Ilmatorjunta

[kunnas]

Perustele BUK-väittämäsi ja lähteet esiin. Missä mainitaan että BUK pystyy torjumaan TBM-ohjuksen ilman ennakkovaroitusta? Millähän todennäköisyydellä tuo mahtaisi käydä?
SAMP/T:n todelliset testit ohjustorjunnasta lienevät vähissä. itse en ainakaan ole kuullut niistä. Jos joku todella tietää varmaa niin kertokoon ihmeessä (ja perusteluksi ei kelpaa ainakaan minulle että "kyllä se varmaan toimii kun mainostetaan " jne.).

BUK-M1-2 ja BUK-M2 pystyvät torjumaan ballistisen ohjuksen jonka nopeus on 1200 m/s eli sen kantama on n. 150 km:ä. 0,5-0,7 todennäköisyydellä. Vasta BUK-M3 pystyy torjumaan täysiverisen ballistisen ohjuksen.

Viitsitkö muuten selittää mitä tuo "täysiverisen ballistisen ohjuksen" tarkoittaa käytännössä? Noita ballistisia ohjuksia kun on aika monenlaisia ja on ihan varmaa, että kaikkiin noista se ei kykene. Buk:n 9M317 -ohjus kykenee torjumaan maaleja jotka liikkuvat Mach 4 nopeudella. Uudemmilla malleilla saattaa olla enemmän nopeutta ja kykenevät siten pysäyttämään nopeampia ohjuksia, mutta selitätkö, että kuinka paljon pidemmän kantaman ohjuksen torjumiseen se riittää? Ja sen seikan, että miten tämä mahdollinen uudistus poistaa ennakkovaroituksen tarpeen?

Tarkoitin SS-23 tyyppistä ohjusta. BUK-M1-2 ja BUK-M2 pystyy torjumaan SS-21 (B-mallin) tyypin ohjuksen juuri ja juuri. BUK-M3 pystyy torjumaan selvästi nopeamman ohjuksen. (huhujen mukaan 3000 m/s. kantama 1000 km:ä)

Aktiivisella hakupäällä varustettu ohjus on tullut markkinoille wikipedian mukaan 2009

Ja miten tuo Buk sitten pystyy torjumaan 3000 m/s:n nopeudella liikkuvan ohjuksen ilman ennakkovaroitusta?

Asiasta toiseen: Laitatko välillä hieman lähteitä, tässä on mennyt aika pitkään kun viimeksi laitoit yhtään mitään linkkejä. Helpottaa sinunkin elämää, kun voi lukea sieltä suoraan, etkä joudu kopioimaan kaikkea.

Kyllä patriot pac-3 pystyy torjumaan ballistisen ohjuksen mutta sateliittiseuranta parantaa torjunta-alaa.
Lähde sotatekninen arvio ja ennuste 2025

 

[SJ]

BUK-M1-2 ja BUK-M2 pystyvät torjumaan ballistisen ohjuksen jonka nopeus on 1200 m/s eli sen kantama on n. 150 km:ä. 0,5-0,7 todennäköisyydellä. Vasta BUK-M3 pystyy torjumaan täysiverisen ballistisen ohjuksen.

Viitsitkö muuten selittää mitä tuo "täysiverisen ballistisen ohjuksen" tarkoittaa käytännössä? Noita ballistisia ohjuksia kun on aika monenlaisia ja on ihan varmaa, että kaikkiin noista se ei kykene. Buk:n 9M317 -ohjus kykenee torjumaan maaleja jotka liikkuvat Mach 4 nopeudella. Uudemmilla malleilla saattaa olla enemmän nopeutta ja kykenevät siten pysäyttämään nopeampia ohjuksia, mutta selitätkö, että kuinka paljon pidemmän kantaman ohjuksen torjumiseen se riittää? Ja sen seikan, että miten tämä mahdollinen uudistus poistaa ennakkovaroituksen tarpeen?

Tarkoitin SS-23 tyyppistä ohjusta. BUK-M1-2 ja BUK-M2 pystyy torjumaan SS-21 (B-mallin) tyypin ohjuksen juuri ja juuri. BUK-M3 pystyy torjumaan selvästi nopeamman ohjuksen. (huhujen mukaan 3000 m/s. kantama 1000 km:ä)

Aktiivisella hakupäällä varustettu ohjus on tullut markkinoille wikipedian mukaan 2009

Ja miten tuo Buk sitten pystyy torjumaan 3000 m/s:n nopeudella liikkuvan ohjuksen ilman ennakkovaroitusta?

Asiasta toiseen: Laitatko välillä hieman lähteitä, tässä on mennyt aika pitkään kun viimeksi laitoit yhtään mitään linkkejä. Helpottaa sinunkin elämää, kun voi lukea sieltä suoraan, etkä joudu kopioimaan kaikkea.

Kyllä patriot pac-3 pystyy torjumaan ballistisen ohjuksen mutta sateliittiseuranta parantaa torjunta-alaa.
Lähde sotatekninen arvio ja ennuste 2025

Muistaakseni nyt oli puhetta Buk:ista. Koetan tässä takoa sinun päähän, että Buk ei ole tuossa mitenkään ihmeellinen. Jonkun ohjuksen jolla on kantamaa 150 kilsaa on suhteellisen helppoa torjua, koska sitä pystyy tutkalla seuraamaan suunnilleen koko matkan, kunhan ohjus vaan nousee horisontin ylle, silloin on aikaa torjua. Homma vaan menee ongelmalliseksi, jos taistelukärki on tulossa jo alas, kun tutka huomaa mitään ja Buk:ssa ei ole mitenkään ihmeelliset tutkat, eli josko vastaat nyt siihen kysymykseen.

 

[Raveni]

"“The evidence indicates that [the Turkish plane] was hit by a Russian-made Pantsir,” a Western diplomat with knowledge of the ongoing NATO investigation into the shooting told The Daily Beast. Russia supplied Syria with 36 mobile Pantsir-S1 surface-to-air missile launchers in 2007 at a cost of $900 million. “At a range of 13 nautical miles, it’s the only kit the Syrians have with the range, response time, and accuracy” to have downed the American-made F-4, the diplomat said."

Noita juttuja lukiessa on herännyt muutama kysymys eli israelin iskiessä syyriaan syyrialla oli käytössä pantsir mutta israel oli jotenkin onnistunut häiritsemään järjestelmää niin että eivät olleet kyenneet ohjuksiaan laukomaan tms... Ongelma liittynee itse ohjuksiin joissa ei ilmeisesti ole hakupäätä ollenkaan vaan ohjaus tapahtuu radioitse.

Eli järjestelmässä on omat ongelmansa tosin venäjä on varmaankin tutkinut asiaa ja pyrkinyt korjaamaan puutteen.

Tuossa yllä olevassa jutussa niin 900milj/$ ja 36 järjestelmää eli onko tuo kallis? Mielestäni hyvinkin kilpailukykyinen hinta jos on sellainen kuin mainos prosyyrit lupaa. Harmi kun on oletetun vihollisen tuotos niin meille ei hankintaa edes harkita.

