Ilmatorjunta

[Raveni]

Puolustusvoimat esitteli uutta ilmatorjuntajärjestelmää - hinta 350 miljoonaa euroa

Perjantai 30.11.2012 klo 20.51

Uusi hankinta ei armeijan mukaan vie rahoitusta muualta.

Panssariprikaatin asehallissa Parolannummella parveili perjantaina tyytyväisiä upseereita. Ainoastaan paikalle komennettujen varusmiesten naamat pysyivät peruslukemilla, kun Puolustusvoimat esitteli uutta ilmatorjuntaohjus 12 -järjestelmäänsä.

Uuden keskipitkänkantaman ilmatorjuntajärjestelmän on sanottu olevan armeijan suurin hankinta sitten 1990-luvun Hornet-hävittäjäkauppojen. Maavoimien esikuntapäällikön Juha-Pekka Liikolan mukaan uuden järjestelmän hinta oli noin 350 miljoonaa euroa.

- Tämä oli iso hankinta, mutta se ei syö rahoitusta mistään muualta. Hankinta oli sisällytetty budjettiin selontekojen mukaisesti jo kauan sitten. Tämän takia ei jouduta lakkauttamaan yhtäkään joukko-osastoa, kenraalimajuri Liikola totesi.

Järjestelmällä torjutaan lentokoneita, risteilyohjuksia ja lennokkeja paikoissa, joissa hävittäjät tai lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmät eivät siihen pysty.

Norjasta hankittavan järjestelmän vahvuutena pidetään sitä, että se on vaivatta liitettävissä muihin puolustuksen järjestelmiin. Eduksi mainitaan myös se, että käytössä on sama ohjus kuin Horneteissa.

Suojaa Helsingille ja muillekin

Uutta järjestelmää voidaan käyttää sekä pääkaupunkiseudun suojana että muiden valtakunnallisten kohteiden suojaamiseen. Sillä voidaan turvata esimerkiksi Ilma- ja Merivoimien tukikohtia.

Uusi järjestelmä korvaa jo 1980-luvulla* Neuvostoliitosta hankitun BUK-järjestelmän, ja Puolustusvoimat aikoo jatkaa sen turvin 2040-luvulle asti.

- Tämä on iso harppaus ilmapuolustukseemme, Liikola kehui.

Järjestelmä on Nato-yhteensopiva. Vastaavanlaisia on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa, Norjassa ja Espanjassa.

Koulutusta järjestelmään on annettu varusmiehille ja henkilökunnalle Panssariprikaatissa Parolannummella.

- Järjestelmä on ollut käytössä useissa maissa, ja se on hyväksi todettu. Tätä taustaa vasten odotettavissa ei ole isoja teknisiä ongelmia, Liikola sanoi.

Näillä näkymin Puolustusvoimien uutta suurhankintaa ei vielä nähdä itsenäisyyspäivän paraatissa Kouvolassa.

* ai ITO-96 vai? http://fi.wikipedia.org/wiki/BUK_M1

MTV3:n sivuilla mainitaan seuraavasti:
"Ensijaisesti pääkaupunkiseudun ilmapuolustukseen hankittu järjestelmä"
Miksi kaikki ilmatorjunta järjestelmät hankitaan ensisijaisesti pääkaupungin turvaksi? Valtio- ja sotilasjohto ei kuitenkaan siellä majaile kriisin tullen ja toden näköisesti moni muukin asukas vaihtaa maisemaa maalle... Mikä tekee pääkaupunki seudusta niin erikoisen että muumaa voi jäädä ilman kunnon puolustusta?

 

[SJ]

Puolustusvoimat esitteli uutta ilmatorjuntajärjestelmää - hinta 350 miljoonaa euroa

Perjantai 30.11.2012 klo 20.51

Uusi hankinta ei armeijan mukaan vie rahoitusta muualta.

Panssariprikaatin asehallissa Parolannummella parveili perjantaina tyytyväisiä upseereita. Ainoastaan paikalle komennettujen varusmiesten naamat pysyivät peruslukemilla, kun Puolustusvoimat esitteli uutta ilmatorjuntaohjus 12 -järjestelmäänsä.

Uuden keskipitkänkantaman ilmatorjuntajärjestelmän on sanottu olevan armeijan suurin hankinta sitten 1990-luvun Hornet-hävittäjäkauppojen. Maavoimien esikuntapäällikön Juha-Pekka Liikolan mukaan uuden järjestelmän hinta oli noin 350 miljoonaa euroa.

