Ilmatorjunta

[Ohjus-tiedustelija]

It-ohjuksien ostoilmoitus puuttuu... Muuta hankitaankin ihan urakalla, mutta tätä ilmoitusta odottelen, lienenkö ainoa?

Paperi-Hesarin juttu on laajempi kuin verkkoversion, siinä mainitaan Stingerit ja hankinta-ajankohdaksi 2013-2014, tosin lisämääreillä "todennäköisesti", "hankittanee".

Määriäkin ollaan oltu tinkimässä, joten tuota projektia on syytä vielä jännittää.

Olisi kyllä luullut että Stingereitä olisi ollut kiireempi saada riviin kuin Spiken lisähankintoja. Maavoimien uusien alueellisten joukkojen/kokoonpanojen kouluttaminen/luominen vie vuosikausia, tätä vartenhan Mustitkin jätettiin vielä ruotuun (2016-2018 asti) ja niille koulutettiin miehistöjä ainakin tähän vuoteen asti. Iglojen koulutus varusmiehille loppui ymmärtääkseni jo luokkaa 10v. sitten, joten tällä logiikalla olkapääohjukset olisivat olleet ensimmäisenä kiireellisyys järjestyksessä.

Mutta toisaalta, mistä näitä tietää, viimeisimmät Igla 86M hankittiin -95 vuonna ja yhden foorumin jutun perusteella vanhoja streloja (Ito78) oli ammuttu matkaan Lohtajalla vielä täysin toimivina +20vuoden ikäisinäkin. Strelat hankittiin 78-79 ja poistettiin saman jutun mukaan vasta -99. Iglojen tuhoaminen aloitettiin 2003, mutta homma lienee luonnollisesti aloitettu vuoden -86 hankinnoista. Tällä kaavalla on siis hyvinkin todennäköistä että viimeisimpiä -95 hankittuja Igla 86M on vielä varastoissa ja ne poistetaan sitten kun Stingerit ne korvaavat.

 

[Victor Charlie]

Kyllähän tuota it-puolen kehittymistä on pelonsekaisin tuntein seurattu jo jonniin aikaa. Missään julkituoduissa uusissa kokoonpanoissa ei ole minkäänlaisia ilmatorjuntaosia kuitenkaan ollut, joten taidan elää vielä 80-lukua, enkä ymmärrä moisten hifistelyjen tarpeettomuutta verkottuneessa nykysodassa?

On täysin käsittämätöntä, jos minkäänlaista it-aseistusta ei tosiaan ole alueellisille joukoille tulossa, niin kuin nyt näyttää. Kaikenlaiset liikkuvat sotatoimet voi samoin tein unohtaa, jos vihulaisen koptereita ei pystytä edes uhkaamaan millään muulla kuin rk-ilma-ammunnalla.

Kyllähän it-ohjusten puute on huutava, mutta...

Kirjassaan "Lentoupseeri - Kahta machia ja taisteluhelikoptereita" Jari Rinne kyllä ampuu alas tuon tsthekojen "taistelunkestävyyden", joka hänen mukaansa on lähinnä kauppamiesten puheita. Yksikään tstheko maailmassa ei ole sillä tavalla panssaroitu, että sillä voitaisiin huoletta lennennä edes jalkaväen keveiden aseiden tuleen. Moottorin ilmanottoaukot, vaihteisto ja (erityisesti pyrstö)roottorin lavat ovat erityisen herkkiä paikkoja, joissa jo yksikin luoti voi aiheuttaa sellaiset vauriot, että tehtävä on keskeytettävä ja palattava tukikohtaan korjauksia varten. Mikäli heko joutuu esim. jv-ryhmän tuleen sen aseiden tehokkaalla ampumaetäisyydellä (alle 300m) hitaasti lentäessään tai leijunnassa, on tuho lähes varma, koska sokeakaan ei ammu ohi niin suuresta maalista ja osumia tulee varmasti useita, myös arkoihin paikkoihin.

