida Ruotsissa enää olla sa-vahvuuksissa, edes kodinturvalla? Varastoissa varmasti vielä on ja lisäksi löytyy n. 30 kpl LVKV 40 -vaunuja.

Vastineeksi Suomen IT-asekokoelma alkaakin vaikuttaa jopa kattavalta:
- Buk-yksiköt
- Crotale NG -yksiköt
- ITO2005 -yksiköt
- ITO2005M -yksiköt
- hankinnassa olevat IP-ohjukset ja NASAMS II
- eikä unohdeta modattuja ja tavallisia Sergeitäkään, Marsut löytyvät vielä hetken

 

[Iso-Mursu]

Kun en tuota IT:tä tunne, niin ihmettelen sitä, onko tuolla Soldf.com in foorumipuolen yleisessä käsityksessä, että Suomen IT:n kondis on paljon parempi kuin Ruotsin, perää ?

Ainakin numeroiden valossa käsityksessä on paljon perää. Ruotsin sa-vahvuuteen kuuluu ainoastaan 2 IT-patteristoa ja kalustona ovat RBS-97 (Hawk) ja RBS-70. Bamse ei koskaan päässyt demokäyttöä pidemmälle, sitä ei ilmeisesti ole Ruotsissa kuin 1 esittely-yksikkö?

Ruotsissa oli aikanaan ilmeisesti 8 Hawk-yksikköä (RBS-77). Onko kenelläkään tietoa, onko nämä kaikki modernisoitu RBS-97:ksi?

Paljonko Ruotsilla oli/on RBS-70 -yksiköitä? Aikanaan niitä oli ilmeisesti "riittävästi", useita kymmeniä, mutta nykyisin huomattavasti vähemmän. Jos patteristoja on kaksi, ilmeisesti RBS-70 -pattereitakaan ei ole sa-vahvuudessa kuin max. 6-8 kpl?

Legendaarisia vedettäviä 40-millisiä ei taida Ruotsissa enää olla sa-vahvuuksissa, edes kodinturvalla? Varastoissa varmasti vielä on ja lisäksi löytyy n. 30 kpl LVKV 40 -vaunuja.

Vastineeksi Suomen IT-asekokoelma alkaakin vaikuttaa jopa kattavalta:
- Buk-yksiköt
- Crotale NG -yksiköt
- ITO2005 -yksiköt
- ITO2005M -yksiköt
- hankinnassa olevat IP-ohjukset ja NASAMS II
- eikä unohdeta modattuja ja tavallisia Sergeitäkään, Marsut löytyvät vielä hetken

Silti tuntuu että Pahaan Paikkaan ei ole lähettää tarpeeksi it-kalustoa

 

[Hanski]

Kun en tuota IT:tä tunne, niin ihmettelen sitä, onko tuolla Soldf.com in foorumipuolen yleisessä käsityksessä, että Suomen IT:n kondis on paljon parempi kuin Ruotsin, perää ?

Ainakin numeroiden valossa käsityksessä on paljon perää. Ruotsin sa-vahvuuteen kuuluu ainoastaan 2 IT-patteristoa ja kalustona ovat RBS-97 (Hawk) ja RBS-70. Bamse ei koskaan päässyt demokäyttöä pidemmälle, sitä ei ilmeisesti ole Ruotsissa kuin 1 esittely-yksikkö?

Ruotsissa oli aikanaan ilmeisesti 8 Hawk-yksikköä (RBS-77). Onko kenelläkään tietoa, onko nämä kaikki modernisoitu RBS-97:ksi?

Paljonko Ruotsilla oli/on RBS-70 -yksiköitä? Aikanaan niitä oli ilmeisesti "riittävästi", useita kymmeniä, mutta nykyisin huomattavasti vähemmän. Jos patteristoja on kaksi, ilmeisesti RBS-70 -pattereitakaan ei ole sa-vahvuudessa kuin max. 6-8 kpl?