- Tämä oli iso hankinta, mutta se ei syö rahoitusta mistään muualta. Hankinta oli sisällytetty budjettiin selontekojen mukaisesti jo kauan sitten. Tämän takia ei jouduta lakkauttamaan yhtäkään joukko-osastoa, kenraalimajuri Liikola totesi.

Järjestelmällä torjutaan lentokoneita, risteilyohjuksia ja lennokkeja paikoissa, joissa hävittäjät tai lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmät eivät siihen pysty.

Norjasta hankittavan järjestelmän vahvuutena pidetään sitä, että se on vaivatta liitettävissä muihin puolustuksen järjestelmiin. Eduksi mainitaan myös se, että käytössä on sama ohjus kuin Horneteissa.

Suojaa Helsingille ja muillekin

Uutta järjestelmää voidaan käyttää sekä pääkaupunkiseudun suojana että muiden valtakunnallisten kohteiden suojaamiseen. Sillä voidaan turvata esimerkiksi Ilma- ja Merivoimien tukikohtia.

Uusi järjestelmä korvaa jo 1980-luvulla* Neuvostoliitosta hankitun BUK-järjestelmän, ja Puolustusvoimat aikoo jatkaa sen turvin 2040-luvulle asti.

- Tämä on iso harppaus ilmapuolustukseemme, Liikola kehui.

Järjestelmä on Nato-yhteensopiva. Vastaavanlaisia on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa, Norjassa ja Espanjassa.

Koulutusta järjestelmään on annettu varusmiehille ja henkilökunnalle Panssariprikaatissa Parolannummella.

- Järjestelmä on ollut käytössä useissa maissa, ja se on hyväksi todettu. Tätä taustaa vasten odotettavissa ei ole isoja teknisiä ongelmia, Liikola sanoi.

Näillä näkymin Puolustusvoimien uutta suurhankintaa ei vielä nähdä itsenäisyyspäivän paraatissa Kouvolassa.

* ai ITO-96 vai? http://fi.wikipedia.org/wiki/BUK_M1

MTV3:n sivuilla mainitaan seuraavasti:
"Ensijaisesti pääkaupunkiseudun ilmapuolustukseen hankittu järjestelmä"
Miksi kaikki ilmatorjunta järjestelmät hankitaan ensisijaisesti pääkaupungin turvaksi? Valtio- ja sotilasjohto ei kuitenkaan siellä majaile kriisin tullen ja toden näköisesti moni muukin asukas vaihtaa maisemaa maalle... Mikä tekee pääkaupunki seudusta niin erikoisen että muumaa voi jäädä ilman kunnon puolustusta?

Helvetinmoinen logistiikan ja teollisuuden keskittymä?

 

[SJ]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012113016396929_uu.shtml

Oho! Iltalehdestä löytyy hyödyllisiä kuvia! NASAMS patterin kuvissa on myös taistelujohtokeskus.

 

[hessukessu]

Onkohan tätä hölmöä kysymystä jo jossain kysytty ja siihen vastattu? Kysytään joka tapauksessa sitten (vaikka uudestaan):

Miksi NASAMSin kontti pitää laskea maahan, eikö sitä olisi vain kätevämpää pitää koko ajan kuorma-auton lavalla ja ampuakin sieltä, jolloin tuli-aseman vaihtaminen kävisi todella sukkelaan? Jos tämä ei järjestelmän ominaisuuksien vuoksi ole mahdollista, kysyisin, että miksi ihmeessä se ei voisi olla mahdollista?

 

[kunnas]

Onkohan tätä hölmöä kysymystä jo jossain kysytty ja siihen vastattu? Kysytään joka tapauksessa sitten (vaikka uudestaan):

Miksi NASAMSin kontti pitää laskea maahan, eikö sitä olisi vain kätevämpää pitää koko ajan kuorma-auton lavalla ja ampuakin sieltä, jolloin tuli-aseman vaihtaminen kävisi todella sukkelaan? Jos tämä ei järjestelmän ominaisuuksien vuoksi ole mahdollista, kysyisin, että miksi ihmeessä se ei voisi olla mahdollista?

