Iso-Mursu kirjoitti:
ironside kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Miten lie nuo Rajavartion joukot saatavilla hälyytettyä? Tosin 9mm entisen RK:n tilalla ei kauheasi nosta suorituskykyä.
Onhan RVL:llä ne valmiusyksiköt joilla on G36:t (ilmeisesti rajavartiolaitoksen ampumat 5.56:t eivät lennä vituralleen ensimmäisestä heinästä) mutta olisin silti hiukan epäileväinen olisiko pieniä yksiköitä kannattavaa heittää isompaa maahanlaskua/maihinnousua torjumaan...
Enpä mie niitä vastaan olisikaan heittämässä. Mietin vain että esim. tuollainen valmiusyksikkö saattaisi kyetä pitämään jonkun tärkeän kohteen hallussaan ratkaisevia hetkiä.
Ennenhän olisi ollut useampi sata ukkoa Rajavartiolaitoksella joilla olisi ollut mahdollisuus valtakunnan rajalla välittömästi aloittaa etenenevän vihollisen kuluttaminen.
Vaikka Helsinkiin tippuisi pari kolme pataljoonaa erikoisjoukkoja, niin mitä sitten? Varsinkaan jos vastustaja ei lähtisi rajalta etenemään kohti Helsinkiä
Jos valtion johto voi jatkaa toimintaansa, niin liikekannallepanon jälkeen voidaan aloittaa noiden maahanlaskujoukkojen putsaus Helsingistä ja sen ulkopuolelta.
Ongelmana strategisessa iskussa on juuri sen nopeus ja odottamattomuus. Vihollinen pyrkii sillä ottamaan haltuunsa avain kohteet ja yksi ja tärkein sellainen on se että oma huoto saadaan turvattua eli satamia ja lentokenttiä. Samalla isketään logistiikkaa, sähkönjakelua ja kaikkia niitä solmu kohtia vastaan jotka hidastavat vastaiskua näin pelataan aikaa joka on puolustajalle aina tärkeää eli hyökkäys muuttuu puolustukseksi kunnes saadaan omat voimat kasvatettua siten että hyökkäystä voidaan jatkaa.
Liikekannalle pano hidastuu huomattavasti jos ei ihmisille saada tietoa. Kun hyökkäys ajoitetaan välittömästi kotiutumisen aikoihin niin edes varusmiehistä ei ole vastusta.
Samaan aikaan nopean toiminnan joukot työntyvät rajan ylitse pääväyliä pitkin. Kyllä siinä olisi puolustus helisemässä. Tuollainen isku olisi aina rajattu ja pyrittäisiin tekemään nopeasti. Sillä ei olisi varaa juuttua pitkiin ja kuluttaviin taisteluihin koska myös vihollisen reservi olisi pieni ja riski että hyökkäys tylsistyy ennen tavoitteen saavuttamista olisi suuri. Tuollaisella iskulla ei pyrittäisi maan täydelliseen hallintaan vaan tavoitteena voisi olla esimerkiksi pelkän eteläisen suomen haltuun otto jolloin olisi oletettavaa että puolustuksen selkäranka katkeaisi koska todennäköisesti myös sotilaalliseen ja poliittiseen johtoon olisi pyritty tekemään isku samanaikaisesti ja komento rakenne olisi ainakin osittain sortunut.
Ainoa edes teoreettinen keino mielestäni tuollaisen estämiseen olisi riittävän suuri, korkean valmiuden joukko joka kyetään kokoamaan kaikissa oloissa vähintään parin tunnin sisällä, tukiyksiköineen. Tämä vaatisi että joukolla olisi vähintäänkin aseet ja varusteet kotona ja suuremmat aseet olisi valmiiksi sijoitettu alueelle jolla niitä olisi tarkoituskäyttää...
Tämä vaatisi myös että riskialueet olisi ilmatorjunnan ja hävittäjä torjunnan suojaamina myös rauhan aikana.