Ilmatorjunta

[kunnas]

Pantsirin hinta oli tuossa aikaisemmin esillä ja summa 25 miljoonaa alustalta oli sen kaupan mukaan.

Ja pantsir pystyy tulittamaan liikkeessä, jos siinä on tela-alusta tai jos maasto ei välttämättä vaadi niiden hydraulisten jalkojen käyttöä. Ja kuten varmaan tusinan verran kertoja tässäkin ketjussa jo mainittu, niin mitä hyötyä tuosta on, kun mahkut sille, että olet sopivan avoimella paikalla ampumassa ilmahyökkäyksen tullessa ovat häviävän pienet. Enkä usko, että joukkojen siirtoja edes tehdään avoimien paikkojen halki, jos sen voi välttää.

Ohjuksilla pystyy tulittamaan liikkeestä myös kuorma-autoalustalta.

So What? (viitaten edelliseen kommenttiini)

Tuossa näytettä miten tosielämässä ilmahyökkäykset tehdään. Suoraan ylhäältä päin tehtyyn hyökkäykseen on lähes yksi ja sama liikkuuko ajoneuvot aukealla. Koita siinä sitten säätää ITO-2005:n tukijalkoja paikoilleen kun ympärillä alkaa paukkua.
SU-25SM Georgiassa

HUDista lukemalla näkee että jyrkin hyökkäys tuossa videossa tehdään 40 asteen "syöksyssä," eli ei likimainkaan suoraan ylhäältä. Tuolla kulmalla jo 20-vuotias kuusikko pienemmän tien laidassa antaa riittävän katveen tietä kulkevalle kolonnalle. Valtateillä tietysti tarvitaan korkeampi metsä ojan takana, ja motarilla nyt ei kannata kuvitellakaan voivansa jotenkin piiloutua.

Yleensä hyökkäys tehdään tien suuntaisesti. Silloin on vaikeampi piiloutua.

 

[kunnas]

Seminaareissa on sanottu selvästi että korkeusulottuvuus on maksimissaan 9-10 km:ä. SU-24 stenataan piakkoin ja sen korvaa SU-34. Vihollinen ei paljoa menetä jollei se voi käyttää SU-24:ää kuin korkealla ja kevyellä aseistuksella.

Lennokit sitten hoitavat maalin etsimisen. 50 kg lennokkia ei kustannussyistä kannata ampua AMRAAM:lla alas. AIM-9X ei toistaiseksi hankita.

SU-34 yms. voivat kyllä pommittaa Glonass-aseilla tai tutkahakuisilla aseillaan pilvien yläpuolelta (10 km+) mutta hankaloittaa se toimintaa ja rajoittaa aseiden käyttöä sekä tiedustelua. NASAMS-suojatuilla alueilla +10 km lentävät ovat sitten Hornettien riistaa.

Todellakin näin. Itse asiassa NASAMS:n yli lentäminen ei ole ihan niin helppoa kuin voisi kuvitella. Su-34 kyllä pystyy varmaan lentämään yli torjuntakorkeuden ilman asekuormaa, mutta kun aseita ja polttoainesäiliöitä laitetaan alle niin maksimilentokorkeus ei olekaan enää mikään kummoinen. Esim. tässä on Super Hornetin (lentoarvoissa kohtalaisen hyvä vastine Su-34:lle) suorituskykykaavio aselastissa:


Kuten taulukosta näkee niin suht normaalissa rynnäkköaselastissa (2 polttoainesäiliötä, 4 500kg pommia ja maalinosoitussäiliö eli yhteensä jotain 5 tonnin luokkaa (maksimi reilu 8 tonnia) maksimilentokorkeus on 12000 m ja liikehtimiskyky silloin vain 1G. 2G liikehtimiskyky saavutetaan vasta alle 7500 m korkeudessa ja 3G:tä alle 4 km korkeuksissa. Nämä ovat siis suorituskyvyn maksimit tuolla aselastilla, todellisuudessa noita ei edes helpolla saavuteta. Ihan sama pätee kaikkiin koneisiin, jos Su-34:n pistetään kohtalainenkin määrä pommeja ja muita aseita niin NASAMS 2-patterin yli lentäminen alkaa olla "hivenen" riskaabelia. Koska koneen liikehtimiskyky on hyvin rajoitettu niin ohjuksenkaan ei tarvitse pystyä mihinkään 30 G kaarroksiin vaan vähäinenkin liikehtimiskyky riittää tavoittamaan maalin.