 

[SJ]

"“The evidence indicates that [the Turkish plane] was hit by a Russian-made Pantsir,” a Western diplomat with knowledge of the ongoing NATO investigation into the shooting told The Daily Beast. Russia supplied Syria with 36 mobile Pantsir-S1 surface-to-air missile launchers in 2007 at a cost of $900 million. “At a range of 13 nautical miles, it’s the only kit the Syrians have with the range, response time, and accuracy” to have downed the American-made F-4, the diplomat said."

Noita juttuja lukiessa on herännyt muutama kysymys eli israelin iskiessä syyriaan syyrialla oli käytössä pantsir mutta israel oli jotenkin onnistunut häiritsemään järjestelmää niin että eivät olleet kyenneet ohjuksiaan laukomaan tms... Ongelma liittynee itse ohjuksiin joissa ei ilmeisesti ole hakupäätä ollenkaan vaan ohjaus tapahtuu radioitse.

Eli järjestelmässä on omat ongelmansa tosin venäjä on varmaankin tutkinut asiaa ja pyrkinyt korjaamaan puutteen.

Tuossa yllä olevassa jutussa niin 900milj/$ ja 36 järjestelmää eli onko tuo kallis? Mielestäni hyvinkin kilpailukykyinen hinta jos on sellainen kuin mainos prosyyrit lupaa. Harmi kun on oletetun vihollisen tuotos niin meille ei hankintaa edes harkita.

Jos laskimeen näppäilin oikein, niin kappalehinta on 25 miljoonaa taalaa. Nasams kauppa oli ohjuksineen sellaiset 480 miljoonaa € (360+120) ja siinä saatiin muistaakseni 24 laukaisualustaa, 12 tutkaa ja muuta kamaa. Eli sellaisenaan onhan nuo aika lähellä toisiaan, riippuen vaihtokursseista. Valitettavasti tuo pantsir ei tainnut olla hankintaa tehtäessä valmis ja vaatimuksena oli tietääkseni valmistajamaan lisäksi kaksi käyttäjää. Kysymys kuuluu, että miten tuo Pantsir olisi sitten liitetty meidän muihin IT -järjestelmiin? Ryssiltä ei voi juuri apua kysyä, siis normaalin lähdekoodin ja muun dokumentoinnin lisäksi.

 

[kunnas]

Viitsitkö muuten selittää mitä tuo "täysiverisen ballistisen ohjuksen" tarkoittaa käytännössä? Noita ballistisia ohjuksia kun on aika monenlaisia ja on ihan varmaa, että kaikkiin noista se ei kykene. Buk:n 9M317 -ohjus kykenee torjumaan maaleja jotka liikkuvat Mach 4 nopeudella. Uudemmilla malleilla saattaa olla enemmän nopeutta ja kykenevät siten pysäyttämään nopeampia ohjuksia, mutta selitätkö, että kuinka paljon pidemmän kantaman ohjuksen torjumiseen se riittää? Ja sen seikan, että miten tämä mahdollinen uudistus poistaa ennakkovaroituksen tarpeen?

Tarkoitin SS-23 tyyppistä ohjusta. BUK-M1-2 ja BUK-M2 pystyy torjumaan SS-21 (B-mallin) tyypin ohjuksen juuri ja juuri. BUK-M3 pystyy torjumaan selvästi nopeamman ohjuksen. (huhujen mukaan 3000 m/s. kantama 1000 km:ä)

Aktiivisella hakupäällä varustettu ohjus on tullut markkinoille wikipedian mukaan 2009

Ja miten tuo Buk sitten pystyy torjumaan 3000 m/s:n nopeudella liikkuvan ohjuksen ilman ennakkovaroitusta?

Asiasta toiseen: Laitatko välillä hieman lähteitä, tässä on mennyt aika pitkään kun viimeksi laitoit yhtään mitään linkkejä. Helpottaa sinunkin elämää, kun voi lukea sieltä suoraan, etkä joudu kopioimaan kaikkea.

Kyllä patriot pac-3 pystyy torjumaan ballistisen ohjuksen mutta sateliittiseuranta parantaa torjunta-alaa.
Lähde sotatekninen arvio ja ennuste 2025

Muistaakseni nyt oli puhetta Buk:ista. Koetan tässä takoa sinun päähän, että Buk ei ole tuossa mitenkään ihmeellinen. Jonkun ohjuksen jolla on kantamaa 150 kilsaa on suhteellisen helppoa torjua, koska sitä pystyy tutkalla seuraamaan suunnilleen koko matkan, kunhan ohjus vaan nousee horisontin ylle, silloin on aikaa torjua. Homma vaan menee ongelmalliseksi, jos taistelukärki on tulossa jo alas, kun tutka huomaa mitään ja Buk:ssa ei ole mitenkään ihmeelliset tutkat, eli josko vastaat nyt siihen kysymykseen.

Eihän se ole ihmeellistä jos saa ammuttua alas 150 km:n päästä ammutun ohjuksen. BUK-M3 malli on sitten hieman ihmeellisempi, jos noin pieni ohjusjärjestelmä saa ammuttua ales noin nopean ohjuksen.

 

[RistoJ]

...Ja vielä kerran muistutuksena: Kukaan ei tiedä eri AMRAAM versioiden todellisia suoritusarvoja. Se SU-24:n lakikorkeus ei ole kovinkaan paljoa sen korkeamalla, mitä AMRAAMin pystyulottuvuudeksi on uumoiltu.

Seminaareissa on sanottu selvästi että korkeusulottuvuus on maksimissaan 9-10 km:ä. SU-24 stenataan piakkoin ja sen korvaa SU-34. Vihollinen ei paljoa menetä jollei se voi käyttää SU-24:ää kuin korkealla ja kevyellä aseistuksella.

Lennokit sitten hoitavat maalin etsimisen. 50 kg lennokkia ei kustannussyistä kannata ampua AMRAAM:lla alas. AIM-9X ei toistaiseksi hankita.

SU-34 yms. voivat kyllä pommittaa Glonass-aseilla tai tutkahakuisilla aseillaan pilvien yläpuolelta (10 km+) mutta hankaloittaa se toimintaa ja rajoittaa aseiden käyttöä sekä tiedustelua. NASAMS-suojatuilla alueilla +10 km lentävät ovat sitten Hornettien riistaa.

Todellakin näin. Itse asiassa NASAMS:n yli lentäminen ei ole ihan niin helppoa kuin voisi kuvitella. Su-34 kyllä pystyy varmaan lentämään yli torjuntakorkeuden ilman asekuormaa, mutta kun aseita ja polttoainesäiliöitä laitetaan alle niin maksimilentokorkeus ei olekaan enää mikään kummoinen. Esim. tässä on Super Hornetin (lentoarvoissa kohtalaisen hyvä vastine Su-34:lle) suorituskykykaavio aselastissa:

Kuten taulukosta näkee niin suht normaalissa rynnäkköaselastissa (2 polttoainesäiliötä, 4 500kg pommia ja maalinosoitussäiliö eli yhteensä jotain 5 tonnin luokkaa (maksimi reilu 8 tonnia) maksimilentokorkeus on 12000 m ja liikehtimiskyky silloin vain 1G. 2G liikehtimiskyky saavutetaan vasta alle 7500 m korkeudessa ja 3G:tä alle 4 km korkeuksissa. Nämä ovat siis suorituskyvyn maksimit tuolla aselastilla, todellisuudessa noita ei edes helpolla saavuteta. Ihan sama pätee kaikkiin koneisiin, jos Su-34:n pistetään kohtalainenkin määrä pommeja ja muita aseita niin NASAMS 2-patterin yli lentäminen alkaa olla "hivenen" riskaabelia. Koska koneen liikehtimiskyky on hyvin rajoitettu niin ohjuksenkaan ei tarvitse pystyä mihinkään 30 G kaarroksiin vaan vähäinenkin liikehtimiskyky riittää tavoittamaan maalin.

