Ilmatorjunta

Taitaa paremminkin olla ongelma siinä, että poliitikot eivät salli toimenpiteitä tiedustelukuvan niitä vaatiessa?
 
kunnas kirjoitti:
Ennen jatkosodan suurhyökkäystä saadut tiedustelutiedot eivät johtaneet mihinkään toimiin. Samoin Pearl Harbor hyökkäystä ei pystytty tiedustelulla estämään.

Huoh! Suosittelen lämpimästi tutustumista muuhunkin kirjallisuuten kuin venäläisten aseitten mainoskuvastoihin. Vahvennettu väittämäsi on sinänsä surkuhupaisa, koska kannaksesta vastannut lentorykmentti 3 muista kannaksen joukoista poiketen oli tehnyt suunnitelmat toimista suurhyökkäyksen sattuessa, joten suurhyökkäyksen alettua lentorykmentti kykeni täyteen organisoituun torjuntatoimintaan (mihin vähät koneet riittivät) sekä halittuun vetäytymiseen taaemmille kentille ilman mitään kalustotappioita. Tästä on suuresti kiittäminen Gustaf Magnussonia, rykmentin komentajaa. Anekdootti kertoo että ainut mitä lentorykmentti menetti kalustostaan, oli yksi lumiaura.

Pearl harbor myös on outo esimerkki, koska silloin amnerikka oli jo hyvin sitoutunut atlantille, joka vei "rauhanajan" resursseja tyyneltämereltä. Periamerikkalaiseen tapaan, kokivat he olevansa haavoittumattomia Hawailla ja pitivät koneet ja laivat siistissä, tiiviissä riveissä koska luulivat ttä sabotaasi olisi ainut riski. Tiedossa oli ollut jo pitkään Japanin agressiivisuus ja sodan uhka oli ollut jo pitkään todellinen. Pearl Harbor oli lopulta japanilaisten suuri epäonnistuminen, koska sattumoisin lentotukialukset olivat "hajautettu". Eli vaikka tiedustelu ei onnistunut, niin strategisesti tärkeimmät alukset olivat turvassa.
 
kunnas kirjoitti:
Itse en löytänyt tuollaisia väitteitä vaan suomen sotilaassa oli juttua ettei Georgia käyttänyt omia SU-25:a lainkaan.

Tuota, Suomen sotilas...

Georgian Su-25:t pommittivat heti aamutuimaan ensimmäisenä päivänä Guftin siltaa, 693. moottoroidun jalkaväkirykmentin kolonnaa, osseettien sotilastukikohtaa Dzhavassa ja samoin osseettien kuljetuspataljoonaa.

Ja siitä ilmaherruudesta:

Even by 11 August, Russia had not completely achieved air dominance, and Georgian aircraft were still attacking Russian troops and Tskhinvali.
(International Institute of Strategic Studies, Vol 14 Issue 7, 2008)

Tämä siitä huolimatta ettei Georgialla ollut ainuttakaan ilmataisteluun kelpaavaa hävittäjää ja Venäjällä kolme hävittäjärykmenttiä.
 
juhapar kirjoitti:
Taitaa paremminkin olla ongelma siinä, että poliitikot eivät salli toimenpiteitä tiedustelukuvan niitä vaatiessa?

Samaa mieltä. Jos vaaraa ei kyetä havaitsemaan tai siihen ei uskalleta reagoida, niin on herttaisen yhdentekevää millaisia vempeleitä kentiltä löytyy.
 
kunnas kirjoitti:
Hande kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Liitopommien kantama on yleensä 120 km:ä korkealta laukaistuna joten koneiden pitäisi tulla 35 km:ä suomen ilmatilaan. TU-22M3 lentää tuollaisen matkan hieman päälle minuutissa yliääninopeudella. AWAC, hävittäjät sekä S-400 pitävät hornetit ruodussa silläaikaa.