Mikäli heko aikoo käyttää aseitaan leijunnasta, se on tehtävä sellaisesta maastonkohdasta, joka on varmasti vapaa vihollisesta (omien hallussa) ja keveiden aseiden tulen ulottumattomissa. Toinen vaihtoehto on rynnäköidä lentokoneen tapaan ja luottaa nopeuden suojaan, mutta tähän hekojen aseistus ei juurikaan sovellu. Lisäksi turvallisuus on hekon max.nopeudellakin 270-300 km/h melko suhteellista.

Tsthekot luotiin alunperin liikkuvaksi pst-laveteiksi, joiden oli tarkoitus tuhota panssareita kaukaa kilometrien etäisyydeltä, leijuessaan omien varmistamalla alueella. Kylmän sodan loputtua niitä yritettiin sitten markkinoida jokapaikan ihmeaseina, ja hyvinhän ne pärjäsivätkin, kunnes alkuasukas ampui AK:lla/RPG:llä takaisin.

Näin siis Jari Rinne. Meni vähän ohi aiheen ja vanahan toistoa, mutta kun tuli tuo kirja taas luettua. Hyvä kirja, mielenkiintoisia juttuja lentohommista.

 

[Hande]

Ei tietenkään ole ihmease, mutta it-aseiden puuttuminen antaa kyllä nykyaikaisille lentovehkeille turhan paljon tasoitusta, jos aikomus on omalla porukalla tehdä muutakin kuin piileskellä. Todellinen vastatoimien uhka pitäisi ehdottomasti olla olemassa, koska se rajoittaa silkalla olemassaolollaan naapurin toimintaa. Ja jotain it-aseita kokoonpanoista tietenkin löytyy jatkossakin, ainakin NSV.

 

[vm78]

ja hyvinhän ne pärjäsivätkin, kunnes alkuasukas ampui AK:lla/RPG:llä takaisin.

Kirja lienee kirjoitettu tältä länsimaisen median hysteria-pohjalta jossa alkaa jumalaton itku, parku sekä voivottelu, jos yhdestäkin omasta sotakoneesta löytyy luodinreikä.

Eikös NL tehnyt aikoinaan kovaa tulosta Afgoissa Hindeillään eikä tilanne juuri puskasissejä naurattanut ennenkuin saivat Stingerit. Ei auttanut, vaikka räimivät niillä jv-aseillaan.

 

[Raveni]

ja hyvinhän ne pärjäsivätkin, kunnes alkuasukas ampui AK:lla/RPG:llä takaisin.

Kirja lienee kirjoitettu tältä länsimaisen median hysteria-pohjalta jossa alkaa jumalaton itku, parku sekä voivottelu, jos yhdestäkin omasta sotakoneesta löytyy luodinreikä.

Eikös NL tehnyt aikoinaan kovaa tulosta Afgoissa Hindeillään eikä tilanne juuri puskasissejä naurattanut ennenkuin saivat Stingerit. Ei auttanut, vaikka räimivät niillä jv-aseillaan.

Onhan nuo apachetkin aika huonossa jamassa vielä kotiin nilkuttanut. Sen jälkeen on ollu lyhyempiä ja pidempiä aikoja "telakalla" mutta kyllä ne vissiin ilmaan on saatu. Toisaalta reijät ei haittaa kunhan kopterin saa kotiin ja kalliisti koulutettu miehistö selviää hengissä.

TST hekoissa on varmasti omat hyvät ja huonot puolensa ja käyttö ratkaisee.
Parhaimmillaan ovat nopeasti liikkuvia ja tulivoimaisia lavetteja jotka mahdollistavat nopeat painopisteen muutot. Huonopuoli on että kevyet ilmatorjunta aseet voivat olla murhaavia mutta kyllä aika isokynnys varmasti on alkaa jalkaväki aseilla tuollaista sohottamaan sen verran tuliset terveiset voi tulla takaisin ja lisäksi täytyy huomioida että nuo eivät liiku yksin vaan aina useamman kopterin parvissa.