Toisaalta ilmanpaine on enään 1/6 osa merenpinnan tasosta. Lisäksi ilmanvastus pienenee toisessa potenssissa nopeuteen nähden.

Jos ohjuksen nopeus olisi puolittunut tuohon korkeuteen mennessä niin silloin ilmanvastus olisi vain 1/6*(1/(2^2))=1/24. Samoin kaartokyky on 1/24 osa siitä mitä se on merenpinnan tasolla. AIM-120C ohjuksessa on lisäksi pienennetyt siivet jotka vähentävät ilmanvastusta ja lisäksi pienentävät ohjattavuutta.

Aster-30 ohjuksessa on ohjausraketit jotka ohjaavat sitä matalissa ilmanpaineissa.

AIM-120C-mallin lyhyemmät siivekkeet eivät todellakaan pienennä ohjattavuutta koska siivekkeiden ilmanvastuksella ei suoranaisesti ole mitään tekemistä ohjattavuuden kanssa. Yleinen siivekkeen ilmanvastus tarkoittaa siivekkeiden ohjaukseen liittymätöntä vastusta (eli se vastus mitä siiveke aiheuttaa koko ajan, ohjasi se tai ei), kun taas ohjattavuuteen vaikuttaa se miten paljon vastusta siiveke kykenee aikaansaamaan ohjauksessa. Ohjausvastus taas riippuu siitä, minkä verran vastustavaa pinta-alaa siiveke kykenee tarjoamaan eli miten paljon pinta-alaa siivekkeellä on ja miten paljon se kykenee kääntymään. C-mallin kerrotaan olevan selvästi liikehtimiskykyisempi kuin A- ja B-mallien eli siivekkeiden ohjauskyvynkin täytyy silloin olla parempi. Lyhennetyt siivet on helppo tehdä jäykemmiksi, jolloin ne voivat kääntyä enemmän, jolloin ohjauspinta-alaa on itse asiassa enemmän, vaikka itse siiveke voi olla pienempi. Huomattavaa on, että esim. SA-300/400:n 48N6-ohjusten ohjaussiivekkeet ovat varsin pienet mutta luultavasti nekin ovat kohtalaisen liikehtimiskykyisiä myös korkealla.

Tuo sinun laskelmasi pitää ehkä paikkansa jos ohjaussiivekkeet kykenisivät käyttämään hyväkseen kaiken mahdollisen ilmanvastuksen ohjaamiseen eli pystyisivät kääntymään matalalla suurissa nopeuksissa maksimaalisesti. Näin ei kuitenkaan yleensä ole, vaan siivekkeiden ja ohjuksen rakenteiden kestokyky tulee vastaan paljon ennen. Esim. Crotalen VT1 ohjuksen maksimaalinen kääntökyky on n. 50G mutta 8 km päässä se pystyy vielä kääntymään 35G:n kiihtyvyydellä. Nopeus on tuolla etäisyydellä noin vähän alle puolet maksiminopeudesta eli periaatteessa tuolla laskukaavallasi sen pitäisi pystyä kääntymään vain 10-12G:n verran. Kääntäen VT1 pitäisi voida maksiminopeudessaan kääntyä kaavallasi 140-160G:n kaartoja, mutta ohjus menisi varmasti kappalaleiksi jos se sitä yrittäisi. Tuosta voi arvioida, että jos tuo 1/24 kaartokyky pitää paikkansa, niin moderni ohjus voi silti kaartaa riittävästi saadakseen kiinni korkealla lentävän hävittäjämaalin. Eivät nekään kykene lähellekään maksimaalista kaartokykyään korkealla.

Pienemmät siivek- keet vähentävät ohjuksen vastusta ja näin kasvattavat lentomatkaa. Tämä tapahtuu kuitenkin liikehtimisen kustannuksella ja uusi versio ei ole aivan niin liikehtimiskykyi- nen kuin vanha versio. Pienennetyt ohjainsiivekkeet vaativat vähemmän siivekkeitä liikuttavilta ohjainyksiköiltä ja niiden pienentämisen ansiosta ohjukseen on mahdollis- ta asentaa 127mm pidempi moottori, joka tarjoaa ohjukselle noin 10 % pidemmän maksimietäisyyden

http://www.doria.fi/handle/10024/74433
Sivu 50.