Legendaarisia vedettäviä 40-millisiä ei taida Ruotsissa enää olla sa-vahvuuksissa, edes kodinturvalla? Varastoissa varmasti vielä on ja lisäksi löytyy n. 30 kpl LVKV 40 -vaunuja.

Vastineeksi Suomen IT-asekokoelma alkaakin vaikuttaa jopa kattavalta:
- Buk-yksiköt
- Crotale NG -yksiköt
- ITO2005 -yksiköt
- ITO2005M -yksiköt
- hankinnassa olevat IP-ohjukset ja NASAMS II
- eikä unohdeta modattuja ja tavallisia Sergeitäkään, Marsut löytyvät vielä hetken

Silti tuntuu että Pahaan Paikkaan ei ole lähettää tarpeeksi it-kalustoa

Oma tuntuma on, että Suomessa Paha Paikka tai ehkä jopa monikossa Paikat saavat aikamoisen määrän IT-kalustoa. Muualla saattaakin sitten olla vähän hiljaisempaa... Toisaalta näinhän se pitääkin olla, miksi niitä IT-yksiköitä pitäisi pitää jossain korvessa.

Nurmiporana minulle on ilmavoimien toiminta vieraampaa. Onko kukaan foorumilla kirjoittavista perehtynyt esim. nykyiseen venäläiseen ilmavoimien käyttötapaan ja -kykyyn? Ilmeisesti OODA-loopit ja muut Boydin teoriat on omaksuttu, mutta ainakin vuoden 2008 Georgian perusteella käytännön toiminta oli aika hapuilevaa, hyökkäykset tehtiin pienillä konemäärillä ja ilmatilaa ei määrätietoisesti puhdistettu georgialaisista opponenteista.

 

[RistoJ]

Sen verran täytyy vielä täydentää, että nykyiset olkapääohjukset toimivat tuolla MWIR-alueella ja kykenevät sen takia myös kohtuullisen hyvin lukittumaan maalin etusektoriin. Ensimmäisen sukupolven IP-ohjukset toimivat SWIR (short wave IR)-alueella ja jäähdyttämättömillä hakupäillä ja kykenivät sen vuoksi lukittumaan lähinnä vain kaikkein kuumimpiin kohtiin konessa (suihkusuuttimiin ja moottoreiden pakoaukkoihin).

 

[RistoJ]

Nurmiporana minulle on ilmavoimien toiminta vieraampaa. Onko kukaan foorumilla kirjoittavista perehtynyt esim. nykyiseen venäläiseen ilmavoimien käyttötapaan ja -kykyyn? Ilmeisesti OODA-loopit ja muut Boydin teoriat on omaksuttu, mutta ainakin vuoden 2008 Georgian perusteella käytännön toiminta oli aika hapuilevaa, hyökkäykset tehtiin pienillä konemäärillä ja ilmatilaa ei määrätietoisesti puhdistettu georgialaisista opponenteista.

Äkkiä sanottuna tilanne on nykyään suunnilleen tämä:

- kalustoa edelleen paljon
- kalustosta suurin osa vanhentumassa
- ilmasta-maahan täsmäaseita on käytössä vähän ja suuri osa käytössä olevista on 70-80-luvun tuotteita eli teknisesti vanhahtavia
- jokasään toimintakyky rajoitettu suurella osalla kalustosta
- koulutustasossa ollut suuriakin puutteita, tilanne on korjaantumaan päin

Kalustoa kuitenkin uusitaan kohtalaisesti ja tilanne tulee olemaan vähän eri tulevaisuudessa. Määrät tulevat sielläkin putoamaan selvästi. Myös aseistuksen osalta tilannetta pyritään korjaamaan ja tulevaisuudessa täsmäaseitakin on käytössä enemmän ja jokasään toimintakyky paranee.

 

[kunnas]

Nurmiporana minulle on ilmavoimien toiminta vieraampaa. Onko kukaan foorumilla kirjoittavista perehtynyt esim. nykyiseen venäläiseen ilmavoimien käyttötapaan ja -kykyyn? Ilmeisesti OODA-loopit ja muut Boydin teoriat on omaksuttu, mutta ainakin vuoden 2008 Georgian perusteella käytännön toiminta oli aika hapuilevaa, hyökkäykset tehtiin pienillä konemäärillä ja ilmatilaa ei määrätietoisesti puhdistettu georgialaisista opponenteista.