Tuollainen kolmen koneen erillinen operaatio syvän rauhan aikana ei varmasti olisi edes vaikea toteuttaa, mutta mitä sillä saavutettaisin? Osa Rissalan Horneteista tuhoutuisi, osa joutuisi pajalle ja osat olisi edelleen täydessä toimintakunnossa.
Samalla voi kysyä mitä Israel saavutti kuudenpäivän sodalla jota jotkut kutsuvat kolmen tunnin sodaksi. (Keskeiset tavoitteet saavutettiin kolmessa tunnissa hyökkäyksen alusta)

Tuon pitäisi olla osa isompaa operaatiota ja sitten saattavat jo hälytyskellotkin jossain soida, kun valmisteluja tehdään. Siihenhän koko homma lopulta kulminoituu, eli tiedustelun pitää olla hereillä ja valmiutta pitää nostaa ajoissa.

Ennen jatkosodan suurhyökkäystä saadut tiedustelutiedot eivät johtaneet mihinkään toimiin. Samoin Pearl Harbor hyökkäystä ei pystytty tiedustelulla estämään.

Edelleen olen sitä mieltä, että moinen ylläripylläripommitus onnistuisi ainoastaan erillisenä operaationa ilman yleistä valmiuden nostoa, jolloin sillä ei juuri olisi merkitystä, se vain antaisi Suomelle ennakkovaroituksen. Laajaan hyökkäykseen valmistautuminen taas havaittaisiin, jolloin kaavailemasi operaatio ei onnistuisi koneiden ollessa hajautettuna.
 
Hande kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Hande kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Liitopommien kantama on yleensä 120 km:ä korkealta laukaistuna joten koneiden pitäisi tulla 35 km:ä suomen ilmatilaan. TU-22M3 lentää tuollaisen matkan hieman päälle minuutissa yliääninopeudella. AWAC, hävittäjät sekä S-400 pitävät hornetit ruodussa silläaikaa.

Tuollainen kolmen koneen erillinen operaatio syvän rauhan aikana ei varmasti olisi edes vaikea toteuttaa, mutta mitä sillä saavutettaisin? Osa Rissalan Horneteista tuhoutuisi, osa joutuisi pajalle ja osat olisi edelleen täydessä toimintakunnossa.
Samalla voi kysyä mitä Israel saavutti kuudenpäivän sodalla jota jotkut kutsuvat kolmen tunnin sodaksi. (Keskeiset tavoitteet saavutettiin kolmessa tunnissa hyökkäyksen alusta)

Tuon pitäisi olla osa isompaa operaatiota ja sitten saattavat jo hälytyskellotkin jossain soida, kun valmisteluja tehdään. Siihenhän koko homma lopulta kulminoituu, eli tiedustelun pitää olla hereillä ja valmiutta pitää nostaa ajoissa.

Ennen jatkosodan suurhyökkäystä saadut tiedustelutiedot eivät johtaneet mihinkään toimiin. Samoin Pearl Harbor hyökkäystä ei pystytty tiedustelulla estämään.

Edelleen olen sitä mieltä, että moinen ylläripylläripommitus onnistuisi ainoastaan erillisenä operaationa ilman yleistä valmiuden nostoa, jolloin sillä ei juuri olisi merkitystä, se vain antaisi Suomelle ennakkovaroituksen. Laajaan hyökkäykseen valmistautuminen taas havaittaisiin, jolloin kaavailemasi operaatio ei onnistuisi koneiden ollessa hajautettuna.

Naapuri kasvattaa ja varustaa nopean toiminan joukkoja jatkuvasti jotka ovat jatkuvassa valmiudessa. Tänä päivänä jos strategisen iskun suorittamiseen lähdetään se ei vaadi enään massiivisia valmisteluja rajan tuntumassa vaan valmistelut voidaan tehdä salassakin. Mutta se on oma juttunsa eikä kuulu tähän keskusteluun. Eli pyritään pysymään aiheessa eli ilmatorjunnassa. En ole käynyt kurkkimassa mutta aiheesta voisi avata säikeen strategian puolelle...
 