NASAMS on vanhahtavaa länsi teknologiaa. Pantsir-S1 pystyy tulittamaan vaikka liikkeestä. :a-grin:
Edit: BUK pystyy myös tulittamaan heti pysähdyttyään.

 

[SJ]

Onkohan tätä hölmöä kysymystä jo jossain kysytty ja siihen vastattu? Kysytään joka tapauksessa sitten (vaikka uudestaan):

Miksi NASAMSin kontti pitää laskea maahan, eikö sitä olisi vain kätevämpää pitää koko ajan kuorma-auton lavalla ja ampuakin sieltä, jolloin tuli-aseman vaihtaminen kävisi todella sukkelaan? Jos tämä ei järjestelmän ominaisuuksien vuoksi ole mahdollista, kysyisin, että miksi ihmeessä se ei voisi olla mahdollista?

Katso asiaa sieltä kannalta, että sen voi laskea maahan. Tarkoittaen sitä, että mikä tahansa sopivasti varusteltu kuorkki pystyy tuon kontin siirtämään. Käsittääkseni se ei ole pakko, edes tuossa johtoksekuksessa (huomannet, että tuossa iltiksen kuvassa antenni on ylhäällä ja auto edelleen paikallaan)

 

[kunnas]

Alun perin Nasams-ostoa piti vielä täydentää 100 miljoonalla eurolla, mutta nämä tilausvaltuudet käytettiin muihin aseostoihin.

Nasams käyttää samaa amerikkalaisen Raytheonin valmistamaa Amraam-ohjusta kuin Hornet-hävittäjät.

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

http://www.hs.fi/kotimaa/Satojen+miljoonien+ohjusase+suojaa+Helsinki%C3%A4+/a1354255221733

1.5 miljoonaa/kpl ohjuksesta. Niillä ei taideta ampua alas 40 000 maksavia liitopommeja.

 

[Raveni]

Alun perin Nasams-ostoa piti vielä täydentää 100 miljoonalla eurolla, mutta nämä tilausvaltuudet käytettiin muihin aseostoihin.

Nasams käyttää samaa amerikkalaisen Raytheonin valmistamaa Amraam-ohjusta kuin Hornet-hävittäjät.

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

http://www.hs.fi/kotimaa/Satojen+miljoonien+ohjusase+suojaa+Helsinki%C3%A4+/a1354255221733

1.5 miljoonaa/kpl ohjuksesta. Niillä ei taideta ampua alas 40 000 maksavia liitopommeja.

Eikä käsittääkseni pystykään... Taitaa risteilyohjus olla pienin mahdollinen kohde...

 

[SJ]

Alun perin Nasams-ostoa piti vielä täydentää 100 miljoonalla eurolla, mutta nämä tilausvaltuudet käytettiin muihin aseostoihin.

Nasams käyttää samaa amerikkalaisen Raytheonin valmistamaa Amraam-ohjusta kuin Hornet-hävittäjät.

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

http://www.hs.fi/kotimaa/Satojen+miljoonien+ohjusase+suojaa+Helsinki%C3%A4+/a1354255221733

1.5 miljoonaa/kpl ohjuksesta. Niillä ei taideta ampua alas 40 000 maksavia liitopommeja.

Eikä käsittääkseni pystykään... Taitaa risteilyohjus olla pienin mahdollinen kohde...

Ja miksi ei pystyisi? Lennokitkin mainitaan Amraamin maaleiksi.

 

[Hande]

Alun perin Nasams-ostoa piti vielä täydentää 100 miljoonalla eurolla, mutta nämä tilausvaltuudet käytettiin muihin aseostoihin.

Nasams käyttää samaa amerikkalaisen Raytheonin valmistamaa Amraam-ohjusta kuin Hornet-hävittäjät.

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

http://www.hs.fi/kotimaa/Satojen+miljoonien+ohjusase+suojaa+Helsinki%C3%A4+/a1354255221733

1.5 miljoonaa/kpl ohjuksesta. Niillä ei taideta ampua alas 40 000 maksavia liitopommeja.

Mikähän tuon Horneteille aikanaan hankitun AMRAAM-setin käyttöikä on? B-mallia taisi tulla aikanaan 445kpl ja niin kauan kuin nuo ovat käytössä, on tilanne hyvä. Ikää niillä on nyt 15 vuotta tai vähemmän, joten eivät liene vieä Pokan junassa?