 

[RistoJ]

Perustele BUK-väittämäsi ja lähteet esiin. Missä mainitaan että BUK pystyy torjumaan TBM-ohjuksen ilman ennakkovaroitusta? Millähän todennäköisyydellä tuo mahtaisi käydä?
SAMP/T:n todelliset testit ohjustorjunnasta lienevät vähissä. itse en ainakaan ole kuullut niistä. Jos joku todella tietää varmaa niin kertokoon ihmeessä (ja perusteluksi ei kelpaa ainakaan minulle että "kyllä se varmaan toimii kun mainostetaan " jne.).

BUK-M1-2 ja BUK-M2 pystyvät torjumaan ballistisen ohjuksen jonka nopeus on 1200 m/s eli sen kantama on n. 150 km:ä. 0,5-0,7 todennäköisyydellä. Vasta BUK-M3 pystyy torjumaan täysiverisen ballistisen ohjuksen.

SAMP/T pystyy pudottamaan ohjuksen jonka kantama on 600 km:ä. Vertailun vuoksi SA-23 pystyy pudottamaan ballistisen ohjuksen jonka kantama on 2500 km:ä
ja patriot pac-3 1100 km:ä. Iskander ohjusta ei mikään noista pysäytä koska se tekee sen kuuluisan väistöliikkeen.

Eli Buk:n ballististen ohjusten torjuntakyky olisi täysin turha jos sillä ei ole juuri mitään virkaa nykyaikaisia ballistisia ohjuksia vastaan.

 

[SJ]

Tarkoitin SS-23 tyyppistä ohjusta. BUK-M1-2 ja BUK-M2 pystyy torjumaan SS-21 (B-mallin) tyypin ohjuksen juuri ja juuri. BUK-M3 pystyy torjumaan selvästi nopeamman ohjuksen. (huhujen mukaan 3000 m/s. kantama 1000 km:ä)

Aktiivisella hakupäällä varustettu ohjus on tullut markkinoille wikipedian mukaan 2009

Ja miten tuo Buk sitten pystyy torjumaan 3000 m/s:n nopeudella liikkuvan ohjuksen ilman ennakkovaroitusta?

Asiasta toiseen: Laitatko välillä hieman lähteitä, tässä on mennyt aika pitkään kun viimeksi laitoit yhtään mitään linkkejä. Helpottaa sinunkin elämää, kun voi lukea sieltä suoraan, etkä joudu kopioimaan kaikkea.

Kyllä patriot pac-3 pystyy torjumaan ballistisen ohjuksen mutta sateliittiseuranta parantaa torjunta-alaa.
Lähde sotatekninen arvio ja ennuste 2025

Muistaakseni nyt oli puhetta Buk:ista. Koetan tässä takoa sinun päähän, että Buk ei ole tuossa mitenkään ihmeellinen. Jonkun ohjuksen jolla on kantamaa 150 kilsaa on suhteellisen helppoa torjua, koska sitä pystyy tutkalla seuraamaan suunnilleen koko matkan, kunhan ohjus vaan nousee horisontin ylle, silloin on aikaa torjua. Homma vaan menee ongelmalliseksi, jos taistelukärki on tulossa jo alas, kun tutka huomaa mitään ja Buk:ssa ei ole mitenkään ihmeelliset tutkat, eli josko vastaat nyt siihen kysymykseen.

Eihän se ole ihmeellistä jos saa ammuttua alas 150 km:n päästä ammutun ohjuksen. BUK-M3 malli on sitten hieman ihmeellisempi, jos noin pieni ohjusjärjestelmä saa ammuttua ales noin nopean ohjuksen.

Et edelleenkään vastaa kysymykseen, eli miten Buk tekee sen ilman ennakkovaroitusta. Kiinnostaisi myös tietää, että miten ison alueen se kykenee suojaamaan noilta ballistisilta ohjuksilta. Saattaisi näet selittää, miksi muut käyttävät hommaan pitemmän kantaman ohjuksia hommaan.

Ja miten niin "pieni", osa noista Buk sarjan ohjuksista painaa tuplasti enemmän mitä Pac-3.

 

[kunnas]

Perustele BUK-väittämäsi ja lähteet esiin. Missä mainitaan että BUK pystyy torjumaan TBM-ohjuksen ilman ennakkovaroitusta? Millähän todennäköisyydellä tuo mahtaisi käydä?
SAMP/T:n todelliset testit ohjustorjunnasta lienevät vähissä. itse en ainakaan ole kuullut niistä. Jos joku todella tietää varmaa niin kertokoon ihmeessä (ja perusteluksi ei kelpaa ainakaan minulle että "kyllä se varmaan toimii kun mainostetaan " jne.).

BUK-M1-2 ja BUK-M2 pystyvät torjumaan ballistisen ohjuksen jonka nopeus on 1200 m/s eli sen kantama on n. 150 km:ä. 0,5-0,7 todennäköisyydellä. Vasta BUK-M3 pystyy torjumaan täysiverisen ballistisen ohjuksen.

SAMP/T pystyy pudottamaan ohjuksen jonka kantama on 600 km:ä. Vertailun vuoksi SA-23 pystyy pudottamaan ballistisen ohjuksen jonka kantama on 2500 km:ä
ja patriot pac-3 1100 km:ä. Iskander ohjusta ei mikään noista pysäytä koska se tekee sen kuuluisan väistöliikkeen.

Eli Buk:n ballististen ohjusten torjuntakyky olisi täysin turha jos sillä ei ole juuri mitään virkaa nykyaikaisia ballistisia ohjuksia vastaan.

Kaikkien baallististen ohjusten torjunta on turhaa koska niillä ei saada torjuttua Iskander-M ohjuksia.

 

[SJ]

Perustele BUK-väittämäsi ja lähteet esiin. Missä mainitaan että BUK pystyy torjumaan TBM-ohjuksen ilman ennakkovaroitusta? Millähän todennäköisyydellä tuo mahtaisi käydä?
SAMP/T:n todelliset testit ohjustorjunnasta lienevät vähissä. itse en ainakaan ole kuullut niistä. Jos joku todella tietää varmaa niin kertokoon ihmeessä (ja perusteluksi ei kelpaa ainakaan minulle että "kyllä se varmaan toimii kun mainostetaan " jne.).

BUK-M1-2 ja BUK-M2 pystyvät torjumaan ballistisen ohjuksen jonka nopeus on 1200 m/s eli sen kantama on n. 150 km:ä. 0,5-0,7 todennäköisyydellä. Vasta BUK-M3 pystyy torjumaan täysiverisen ballistisen ohjuksen.