 

[Raveni]

On olemassa samasta järjestelmästä myös skyrange versio joka on ajoneuvoasenteinen. Skyshield on järjestelmä perustainen eli siihen kuuluu kaksi revorveri tykkiä, tutka yksikkö ja tulenjohto kontti. Tuon hinta on varmaankin sellainen 20milj. Skyrangerin hinta on varmaankin hieman korkeampi koska alustojen hinnat ja integrointi tulee päälle. Omasuoja astehan noilla on aika hyvä koska kykynevät teoriassa torjumaan millaisen ilmauhan tahansa joka kantamalle tulee aina pommeihin ja raketteihin saakka. Vieläpä aika monta maalia kerralla mutta onhan tuo toki kyllästettävissä josta päästään siihen että mobiili alusta olisi aivan varmasti taistelukestävämpi.

On se varmaan kyllästettävissä, mutta ei sekään tule halvaksi kaverille jos joutuu laukomaan hullunlailla, notta pääsee vaikuttamaan. Tuosta skyshield IIIsta on olemassa myös 10kWatin laserversio. Joten a-tarvikkeet ei tule jumalattoman kalliiksi, mutta kysymys onkin että onko se yhtä nopea kuin revolveritykki malli?

Kuitenkin pitää sanoa, että hieman ihmetyttää tuo 20 miljoonan hintalappu. Ehkä se on siinä että niitä ei ole tilattu useampia, mutta kysymys onkin että millä pystytään parhaiten suojelemaan strategisia kohteita, ja ennemmin kuin myöhemmin tullaan tilanteeseen, jossa hintalappuun ei kannata tuijottaa, koska ko. paikka on elintärkeä valtion hyvinvoinnille. Mutta sellaisia asioita ei ihmetellä kunnantaloilla taikka arkaadianmäellä.

Yksistään Skyshieldin ampuma tarvike on kalliimpi kuin pelkkä normi kranaatti, toisaalta niitä ei tarvitse käyttää niin paljoa kuin normaaleja että saadaan sama tehoaikaiseksi.

Mutta elektroniikkaa ja automaatiota noissa on paljon joten hintaakin tottakai. Tarkkuus työstetty vehje. Siinä missä venäläinen vastine on kuin haulikko niin tuo on kuin tarkkuus kivääri. Tutkalta vaaditaan paljon kun joutuu etsimään suhteellisen pieniä kohteita kun vehje on heitteiden torjuntaan tarkoitettu. Valmistusmääristä allekirjoittaneella ei ole hajua mutta ainakin sakuilla noita ilmeisesti on?

Monessa maassa on herätty ilmeisesti pikkuhiljaa siihen tosiseikkaan että hävittäjät ovat oikeastaan pelkkiä lavetteja jotka laukovat pomminsa ja ohjuksensta ilmatorjunnan ulkopuolelta ja koska lavetin torjuntaan ei enään yksin voi luottaa niin kuin joskus niin täytyy pyrkiä torjumaan sen lähettämät terveiset tai ainakin minimoimaan vahingot.

Ja pakottaahan tuollaiset järjestelmät väkisinkin kohteen kyllästämiseen joka tarkoittaa sitä että lavetteja täytyy olla enemmän suunnattuna yhtä kohdetta vastaan joka taas tarkoittaa sitä että ne ovat muualta pois.

Itse soisin näkeväni että suomeen hankittaisiin sekä skyshieldiä että skyrangeria sopiva määrä.

 

[Hande]

Mutta toisaalta, mistä näitä tietää, viimeisimmät Igla 86M hankittiin -95 vuonna ja yhden foorumin jutun perusteella vanhoja streloja (Ito78) oli ammuttu matkaan Lohtajalla vielä täysin toimivina +20vuoden ikäisinäkin. Strelat hankittiin 78-79 ja poistettiin saman jutun mukaan vasta -99. Iglojen tuhoaminen aloitettiin 2003, mutta homma lienee luonnollisesti aloitettu vuoden -86 hankinnoista. Tällä kaavalla on siis hyvinkin todennäköistä että viimeisimpiä -95 hankittuja Igla 86M on vielä varastoissa ja ne poistetaan sitten kun Stingerit ne korvaavat.