Ilmatorjunnan case: miten torjutaan esimerkiksi Pihkovasta lähtevä pataljoonan tai parin maahanlasku?
 
juhapar kirjoitti:
Ilmatorjunnan case: miten torjutaan esimerkiksi Pihkovasta lähtevä pataljoonan tai parin maahanlasku?

Mahtaako suomella olla valmiudessa ilmapuolustuksen osalta muuta kuin hornetit? En tiedä ja strategisen iskun torjunta ja siihen varautuminen on varmaankin aika hyshys juttuja... Tosin asiaa voi varmaankin spekuloida juuri siitä syystä että täällä tuskin kellään on oikeaa tietoa valmius suunnitelmista. Joka tapauksessa tuo esittämäsi case olisi varmaankin aika haasteellinen koska iskutulisi yllättäen ja iskisi todennäköisesti alueelle joka olisi haavoittuva eli Helsinki Vantaalle ja kotkan satamaan. Itse lähtisin liikkeelle siitä että strateginen isku onnistuu joten suunnitelman täytyisi lähteä liikkeelle myös siitä että miten siitä toivutaan ja tehdään vasta isku. Eli toisinkuin julkisuudessa puhutaan että armeijan tehtävä on vain puolustautua on väärä koska armeijalla tulee olla myös kohtalainen hyökkäyskyky.
 
juhapar kirjoitti:
Ilmatorjunnan case: miten torjutaan esimerkiksi Pihkovasta lähtevä pataljoonan tai parin maahanlasku?

Jos nuo isännät tiputetaan vaikka Helsinkiin?

Katajanokan reserviläisten salainen valmius ja metsästys osasto Valmet voisi nopeasti siivota oman alueensa ja edetä suojaamaan Presidentin linnaa.
 
Lähinnä tarkoitin, että paikallispuolustus ilmatorjuntakonekivääreineen voisi olla ihmeissään, kun taivaalta sataa harmeja.
 
Raveni kirjoitti:
Joka tapauksessa tuo esittämäsi case olisi varmaankin aika haasteellinen koska iskutulisi yllättäen ja iskisi todennäköisesti alueelle joka olisi haavoittuva eli Helsinki Vantaalle ja kotkan satamaan.

Ilmavoimat on kuitenkin Suomen puolustusvoimista se ainoa osa merivoimien ja erikoisjoukkojen kanssa joilla on jonkinlainen taisteluvalmius syvässä rauhan tilassa, koska kaikki yksiköt ovat joko koulutuskokoonpanossa tai vaativat liikekannallepanossa perustamista. Hornetit olisivat todennäköisesti ainoa osa Suomen puolustusta joka tuollaiseen pystyisi vastaamaan.

Eli toisinkuin julkisuudessa puhutaan että armeijan tehtävä on vain puolustautua on väärä koska armeijalla tulee olla myös kohtalainen hyökkäyskyky.

Puhumattakaan siitä tälläkin foorumeilla parjatuista Hornetien maahyökkäys-MLU:sta. Tykistön käyttöönsaaminen vaatii sen LKP:n ja aikaa vievän perustamisen, nyt Hornetit voivat käyttää niitä JDAMeja ja JSOWeja heti porteilla kolistelevia barbaareja vastaan mikäli itänaapuri päättää suorittaa sen harjoittelemansa "läheisen ulkomaan puolueettomuuden varmistuksen" Pihkovasta ja Kaliningradista lähtien.
 
Vastaus: Ei mitenkään. Muutama ilmaan ajoissa saatu Hornetti pyyhkäistään alas taivaalta vihollisen toimesta. Sotilaslentokentät kyllästetään Iskandereilla jne. joten omia koneita ei ainakaan pariin päivään saada käyttöön. Varusmiehet ja nopeasti kutsuttavat reserviläiset joutuvat keskelle sekasortoista tilannetta ja vihollisen erikoisjoukkojen kiusaamaksi. Mutta mitäs sen jälkeen tapahtuu?
 