 

[RistoJ]

SU-34 yms. voivat kyllä pommittaa Glonass-aseilla tai tutkahakuisilla aseillaan pilvien yläpuolelta (10 km+) mutta hankaloittaa se toimintaa ja rajoittaa aseiden käyttöä sekä tiedustelua. NASAMS-suojatuilla alueilla +10 km lentävät ovat sitten Hornettien riistaa.

Todellakin näin. Itse asiassa NASAMS:n yli lentäminen ei ole ihan niin helppoa kuin voisi kuvitella. Su-34 kyllä pystyy varmaan lentämään yli torjuntakorkeuden ilman asekuormaa, mutta kun aseita ja polttoainesäiliöitä laitetaan alle niin maksimilentokorkeus ei olekaan enää mikään kummoinen. Esim. tässä on Super Hornetin (lentoarvoissa kohtalaisen hyvä vastine Su-34:lle) suorituskykykaavio aselastissa:


Kuten taulukosta näkee niin suht normaalissa rynnäkköaselastissa (2 polttoainesäiliötä, 4 500kg pommia ja maalinosoitussäiliö eli yhteensä jotain 5 tonnin luokkaa (maksimi reilu 8 tonnia) maksimilentokorkeus on 12000 m ja liikehtimiskyky silloin vain 1G. 2G liikehtimiskyky saavutetaan vasta alle 7500 m korkeudessa ja 3G:tä alle 4 km korkeuksissa. Nämä ovat siis suorituskyvyn maksimit tuolla aselastilla, todellisuudessa noita ei edes helpolla saavuteta. Ihan sama pätee kaikkiin koneisiin, jos Su-34:n pistetään kohtalainenkin määrä pommeja ja muita aseita niin NASAMS 2-patterin yli lentäminen alkaa olla "hivenen" riskaabelia. Koska koneen liikehtimiskyky on hyvin rajoitettu niin ohjuksenkaan ei tarvitse pystyä mihinkään 30 G kaarroksiin vaan vähäinenkin liikehtimiskyky riittää tavoittamaan maalin.

Toisaalta ilmanpaine on enään 1/6 osa merenpinnan tasosta. Lisäksi ilmanvastus pienenee toisessa potenssissa nopeuteen nähden.

Jos ohjuksen nopeus olisi puolittunut tuohon korkeuteen mennessä niin silloin ilmanvastus olisi vain 1/6*(1/(2^2))=1/24. Samoin kaartokyky on 1/24 osa siitä mitä se on merenpinnan tasolla. AIM-120C ohjuksessa on lisäksi pienennetyt siivet jotka vähentävät ilmanvastusta ja lisäksi pienentävät ohjattavuutta.

Aster-30 ohjuksessa on ohjausraketit jotka ohjaavat sitä matalissa ilmanpaineissa.

AIM-120C-mallin lyhyemmät siivekkeet eivät todellakaan pienennä ohjattavuutta koska siivekkeiden ilmanvastuksella ei suoranaisesti ole mitään tekemistä ohjattavuuden kanssa. Yleinen siivekkeen ilmanvastus tarkoittaa siivekkeiden ohjaukseen liittymätöntä vastusta (eli se vastus mitä siiveke aiheuttaa koko ajan, ohjasi se tai ei), kun taas ohjattavuuteen vaikuttaa se miten paljon vastusta siiveke kykenee aikaansaamaan ohjauksessa. Ohjausvastus taas riippuu siitä, minkä verran vastustavaa pinta-alaa siiveke kykenee tarjoamaan eli miten paljon pinta-alaa siivekkeellä on ja miten paljon se kykenee kääntymään. C-mallin kerrotaan olevan selvästi liikehtimiskykyisempi kuin A- ja B-mallien eli siivekkeiden ohjauskyvynkin täytyy silloin olla parempi. Lyhennetyt siivet on helppo tehdä jäykemmiksi, jolloin ne voivat kääntyä enemmän, jolloin ohjauspinta-alaa on itse asiassa enemmän, vaikka itse siiveke voi olla pienempi. Huomattavaa on, että esim. SA-300/400:n 48N6-ohjusten ohjaussiivekkeet ovat varsin pienet mutta luultavasti nekin ovat kohtalaisen liikehtimiskykyisiä myös korkealla.