Mitä tuohon aseen ja vasta-aseen hintaan tulee, niin eiköhän miljoonan ohjuksella kannata ampua vaikka leijaa, jos sillä estetään miljardin vahinko. Ammuttavat toki loppuisivat hyvin nopeasti, mutta se on sitten hiukan eri asia.

 

[SJ]

Alun perin Nasams-ostoa piti vielä täydentää 100 miljoonalla eurolla, mutta nämä tilausvaltuudet käytettiin muihin aseostoihin.

Nasams käyttää samaa amerikkalaisen Raytheonin valmistamaa Amraam-ohjusta kuin Hornet-hävittäjät.

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

http://www.hs.fi/kotimaa/Satojen+miljoonien+ohjusase+suojaa+Helsinki%C3%A4+/a1354255221733

1.5 miljoonaa/kpl ohjuksesta. Niillä ei taideta ampua alas 40 000 maksavia liitopommeja.

Tämä taas oli tiedossa jo aikaa sitten. Ja käsitykseni mukaan heitteiden torjunta kuuluu ITO-2005:lle.

 

[Raveni]

Alun perin Nasams-ostoa piti vielä täydentää 100 miljoonalla eurolla, mutta nämä tilausvaltuudet käytettiin muihin aseostoihin.

Nasams käyttää samaa amerikkalaisen Raytheonin valmistamaa Amraam-ohjusta kuin Hornet-hävittäjät.

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

http://www.hs.fi/kotimaa/Satojen+miljoonien+ohjusase+suojaa+Helsinki%C3%A4+/a1354255221733

1.5 miljoonaa/kpl ohjuksesta. Niillä ei taideta ampua alas 40 000 maksavia liitopommeja.

Eikä käsittääkseni pystykään... Taitaa risteilyohjus olla pienin mahdollinen kohde...

Ja miksi ei pystyisi? Lennokitkin mainitaan Amraamin maaleiksi.

En vain ole nähnyt missää mainintaa että kykenisi. Lennokki on huomattavasti hitaampi maali?

 

[SJ]

Alun perin Nasams-ostoa piti vielä täydentää 100 miljoonalla eurolla, mutta nämä tilausvaltuudet käytettiin muihin aseostoihin.

Nasams käyttää samaa amerikkalaisen Raytheonin valmistamaa Amraam-ohjusta kuin Hornet-hävittäjät.

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

http://www.hs.fi/kotimaa/Satojen+miljoonien+ohjusase+suojaa+Helsinki%C3%A4+/a1354255221733

1.5 miljoonaa/kpl ohjuksesta. Niillä ei taideta ampua alas 40 000 maksavia liitopommeja.

Mikähän tuon Horneteille aikanaan hankitun AMRAAM-setin käyttöikä on? B-mallia taisi tulla aikanaan 445kpl ja niin kauan kuin nuo ovat käytössä, on tilanne hyvä. Ikää niillä on nyt 15 vuotta tai vähemmän, joten eivät liene vieä Pokan junassa?

Mitä tuohon aseen ja vasta-aseen hintaan tulee, niin eiköhän miljoonan ohjuksella kannata ampua vaikka leijaa, jos sillä estetään miljardin vahinko. Ammuttavat toki loppuisivat hyvin nopeasti, mutta se on sitten hiukan eri asia.

Käyttöikän pitäisi olla 20-25 vuotta. Ja jos yhtään arvaan, niin ohjus saattaisi olla käyttökelpoinen maalavetilta vielä hieman pitempäänkin. Norjalaistet kehittivät NASAMS systeemin A ja B malleja käyttäen, joten ainakin harjoituskäytössä noita voisi käyttää meilläkin. Ja siinä vaiheessa kun ohjuksen säilyvyys alkaa tulla täyteen, niin silloin niitä joutaa ampua vaikka sen liitopommin perään.

 

[kunnas]

Alun perin Nasams-ostoa piti vielä täydentää 100 miljoonalla eurolla, mutta nämä tilausvaltuudet käytettiin muihin aseostoihin.

Nasams käyttää samaa amerikkalaisen Raytheonin valmistamaa Amraam-ohjusta kuin Hornet-hävittäjät.

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

http://www.hs.fi/kotimaa/Satojen+miljoonien+ohjusase+suojaa+Helsinki%C3%A4+/a1354255221733

1.5 miljoonaa/kpl ohjuksesta. Niillä ei taideta ampua alas 40 000 maksavia liitopommeja.