Ahti Lapin kirjassa todettiin Iglojen menneen poistoon 2005 niiden teknisen elinkaaren päättyessä. En muista nyt tarkkaa sanamuotoa, joten pieni virhetulkinnan mahdollisuus on olemassa. Minulle jäi kuitenkin hyvin selkeä käsitys, että tuo oli lorun loppu molemmille Igla-malleille.

Joko kalut poistettiin kustannustehokkaasti jo ennen niiden vanhenemista, tai sitten 86M-ohjukset eivät edes olleet pakasta vedettyjä meille tullessaan? Veikkaan jälkimmäistä.

 

[kunnas]

On olemassa samasta järjestelmästä myös skyrange versio joka on ajoneuvoasenteinen. Skyshield on järjestelmä perustainen eli siihen kuuluu kaksi revorveri tykkiä, tutka yksikkö ja tulenjohto kontti. Tuon hinta on varmaankin sellainen 20milj. Skyrangerin hinta on varmaankin hieman korkeampi koska alustojen hinnat ja integrointi tulee päälle. Omasuoja astehan noilla on aika hyvä koska kykynevät teoriassa torjumaan millaisen ilmauhan tahansa joka kantamalle tulee aina pommeihin ja raketteihin saakka. Vieläpä aika monta maalia kerralla mutta onhan tuo toki kyllästettävissä josta päästään siihen että mobiili alusta olisi aivan varmasti taistelukestävämpi.

On se varmaan kyllästettävissä, mutta ei sekään tule halvaksi kaverille jos joutuu laukomaan hullunlailla, notta pääsee vaikuttamaan. Tuosta skyshield IIIsta on olemassa myös 10kWatin laserversio. Joten a-tarvikkeet ei tule jumalattoman kalliiksi, mutta kysymys onkin että onko se yhtä nopea kuin revolveritykki malli?

Kuitenkin pitää sanoa, että hieman ihmetyttää tuo 20 miljoonan hintalappu. Ehkä se on siinä että niitä ei ole tilattu useampia, mutta kysymys onkin että millä pystytään parhaiten suojelemaan strategisia kohteita, ja ennemmin kuin myöhemmin tullaan tilanteeseen, jossa hintalappuun ei kannata tuijottaa, koska ko. paikka on elintärkeä valtion hyvinvoinnille. Mutta sellaisia asioita ei ihmetellä kunnantaloilla taikka arkaadianmäellä.

Yksistään Skyshieldin ampuma tarvike on kalliimpi kuin pelkkä normi kranaatti, toisaalta niitä ei tarvitse käyttää niin paljoa kuin normaaleja että saadaan sama tehoaikaiseksi.

Yksi sarja (n. 10 laukausta) maksaa 1/10 halvan it-ohjuksen hinnasta. Sveitsikään ei ole modannut kaikkia tykkejään AHEAD-ampumatarvikkeelle sopivaksi. Hinta lienee este.
Tuota voi miettiä että kannattaako käyttää halpaa ohjusta vai tykkiaseistusta taikka niiden yhdistelmää.

Mutta elektroniikkaa ja automaatiota noissa on paljon joten hintaakin tottakai. Tarkkuus työstetty vehje. Siinä missä venäläinen vastine on kuin haulikko niin tuo on kuin tarkkuus kivääri. Tutkalta vaaditaan paljon kun joutuu etsimään suhteellisen pieniä kohteita kun vehje on heitteiden torjuntaan tarkoitettu. Valmistusmääristä allekirjoittaneella ei ole hajua mutta ainakin sakuilla noita ilmeisesti on?

It-tykin pitääkin olla kuin haulikko. Esim. shilka on todettu testeissä liian tarkaksi vehkeeksi; sillä pitäisi olla enemmän hajontaa. Liikkeestä saatiin parempia tuloksia kuin paikalta.

Monessa maassa on herätty ilmeisesti pikkuhiljaa siihen tosiseikkaan että hävittäjät ovat oikeastaan pelkkiä lavetteja jotka laukovat pomminsa ja ohjuksensta ilmatorjunnan ulkopuolelta ja koska lavetin torjuntaan ei enään yksin voi luottaa niin kuin joskus niin täytyy pyrkiä torjumaan sen lähettämät terveiset tai ainakin minimoimaan vahingot.