Tuo sinun laskelmasi pitää ehkä paikkansa jos ohjaussiivekkeet kykenisivät käyttämään hyväkseen kaiken mahdollisen ilmanvastuksen ohjaamiseen eli pystyisivät kääntymään matalalla suurissa nopeuksissa maksimaalisesti. Näin ei kuitenkaan yleensä ole, vaan siivekkeiden ja ohjuksen rakenteiden kestokyky tulee vastaan paljon ennen. Esim. Crotalen VT1 ohjuksen maksimaalinen kääntökyky on n. 50G mutta 8 km päässä se pystyy vielä kääntymään 35G:n kiihtyvyydellä. Nopeus on tuolla etäisyydellä noin vähän alle puolet maksiminopeudesta eli periaatteessa tuolla laskukaavallasi sen pitäisi pystyä kääntymään vain 10-12G:n verran. Kääntäen VT1 pitäisi voida maksiminopeudessaan kääntyä kaavallasi 140-160G:n kaartoja, mutta ohjus menisi varmasti kappalaleiksi jos se sitä yrittäisi. Tuosta voi arvioida, että jos tuo 1/24 kaartokyky pitää paikkansa, niin moderni ohjus voi silti kaartaa riittävästi saadakseen kiinni korkealla lentävän hävittäjämaalin. Eivät nekään kykene lähellekään maksimaalista kaartokykyään korkealla.

Pienemmät siivek- keet vähentävät ohjuksen vastusta ja näin kasvattavat lentomatkaa. Tämä tapahtuu kuitenkin liikehtimisen kustannuksella ja uusi versio ei ole aivan niin liikehtimiskykyi- nen kuin vanha versio. Pienennetyt ohjainsiivekkeet vaativat vähemmän siivekkeitä liikuttavilta ohjainyksiköiltä ja niiden pienentämisen ansiosta ohjukseen on mahdollis- ta asentaa 127mm pidempi moottori, joka tarjoaa ohjukselle noin 10 % pidemmän maksimietäisyyden

http://www.doria.fi/handle/10024/74433
Sivu 50.

Tuo tutkielma on tehty pääasiassa julkisten lähteiden perusteella vuonna 2007 ja myös sisältää samoista lähteistä peräisin olevia virheitä. Tuolle väitteelle lähteeksi on mainittu Military Technology-lehti ja IRIS-T mainosmateriaali. Esim. AIM120C-7 mallin kerrotaan sisältävän AESA-tutkahakupään (sellaista siinä ei kyllä ole) ja sen olevan kehitteillä (oli tuolloin jo sarjavalmistuksessa). Vaikka jollain (alhaisella) nopeudella liikehtimiskykyä olisikin vähemmän (mitä en usko) niin C-malli säilyttää nopeutensa paremmin (ja isomman moottorin ansiosta myös nopeutta on alunperinkin enemmän), joten käytännössä liikehtimiskykyä on reilusti enemmän. Käytännössä kun C-mallin ohjus ammutaan samaan maaliin kuin B-mallin ohjus niin C-mallilla on koko ajan enemmän nopeutta ja siten enemmän liikehtimiskykyä.

 

[Raveni]

Tuollaisen uutisen löysin:

NASAMS Goes Mobile
Next Article → AIR TRANSPORTATION: The Civilian Black Hawk
December 15, 2011: Norway is spending $67 million to upgrade its NASAMS (Norwegian Advanced Surface to Air Missile System) air defense systems. The upgrades include a self-propelled (rather than towed) launcher vehicle and upgrades to the fire control system and radars. NASAMS last went through an upgrade in 2007 creating NASAMS 2. A NASAMS battery consists of 12 launcher vehicles (each carrying six missiles), eight radar vehicles, one fire control center, and one tactical control vehicle.
Norway developed this system in the early 1990s and deployed the first missiles and radars in 1995. NASAMS uses the American AMRAMM radar guided air-to-air missiles but fired from a six missile container instead of an aircraft. This ground based AMRAAM weighs 159 kg (350 pounds) and has a range of 30 kilometers (it's radar can see out 50-70 kilometers) and can hit targets as high as 21 kilometers (65,000 feet).

What makes the AMRAMM so effective as a SAM is the capabilities of its guidance system (which is about two thirds of the $400,000 missile's cost.) Testing also revealed that AMRAAM could be used to shoot down cruise missiles. Norway believed that the AMRAAM (also combat proven) used by NASAMS was a good long term choice for air defense because the United States is constantly updating the missile.

Norway pioneered the use of AMRAAM as a surface-to-air missile and other systems have been developed using AMRAAM. But the Norwegian version is seen as the best of the lot. Spain, Holland, Finland, Chile, and the United States also use NASAMS.

