Jopuni
Kenraali
Ei kyllä noita kantavuuksia saavuta, hyvä jos puolet.
Monessa jutussa on niin, että matkanopeus on hiljaisempi 2-4 Mach. (Oma arvio) lopussa spurtti tuohon 7 Mach , siitä huolimatta pystyykö siihen.
Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
Monessa jutussa on niin, että matkanopeus on hiljaisempi 2-4 Mach. (Oma arvio) lopussa spurtti tuohon 7 Mach , siitä huolimatta pystyykö siihen.
Kyllä se tuohon kantamaan varmaan aika hyvin pystyy, lentokoneita vastaa. Ballistiset ohjukset on sitten ihan eri juttu. Mitä videoita on kattonut, niin tuo buusteri on iso ja itse ehdin laskea 12 sekunnin kiihdytysvaiheen, ennen videon katkeamista. Aika hyvä alkunopeus tuolla saadaan aikaan.
Ei pysty. Se on fyysinen mahdottomuus ja sillä selvä. Semmoiseen vaaditaan n. 2 tonnia painava raketti eikä siitä tosiasiasta pääse yli eikä ympäri.
Kuten moneen kertaan sanottu, tässä on mennyt sekaisin torjuttavan ballistisen kohteen oma kantama (koska sen rata on etäisyyden suhteen tietynlainen).
Voimakkaasti liikehtivää kohdetta vastaan tuskin edes 50 km ja siitä sitten helpompia maaleja vastaan siten, että joku lähes paikallaan oleva ilmapallo voi saada osuman siellä 100 km tienoilla. Enempää ei noilla massoilla tehdä ja sen tietää kaikki, jotka näiden asioiden tekniikasta jotain tajuaa.
Tavallisten kansalaisten voi antaa vaikka missä toiveissa, mutta ammattilaiset kyllä tajua realiteetit. Näistä huolimatta erinomainen järjestelmä, jota pitäisi ehdottomasti hankkia lisää. Esim uusi tupla-tilaus sisään. Mutta jos Suomi jatkaa Israelin vastaista linjaansa, voivat vetää tuen pois kokonaan.
Raveni
Greatest Leader
Joku voisi laskea hyvikseen ballistisen ohjuksen lentoradan optimi torjunta kohdan. Jos se on suunniteltu torjumaan 40 - 300km kantamaisia ballistisia maaleja niin tuo torjunta tapahtunee pisteessä joka on edullinen. Se ei ole enää siinä vaiheessa optimaallinen kun lakipiste on ohitettu ja ollaan terminaali vaiheessa.
Netistäkin löytyy laskureita. Optimaaliseen torjuntakohtaan ei tuolla pääse, eikä siihen auta mikään. Pitää torjua siinä kohtaa kun pystyy.
Optimaalisin torjuntakohta on tietenkin Iskander-laukaisulavetti itse: menee kaksi ohjusta ja kyky laukaista uudelleen. Siihen on tietty sitten ihan eri vehkeet, millä se tehdään.
mechanicus
Kenraali
No emme näköjään puhuneetkaan samasta asiasta ja opin tästä jotain uutta. Oma käsitykseni oli, että kiinteä polttoaine on suoraan varsinaisessa palotilassa, jossa sen palamisnopeutta voidan muuttaa palokammioon tulevan patoilman määrää säätelemällä.
Kyllä se on enemmän työntövoimajuttu. Isompi raketti - enemmän työntövoimaa - pidempi kantama.
Stinger - 10,1 kg: 2,5 km kunnon lentoa
Saturn-5 - 3038,5 tn: vaikka kuuhun.
Ja siitä välistä sitten. Toki, lentoradan optimoinnilla ja polttoaineen teholla voi tehdä hiukan, ehkä +/- 15%? Kysymys on oikeastaan kinematiikan riittävydestä.
Tuohon ei sen kummempaa työntövoimaa tarvita kuin että riittää sinne 300km asti. Mitä olen kattonut noita muiden ohjusten kantamia, niin kyllä tuonkokoinen ohjus, joka painaa 400kg +boosteri pitäisi kantaa tonne saakka. Perus Spyder-sr kantama oli 40km ja pelkällä boosterilla tuo tuplaantuu. Derby ohjus painaa 103 kg josta 11kg räjähdysainetta, joka taas lingolta puuttuu ja voi olla ajoaineena.
Raveni
Greatest Leader
Tämä ei suoraan ilmatorjuntaa kuulu vaan ehkä enemmänkin raketti teknologian kehittymiseen. V-2 raketti painoi 12,5t, oli 14m pitkä ja halkaisija oli 1,65m. Taistelulataus oli noin 1t. Kantama oli reilut 300km. Pitäisikö tuosta nyt vetää johtopäätös. että atacms joka painaa 1,6t, pituus 4m ja halkaisija 0,61m ei voi kantaa 300km? Kaksi aika samaan tarkoitettu järjestelmää mutta täysin erilainen koko ja ilmoitetun kantaman ollessa sama.
Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut niin kahta eri vuosikymmenille tehtyä järjestelmää ei voi vain fyysisten mittojen mukaan verrata. Noissa on niin paljon muuttujia mukana mitkä ei tiedetä. Stunner kykenee torjumaan ilmoitettujen tietojen mukaan 40 - 300km kantamaisen ballistisen maalin. Kuten aiemmin kirjoitin niin olisi erikoista jos torjunta tapahtui kaikkein epäedullisimmassa kohdalla eli siinä vaiheessa kun taistelukärki on tulossa kohti kohdetta. Nopeus on aikamoinen siinä vaiheessa ja myös erilaisia vastatoimia on kehitetty käytettäväksi tuon lakipisteen jälkeen tapahtuvaa terminaali vaihetta varten. Eli kyllä kantaman tulee jos stunner on tuollaisia ballistisia maaleja varten suunniteltu olla kohtuu pitkä. Hävittäjä maali toki on haastavampi liikeradan ennustettavuuden suhteen ja jollain matkalla haasteeksi tulee varmasti jo maalin löytäminen. Mutta stunnerin tyyppiselle ohjukselle jossa loppu lähetymistä varten on säästetty oma liike-energiaa lisäävä vaiheensa tuskin se lopun liike-energia on ongelma. Jo se että taistelulataus puuttuu tarkoittaa, että se kohteen tuhomiseksi tarvittava liike-energian on oltava melkoinen.
Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut niin kahta eri vuosikymmenille tehtyä järjestelmää ei voi vain fyysisten mittojen mukaan verrata. Noissa on niin paljon muuttujia mukana mitkä ei tiedetä. Stunner kykenee torjumaan ilmoitettujen tietojen mukaan 40 - 300km kantamaisen ballistisen maalin. Kuten aiemmin kirjoitin niin olisi erikoista jos torjunta tapahtui kaikkein epäedullisimmassa kohdalla eli siinä vaiheessa kun taistelukärki on tulossa kohti kohdetta. Nopeus on aikamoinen siinä vaiheessa ja myös erilaisia vastatoimia on kehitetty käytettäväksi tuon lakipisteen jälkeen tapahtuvaa terminaali vaihetta varten. Eli kyllä kantaman tulee jos stunner on tuollaisia ballistisia maaleja varten suunniteltu olla kohtuu pitkä. Hävittäjä maali toki on haastavampi liikeradan ennustettavuuden suhteen ja jollain matkalla haasteeksi tulee varmasti jo maalin löytäminen. Mutta stunnerin tyyppiselle ohjukselle jossa loppu lähetymistä varten on säästetty oma liike-energiaa lisäävä vaiheensa tuskin se lopun liike-energia on ongelma. Jo se että taistelulataus puuttuu tarkoittaa, että se kohteen tuhomiseksi tarvittava liike-energian on oltava melkoinen.
Jopuni
Kenraali
Oman osansa tuo David's Sling järjestelmän tutkan mittausetäisyydeksi on mainittu 470km
Ei se riitä. Pitää myös OHJAUTUA maaliin. Mikä 700 kg painava ilmatorjuntaohjus on osunut aerodynaamiseen maaliin 300 km etäisyydellä, haluan tosiaan tietää. USA:n SM-3 perheellä on TOSI pitkät kantamat tietynlaiseen maaliin, mutta liikutaan vailla ilmanvastusta ja maali ei liikehdi. Mutta painoa on heti 1,5 t ja hintaa jopa 25 miljoonaa per laaki.
Kun puhutaan käytännössä pisimmästä ballistisesta lentoradasta, niin 700 kg:n raketti voisi KANTAA ehkä 160 - 200 km (ehkä hiukan enemmänkin), mutta siinä pisteessä se siis kohtaa maanpinnan eikä ohjaudu enää mihinkään. Kun maali väistää 7 - 9 g, on ohjuksen kaarrettava 20 - 30 g jotta se tavoittaa sen. Eli, kun jollekin ohjukselle ilmoitellaan näitä "kantamia" niin käytännössä puhutaan vaara-alueesta. Se, missä se vielä osuu (erilaisiin) maaleihin, on ihan eri asia.
Ohjuksen ohjautuminen syö kinematiikkaa rankasti. Jos maali (ohjattava lentokone) saa tiedon ammutusta ohjuksesta, muutamalla kurssin muutoksella se voi nopeasti estää osuman, kun ennakkopiste heilahtelee helposti 100 km tai enemmän. Siinä sitten ohjus koittaa miettiä, että minne mennä... Jokainen oman kurssin muutos tapahtuu täysin ohjauspinnoin ja syö energiaa tuhottomasta. Semmoista on se peli siellä taivaalla, eikä mitään kurvailua maalin perässä elokuvien tapaan. "No escape" -zone voi olla hyvin hyvin rajoitettu loppujen lopuksi.
BUK 9M317 on hyvä esimerkki, ballistinen kantama (vaara-alue) lienee lähes 100 km (joku joka muistaa sen jostain voisi tarkentaa) jos itsetuho ei toimisikaan, mutta tehokas torjuntaetäisyys 20 - 40 km maalista riippuen.
Jopuni
Kenraali
On harmi, että ei oo enempää julkista tietoa tuosta Stunner ohjuksesta.