Totta

 

[Hejsan]

Niin viimeninen igla-86M ammuttiin vuonna 2005.

On se ihmettä että Suomella oli huono tiedot että minkäläiset ohjukset NL oli. On se hyvä että tänään on wikipeda....

 

[Ohjus-tiedustelija]

Mutta toisaalta, mistä näitä tietää, viimeisimmät Igla 86M hankittiin -95 vuonna ja yhden foorumin jutun perusteella vanhoja streloja (Ito78) oli ammuttu matkaan Lohtajalla vielä täysin toimivina +20vuoden ikäisinäkin. Strelat hankittiin 78-79 ja poistettiin saman jutun mukaan vasta -99. Iglojen tuhoaminen aloitettiin 2003, mutta homma lienee luonnollisesti aloitettu vuoden -86 hankinnoista. Tällä kaavalla on siis hyvinkin todennäköistä että viimeisimpiä -95 hankittuja Igla 86M on vielä varastoissa ja ne poistetaan sitten kun Stingerit ne korvaavat.

Ahti Lapin kirjassa todettiin Iglojen menneen poistoon 2005 niiden teknisen elinkaaren päättyessä. En muista nyt tarkkaa sanamuotoa, joten pieni virhetulkinnan mahdollisuus on olemassa. Minulle jäi kuitenkin hyvin selkeä käsitys, että tuo oli lorun loppu molemmille Igla-malleille.

Joko kalut poistettiin kustannustehokkaasti jo ennen niiden vanhenemista, tai sitten 86M-ohjukset eivät edes olleet pakasta vedettyjä meille tullessaan? Veikkaan jälkimmäistä.

Jos ensimmäiset iglat (-86 hankinnat) poistettiin -03 alkaen, niin ei kuulosta kovin loogiselta että -95 hankittuja ohjuksia täytyisi poistaa jo kahden vuoden päästä tuosta. Tuntuu vähän oudolta että Venäjältä olisi ostettu jo varastossa usemman vuoden möllöttäneitä puikkoja, asia olisi selvä jos nuo olisi tulleet Itä-Saksan jäämistöistä, mutta kun eivät tulleet.

Myöskin se että varusmiehiä taidettiin kouluttaa järjestelmälle ainakin vielä -03 puhuu sen puolesta että kaikki eivät lähteneet poistoon lähes heti tuon perään, yleensä asejärjestelmät viettävät tuon jälkeen varastoissa/kertaus käytössä vähintään n.5-vuotta tuon jälkeen. Ettei varusmieskoulutus olisi loppunut -05?
Harmi kun it-upseeri lehtiin ei taida enää päässä netin kautta käsiksi. Siellä oli juttua asiasta kun koulutus noilla lopetettiin.

 

[Hande]

Tuntuu vähän oudolta että Venäjältä olisi ostettu jo varastossa usemman vuoden möllöttäneitä puikkoja, asia olisi selvä jos nuo olisi tulleet Itä-Saksan jäämistöistä, mutta kun eivät tulleet.

Outoa kyllä, muttei millään muotoa mahdotonta.

Mulla on tuo kirja hyllyssä. Tarkastan huomenissa täsmällisen sanamuodon.

 

[Hande]

Ahti Lappi kirjassa "Ilmatorjuntaohjukset Suomen puolustuksessa" :

s. 248 (osittainen lainaus)

Olkapääohjusten elinkaari päättyi

2000-luvun alussa suoritettiin kummankin Igla-tyypin käyttöikätutkimus Venäjällä kaluston valmistajayrityksessä Kolomnassa. Tutkimukseen sisältyi koeammuntoja ja ruutien polttokokeita. Iglan käyttöikää olisi voitu jatkaa muutamalla vuodella, ehkä jopa vuoteen 2014, mutta näin ei kuitenkaan tehty. Ominaisuuksiltaanhan Igla ei ollut vielä mitenkään vanhentunut. Olkapääohjusten käyttö lopetettiin valmistajan takaaman käyttöiän ( teknillisen elinkaaren ) päättyessä vuonna 2005. Ohjuskalusto toimitettiin varikoille säilytettäväksi ja hävitettäväksi.