SAMP/T pystyy pudottamaan ohjuksen jonka kantama on 600 km:ä. Vertailun vuoksi SA-23 pystyy pudottamaan ballistisen ohjuksen jonka kantama on 2500 km:ä
ja patriot pac-3 1100 km:ä. Iskander ohjusta ei mikään noista pysäytä koska se tekee sen kuuluisan väistöliikkeen.

Eli Buk:n ballististen ohjusten torjuntakyky olisi täysin turha jos sillä ei ole juuri mitään virkaa nykyaikaisia ballistisia ohjuksia vastaan.

Kaikkien baallististen ohjusten torjunta on turhaa koska niillä ei saada torjuttua Iskander-M ohjuksia.

Empä tiedä, tuo kuitenkin tekee ne väistönsä vasta terminaali vaiheessa, ehkä joku systeemi kykenee väliin ennen sitä. Ainakin tälläisiä suunnitelmia olen kuullut, joskin siinä yhteydessä saattoi olla pitemmän kantaman ohjukset, joihin epäiltiin olevan tulossa tuollaiset väistelyominaisuudet.

 

[RistoJ]

On olemassa samasta järjestelmästä myös skyrange versio joka on ajoneuvoasenteinen. Skyshield on järjestelmä perustainen eli siihen kuuluu kaksi revorveri tykkiä, tutka yksikkö ja tulenjohto kontti. Tuon hinta on varmaankin sellainen 20milj. Skyrangerin hinta on varmaankin hieman korkeampi koska alustojen hinnat ja integrointi tulee päälle. Omasuoja astehan noilla on aika hyvä koska kykynevät teoriassa torjumaan millaisen ilmauhan tahansa joka kantamalle tulee aina pommeihin ja raketteihin saakka. Vieläpä aika monta maalia kerralla mutta onhan tuo toki kyllästettävissä josta päästään siihen että mobiili alusta olisi aivan varmasti taistelukestävämpi.

On se varmaan kyllästettävissä, mutta ei sekään tule halvaksi kaverille jos joutuu laukomaan hullunlailla, notta pääsee vaikuttamaan. Tuosta skyshield IIIsta on olemassa myös 10kWatin laserversio. Joten a-tarvikkeet ei tule jumalattoman kalliiksi, mutta kysymys onkin että onko se yhtä nopea kuin revolveritykki malli?

Kuitenkin pitää sanoa, että hieman ihmetyttää tuo 20 miljoonan hintalappu. Ehkä se on siinä että niitä ei ole tilattu useampia, mutta kysymys onkin että millä pystytään parhaiten suojelemaan strategisia kohteita, ja ennemmin kuin myöhemmin tullaan tilanteeseen, jossa hintalappuun ei kannata tuijottaa, koska ko. paikka on elintärkeä valtion hyvinvoinnille. Mutta sellaisia asioita ei ihmetellä kunnantaloilla taikka arkaadianmäellä.

Yksistään Skyshieldin ampuma tarvike on kalliimpi kuin pelkkä normi kranaatti, toisaalta niitä ei tarvitse käyttää niin paljoa kuin normaaleja että saadaan sama tehoaikaiseksi.

Yksi sarja (n. 10 laukausta) maksaa 1/10 halvan it-ohjuksen hinnasta. Sveitsikään ei ole modannut kaikkia tykkejään AHEAD-ampumatarvikkeelle sopivaksi. Hinta lienee este.
Tuota voi miettiä että kannattaako käyttää halpaa ohjusta vai tykkiaseistusta taikka niiden yhdistelmää.

Mutta elektroniikkaa ja automaatiota noissa on paljon joten hintaakin tottakai. Tarkkuus työstetty vehje. Siinä missä venäläinen vastine on kuin haulikko niin tuo on kuin tarkkuus kivääri. Tutkalta vaaditaan paljon kun joutuu etsimään suhteellisen pieniä kohteita kun vehje on heitteiden torjuntaan tarkoitettu. Valmistusmääristä allekirjoittaneella ei ole hajua mutta ainakin sakuilla noita ilmeisesti on?

It-tykin pitääkin olla kuin haulikko. Esim. shilka on todettu testeissä liian tarkaksi vehkeeksi; sillä pitäisi olla enemmän hajontaa. Liikkeestä saatiin parempia tuloksia kuin paikalta.

It-tykin ei todellakaan mitenkään välttämättä pidä olla kuin haulikko. Jos ammunnanhallinta on hidas ja epätarkka (kuten Shilkassa on ollut) niin sitten jossain määrin kyllä mutta jos ammunnanhallinta on kunnollinen niin tykkikin voi ja kannattaakin olla tarkka. Esim. 2S6 Tunguskan ja Pantsir-S1:n tykit ovat huomattavasti tarkemmat kuin vaikka Shilkan ja myös paljon tehokkaammat. Samaten Oerlikonin ja Boforsin erittäin tarkat tykit ovat myös osoittautuneet samalla hyvin tehokkaiksi.

Mikä muuten on lähteesi tuolle väitteelle Shilkan paremmasta tarkkuudesta liikkeessä kuin paikallaan. Omat lähteeni kertovat Shilkan tarkkuuden pudonneen puoleen liikkeestä ammuttaessa.

 

[ctg]

On olemassa samasta järjestelmästä myös skyrange versio joka on ajoneuvoasenteinen. Skyshield on järjestelmä perustainen eli siihen kuuluu kaksi revorveri tykkiä, tutka yksikkö ja tulenjohto kontti. Tuon hinta on varmaankin sellainen 20milj. Skyrangerin hinta on varmaankin hieman korkeampi koska alustojen hinnat ja integrointi tulee päälle. Omasuoja astehan noilla on aika hyvä koska kykynevät teoriassa torjumaan millaisen ilmauhan tahansa joka kantamalle tulee aina pommeihin ja raketteihin saakka. Vieläpä aika monta maalia kerralla mutta onhan tuo toki kyllästettävissä josta päästään siihen että mobiili alusta olisi aivan varmasti taistelukestävämpi.

On se varmaan kyllästettävissä, mutta ei sekään tule halvaksi kaverille jos joutuu laukomaan hullunlailla, notta pääsee vaikuttamaan. Tuosta skyshield IIIsta on olemassa myös 10kWatin laserversio. Joten a-tarvikkeet ei tule jumalattoman kalliiksi, mutta kysymys onkin että onko se yhtä nopea kuin revolveritykki malli?

Kuitenkin pitää sanoa, että hieman ihmetyttää tuo 20 miljoonan hintalappu. Ehkä se on siinä että niitä ei ole tilattu useampia, mutta kysymys onkin että millä pystytään parhaiten suojelemaan strategisia kohteita, ja ennemmin kuin myöhemmin tullaan tilanteeseen, jossa hintalappuun ei kannata tuijottaa, koska ko. paikka on elintärkeä valtion hyvinvoinnille. Mutta sellaisia asioita ei ihmetellä kunnantaloilla taikka arkaadianmäellä.