Toimiiko matka nopeus liittämällä jolloin ohjus vähitellen laskeutuu vai toimiiko moottori kuten Meteor ohjuksessa jatkuvalla työnnöllä jolloin laskeutumista ei ole tai ainakin vähemmän.
Loppukiihdytys luultavasti korjaa maalin väistelystä ja ohjuksen suunnan muutoksesta johtuva nopeuden alenemisen, jos ohjus saa lukittua itsensä maaliin ennen sitä. Olisiko mahdollista, että lopuukiihdytys alkaisi siitä kun ohjus on lukittunut ja jos ei saa lukitusta, niin voiko loppukiihdytyksen polttoainetta käyttää ohjuksen itsetuhoon? Kai Stunnerissa jonkinlainen itsetuho mekanismi on.
Eiköhän Stunnerilla ole tuo "No escape zone" vähintään samaaluokkaa.
Toivottavasti David's Sling järjestelmän tehollinen ampumaetäisyys on siellä noin 100km luokkaa maalista riippuen.
Sanoisin, että oikein edulliseen maaliin se voisi olla tuota luokkaa ja sitten kovasti väistelevään puolet siitä. Sekin on siis ERINOMAINEN kantama, suorastaan loistava.
Ja varmaankin se tekee juuri noin. Kun lukitus on saatu, viimeinen pulssi käytetään maksimaaliseen kiihdyttämiseen ja loppulennon vaatimien ohjausliikkeiden energiahukan korvaamiseen. Näin siis päättelen, en ole ollut itse missään tekemisissä ko laitteen kanssa koskaan. Ilmeisesti sitä on menestyksellisesti käytetty Iranin hyökkäyksen torjuntaan, löytyyköhän jotain tietoja niistä tapahtumista jostain?
mechanicus
Kenraali
Ballistisia ohjuksia torjutaan niiden lennon kolmessa vaiheessa: Boost phase, Midcourse ja Terminal phase.
Boost phase on teoriassa paras aika, mutta torjujan pitää olla suhteellisen lähellä laukaisupaikkaa ja siltä vaaditaan suurta nopeutta. Yhtään tällaista järjestelmää ei tietääkseni ole käytössä.
Seuraavaksi paras vaihe on Midcourse, mutta jo 300 km kantamaisella ballistisella ohjuksella se tarkoittaa torjuntaa lähes tyhjiössä eli käytännössä avaruudessa. Parhaat nykyiset ICBM-torjuntajärjestelmät ovat näitä exo-atomospheric Midcourse torjuntarjestelmiä.
Kaikki vähäisemmät järjestelmät joutuvat turvautumaan vaikeimpaan eli selvästi lakipisteen jälkeen tapahtuvaan torjuntaan (Terminal phase).
Viimeksi muokattu:
Juuri näin se on. Aseet (ilmatorjuntaohjukset) ovat niin rajoittuneita, hinta- ja fysiikanlaki -kysymys. Ei mopolla kuuhun. Se on vain suurelle yleisölle haastava kysymys ymmärtää. Edes USA:n voimavaroilla ei kaikkea voi saada.
Jopuni
Kenraali
Eikös tässä juuri tehty historian ensimmäiset torjunnat Israelin Arrow ohjuksilla juuri tuossa vaiheessa.
Jopuni
Kenraali
Haa, löytyhän se tieto, tuossa jutussa on Tamir ohjukselle kerrottu toimintasäteeksi (operational range) yli 10km ja nopeus 2,2 Mach
Olen pitkään ehtinyt jotain vahvistusta tuolle Tamir ohjuksen lentomatkalle, samaan matkaan pääsin itsekkin päättelemällä, mikä lie todellinen matka.
www.edrmagazine.eu
Olen pitkään ehtinyt jotain vahvistusta tuolle Tamir ohjuksen lentomatkalle, samaan matkaan pääsin itsekkin päättelemällä, mikä lie todellinen matka.
IMDEX 2023 - C-Dome Mission Module for protecting naval units - EDR Magazine
The C-Dome Mission Module unveiled at IMDEX does not need full integration in the vessel, being capable to be embarked only when the threat is evident.
www.edrmagazine.eu
BarrelNut
Kenraali
Tuo boost phase torjunta ei toimi ilmatorjuntaohjuksilla, fysiikan säännöt ei oikein salli moista ellei ilmatorjuntajärjestelmä ole hyvin lähellä ballistisen ohjuksen laukaisualustaa.
Tuota boost phase torjuntaa visioidaan hoidettavan häivekoneilla/droneilla jotka partioisivat vihollisen ilmatilassa lähellä oletettuja laukaisualueita, ja sitten laukaisun havaittuaan pystyisivät tuhoamaan laukaistun ohjuksen jollain terästetyllä ilmatorjuntaohjuksella tai sitten laserilla.
DoD to Begin Six-Month Study of Using F-35 for Boost Phase Missile Interception - Defense Daily
The Defense Department plans to continue studying the feasibility of equipping the F-35 Joint Strike Fighter with new weapons for boost phase
www.defensedaily.com