Raveni kirjoitti:
Mahtaako suomella olla valmiudessa ilmapuolustuksen osalta muuta kuin hornetit? En tiedä ja strategisen iskun torjunta ja siihen varautuminen on varmaankin aika hyshys juttuja...

Vanhaan hyvään aikaan Helsingin ilmatorjuntarykmentti ylläpiti 24/7-päivystystä ohjuksillaan. Nykyisinhän ohjukset on jo siirretty niin kauas, että tuosta ei olisi mitään hyötyä.
 
kunnas kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Caveman kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Iskander-m:n CEP on 5-7 m (ilmoitettu) ja hornetin koko on 17.1 m x 12.3 m joten ohjus tuhoaa hornetin yli 50 % todennäköisyydellä. Iskanderissa on 800 kg:n taistelulataus joten lähellekkin tullut osuma tuhoaa hornetin. Itse veikkaisin tuhoamistodennäköisyydeksi 80 %. Jos ammutaan kaksi ohjusta hornettia kohden tuhoamistodennäköisyys on 94%. Aikamoista tuhlausta ampua noin monta ballistista ohjusta kun homman voi hoitaa halvemmallakin, vaikka liitopommein. Ballistisia ohjuksia vain kriittisiin kohteisiin.

Niin.. Ja vihollinenhan tietää tarkalleen missä ne koneet ovat siellä muutaman neliökilometrin kokoisella tukikohta-alueella...

Ei tarvitse tietää tarkalleen, suunnilleen riittää. Sitten onkin kyse siitä ovatko koneet bunkkerissa tai sirpale suojassa. kohteen tuhoaminen ei tarkoita sitä että sen täytyy nousta savuna ilmaan. Kohde voi olla ns. tuhottu vaikka se imisi itseensä kymmen sirpaletta. ei tule lentämään vähään aikaan.

Siitä huolimatta maalien sijainti pitää tietää. Tai sitten tarttee olla tarpeeksi ohjuksia ampua niitä jokaiseen mahdolliseen paikkaan, missä kone voisi olla parkissa. Ja luultavasti muutamaan muuhunkin paikkaan, joissa vaan on keksitty pysäköidä valemaalia sateliitin kuvatessa kenttää.

Rissalan kenttä on 350 m x 170 m. Yksi 500 kg:n rypälepomi kattaa kuusi hehtaaria (200 m x 300 m). Hävittäjiä ei pysty hajauttamaan muualle kuin etelään. Muualla on merta.
Nyt on pakko kyllä kysyä että missä maassa ollaan? Kyllähän savolaiset tunnetusti ovat kovia kehumaan ja joku on varmaan Kallavettä "savolaisten mereksikin" sanonut mutta kartoilla Kallaves on järvi. Jos siis tarkoitit Rissalasta etelään ja sen ympäristöä?
 
Hande kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Tokko Ilmavoimissa on tyydytty pelkästään juomaan huonoa kanttiinikahvia työaikana. Mitäs sanoo Hande tähän kysymykseen? Tai jättää sanomatta?

En minä näistä sen enempiä tiedä, mutta useammassakin lehtijutussa olen nähnyt maininnan siitä, että ilmavoimat ovat nostamassa päätukikohtien suojaustasoa ihan merkittävästi ja ensimmäisenä linnoitetaan ja parannetaan juuri Rissalaa.

Varakiitotiet lentokentän alueella ja sen lähialueilla, sekä alueen tiestön täydentäminen verkostoksi on mainittu kehittämiskohteina. Ymmärrän tuon niin, että koneille ja huollolle rakennetaan uskottavat suojarakennelmat. Lisäksi varmistetaan se, että lähialueelta löytyy aina käyttökelpoinen kiitotie ja reitti, jota myöten koneet saadaan sille rullattua. Myös pommitusvaurioiden korjaamiseen ollaan panostamassa.