Olkapääohjusten lähes 30 vuoden käyttö Suomen ilmatorjuntajoukoissa päättyi, koska uusia vastaavia aseita ei hankittu tilalle.

 

[SJ]

Ahti Lappi kirjassa "Ilmatorjuntaohjukset Suomen puolustuksessa" :

s. 248 (osittainen lainaus)

Olkapääohjusten elinkaari päättyi

2000-luvun alussa suoritettiin kummankin Igla-tyypin käyttöikätutkimus Venäjällä kaluston valmistajayrityksessä Kolomnassa. Tutkimukseen sisältyi koeammuntoja ja ruutien polttokokeita. Iglan käyttöikää olisi voitu jatkaa muutamalla vuodella, ehkä jopa vuoteen 2014, mutta näin ei kuitenkaan tehty. Ominaisuuksiltaanhan Igla ei ollut vielä mitenkään vanhentunut. Olkapääohjusten käyttö lopetettiin valmistajan takaaman käyttöiän ( teknillisen elinkaaren ) päättyessä vuonna 2005. Ohjuskalusto toimitettiin varikoille säilytettäväksi ja hävitettäväksi.

Olkapääohjusten lähes 30 vuoden käyttö Suomen ilmatorjuntajoukoissa päättyi, koska uusia vastaavia aseita ei hankittu tilalle.

No, jos tässä vuoden parin sisään ei jouduta sotaan, niin tuota voisi varmaan pitää ihan viisaana säästötoimenpiteenä. Riski oli kuitenkin olemassa.

 

[SJ]

Millainen on tuollaisen Skyshieldin teho? Tai kysytään näin: Miten monta tykkiä ja tutkaa pitäisi laittaa per lennoston rauhanajan tukikohta, jotta sen voisi suojata ensi-iskulta ja/tai antaa sille edes hiukan lisäaikaa koneiden hajauttamista jne. varten? Ja yhdessä mimmoisen ohjusjärjestelmän kanssa? Eli onko tuollaisella systeemillä oikeasti mitään virkaa vai karkaavatko kustannukset käsistä ja hyödyn jäädessä mitättömäksi?

Näkisin tuon olevan sellainen kynnys -juttu. Oletettavasti ilmavoimien tukikohta olisi sellainen kohde, että sitä joko koetettaisiin häiritä muutamalla ohjuksella aina silloin tällöin. Tai sitten se koetettaisiin nitistää kerralla perinpohjaisesti ja mielellään ensi-iskussa. Jälkimmäisessä tapauksessa on se ongelma, että se sitoo valtaosan käytettävistä resursseista ja siksipä tuollaisen hyökkäyksen pitääkin tuottaa tulosta tai koko homma on aika turha, koska vastapuoli pystyy muualla toimimaan ilman mitään häirintää. Ensimmäisessä tapauksessa tuon häirinnän on oletava riittävän voimakasta, muuten vastatoimet minimoivat vahingot ja tuohon häirintään käytetyt resurssit menevät hukkaan.

Mitä taas tuo Skyshield tekee on se, että kummassakin tapauksessa se neutralisoi osan vihollisen tulivoimasta. Etenkin tuossa häirintä tapauksessa häirinnän (esim. risteilyohjuksin) on oltava kylliksi voimakasta, että tuo Skyshield ei pysty torjumaan kaikkea. Ja tuossa täysituho optiossa on varmaan helpompaa kyllästää Skyshield, mutta silti se vaatii tarkkaa koordinaatiota, jotta Skyshield pysyy kyllästettynä koko hyökkäyksen ajan.

Tarpeetonta varmaan sanoakkaan, että ballistisia ohjuksia ei tuolla pysty torjumaan, joten sen vaikutusta on turha ruveta miettimään.

 

[Hande]

No, jos tässä vuoden parin sisään ei jouduta sotaan, niin tuota voisi varmaan pitää ihan viisaana säästötoimenpiteenä. Riski oli kuitenkin olemassa.