Lisäksi löytyi tuollainen:

http://www.raytheon.com/media/fia12/nasams/

En rupea tuota copy pasteamaan eli käykee kurkkimassa...

 

[Raveni]

http://www.airforce-technology.com/news/newskongsberg-raytheon-hawk-xxi

"An advanced variant of the combat-proven Hawk air and missile defence system, Hawk XXI is designed to engage and destroy fixed-wing aircraft, helicopters, unmanned aerial vehicles (UAVs) and cruise missiles.

The system is also capable of providing anti-tactical ballistic missile (ATBM) capability against short-range ballistic missiles, and is currently used by 17 countries worldwide."


NASAMS 2 kehittyy koko ajan tulee lisää ohjusta valikoimiin... Alkaahan tuolta löytyä tuota ballististakin torjunta kykyä jota jotkut täälläkin hehkuttaa... Ei muuta kuin uutta puikkoa kanisteriin niin tippuu alas aikalailla kaikenlaista rojua.

Tosin tuosta ei mainita että hawkia saisi nasams kanistereihin eli vaatii ilmeisesti oman laukaisimen...

 

[SJ]

Tosin tuosta ei mainita että hawkia saisi nasams kanistereihin eli vaatii ilmeisesti oman laukaisimen...

Joo, se vaatii oman laukaisimensa, mutta oletus on, että asiakkaalla on sellainen jo valmiiksi. Ilmeisestikin sekä ESSM ja HAWK käyttävät samaa maalinosoitinta, kun ovat puoliaktiivisia ohjuksia. Meidän pitää vaan jäädä nyt odottamaan sitä ESSM:n aktiivista versiota.

 

[Raveni]

Tosin tuosta ei mainita että hawkia saisi nasams kanistereihin eli vaatii ilmeisesti oman laukaisimen...

Joo, se vaatii oman laukaisimensa, mutta oletus on, että asiakkaalla on sellainen jo valmiiksi. Ilmeisestikin sekä ESSM ja HAWK käyttävät samaa maalinosoitinta, kun ovat puoliaktiivisia ohjuksia. Meidän pitää vaan jäädä nyt odottamaan sitä ESSM:n aktiivista versiota.

Sellainen on, eli amraamin hakupää tuupattu essm puikkoon. Ei muuta kuin tilaus sisään niin kantamat on kohdallansa.

 

[SJ]

Tosin tuosta ei mainita että hawkia saisi nasams kanistereihin eli vaatii ilmeisesti oman laukaisimen...

Joo, se vaatii oman laukaisimensa, mutta oletus on, että asiakkaalla on sellainen jo valmiiksi. Ilmeisestikin sekä ESSM ja HAWK käyttävät samaa maalinosoitinta, kun ovat puoliaktiivisia ohjuksia. Meidän pitää vaan jäädä nyt odottamaan sitä ESSM:n aktiivista versiota.

Sellainen on, eli amraamin hakupää tuupattu essm puikkoon. Ei muuta kuin tilaus sisään niin kantamat on kohdallansa.

AMRAAM-ER ei tietääkseni ole vielä tuotantovalmis ja tuo edellä olleen uutisen juttu ESSM:n laukaisusta NASAMS laukaisimesta on luultavastikin osa sitä projektia. Toisaalta onhan tuossa muutakin markkinarakoa, koska maailmalla on varmasti useampi maa, jotka käyttävät molempia HAWK ja ESSM järjestelmiä. Tällöin maavoimat voisivat lainata laivastolta ESSM ohjuksia.

 

[Radar]

Tosin tuosta ei mainita että hawkia saisi nasams kanistereihin eli vaatii ilmeisesti oman laukaisimen...

Joo, se vaatii oman laukaisimensa, mutta oletus on, että asiakkaalla on sellainen jo valmiiksi. Ilmeisestikin sekä ESSM ja HAWK käyttävät samaa maalinosoitinta, kun ovat puoliaktiivisia ohjuksia. Meidän pitää vaan jäädä nyt odottamaan sitä ESSM:n aktiivista versiota.

Sellainen on, eli amraamin hakupää tuupattu essm puikkoon. Ei muuta kuin tilaus sisään niin kantamat on kohdallansa.

