Ilmatorjunta

Toki.

Siis samalla tavalla kuin David's Sling järjestelmän osalta osa jengistä näkee asian niin että sen range on 300 km. Miksei sitten Asterinkin tuolla samalla (virheellisellä) logiikalla?
Ei anna ladata videota, mutta tuolla joku Rafaelin edustaja kertoo. Youtube hakuun "

Israel downs rocket using 'David Sling' Defense System for the first time"​

 
Jos edelleen yrität väittää että Stunnerin nopeus ilmakehässä on 7.5M, niin se on aivan naurettava väite. Se on niin typerä, että sellaisen väitteen esittäjä ei ymmärrä asiasta mitään.

Jos nyt jätetään pois se fakta että Stunner on pienen ilmataisteluohjuksen kokoinen boosterilla, eikä tartuta siihen, muitakin syitä löytyy miksi tuo väite on absurdi.

Niissä kappaleissa jotka tuollaisia nopeuksia ilmakehässä lentävät, on erilaisia lämpökilpiä estämässä tuhoutumista lämmön vaikutuksesta. Jo keskimatkan ballistisissa ohjuksissa pitää olla reentry vehiclessä lämpökilvet. Samoin noissa nopeuksissa liikkuvan kappaleen ympärille muodostuu plasmakerros joka estää radiotajuussäteilyn toimintaa, esim tutkan. Ja miten luulet että infrapunahakupää kestää tuollaista lämpökuormaa?

Edelleen, vielä kerran uudestaan. Tuollainen ilmakehässä noihin nopeuksiin kiihdyttänyt ohjus oli olemassa, mutta siinä ohjuksen runko oli päällystetty ablatiivisella materiaalilla ja hehkui valkohehkuisena. Samoin ko. ohjuksessa oli komento-ohjaus koska mikään muu ohjaustapa ei ollut mahdollinen, ja sen radiolähettimen teho oli valtava jotta se läpäisisi plasmahäiriöt.

Juuri niin.
 
Koska valmistaja on eri. Ei venäläisetkään tee länsimaiden tasoisia ohjusjärjestelmiä.
Ei.
Ne tekee parempia. Noin perinteisen ohjusteknologian vinkkelistä katsottuna. Mutta signaaliprosessointi ja koko järjestelmän "yhtenäisyys" ja johtamisjärjestelmien sekä tutkien (jälleen, tietotekniikalla) paremmuus tekee lännen kokonaisjärjestelmästä paremman.

Olisi mielenkiintoista saada tietää Patriotin Ukrainassa saavuttamat osumaprosentit. Veikkaan kuitenkin, että yllätytte siitä kuinka pieni se on.
 
Ei.
Ne tekee parempia. Noin perinteisen ohjusteknologian vinkkelistä katsottuna. Mutta signaaliprosessointi ja koko järjestelmän "yhtenäisyys" ja johtamisjärjestelmien sekä tutkien (jälleen, tietotekniikalla) paremmuus tekee lännen kokonaisjärjestelmästä paremman.

Olisi mielenkiintoista saada tietää Patriotin Ukrainassa saavuttamat osumaprosentit. Veikkaan kuitenkin, että yllätytte siitä kuinka pieni se on.
Patriot ampuu omatkin koneet alas. Miten kävi syyriassa S-400 järjestelmälle? iipot paukutti turpaan mennen tullen. Älykkäässä teknologiassa länsi on vuosikymmeniä edellä. Venäläisillä ei ole edes täyttä AESA tutkaa. Jonkinkaltain viritys hybridi.
 
Patriot ampuu omatkin koneet alas. Miten kävi syyriassa S-400 järjestelmälle? iipot paukutti turpaan mennen tullen. Älykkäässä teknologiassa länsi on vuosikymmeniä edellä. Venäläisillä ei ole edes täyttä AESA tutkaa. Jonkinkaltain viritys hybridi.
Lännen etumatka on nimenomaan signaaliprosessoinnissa ja tietotekniikassa.
Hyvän tutkan tekeminen ei siis välttämättä vaadi AESA:aa.
Syyriassa ei vastakkain ollut länsimainen it-ohjus ja venäläinen it-ohjus, vaan länsimainen/israelilainen lentolaite ja venäläinen it. Siinä kisassa on aina joka paikassa käynyt samalla tavalla. En ainakaan tiedä tapausta jossa se venäläinen it olisi voittanut. Tietääkö joku muu?
 
Venäläinen kalusto ottaa perinteisesti turpaan, lukuunottamatta tyhmää aseistusta rynkyt, PKM jne.niissä ne on aika hyviä ja tekee takuuvarmasti toimivia vempeleitä.. Tuo videon linkki, jonka laitoin, siinä joku Rafaelin mies kertoo että Sling torjui hyvin korkealta maaleja sekä jopa yli160km etäisyydeltä. Ei iippoja vastaan ainakaan lentokoneilla hyökätty ja pikku droneja vastaan tuskin tuhlataan millin ohjusta. Ainakin oli otettu samaan syssyyn hyökkäyksestä Israeliin. Oliko tuo pisin torjuntamatka vai pisin mahdollinen matka?
 