Yksistään Skyshieldin ampuma tarvike on kalliimpi kuin pelkkä normi kranaatti, toisaalta niitä ei tarvitse käyttää niin paljoa kuin normaaleja että saadaan sama tehoaikaiseksi.

Yksi sarja (n. 10 laukausta) maksaa 1/10 halvan it-ohjuksen hinnasta. Sveitsikään ei ole modannut kaikkia tykkejään AHEAD-ampumatarvikkeelle sopivaksi. Hinta lienee este.
Tuota voi miettiä että kannattaako käyttää halpaa ohjusta vai tykkiaseistusta taikka niiden yhdistelmää.

Mutta elektroniikkaa ja automaatiota noissa on paljon joten hintaakin tottakai. Tarkkuus työstetty vehje. Siinä missä venäläinen vastine on kuin haulikko niin tuo on kuin tarkkuus kivääri. Tutkalta vaaditaan paljon kun joutuu etsimään suhteellisen pieniä kohteita kun vehje on heitteiden torjuntaan tarkoitettu. Valmistusmääristä allekirjoittaneella ei ole hajua mutta ainakin sakuilla noita ilmeisesti on?

It-tykin pitääkin olla kuin haulikko. Esim. shilka on todettu testeissä liian tarkaksi vehkeeksi; sillä pitäisi olla enemmän hajontaa. Liikkeestä saatiin parempia tuloksia kuin paikalta.

It-tykin ei todellakaan mitenkään välttämättä pidä olla kuin haulikko. Jos ammunnanhallinta on hidas ja epätarkka (kuten Shilkassa on ollut) niin sitten jossain määrin kyllä mutta jos ammunnanhallinta on kunnollinen niin tykkikin voi ja kannattaakin olla tarkka. Esim. 2S6 Tunguskan ja Pantsir-S1:n tykit ovat huomattavasti tarkemmat kuin vaikka Shilkan ja myös paljon tehokkaammat. Samaten Oerlikonin ja Boforsin erittäin tarkat tykit ovat myös osoittautuneet samalla hyvin tehokkaiksi.

Mikä muuten on lähteesi tuolle väitteelle Shilkan paremmasta tarkkuudesta liikkeessä kuin paikallaan. Omat lähteeni kertovat Shilkan tarkkuuden pudonneen puoleen liikkeestä ammuttaessa.

Jos tärkeimpiä tutkia, strategisina kohteina, pitäisi varjella, niin eikö tuommoinen automaattinen tykkiaseistus olisi paikallaan ampumaan ales kaikkia ballistisia aseita pienempiä?

Muuten olen miettinyt tuota automatiikan ja elektroniikan tuomaa lisää kustannus arvoa, ja ihmiskunnan tämän hetkistä teknologia tasoa. Mikä mulla mättää tässä asiassa on se, että automatiikka on yleistynyt ja kehittynyt HUIMASTI sitten 70 ja 80-luvun taitteen ensimmäisten teollisuusrobottien yleistettyä. Ja kun ottaa huomioon sen että elektroniikka on aivan toisenlaista kuin mitä se oli esim 90 luvulla, niin rupeaa ihmetyttämään että mikä siinä sotilas elektroniikassa todellisuudessa maksaa niin jumalattoman paljon?

 

[Hanski]

ctg:lle kommentti:

Varmasti automaattinen tykkiaseistus olisi tervetullutta, muutama sivu aikaisemminhan tässä keskustelusäikeessä kirjoiteltiin paljonkin Skyshieldin tai vastaavan tarpeellisuudesta.

Tunguskassa tai Pantsirissa ei taida olla mitään sellaista, mikä olisi Suomelle hyödyksi (tarvittavaan rahamäärään nähden). Tunguska alkaa olla ominaisuusiltaan vanha, eikä enää kannattane hankkia. Pantsir olisi uudempi, mutta hintalappu on samalla tasolla läntisten järjestelmien kanssa. Ilmoitetut hinnat liikkuvat suuruusluokalla n. 20 milj € / vaunu. Itse olen vahvasti sitä mieltä, ettei näitä yksittäisiä hintoja pidä tuijottaa, kun ei yhtään tiedä järjestelmätoimituksen sisältöä. Pantsirissa ei ilmeisesti kuitenkaan perusratkaisuun kuulu erillisiä tutkia tai patterin johtoportaita eli hinnan per vaunu saa jollain tarkkuudella haarukoitua (tietysti joka toimitukseen sisältyy ohjukset, testilaitteet, tukijärjestelmät, koulutukset, varaosat, dokumentaatio jne. ja mahdollisesti myös ylläpitokuluja). Parikymmentä miljoonaa on kuitenkin sen kokoinen summa, että sillä saa esim. ITO2005M -patterin tai Stinger-patterin. Samalla summalla ilmeisesti saisi myös Skyshield-patterin - minkä näistä valitisisit? Venäläinen kalusto vaatisi kuitenkin aina aika kattavan modaamiseen, jotta sen saisi liitettyä suomalaiseen IT-järjestelmään, eikä tämä modaaminen olisi halpaa.

 

[kunnas]

...Ja vielä kerran muistutuksena: Kukaan ei tiedä eri AMRAAM versioiden todellisia suoritusarvoja. Se SU-24:n lakikorkeus ei ole kovinkaan paljoa sen korkeamalla, mitä AMRAAMin pystyulottuvuudeksi on uumoiltu.

Seminaareissa on sanottu selvästi että korkeusulottuvuus on maksimissaan 9-10 km:ä. SU-24 stenataan piakkoin ja sen korvaa SU-34. Vihollinen ei paljoa menetä jollei se voi käyttää SU-24:ää kuin korkealla ja kevyellä aseistuksella.

Lennokit sitten hoitavat maalin etsimisen. 50 kg lennokkia ei kustannussyistä kannata ampua AMRAAM:lla alas. AIM-9X ei toistaiseksi hankita.

SU-34 yms. voivat kyllä pommittaa Glonass-aseilla tai tutkahakuisilla aseillaan pilvien yläpuolelta (10 km+) mutta hankaloittaa se toimintaa ja rajoittaa aseiden käyttöä sekä tiedustelua. NASAMS-suojatuilla alueilla +10 km lentävät ovat sitten Hornettien riistaa.

Todellakin näin. Itse asiassa NASAMS:n yli lentäminen ei ole ihan niin helppoa kuin voisi kuvitella. Su-34 kyllä pystyy varmaan lentämään yli torjuntakorkeuden ilman asekuormaa, mutta kun aseita ja polttoainesäiliöitä laitetaan alle niin maksimilentokorkeus ei olekaan enää mikään kummoinen. Esim. tässä on Super Hornetin (lentoarvoissa kohtalaisen hyvä vastine Su-34:lle) suorituskykykaavio aselastissa:


Kuten taulukosta näkee niin suht normaalissa rynnäkköaselastissa (2 polttoainesäiliötä, 4 500kg pommia ja maalinosoitussäiliö eli yhteensä jotain 5 tonnin luokkaa (maksimi reilu 8 tonnia) maksimilentokorkeus on 12000 m ja liikehtimiskyky silloin vain 1G. 2G liikehtimiskyky saavutetaan vasta alle 7500 m korkeudessa ja 3G:tä alle 4 km korkeuksissa. Nämä ovat siis suorituskyvyn maksimit tuolla aselastilla, todellisuudessa noita ei edes helpolla saavuteta. Ihan sama pätee kaikkiin koneisiin, jos Su-34:n pistetään kohtalainenkin määrä pommeja ja muita aseita niin NASAMS 2-patterin yli lentäminen alkaa olla "hivenen" riskaabelia. Koska koneen liikehtimiskyky on hyvin rajoitettu niin ohjuksenkaan ei tarvitse pystyä mihinkään 30 G kaarroksiin vaan vähäinenkin liikehtimiskyky riittää tavoittamaan maalin.