Hyvä jos ovat parantelemassa. Suurin tarve on varmasti noiden kiitotiejärjestelyiden verkottaminen ja rullausteiden rakentaminen jopa ohimenevän valtatien kylkeen. Suojausta varsinkin hälytyspäivystyspaikalla varmaan hyvä parantaa myös. Itse koneet ovat suojassa kiven alla senverran hyvin että Iskanderilla ainakaan peruskärjellä niitä ei saa tuhottua. Syynä Iskanderin jyrkkä tulokulma kun pitäisi osua oveen eikä peruskallioon. Tiedän kun olen käynyt tuossa ko. tukikohdassa ja konebunkkerissa ihan itse.

Luolan tuhoaminen on vaikeaa ainakin etäältä ja varmasti. Siihen tarvitaan tarkkoja risteily- tai stand-off ohjuksia jotka kykenevät osumaan luolaston oveen että sillä olisi vaikutusta. Lisäksi siellä on otetttu huomioon läpäisevät osumat eikä koneeet todellakaan ole parkkeerattuna jonoon ulko-oven sisäpuolelle kuin kengät eteisessä, ehei. Senverran olen käynyt ympäri suomea eri kriisijohtokeskuksissa mukaan lukien PV:n käyttämät paikat että voin sanoa että louhostukikohdat ja bunkkerien tekeminen ei ole meillä mikään heikkous. Niitä tehdessä on otettu huomioon seikka tai jopa kaksi ja tulevaisuuden asekehitys on huomioitu kyllä hyvin. Tämä luolaston tuhoaminen tulee entistäkin vaikeammaksi kun NASAMS tulee käyttöön. Yksi syyhän hankintaan oli että saatiin viimeinkin lentotukikohtiin relevanttia suojausta ja NASAMS on eto peli juuri r-ohjusten ja pommien sekä UAV/UCAV torjuntaan tarkkuutensa vuoksi vaikka täällä muuta väitettäisiinkin.

Syy kiitotien ja teiden mahdolliseen lisäämiseen lienee ainakin osittain Libyan operaatiossa jossa länsivaltojen 350 konettakaan tuhansine täsmäpommeineen ja ohjuksineen ei riittänyt Libyan lentokenttien kiitoratojen ja konesuojien tuhoamiseen varmasti. Rypälepommeja kun ei voitu käyttää tuli hommasta hankalaa. Tosin siihen valmistautuneella ei ole suuria ongelmia raivata rypäleet kiitotieltä ja pikkupommit eivät tee suurta kuoppaa tiehen joten korjaaminen on helppoa ja nopeaa.
 
ironside kirjoitti:
Ilmavoimat on kuitenkin Suomen puolustusvoimista se ainoa osa merivoimien ja erikoisjoukkojen kanssa joilla on jonkinlainen taisteluvalmius syvässä rauhan tilassa, koska kaikki yksiköt ovat joko koulutuskokoonpanossa tai vaativat liikekannallepanossa perustamista. Hornetit olisivat todennäköisesti ainoa osa Suomen puolustusta joka tuollaiseen pystyisi vastaamaan.


Puhumattakaan siitä tälläkin foorumeilla parjatuista Hornetien maahyökkäys-MLU:sta. Tykistön käyttöönsaaminen vaatii sen LKP:n ja aikaa vievän perustamisen, nyt Hornetit voivat käyttää niitä JDAMeja ja JSOWeja heti porteilla kolistelevia barbaareja vastaan mikäli itänaapuri päättää suorittaa sen harjoittelemansa "läheisen ulkomaan puolueettomuuden varmistuksen" Pihkovasta ja Kaliningradista lähtien.

Miten lie nuo Rajavartion joukot saatavilla hälyytettyä? Tosin 9mm entisen RK:n tilalla ei kauheasi nosta suorituskykyä.
 