Ei.
Ne tekee parempia. Noin perinteisen ohjusteknologian vinkkelistä katsottuna. Mutta signaaliprosessointi ja koko järjestelmän "yhtenäisyys" ja johtamisjärjestelmien sekä tutkien (jälleen, tietotekniikalla) paremmuus tekee lännen kokonaisjärjestelmästä paremman.

Olisi mielenkiintoista saada tietää Patriotin Ukrainassa saavuttamat osumaprosentit. Veikkaan kuitenkin, että yllätytte siitä kuinka pieni se on.
Veikkaan samaa mutta pelkkä osumaprosentin kuuleminen ei olisi koko totuus. Pitäisi myös tietää siihen vaikuttavat asiat kuten se missä vaiheessa on esimerkiksi vihollis kohdetta tulitettu. Ollaanko tulitettu itselle hyvin epäedullisissa tilanteissa paljo esim. Kun ollaan jo järjestelmän suorituskyvyn ääri rajoilla joka varmasti pienentää todennäköisyyttä vai ollaan aina toimittu optimaalisesti tilanteissa ja ulos mitataan järjestelmästä täysi hyöty.

Oma näkemys varsinkin Ukrainasta ok ollut että ihan aina järjestelmiä ei käytetä oikein ja tehokkaasti. Ihan järjestelmästä riippumatta
 
Lännen etumatka on nimenomaan signaaliprosessoinnissa ja tietotekniikassa.
Hyvän tutkan tekeminen ei siis välttämättä vaadi AESA:aa.
Syyriassa ei vastakkain ollut länsimainen it-ohjus ja venäläinen it-ohjus, vaan länsimainen/israelilainen lentolaite ja venäläinen it. Siinä kisassa on aina joka paikassa käynyt samalla tavalla. En ainakaan tiedä tapausta jossa se venäläinen it olisi voittanut. Tietääkö joku muu?
Kamalan tasaista ottelua ei ole koskaan edes taidettu käydä. Ukrainassa taitaa tällä hetkellä olla tietyssä mielessä tasaisin ja siellä ei kyllä oikeastaan kumpikaan osapuoli pysty optimaalisesti ilmavoimia käyttämään. Mikä sitten on ilmatorjunnan voitto? Mahdollisimman täsuuret tappiot 100% pudotuksella vai ilmatilassa toimimisen kiistäminen riittävällä todennäköiseäyydellä? Sanoisin että jälkimmäinen ja Ukrainan kokemuksen mukaan siinä kisassa on ollut tasaista
 
Tuo on totta. En viittinyt vain erikseen sitä mainita. Puhuvat myös joissakin lähteissä, että vaikka Stunner on "hit to kill" ohjus, niin omaisi hyvin pienen räjähdysaine määrän ja taistelulatauksen...?
Luulisi Stunnerissa olevan jonkinlainen itsetuhojärjestelmä. Vaarallinen ohjus jos kokonaisena putoaa maahan.
 
Kamalan tasaista ottelua ei ole koskaan edes taidettu käydä. Ukrainassa taitaa tällä hetkellä olla tietyssä mielessä tasaisin ja siellä ei kyllä oikeastaan kumpikaan osapuoli pysty optimaalisesti ilmavoimia käyttämään. Mikä sitten on ilmatorjunnan voitto? Mahdollisimman täsuuret tappiot 100% pudotuksella vai ilmatilassa toimimisen kiistäminen riittävällä todennäköiseäyydellä? Sanoisin että jälkimmäinen ja Ukrainan kokemuksen mukaan siinä kisassa on ollut tasaista
Ilmatorjunnan voittoja ovat mm. saksalaisten Messinan salmen ylitys ja Helsingin torjuntataistelut kevättalvella -44.

Muita ei sitten tulekaan mieleen...
 
Veikkaan samaa mutta pelkkä osumaprosentin kuuleminen ei olisi koko totuus. Pitäisi myös tietää siihen vaikuttavat asiat kuten se missä vaiheessa on esimerkiksi vihollis kohdetta tulitettu. Ollaanko tulitettu itselle hyvin epäedullisissa tilanteissa paljo esim. Kun ollaan jo järjestelmän suorituskyvyn ääri rajoilla joka varmasti pienentää todennäköisyyttä vai ollaan aina toimittu optimaalisesti tilanteissa ja ulos mitataan järjestelmästä täysi hyöty.