Ja samalla perusajatuksella voi kehittää todellisen budjettiratkaisun, joka olisi ollut asevoimien poistaminen kokonaan vuonna 1945. Pieni riski siinäkin olisi tietysti otettu...

Eikä meillä ilman ilmatorjuntaa tietenkään ole oltu, on Igla sitten poistunut minä vuonna hyvänsä. Merkittävä aukko tuossa on kokonaisuuteen kuitenkin muodostunut.

 

[Hejsan]

Tuota...onko paljon eroa nasams ja nasams II ??

Koska nasams ykkönen oli mukana kuin suomi valitsi Bukin.....

 

[kunnas]

Tuota...onko paljon eroa nasams ja nasams II ??

Koska nasams ykkönen oli mukana kuin suomi valitsi Bukin.....

Ilmeisesti verkottumiskyky on uutta.

Ahti Lappi kertoi kirjassaan valtintaperusteista ja mainitsi että: NASAMS, jossa käytettiin AMRAAM-ohjusta (kuten hornetissa), olisi ollut tyydyttävä >>köyhän miehen asejärjestelmä<<, joskin senkin ulottuvuus näytti vaatimattomalta.

 

[Hejsan]

Tuota...onko paljon eroa nasams ja nasams II ??

Koska nasams ykkönen oli mukana kuin suomi valitsi Bukin.....

Ilmeisesti verkottumiskyky on uutta.

Ahti Lappi kertoi kirjassaan valtintaperusteista ja mainitsi että: NASAMS, jossa käytettiin AMRAAM-ohjusta (kuten hornetissa), olisi ollut tyydyttävä >>köyhän miehen asejärjestelmä<<, joskin senkin ulottuvuus näytti vaatimattomalta.

Joo tiedän, mulla on se kirja ......

Tuli vaan mieleen että ennen se ei kellvannut mutta tänään se kelpaa....
(jos sillä vastakauppalla oli iso merkitys ohjusten valintaan)

 

[Hejsan]

On se mielenkinnosta lukea attä Ahti tykkäsi että Igla oli helpompi käyttä kuin Stinger.

Silloinhän pitäis mun mielestä SA-24 Igla-S olla suomen seuraava ohjus?

Ja sitten tämä pimeälaiteeni Magnavox oli helpompi käyttä Iglassa kuin stingerissä

 

[Victor Charlie]

ja hyvinhän ne pärjäsivätkin, kunnes alkuasukas ampui AK:lla/RPG:llä takaisin.

Kirja lienee kirjoitettu tältä länsimaisen median hysteria-pohjalta jossa alkaa jumalaton itku, parku sekä voivottelu, jos yhdestäkin omasta sotakoneesta löytyy luodinreikä.

Eikös NL tehnyt aikoinaan kovaa tulosta Afgoissa Hindeillään eikä tilanne juuri puskasissejä naurattanut ennenkuin saivat Stingerit. Ei auttanut, vaikka räimivät niillä jv-aseillaan.

Afgoissa NL käytti hekojaan jv-aseiden tulen ulkopuolelta, koska mitään pitkän matkan it:tä ei ollut ennen Stingereiden tuloa. Sen jälkeen oltiinkin helisemässä, kun ei voitu lentää matalalla eikä korkealla ja tappiot kasvoivat sekä koneiden että erityisesti miehistöjen osalta niin korkeiksi, että edes NL ei olisi pystynyt niitä pitemmän päälle korvaamaan.

Mitä tulee tuohon "yksikin luodinreikä" -hysteriaan: Heko on erittäin kallis ja sen miehistön kouluttaminen kestää vuosia. Pienikin vaurio lentävässä koneessa voi aiheuttaa sekä koneen että miehistön menettämisen. Maa-ajoneuvo voi pysähtyä tutkimaan ja korjaamaan vaurioitaan tai jatkaa tehtävää vahigoittuneenakin. Pahimmillaan miehistö vain joutuu jalkapatikkaan ja ajoneuvo hinataan korjattavaksi. Lentolaitteiden kanssa tulee herkästi romua ja ruumiita.