Äkkiä sanottuna tilanne on nykyään suunnilleen tämä:

- kalustoa edelleen paljon
- kalustosta suurin osa vanhentumassa
- ilmasta-maahan täsmäaseita on käytössä vähän ja suuri osa käytössä olevista on 70-80-luvun tuotteita eli teknisesti vanhahtavia
- jokasään toimintakyky rajoitettu suurella osalla kalustosta
- koulutustasossa ollut suuriakin puutteita, tilanne on korjaantumaan päin

Kalustoa kuitenkin uusitaan kohtalaisesti ja tilanne tulee olemaan vähän eri tulevaisuudessa. Määrät tulevat sielläkin putoamaan selvästi. Myös aseistuksen osalta tilannetta pyritään korjaamaan ja tulevaisuudessa täsmäaseitakin on käytössä enemmän ja jokasään toimintakyky paranee.

Georgian sodan jälkeen Venäjä teki periaatepäätöksen että se hankkii siitä eteenpäin vain täsmä-aseita. Yleensä on tapana että pienemmissä konflikteissa käytetään vanhat pommit ensin (vertaa Libanon-Israel konfliktia.)

Venäläiset koneet oli varustettu ilmeisesti kohtuulisen hyvillä häirintälaitteilla koska eräässäkin tapauksessa SU-25 sai osuman vasta seitsämännestä ammutusta olkapääohjuksesta. (kuusi meni siis ohi) Ilmeisesti Venäjä kuitenkin pelästyi olkapääohjusten tehoa koska noin kiireesti hankki täsmä-aseita.

 

[tl]

Nurmiporana minulle on ilmavoimien toiminta vieraampaa. Onko kukaan foorumilla kirjoittavista perehtynyt esim. nykyiseen venäläiseen ilmavoimien käyttötapaan ja -kykyyn? Ilmeisesti OODA-loopit ja muut Boydin teoriat on omaksuttu, mutta ainakin vuoden 2008 Georgian perusteella käytännön toiminta oli aika hapuilevaa, hyökkäykset tehtiin pienillä konemäärillä ja ilmatilaa ei määrätietoisesti puhdistettu georgialaisista opponenteista.

Äkkiä sanottuna tilanne on nykyään suunnilleen tämä:

- kalustoa edelleen paljon
- kalustosta suurin osa vanhentumassa
- ilmasta-maahan täsmäaseita on käytössä vähän ja suuri osa käytössä olevista on 70-80-luvun tuotteita eli teknisesti vanhahtavia
- jokasään toimintakyky rajoitettu suurella osalla kalustosta
- koulutustasossa ollut suuriakin puutteita, tilanne on korjaantumaan päin

Kalustoa kuitenkin uusitaan kohtalaisesti ja tilanne tulee olemaan vähän eri tulevaisuudessa. Määrät tulevat sielläkin putoamaan selvästi. Myös aseistuksen osalta tilannetta pyritään korjaamaan ja tulevaisuudessa täsmäaseitakin on käytössä enemmän ja jokasään toimintakyky paranee.

Varmaan se on juuri näin miten Risto tuossa kertoo, mutta vanhentuvaa kalustoa on neuvostoliiton ajoilta todella paljon ja luultavasti samaa määrää ei koskaan enää tule tilalle. Nyky tilanteen uskoisin kuitenkin olevan parempi kuin mitä vanhentuvan kaluston kuvaaminen kertoo. 180 kpl täysin uusia koneita toimitetaan tänävuonna ja vauhti todennäköisesti kiihtyy tulevina vuosina. Viime vuosi mukaan lukien 300 uutta konetta kahden vuoden aikana ja kuten suomessakin on uutisoitu, niin vuoteen 2020 mennessä 1600 uutta konetta. Tähän ilmeisesti vielä päälle vanhempien koneiden modernisointi.