AMRAAM-ER ei tietääkseni ole vielä tuotantovalmis ja tuo edellä olleen uutisen juttu ESSM:n laukaisusta NASAMS laukaisimesta on luultavastikin osa sitä projektia. Toisaalta onhan tuossa muutakin markkinarakoa, koska maailmalla on varmasti useampi maa, jotka käyttävät molempia HAWK ja ESSM järjestelmiä. Tällöin maavoimat voisivat lainata laivastolta ESSM ohjuksia.

Helpommalla pääsisi jos hommaisi amraamiin boosterin Israelista, joita käytetään spyder järjestelmän ohjuksiin kantaman lisäämiseksi.

The system was exported to some countries and last year the Israeli company revealed a longer range version of it. Boosters attached to the missiles increase their range.

The basic SR version has a 20km effective range. By attaching boosters to the two missiles the new Spyder MR has an effective range of 50km.

The Spyder MR has a different radar than the one installed on the basic Spyder SR system.

The two canisters on the launcher can be opened before launch to enable the active sensor of the Derby and the passive sensor of the Python -5 to acquire the targets.

 

[hessukessu]

Spyder MR olisi muutenkin ollut parempi valinta kuin NASAMS2. Edullisempikin.

 

[kunnas]

Spyder MR olisi muutenkin ollut parempi valinta kuin NASAMS2. Edullisempikin.

Totta. Spyder MR:stä lentää vielä yliäänipommikoneella ylitse. Vaikka sen pystyulottuvuus on 16 km:ä ja pommikone lentää 15 km:n korkeudessa tippuu ohjusten pystyulottuvuus hieman jos maali lentää ylitse äänennopeuden.

BUKsta ei lennä yli kuin MIG-31 yliääninopeudella. Samoin SAMP/T:stä

 

[SJ]

Spyder MR olisi muutenkin ollut parempi valinta kuin NASAMS2. Edullisempikin.

Israelilaisista systeemeistä en yhtään ihmettelisi, jos sellaisen vaikka saisikin hieman halvemmalla, mutta siinä oltaisiin menetetty mahdollisuus käyttää ilmavoimien ohjuksia, ellei sitten päätetä, että hornetit aseistetaan Derbyillä. Jotenkin muistelen, että asiaa tutkiessani en olisi ollut ihan tyytyväinen Spyderin kokoonpanoon tai siinä oleviin sensoreihin, joten se voisi selittää miksi se on halvempi.

 

[Raveni]

Spyder MR olisi muutenkin ollut parempi valinta kuin NASAMS2. Edullisempikin.

Totta. Spyder MR:stä lentää vielä yliäänipommikoneella ylitse. Vaikka sen pystyulottuvuus on 16 km:ä ja pommikone lentää 15 km:n korkeudessa tippuu ohjusten pystyulottuvuus hieman jos maali lentää ylitse äänennopeuden.

BUKsta ei lennä yli kuin MIG-31 yliääninopeudella. Samoin SAMP/T:stä

Bukit venäjä pystyy ohittamaan elektronisella häirinnällä eli ns. käyttämällä hyväksi valmistajan heikkouksia ja sitä että omia aseita ei voi käyttää itseä vastaan kun puhutaan korkeasta teknologiasta.

SAMP/T:ä olisi tullut sen verta vähän että sillä olisi puolustettu vain pääkaupunki seutua eli loput 380000 neliö kilometriä olisi käytännössä vihollisen lähipommitusten alla. Helsinki onkin alueena sen verta pieni että se voitaisiinkin jysäyttää maantasalle kaukovaikutteisilla aseilla.

Aivan onhan meillä hävittäjiä 60kpl... jotka paikkaavat ilmatorjunnan puutteet, hoitaa painopisteen lähi-ilmatuen ja vielä laukoo risteilyohjuksia selustaan...

Toivon todella että kukaan ei koskaan tule koittamaan suomen puolustuksen tasoa koska näin maallikon silmin näyttää vuosi, vuodelta enemmän siltä että puolustusvoimien strategia hoidetaan vasemmalla kädellä ja intuitiolla. Täällä kuvitellaan oikeasti että hävittäjien tehtäviä lisäämällä ratkeaa kaikki ja että kyllä suomalainen korpisoturi vastaa kymmentä ryssää ja kiipeää vaikka takaperin puuhun (tämä on itse asiassa nähty )

Mutta takaisin asiaan. Buk on/oli varmasti hyvä järjestelmä mutta maksaa ja olisi ollut modernisoinnin tarpeessa ja tarve päivittää uusimpaan versioon olisi ollut tarpeellista. Sen lisäksi sitä olisi jouduttu modaamaan huomattavasti että järjestelmän toimivuudesta valmistajaa vastaan olisi voitu olla varmoja.