Toisaalta ilmanpaine on enään 1/6 osa merenpinnan tasosta. Lisäksi ilmanvastus pienenee toisessa potenssissa nopeuteen nähden.

Jos ohjuksen nopeus olisi puolittunut tuohon korkeuteen mennessä niin silloin ilmanvastus olisi vain 1/6*(1/(2^2))=1/24. Samoin kaartokyky on 1/24 osa siitä mitä se on merenpinnan tasolla. AIM-120C ohjuksessa on lisäksi pienennetyt siivet jotka vähentävät ilmanvastusta ja lisäksi pienentävät ohjattavuutta.

Aster-30 ohjuksessa on ohjausraketit jotka ohjaavat sitä matalissa ilmanpaineissa.

 

[kunnas]

On olemassa samasta järjestelmästä myös skyrange versio joka on ajoneuvoasenteinen. Skyshield on järjestelmä perustainen eli siihen kuuluu kaksi revorveri tykkiä, tutka yksikkö ja tulenjohto kontti. Tuon hinta on varmaankin sellainen 20milj. Skyrangerin hinta on varmaankin hieman korkeampi koska alustojen hinnat ja integrointi tulee päälle. Omasuoja astehan noilla on aika hyvä koska kykynevät teoriassa torjumaan millaisen ilmauhan tahansa joka kantamalle tulee aina pommeihin ja raketteihin saakka. Vieläpä aika monta maalia kerralla mutta onhan tuo toki kyllästettävissä josta päästään siihen että mobiili alusta olisi aivan varmasti taistelukestävämpi.

On se varmaan kyllästettävissä, mutta ei sekään tule halvaksi kaverille jos joutuu laukomaan hullunlailla, notta pääsee vaikuttamaan. Tuosta skyshield IIIsta on olemassa myös 10kWatin laserversio. Joten a-tarvikkeet ei tule jumalattoman kalliiksi, mutta kysymys onkin että onko se yhtä nopea kuin revolveritykki malli?

Kuitenkin pitää sanoa, että hieman ihmetyttää tuo 20 miljoonan hintalappu. Ehkä se on siinä että niitä ei ole tilattu useampia, mutta kysymys onkin että millä pystytään parhaiten suojelemaan strategisia kohteita, ja ennemmin kuin myöhemmin tullaan tilanteeseen, jossa hintalappuun ei kannata tuijottaa, koska ko. paikka on elintärkeä valtion hyvinvoinnille. Mutta sellaisia asioita ei ihmetellä kunnantaloilla taikka arkaadianmäellä.

Yksistään Skyshieldin ampuma tarvike on kalliimpi kuin pelkkä normi kranaatti, toisaalta niitä ei tarvitse käyttää niin paljoa kuin normaaleja että saadaan sama tehoaikaiseksi.

Yksi sarja (n. 10 laukausta) maksaa 1/10 halvan it-ohjuksen hinnasta. Sveitsikään ei ole modannut kaikkia tykkejään AHEAD-ampumatarvikkeelle sopivaksi. Hinta lienee este.
Tuota voi miettiä että kannattaako käyttää halpaa ohjusta vai tykkiaseistusta taikka niiden yhdistelmää.

Mutta elektroniikkaa ja automaatiota noissa on paljon joten hintaakin tottakai. Tarkkuus työstetty vehje. Siinä missä venäläinen vastine on kuin haulikko niin tuo on kuin tarkkuus kivääri. Tutkalta vaaditaan paljon kun joutuu etsimään suhteellisen pieniä kohteita kun vehje on heitteiden torjuntaan tarkoitettu. Valmistusmääristä allekirjoittaneella ei ole hajua mutta ainakin sakuilla noita ilmeisesti on?

It-tykin pitääkin olla kuin haulikko. Esim. shilka on todettu testeissä liian tarkaksi vehkeeksi; sillä pitäisi olla enemmän hajontaa. Liikkeestä saatiin parempia tuloksia kuin paikalta.

It-tykin ei todellakaan mitenkään välttämättä pidä olla kuin haulikko. Jos ammunnanhallinta on hidas ja epätarkka (kuten Shilkassa on ollut) niin sitten jossain määrin kyllä mutta jos ammunnanhallinta on kunnollinen niin tykkikin voi ja kannattaakin olla tarkka. Esim. 2S6 Tunguskan ja Pantsir-S1:n tykit ovat huomattavasti tarkemmat kuin vaikka Shilkan ja myös paljon tehokkaammat. Samaten Oerlikonin ja Boforsin erittäin tarkat tykit ovat myös osoittautuneet samalla hyvin tehokkaiksi.

Mikä muuten on lähteesi tuolle väitteelle Shilkan paremmasta tarkkuudesta liikkeessä kuin paikallaan. Omat lähteeni kertovat Shilkan tarkkuuden pudonneen puoleen liikkeestä ammuttaessa.

Sori. Lukihäiriö. Kyseessä oli ZSU-37-2 Jenisei vaunu jolla oli paremmat tulokset liikkeestä ammuttaessa.

 

[Raveni]

On se varmaan kyllästettävissä, mutta ei sekään tule halvaksi kaverille jos joutuu laukomaan hullunlailla, notta pääsee vaikuttamaan. Tuosta skyshield IIIsta on olemassa myös 10kWatin laserversio. Joten a-tarvikkeet ei tule jumalattoman kalliiksi, mutta kysymys onkin että onko se yhtä nopea kuin revolveritykki malli?

Kuitenkin pitää sanoa, että hieman ihmetyttää tuo 20 miljoonan hintalappu. Ehkä se on siinä että niitä ei ole tilattu useampia, mutta kysymys onkin että millä pystytään parhaiten suojelemaan strategisia kohteita, ja ennemmin kuin myöhemmin tullaan tilanteeseen, jossa hintalappuun ei kannata tuijottaa, koska ko. paikka on elintärkeä valtion hyvinvoinnille. Mutta sellaisia asioita ei ihmetellä kunnantaloilla taikka arkaadianmäellä.

Yksistään Skyshieldin ampuma tarvike on kalliimpi kuin pelkkä normi kranaatti, toisaalta niitä ei tarvitse käyttää niin paljoa kuin normaaleja että saadaan sama tehoaikaiseksi.

Yksi sarja (n. 10 laukausta) maksaa 1/10 halvan it-ohjuksen hinnasta. Sveitsikään ei ole modannut kaikkia tykkejään AHEAD-ampumatarvikkeelle sopivaksi. Hinta lienee este.
Tuota voi miettiä että kannattaako käyttää halpaa ohjusta vai tykkiaseistusta taikka niiden yhdistelmää.