Tästä on mm. tuolla http://www.russiadefence.net/t1920p60-vvs-news-photos

Ja tuossa jotain arviota tulevista tilauksista ja toimituksista.
http://russiamil.wordpress.com/2012/07/10/predictions-on-future-russian-air-force-procurement/

 

[SJ]

Nurmiporana minulle on ilmavoimien toiminta vieraampaa. Onko kukaan foorumilla kirjoittavista perehtynyt esim. nykyiseen venäläiseen ilmavoimien käyttötapaan ja -kykyyn? Ilmeisesti OODA-loopit ja muut Boydin teoriat on omaksuttu, mutta ainakin vuoden 2008 Georgian perusteella käytännön toiminta oli aika hapuilevaa, hyökkäykset tehtiin pienillä konemäärillä ja ilmatilaa ei määrätietoisesti puhdistettu georgialaisista opponenteista.

Äkkiä sanottuna tilanne on nykyään suunnilleen tämä:

- kalustoa edelleen paljon
- kalustosta suurin osa vanhentumassa
- ilmasta-maahan täsmäaseita on käytössä vähän ja suuri osa käytössä olevista on 70-80-luvun tuotteita eli teknisesti vanhahtavia
- jokasään toimintakyky rajoitettu suurella osalla kalustosta
- koulutustasossa ollut suuriakin puutteita, tilanne on korjaantumaan päin

Kalustoa kuitenkin uusitaan kohtalaisesti ja tilanne tulee olemaan vähän eri tulevaisuudessa. Määrät tulevat sielläkin putoamaan selvästi. Myös aseistuksen osalta tilannetta pyritään korjaamaan ja tulevaisuudessa täsmäaseitakin on käytössä enemmän ja jokasään toimintakyky paranee.

Georgian sodan jälkeen Venäjä teki periaatepäätöksen että se hankkii siitä eteenpäin vain täsmä-aseita. Yleensä on tapana että pienemmissä konflikteissa käytetään vanhat pommit ensin (vertaa Libanon-Israel konfliktia.)

Venäläiset koneet oli varustettu ilmeisesti kohtuulisen hyvillä häirintälaitteilla koska eräässäkin tapauksessa SU-25 sai osuman vasta seitsämännestä ammutusta olkapääohjuksesta. (kuusi meni siis ohi) Ilmeisesti Venäjä kuitenkin pelästyi olkapääohjusten tehoa koska noin kiireesti hankki täsmä-aseita.

Tuo Venäjän päätös hankkia jatkossa vain täsmäaseita ei liene mikään ongelma heille, koska ne varastoissa olevat tyhmät pommit eivät siitä vanhene, jos ne eivät vielä ole niin tehneet neuvostoliiton kaatumisen jälkeen.

Joskus kuulin kuvauksen tuosta SU-25:n IP -jammerista sellaista, että se olisi ikäänkuin eteenpäin suunnattu valonheitin ja vaikka se ei estä lukitusta, niin ilmeisesti se kuitenkin kätkee koneen tarkan sijainnin ohjukselta ja siksi ohjus ei sitten osu. En oikein tajua miten tuo toimii, mutta kai se vain tukkii sen hakupään, jolloin ohjus ei tee tarvittavia ohjausliikkeitä ajoissa. No, sopii kokeilla tuota Bolidea vastaan...

 

[Bellum]

Varmaan se on juuri näin miten Risto tuossa kertoo, mutta vanhentuvaa kalustoa on neuvostoliiton ajoilta todella paljon ja luultavasti samaa määrää ei koskaan enää tule tilalle. Nyky tilanteen uskoisin kuitenkin olevan parempi kuin mitä vanhentuvan kaluston kuvaaminen kertoo. 180 kpl täysin uusia koneita toimitetaan tänävuonna ja vauhti todennäköisesti kiihtyy tulevina vuosina. Viime vuosi mukaan lukien 300 uutta konetta kahden vuoden aikana ja kuten suomessakin on uutisoitu, niin vuoteen 2020 mennessä 1600 uutta konetta. Tähän ilmeisesti vielä päälle vanhempien koneiden modernisointi.

Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että nuo määrät sisältävät sekä helikopterit että lentokoneet. Esim. tuo 180kpl uusia lentolaitteita tänä vuonna sisältää pitkälti yli 100 helikopteria. Lentokoneita siitä on selvästi alle kolmannes. 1000 helikopterin hankkiminen ei tuottane suurempia ongelmia, koska jo tämän hetkinen tuotantonopeus on riittävä 2020 ulottuvan hankintasuunnitelman täyttämisessä. Lentokoneiden tuotantoa sen sijaan on kyettävä nostamaan nykytasosta, jotta tavoite 600 uudesta koneesta 2020 mennessä saavutetaan. Myös helikoptereiden tuotannossa Mi-8 uudet mallit muodostavat tällä hetkellä leijonanosan konemääristä ja kun kyseisten kuljetuskopetereiden osuus asevoimien tarpeesta on tyydytetty ja keskitytään muiden mallien, kuten Ka-60, Mi-383 ja Ansatien tuotantoon, niin tahti voi laskea.

 

[RistoJ]

Nurmiporana minulle on ilmavoimien toiminta vieraampaa. Onko kukaan foorumilla kirjoittavista perehtynyt esim. nykyiseen venäläiseen ilmavoimien käyttötapaan ja -kykyyn? Ilmeisesti OODA-loopit ja muut Boydin teoriat on omaksuttu, mutta ainakin vuoden 2008 Georgian perusteella käytännön toiminta oli aika hapuilevaa, hyökkäykset tehtiin pienillä konemäärillä ja ilmatilaa ei määrätietoisesti puhdistettu georgialaisista opponenteista.

Äkkiä sanottuna tilanne on nykyään suunnilleen tämä:

- kalustoa edelleen paljon
- kalustosta suurin osa vanhentumassa
- ilmasta-maahan täsmäaseita on käytössä vähän ja suuri osa käytössä olevista on 70-80-luvun tuotteita eli teknisesti vanhahtavia
- jokasään toimintakyky rajoitettu suurella osalla kalustosta
- koulutustasossa ollut suuriakin puutteita, tilanne on korjaantumaan päin

Kalustoa kuitenkin uusitaan kohtalaisesti ja tilanne tulee olemaan vähän eri tulevaisuudessa. Määrät tulevat sielläkin putoamaan selvästi. Myös aseistuksen osalta tilannetta pyritään korjaamaan ja tulevaisuudessa täsmäaseitakin on käytössä enemmän ja jokasään toimintakyky paranee.

Georgian sodan jälkeen Venäjä teki periaatepäätöksen että se hankkii siitä eteenpäin vain täsmä-aseita. Yleensä on tapana että pienemmissä konflikteissa käytetään vanhat pommit ensin (vertaa Libanon-Israel konfliktia.)

Venäläiset koneet oli varustettu ilmeisesti kohtuulisen hyvillä häirintälaitteilla koska eräässäkin tapauksessa SU-25 sai osuman vasta seitsämännestä ammutusta olkapääohjuksesta. (kuusi meni siis ohi) Ilmeisesti Venäjä kuitenkin pelästyi olkapääohjusten tehoa koska noin kiireesti hankki täsmä-aseita.

Tuo Venäjän päätös hankkia jatkossa vain täsmäaseita ei liene mikään ongelma heille, koska ne varastoissa olevat tyhmät pommit eivät siitä vanhene, jos ne eivät vielä ole niin tehneet neuvostoliiton kaatumisen jälkeen.

Joskus kuulin kuvauksen tuosta SU-25:n IP -jammerista sellaista, että se olisi ikäänkuin eteenpäin suunnattu valonheitin ja vaikka se ei estä lukitusta, niin ilmeisesti se kuitenkin kätkee koneen tarkan sijainnin ohjukselta ja siksi ohjus ei sitten osu. En oikein tajua miten tuo toimii, mutta kai se vain tukkii sen hakupään, jolloin ohjus ei tee tarvittavia ohjausliikkeitä ajoissa. No, sopii kokeilla tuota Bolidea vastaan...