Nämä neukku järjestelmiä haikailevat voisivat miettiä että kannattaako oikeasti olla riippuvainen siitä tahosta joka turvallisuus uhan aiheuttaa kun puhutaan strategisista järjestelmistä?

Spyder mr olisi voinut olla hyvä järjestelmä ja ilmeisesti käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä järjestelmään.

Meillä on nyt kuitenkin nasams 2 järjestelmä jonka taistelun kestävyys ja verkkottuneisuus ovat omaa luokkaansa. Järjestelmä tulee käyttöön 2014 ja samana vuonna pitäisi tulla er ohjus myös ja kuten aiemmin linkkasin järjestelmään tehdään aktiivista kehitystyötä ja sitä parannellaan jatkuvasti. Ainoa ongelma on tällähetkellä on ohjuksen kantama mutta eihän järjestelmä ole vielä edes käytössä ja kun tulee käyttöön niin on pv:n tilausvaltuuksista kiinni että hankitaanko pidemmälle kantavaa puikkoa koska sitä on saatavilla. Itseasiassa norjalaisten testien mukaan essm voitaisiin lyödä melkein samantein kanisteriin ja hakupää amraamista niin on aktiivinen tutkahakupää.

 

[SJ]

Nämä neukku järjestelmiä haikailevat voisivat miettiä että kannattaako oikeasti olla riippuvainen siitä tahosta joka turvallisuus uhan aiheuttaa kun puhutaan strategisista järjestelmistä?

Etenkin kun ryssä saattaisi päättää, että moinen hankinta on myönnytys ja merki siitä, että Suomi haluaa sitoutua läheisempään poliittiseen suhteeseen ryssän kanssa. Sillä ei olisi väliä, että uskotaanko tähän valtion johdon huipulla, ryssä vaan saattaa päättää käyttäytyä sillä tavalla kaikesta huolimatta. Ei sinällään vaarallista, ellei ryssä ole etsimässä jonkinlaista tekosyytä, mutta asian selvittäminen olisi tarpeettoman työlästä ja ryssä kuitenkin veisi asiassa mukanaan jos jonkinlaista myönnytystä.

 

[hessukessu]

Spyder olisi nimenomaan antanut keinovalikoimaamme yhden ohjuksen lisää. Kyllä Derbyn ja Pythonin saisi Hornettiinkin kiinni. Siinäpä olisi vastustajalla "hauskaa" koettaa torjua, kun Horneteista ammuttaisiin sekä AMRAAMeja, Derbyjä että vielä jotain eurooppalaista ohjusta niskaan. Eikä siis pelkästään AMRAAMeja.

 

[SJ]

Spyder olisi nimenomaan antanut keinovalikoimaamme yhden ohjuksen lisää. Kyllä Derbyn ja Pythonin saisi Hornettiinkin kiinni. Siinäpä olisi vastustajalla "hauskaa" koettaa torjua, kun Horneteista ammuttaisiin sekä AMRAAMeja, Derbyjä että vielä jotain eurooppalaista ohjusta niskaan. Eikä siis pelkästään AMRAAMeja.

Jos rahaa olisi tuohon käytettävissä, niin onnistuisihan tuo varmaan myös NASAMS:n kanssa, mutta kaiken tuon integrointiin ja kaikkien noiden ohjusten ostamiseen pieninä erinä tuskin riittää rahat. Tuo on kyllä käynyt mielessä, mutta hinta tuossa on melkoinen.

 

[hessukessu]

No maksaa NASAMS2 myöskin. Jos sen sijaan olisi ostetty Spyder MR systeemi, olisi saatu parempi ja halvemmalla, plussana toisenlaisia ohjuksia tarpeen vaatiessa ilmavoimillekin käyttöön. Spyderin tutka pieksee muuten NASAMSin 10-0.

 

[RistoJ]

No maksaa NASAMS2 myöskin. Jos sen sijaan olisi ostetty Spyder MR systeemi, olisi saatu parempi ja halvemmalla, plussana toisenlaisia ohjuksia tarpeen vaatiessa ilmavoimillekin käyttöön. Spyderin tutka pieksee muuten NASAMSin 10-0.