Oma näkemys varsinkin Ukrainasta ok ollut että ihan aina järjestelmiä ei käytetä oikein ja tehokkaasti. Ihan järjestelmästä riippumatta
Eiku. Nimenomaan sodassa kaikki tuo vaikuttaa ja osumisprosentti on juuri se osa kulutetuista ohjuksista, mikä osuu maaliin (välttämättä ei tietenkään tule edes täystuhoa joka kerta, että voitaisiin vielä laskea pudotuksia/ ammutut ohjukset mikä olisi se täydellisin numero kertomaan kokonaisjärjestelmän hyvyydestä).

Voidaanhan aina selittää, että Vietnamissa ja Lähi-Idässä KÄYTTÄJÄT eivät ole osanneet käyttää järjestelmiään. Sekin on järjestelmän ominaisuus: liian vaikea käytettävyys taistelukentälle tai käytettävissä oleville operaattoreille.

On selvää, ettei länsimaiselle ammattiarmeijalle suunniteltu laite ole välttämättä optimaalisin työkalu 2 - 3 kk pikakoulutetulle asevelvolliselle, joka on tempaistu riviin kun muuta ei ole.

Mutta tekijät on laskettava mukaan, se kertoo mitä sodassa systeemillä saadaan aikaiseksi tai ei saada.
 
Luulisi Stunnerissa olevan jonkinlainen itsetuhojärjestelmä. Vaarallinen ohjus jos kokonaisena putoaa maahan.
Tuskin siitä välitetään. Tärkeintä on, ettei teknologiaa jää liian ehjänä viholliselle, jos ammutaan heidän hallussa oleva alueen päälle (mitä tuskin tehdään).
Kyllä se alasammuttu maali on alas tullessaan huomattavasti vaarallisempi...
 
Eiku. Nimenomaan sodassa kaikki tuo vaikuttaa ja osumisprosentti on juuri se osa kulutetuista ohjuksista, mikä osuu maaliin (välttämättä ei tietenkään tule edes täystuhoa joka kerta, että voitaisiin vielä laskea pudotuksia/ ammutut ohjukset mikä olisi se täydellisin numero kertomaan kokonaisjärjestelmän hyvyydestä).

Voidaanhan aina selittää, että Vietnamissa ja Lähi-Idässä KÄYTTÄJÄT eivät ole osanneet käyttää järjestelmiään. Sekin on järjestelmän ominaisuus: liian vaikea käytettävyys taistelukentälle tai käytettävissä oleville operaattoreille.

On selvää, ettei länsimaiselle ammattiarmeijalle suunniteltu laite ole välttämättä optimaalisin työkalu 2 - 3 kk pikakoulutetulle asevelvolliselle, joka on tempaistu riviin kun muuta ei ole.

Mutta tekijät on laskettava mukaan, se kertoo mitä sodassa systeemillä saadaan aikaiseksi tai ei saada.
Niin jos puhutaan osuma todennäköisyyksistä ja vertaillaan järjestelmiä niin sitten täytyy vertailla niitä. Inhimillinen ulottuvuus tuo maustetta lisää ja vaikutus voi oll positiivinentai negatiivinen mutta itse järjestelmällä jos kiistä puhutaan on oma laskennallinen todennäköisyys suoriutua jostain ja omasta mielestä silloin on vertailtavia niitä.

Jos käyttäjät eivät osaa käyttää järjestelmää ja osu sillä sen vuoksi niin silloin luvut vääristyvät eivätkä ole vertailu kelpoisuus. Jo heitä hatusta että Ukrainassa on ammuttu 10 000 OT ohjusta ja niillä on saatu 100 pudotusta jolloin puhutaan että 9900 ohjusta on mennyt hukkaan osuma todennäkyisyys on huono mutta jos emme tiedä kaikkia muuttujia niin ei voida sanoa että jonkin järjestelmä olisi huono.
 
Niin jos puhutaan osuma todennäköisyyksistä ja vertaillaan järjestelmiä niin sitten täytyy vertailla niitä. Inhimillinen ulottuvuus tuo maustetta lisää ja vaikutus voi oll positiivinentai negatiivinen mutta itse järjestelmällä jos kiistä puhutaan on oma laskennallinen todennäköisyys suoriutua jostain ja omasta mielestä silloin on vertailtavia niitä.

Jos käyttäjät eivät osaa käyttää järjestelmää ja osu sillä sen vuoksi niin silloin luvut vääristyvät eivätkä ole vertailu kelpoisuus. Jo heitä hatusta että Ukrainassa on ammuttu 10 000 OT ohjusta ja niillä on saatu 100 pudotusta jolloin puhutaan että 9900 ohjusta on mennyt hukkaan osuma todennäkyisyys on huono mutta jos emme tiedä kaikkia muuttujia niin ei voida sanoa että jonkin järjestelmä olisi huono.
Totta tuokin.
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, montako ohjusta on ammuttu ja montako pudotusta/ vakavaa vaurioittamista on. Ei ehkä ihan tuo 1% mutta uskonpa, että alle 25%.
 
Back
Top