Herran tähen pojat. Käyttäkää vilkasta mielikuvitusta ja ottakaa map eteenne. Otaksun edelleen, ettei ilmavoimissa tyydytä vain raapimaan lentohaalarin haaraosaa. Rissalaa ympäröivät suorastaan ihanteelliset olot hajauttamiseen yms. nähden. Unohtakaa se savolaisten muikkurapakko ja sen rajoitteet.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Miten lie nuo Rajavartion joukot saatavilla hälyytettyä? Tosin 9mm entisen RK:n tilalla ei kauheasi nosta suorituskykyä.

Onhan RVL:llä ne valmiusyksiköt joilla on G36:t (ilmeisesti rajavartiolaitoksen ampumat 5.56:t eivät lennä vituralleen ensimmäisestä heinästä) mutta olisin silti hiukan epäileväinen olisiko pieniä yksiköitä kannattavaa heittää isompaa maahanlaskua/maihinnousua torjumaan...
 
ironside kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Miten lie nuo Rajavartion joukot saatavilla hälyytettyä? Tosin 9mm entisen RK:n tilalla ei kauheasi nosta suorituskykyä.

Onhan RVL:llä ne valmiusyksiköt joilla on G36:t (ilmeisesti rajavartiolaitoksen ampumat 5.56:t eivät lennä vituralleen ensimmäisestä heinästä) mutta olisin silti hiukan epäileväinen olisiko pieniä yksiköitä kannattavaa heittää isompaa maahanlaskua/maihinnousua torjumaan...

Enpä mie niitä vastaan olisikaan heittämässä. Mietin vain että esim. tuollainen valmiusyksikkö saattaisi kyetä pitämään jonkun tärkeän kohteen hallussaan ratkaisevia hetkiä.

Ennenhän olisi ollut useampi sata ukkoa Rajavartiolaitoksella joilla olisi ollut mahdollisuus valtakunnan rajalla välittömästi aloittaa etenenevän vihollisen kuluttaminen.

Vaikka Helsinkiin tippuisi pari kolme pataljoonaa erikoisjoukkoja, niin mitä sitten? Varsinkaan jos vastustaja ei lähtisi rajalta etenemään kohti Helsinkiä

Jos valtion johto voi jatkaa toimintaansa, niin liikekannallepanon jälkeen voidaan aloittaa noiden maahanlaskujoukkojen putsaus Helsingistä ja sen ulkopuolelta.
 
kunnas kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
85 liitopommia rypäleasein. hinta a' 40 000 yhteensä 3,4 milj.
Tai tuplamäärä (170 kpl) ohjattavia Smerch:n raketteja a' 100 000 yhteensä 17 milj.
Siinä tuhoutuu teltat katokset valelaitteet ja valemaalit sekä tietenkin hävittäjät.

Montakos konetta tarvitaan kuljettamaan nuo 85 liitopommia?

Tykistössä ja ilmavoimissa hankalinta hommaa on maalina oleminen.
TU-160M:n menee 80x500 kg:n pommia. TU-22M3:n menee 30x500 kg:n pommia tai 69x 250kg pommia. Eli vastaus on 2-3 konetta.

Ja entäs montako liitopommia noihin koneisiin saa kyytiin? Vai tuliko unohdettua, että nuo lukemat ovat tavallisille rautapommeille, mahdollisesti yhtä tyhmille rypälepommeille. Liitopommit tuppaavat viemään huomattavasti enemmän tilaa. Jopa JDAM kitti tuntuu tarvitsevan enemmän tilaa, koska en ole ikinä nähnyt niitä sellaisissa kuuden pommin ripustimissa missä jenkit joskus aikoinaan kuskasivat MK-82 pommeja (joskin selitys lienee se, että niitä ei ole tarvinnut kuskata niin suuria määriä).
 
Back
Top