Mutta elektroniikkaa ja automaatiota noissa on paljon joten hintaakin tottakai. Tarkkuus työstetty vehje. Siinä missä venäläinen vastine on kuin haulikko niin tuo on kuin tarkkuus kivääri. Tutkalta vaaditaan paljon kun joutuu etsimään suhteellisen pieniä kohteita kun vehje on heitteiden torjuntaan tarkoitettu. Valmistusmääristä allekirjoittaneella ei ole hajua mutta ainakin sakuilla noita ilmeisesti on?

It-tykin pitääkin olla kuin haulikko. Esim. shilka on todettu testeissä liian tarkaksi vehkeeksi; sillä pitäisi olla enemmän hajontaa. Liikkeestä saatiin parempia tuloksia kuin paikalta.

It-tykin ei todellakaan mitenkään välttämättä pidä olla kuin haulikko. Jos ammunnanhallinta on hidas ja epätarkka (kuten Shilkassa on ollut) niin sitten jossain määrin kyllä mutta jos ammunnanhallinta on kunnollinen niin tykkikin voi ja kannattaakin olla tarkka. Esim. 2S6 Tunguskan ja Pantsir-S1:n tykit ovat huomattavasti tarkemmat kuin vaikka Shilkan ja myös paljon tehokkaammat. Samaten Oerlikonin ja Boforsin erittäin tarkat tykit ovat myös osoittautuneet samalla hyvin tehokkaiksi.

Mikä muuten on lähteesi tuolle väitteelle Shilkan paremmasta tarkkuudesta liikkeessä kuin paikallaan. Omat lähteeni kertovat Shilkan tarkkuuden pudonneen puoleen liikkeestä ammuttaessa.

Jos tärkeimpiä tutkia, strategisina kohteina, pitäisi varjella, niin eikö tuommoinen automaattinen tykkiaseistus olisi paikallaan ampumaan ales kaikkia ballistisia aseita pienempiä?

Muuten olen miettinyt tuota automatiikan ja elektroniikan tuomaa lisää kustannus arvoa, ja ihmiskunnan tämän hetkistä teknologia tasoa. Mikä mulla mättää tässä asiassa on se, että automatiikka on yleistynyt ja kehittynyt HUIMASTI sitten 70 ja 80-luvun taitteen ensimmäisten teollisuusrobottien yleistettyä. Ja kun ottaa huomioon sen että elektroniikka on aivan toisenlaista kuin mitä se oli esim 90 luvulla, niin rupeaa ihmetyttämään että mikä siinä sotilas elektroniikassa todellisuudessa maksaa niin jumalattoman paljon?

Raaka-aineet ja loputon testaus eli järjestelmät on testattu ja vielä kerran testattu. Lisäksi tuotantomäärät ovat pieniä.

 

[kunnas]

ctg:lle kommentti:

Varmasti automaattinen tykkiaseistus olisi tervetullutta, muutama sivu aikaisemminhan tässä keskustelusäikeessä kirjoiteltiin paljonkin Skyshieldin tai vastaavan tarpeellisuudesta.

Tunguskassa tai Pantsirissa ei taida olla mitään sellaista, mikä olisi Suomelle hyödyksi (tarvittavaan rahamäärään nähden). Tunguska alkaa olla ominaisuusiltaan vanha, eikä enää kannattane hankkia. Pantsir olisi uudempi, mutta hintalappu on samalla tasolla läntisten järjestelmien kanssa. Ilmoitetut hinnat liikkuvat suuruusluokalla n. 20 milj € / vaunu. Itse olen vahvasti sitä mieltä, ettei näitä yksittäisiä hintoja pidä tuijottaa, kun ei yhtään tiedä järjestelmätoimituksen sisältöä. Pantsirissa ei ilmeisesti kuitenkaan perusratkaisuun kuulu erillisiä tutkia tai patterin johtoportaita eli hinnan per vaunu saa jollain tarkkuudella haarukoitua (tietysti joka toimitukseen sisältyy ohjukset, testilaitteet, tukijärjestelmät, koulutukset, varaosat, dokumentaatio jne. ja mahdollisesti myös ylläpitokuluja). Parikymmentä miljoonaa on kuitenkin sen kokoinen summa, että sillä saa esim. ITO2005M -patterin tai Stinger-patterin. Samalla summalla ilmeisesti saisi myös Skyshield-patterin - minkä näistä valitisisit? Venäläinen kalusto vaatisi kuitenkin aina aika kattavan modaamiseen, jotta sen saisi liitettyä suomalaiseen IT-järjestelmään, eikä tämä modaaminen olisi halpaa.

Valitsisin pantsirin.
Ulottuvuus on parempi kuin Skyshieldissa ja se pystyy paremmin torjumaan ohjuksia kuin ITO-2005. Lisäksi se pystyy tulittamaan 3+1 maalia samanaikisesti.

 

[Iso-Mursu]

ctg:lle kommentti:

Varmasti automaattinen tykkiaseistus olisi tervetullutta, muutama sivu aikaisemminhan tässä keskustelusäikeessä kirjoiteltiin paljonkin Skyshieldin tai vastaavan tarpeellisuudesta.

Tunguskassa tai Pantsirissa ei taida olla mitään sellaista, mikä olisi Suomelle hyödyksi (tarvittavaan rahamäärään nähden). Tunguska alkaa olla ominaisuusiltaan vanha, eikä enää kannattane hankkia. Pantsir olisi uudempi, mutta hintalappu on samalla tasolla läntisten järjestelmien kanssa. Ilmoitetut hinnat liikkuvat suuruusluokalla n. 20 milj € / vaunu. Itse olen vahvasti sitä mieltä, ettei näitä yksittäisiä hintoja pidä tuijottaa, kun ei yhtään tiedä järjestelmätoimituksen sisältöä. Pantsirissa ei ilmeisesti kuitenkaan perusratkaisuun kuulu erillisiä tutkia tai patterin johtoportaita eli hinnan per vaunu saa jollain tarkkuudella haarukoitua (tietysti joka toimitukseen sisältyy ohjukset, testilaitteet, tukijärjestelmät, koulutukset, varaosat, dokumentaatio jne. ja mahdollisesti myös ylläpitokuluja). Parikymmentä miljoonaa on kuitenkin sen kokoinen summa, että sillä saa esim. ITO2005M -patterin tai Stinger-patterin. Samalla summalla ilmeisesti saisi myös Skyshield-patterin - minkä näistä valitisisit? Venäläinen kalusto vaatisi kuitenkin aina aika kattavan modaamiseen, jotta sen saisi liitettyä suomalaiseen IT-järjestelmään, eikä tämä modaaminen olisi halpaa.

Valitsisin pantsirin.
Ulottuvuus on parempi kuin Skyshieldissa ja se pystyy paremmin torjumaan ohjuksia kuin ITO-2005. Lisäksi se pystyy tulittamaan 3+1 maalia samanaikisesti.

Ja rahaa olisi ostaa joku 5 vaunua? Eli taistelukestävyys on mitä?