Su-25:ssa ei tuollaista ole ainakaan vakiona, mutta modernisoidussa Su-25T:ssä sen sijaan on. Se osoittaa taaksepäin josta infrapunaohjukset ovat kaikkein vaarallisimpia koneelle ja on sijoitettu koneen takaosaan, tässä kuva:

Vastaavia laitteita on itänaapurissa asennettu helikoptereihin jo 80-luvulla Afganistanin kokemusten perusteella. Tuo häiritsin sisältää 6000W Cesium-lampun, joka luo voimakasta moduloitua välkettä infrapuna-alueella. Olet oikeassa toimintaperiaatteen kanssa. Tuon tarkoitus on sokaista infrapunaohjuksen hakupää ja estää itse konetta näkymästä voimakkaan signaalin takaa. Kun häirintälähetteen modulointi on lähellä hakupään modulaatioita, se sotkee hakupään logiikan ja ohjus ohjautuu eri suuntaan kuin missä maali on. Tällöin ohjuksen hakupää helposti hukkaa varsinaisen maalin. Tämä häirintätapa on nykyisiä olkapääohjuksia vastaan tehokas, kunhan häirinnän modulaatio on kohdillaan. Lämpökameraan tai uusilla kuvantavilla hakupäillä varustettuja ohjuksia (kuten AIM-9X) vastaan tuo ei vaikuta mitään paitsi ehkä helpottaa niiden toimintaa kun maali valaisee itsensä.

 

[RistoJ]

Georgian sodan jälkeen Venäjä teki periaatepäätöksen että se hankkii siitä eteenpäin vain täsmä-aseita. Yleensä on tapana että pienemmissä konflikteissa käytetään vanhat pommit ensin (vertaa Libanon-Israel konfliktia.)

Venäläiset koneet oli varustettu ilmeisesti kohtuulisen hyvillä häirintälaitteilla koska eräässäkin tapauksessa SU-25 sai osuman vasta seitsämännestä ammutusta olkapääohjuksesta. (kuusi meni siis ohi) Ilmeisesti Venäjä kuitenkin pelästyi olkapääohjusten tehoa koska noin kiireesti hankki täsmä-aseita.

Tai sitten totesivat, että toiminta on tehokkaampaa kun aseilla osuukin jonnekin. Tuo esimerkkisi ei kyllä anna kovin ruusuista kuvaa olkapääohjusten toimivuudesta nykyaikaisilla häirintälaitteilla varustettua vastustajaa vastaan...

 

[baikal]

Georgian sodan jälkeen Venäjä teki periaatepäätöksen että se hankkii siitä eteenpäin vain täsmä-aseita. Yleensä on tapana että pienemmissä konflikteissa käytetään vanhat pommit ensin (vertaa Libanon-Israel konfliktia.)

Venäläiset koneet oli varustettu ilmeisesti kohtuulisen hyvillä häirintälaitteilla koska eräässäkin tapauksessa SU-25 sai osuman vasta seitsämännestä ammutusta olkapääohjuksesta. (kuusi meni siis ohi) Ilmeisesti Venäjä kuitenkin pelästyi olkapääohjusten tehoa koska noin kiireesti hankki täsmä-aseita.

Tai sitten totesivat, että toiminta on tehokkaampaa kun aseilla osuukin jonnekin. Tuo esimerkkisi ei kyllä anna kovin ruusuista kuvaa olkapääohjusten toimivuudesta nykyaikaisilla häirintälaitteilla varustettua vastustajaa vastaan...

Niin, ja suunnittelua kohdistetaan siihen, että haetaan purevia maaleja, eli ammutaan vähemmän, mutta sitäkin kipeemmin. Tähän suuntaan homma kulkee. Vaatii tietysti ajattelun muuttamista, koulutustarpeiden huomioimista jne. Nämä ovat ehkä lähelle strategisen tason juttuja, tst-kenttä tosiolemuksena tuskin muuttuu samaa vauhtia.