Molemmat ovat varmasti hyviä systeemejä, mutta NASAMS käyttää useita pienempiä tutkia (AN/MPQ-64F1 Sentinel) kun taas Spyder käyttää yhtä suurempaa tutkaa (ELTA-2106 ATAR, tosin MR-version kuvissa on joku muu vielä isompi tutka). Ilmoitettujen speksien perusteella tutkat ovat hyvin samaa tasoa, mutta Spyderin tutka näkee max. 180 km päähän kun Sentinel näkee max. 120 km päähän. Käytännössä molemmat näkevät ihan tarpeeksi kauas. Ne myös käyttävät eri taajuusalueita eli ELTA-2106 on L-alueen tutka ja Sentinel X-alueen tutka. Tästä syystä ELTA-2106 näkee jonkun verran pidemmälle, mutta Sentinel taas jonkun verran tarkemmin ja se todennäköisesti päivittää tutkakuvaa nopeammin.

 

[kunnas]

Meillä on nyt kuitenkin nasams 2 järjestelmä jonka taistelun kestävyys ja verkkottuneisuus ovat omaa luokkaansa. Järjestelmä tulee käyttöön 2014 ja samana vuonna pitäisi tulla er ohjus myös ja kuten aiemmin linkkasin järjestelmään tehdään aktiivista kehitystyötä ja sitä parannellaan jatkuvasti. Ainoa ongelma on tällähetkellä on ohjuksen kantama mutta eihän järjestelmä ole vielä edes käytössä ja kun tulee käyttöön niin on pv:n tilausvaltuuksista kiinni että hankitaanko pidemmälle kantavaa puikkoa koska sitä on saatavilla. Itseasiassa norjalaisten testien mukaan essm voitaisiin lyödä melkein samantein kanisteriin ja hakupää amraamista niin on aktiivinen tutkahakupää.

Tiedä sitten mitä pv:n päässä liikkuu. Tosiasia on että toistaiseksi on tilattu vain normaaleita AMRAAM ohjuksia. ESSM ohjukset maksavat tuollaisen miljoonan kipale puoliaktiivisella hakupäällä. Jossain seminaarissa oli kaavio jossa mainittiin että NASAMS II:n voidaan asentaa puoliaktiivinen ESSM ohjus. Tosin silloin tarvitaan jatkuvaa tutkan valaisua ja menetetään verkottumisen hyödyt.

 

[Radar]

No maksaa NASAMS2 myöskin. Jos sen sijaan olisi ostetty Spyder MR systeemi, olisi saatu parempi ja halvemmalla, plussana toisenlaisia ohjuksia tarpeen vaatiessa ilmavoimillekin käyttöön. Spyderin tutka pieksee muuten NASAMSin 10-0.

Molemmat ovat varmasti hyviä systeemejä, mutta NASAMS käyttää useita pienempiä tutkia (AN/MPQ-64F1 Sentinel) kun taas Spyder käyttää yhtä suurempaa tutkaa (ELTA-2106 ATAR, tosin MR-version kuvissa on joku muu vielä isompi tutka). Ilmoitettujen speksien perusteella tutkat ovat hyvin samaa tasoa, mutta Spyderin tutka näkee max. 180 km päähän kun Sentinel näkee max. 120 km päähän. Käytännössä molemmat näkevät ihan tarpeeksi kauas. Ne myös käyttävät eri taajuusalueita eli ELTA-2106 on L-alueen tutka ja Sentinel X-alueen tutka. Tästä syystä ELTA-2106 näkee jonkun verran pidemmälle, mutta Sentinel taas jonkun verran tarkemmin ja se todennäköisesti päivittää tutkakuvaa nopeammin.

Kuinka korkealle tuo sentinel näkee?



AN/MPQ-64F1 Improved Sentinel






Overview

The AN/MPQ-64F1 Improved Sentinel air defense radar automatically detects, tracks, identifies, classifies and reports airborne threats. More than 200 systems have been ordered worldwide, with more than 100 delivered or in production. Future enhancements currently in development include an 80 percent increase in the radar’s detection range.


Key features:
Mobile tactical air defense and weapon coordination X-band radar
Air cooled transmitter
3-D, phased-array system
Detects helicopters, high-speed attack aircraft, cruise missiles and UAVs
Adaptable to towers and sea platforms (with radome option)
360° rocket artillery and mortar detection

http://www.thalesraytheon.com/capabilities/radars/intermediate/anmpq-64f1-improved-sentinel.html