 

[Raveni]

ctg:lle kommentti:

Varmasti automaattinen tykkiaseistus olisi tervetullutta, muutama sivu aikaisemminhan tässä keskustelusäikeessä kirjoiteltiin paljonkin Skyshieldin tai vastaavan tarpeellisuudesta.

Tunguskassa tai Pantsirissa ei taida olla mitään sellaista, mikä olisi Suomelle hyödyksi (tarvittavaan rahamäärään nähden). Tunguska alkaa olla ominaisuusiltaan vanha, eikä enää kannattane hankkia. Pantsir olisi uudempi, mutta hintalappu on samalla tasolla läntisten järjestelmien kanssa. Ilmoitetut hinnat liikkuvat suuruusluokalla n. 20 milj € / vaunu. Itse olen vahvasti sitä mieltä, ettei näitä yksittäisiä hintoja pidä tuijottaa, kun ei yhtään tiedä järjestelmätoimituksen sisältöä. Pantsirissa ei ilmeisesti kuitenkaan perusratkaisuun kuulu erillisiä tutkia tai patterin johtoportaita eli hinnan per vaunu saa jollain tarkkuudella haarukoitua (tietysti joka toimitukseen sisältyy ohjukset, testilaitteet, tukijärjestelmät, koulutukset, varaosat, dokumentaatio jne. ja mahdollisesti myös ylläpitokuluja). Parikymmentä miljoonaa on kuitenkin sen kokoinen summa, että sillä saa esim. ITO2005M -patterin tai Stinger-patterin. Samalla summalla ilmeisesti saisi myös Skyshield-patterin - minkä näistä valitisisit? Venäläinen kalusto vaatisi kuitenkin aina aika kattavan modaamiseen, jotta sen saisi liitettyä suomalaiseen IT-järjestelmään, eikä tämä modaaminen olisi halpaa.

Valitsisin pantsirin.
Ulottuvuus on parempi kuin Skyshieldissa ja se pystyy paremmin torjumaan ohjuksia kuin ITO-2005. Lisäksi se pystyy tulittamaan 3+1 maalia samanaikisesti.

Itse jos mietin valintaa skyshieldin tai paremmin skyrangerin ja Pantsirin välillä niin valitsisin skyrangerin!

Perustelut:

Jos israel onnistuu häiritsemään järjestelmää niin ettei se pysty tulittamaan niin joko järjestelmässä on perustavanlaatuinen vika tai sitten ominaisuus. Joko israel on itse löytänyt aukon tai sitten se on sille vuodettu joltain taholta niin tai näin en näe että järjestelmä olisi niin tehokas kuin on luvattu. Lisäksi järjestelmässä on kirjaimellisesti kaikki munat samassa korissa. Tästä on sekä hyötyä että haittaa minusta enemmän haittaa. Optimi tilanteessa ja eri "vihollista" vastaan varmaan ihan ok järjestelmä.

Skyrangerin puolesta puhuu se että käyttää ahead ammusta ja tutka on erillinen. Miinus on että järjestelmässä itsessään ei ole ohjuksia mutta kumpikin järjestelmistä on tarkoitettu pistemaalien suojaamiseen. Eli muutakin ilmatorjuntaa on todennäköisesti alueella.

Tehosta on vaikea sanoa koska kumpaakaan ei ilmeisesti ole oikein sodassa käytetty.

 

[Hanski]

On se varmaan kyllästettävissä, mutta ei sekään tule halvaksi kaverille jos joutuu laukomaan hullunlailla, notta pääsee vaikuttamaan. Tuosta skyshield IIIsta on olemassa myös 10kWatin laserversio. Joten a-tarvikkeet ei tule jumalattoman kalliiksi, mutta kysymys onkin että onko se yhtä nopea kuin revolveritykki malli?

Kuitenkin pitää sanoa, että hieman ihmetyttää tuo 20 miljoonan hintalappu. Ehkä se on siinä että niitä ei ole tilattu useampia, mutta kysymys onkin että millä pystytään parhaiten suojelemaan strategisia kohteita, ja ennemmin kuin myöhemmin tullaan tilanteeseen, jossa hintalappuun ei kannata tuijottaa, koska ko. paikka on elintärkeä valtion hyvinvoinnille. Mutta sellaisia asioita ei ihmetellä kunnantaloilla taikka arkaadianmäellä.

Yksistään Skyshieldin ampuma tarvike on kalliimpi kuin pelkkä normi kranaatti, toisaalta niitä ei tarvitse käyttää niin paljoa kuin normaaleja että saadaan sama tehoaikaiseksi.

Yksi sarja (n. 10 laukausta) maksaa 1/10 halvan it-ohjuksen hinnasta. Sveitsikään ei ole modannut kaikkia tykkejään AHEAD-ampumatarvikkeelle sopivaksi. Hinta lienee este.
Tuota voi miettiä että kannattaako käyttää halpaa ohjusta vai tykkiaseistusta taikka niiden yhdistelmää.

Mutta elektroniikkaa ja automaatiota noissa on paljon joten hintaakin tottakai. Tarkkuus työstetty vehje. Siinä missä venäläinen vastine on kuin haulikko niin tuo on kuin tarkkuus kivääri. Tutkalta vaaditaan paljon kun joutuu etsimään suhteellisen pieniä kohteita kun vehje on heitteiden torjuntaan tarkoitettu. Valmistusmääristä allekirjoittaneella ei ole hajua mutta ainakin sakuilla noita ilmeisesti on?

It-tykin pitääkin olla kuin haulikko. Esim. shilka on todettu testeissä liian tarkaksi vehkeeksi; sillä pitäisi olla enemmän hajontaa. Liikkeestä saatiin parempia tuloksia kuin paikalta.

It-tykin ei todellakaan mitenkään välttämättä pidä olla kuin haulikko. Jos ammunnanhallinta on hidas ja epätarkka (kuten Shilkassa on ollut) niin sitten jossain määrin kyllä mutta jos ammunnanhallinta on kunnollinen niin tykkikin voi ja kannattaakin olla tarkka. Esim. 2S6 Tunguskan ja Pantsir-S1:n tykit ovat huomattavasti tarkemmat kuin vaikka Shilkan ja myös paljon tehokkaammat. Samaten Oerlikonin ja Boforsin erittäin tarkat tykit ovat myös osoittautuneet samalla hyvin tehokkaiksi.

Mikä muuten on lähteesi tuolle väitteelle Shilkan paremmasta tarkkuudesta liikkeessä kuin paikallaan. Omat lähteeni kertovat Shilkan tarkkuuden pudonneen puoleen liikkeestä ammuttaessa.

Sori. Lukihäiriö. Kyseessä oli ZSU-37-2 Jenisei vaunu jolla oli paremmat tulokset liikkeestä ammuttaessa.

...Ja kyseessä on myös vaunu, joka ei koskaan päätynyt tuotantoon siinä olleiden muiden puutteiden takia.

Shilka taisi olla aika alkeellinen vaunu erityisesti tutka- ja elektroniikkavarustukseltaan. Tulivoima oli hyvä, mutta sen kantama alkoi jo 1960-luvulla olla riittämätön.