Tämä taas oli tiedossa jo aikaa sitten. Ja käsitykseni mukaan heitteiden torjunta kuuluu ITO-2005:lle.

ITO-2005:a on käytössä neljä kappaletta pääkaupungin suojana. Eli se on helposti kyllästettävissä. Lisäksi useissa liitopommeissa käytetään häiveteknologiaa(AGM-154, ym.)
Mitkä maalit sitten jäävät ITO-12:a harteille, sen yli kun voi lentää niin hävittäjällä kuin pommikoneella?

 

[Raveni]

Alun perin Nasams-ostoa piti vielä täydentää 100 miljoonalla eurolla, mutta nämä tilausvaltuudet käytettiin muihin aseostoihin.

Nasams käyttää samaa amerikkalaisen Raytheonin valmistamaa Amraam-ohjusta kuin Hornet-hävittäjät.

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

http://www.hs.fi/kotimaa/Satojen+miljoonien+ohjusase+suojaa+Helsinki%C3%A4+/a1354255221733

1.5 miljoonaa/kpl ohjuksesta. Niillä ei taideta ampua alas 40 000 maksavia liitopommeja.

Tämä taas oli tiedossa jo aikaa sitten. Ja käsitykseni mukaan heitteiden torjunta kuuluu ITO-2005:lle.

ITO-2005:a on käytössä neljä kappaletta pääkaupungin suojana. Eli se on helposti kyllästettävissä. Lisäksi useissa liitopommeissa käytetään häiveteknologiaa(AGM-154, ym.)
Mitkä maalit sitten jäävät ITO-12:a harteille, sen yli kun voi lentää niin hävittäjällä kuin pommikoneella?

Ei kai ito-05:tä ole heitteiden torjuntaan tarkoitettu? NG versiolla se voisi olla mahdollista jossa on automaattinen seuranta mutta kyllä haluaisin nähdä että heitettä onnistutaan pitämään siinä "tynnyrin" sisällä jota se ohjus seuraa. Jo heitteen näkeminen tulee tuottamaan vaikeuksia ja muualla maailmassa noita pyritään torjumaan ammusilmatorjunta järjestelmillä jottei kustannuksista tule aivan poskettomia. Iipotkin ovat integroineet syyteemiinsä sen verta älyä ettei ole tarvetta yrittää kaikkia edes torjua vaan maalinosoitin valkkaa vain sellaiset jotka suuntaavat asutulle alueelle.

ITO-12 taasen... Niin en ole missään nähnyt mainintaa että se kykenisi heitteiden torjuntaa joiksi lasken niin liito pommit, raketit, ohjukset, jne. Risteily ohjuksia se kykenee torjumaan ainakin ilmasta laukaistuna samoin kuin lennokkeja ja tottakai kaikkia miehitettyjä laitteita. Väitteiden tueksi että amraam kykenisi heitteiden torjuntaa perään kuuluttaisin niitä kuuluisi lähteitä.

Mitä ito-05:n kappalemääriin tulee niin onhan niitä nyt enemmän kuin neljä... Niitä on ainakin neljä patteria joissa on ajoneuvo alustat ja päälle sitten mukana tulleet manpadit. Lisäksi jos en paljon väärin muista niin manpadeja hankittiin vielä erikseen lisääkin.

 

[SJ]

ITO-12 taasen... Niin en ole missään nähnyt mainintaa että se kykenisi heitteiden torjuntaa joiksi lasken niin liito pommit, raketit, ohjukset, jne. Risteily ohjuksia se kykenee torjumaan ainakin ilmasta laukaistuna samoin kuin lennokkeja ja tottakai kaikkia miehitettyjä laitteita. Väitteiden tueksi että amraam kykenisi heitteiden torjuntaa perään kuuluttaisin niitä kuuluisi lähteitä.

Mikä niissä heitteissä on niin vaikeaa ohjukselle varrattuna risteilyohjukseen, että Amraam ei kykenisi niitä torjumaan? Itse ainakin oletin, että mikäli heitteitä kantavaa konetta ei päästä ampumaan, niin sitä heitettä voidaan käsitellä risteilyohjuksena, jos siis aikaa jää ampua sitä.

Mitä taas tulee ITO-2005:een, niin puhuin nimenomaan siitä 2005 mallista, en "M" -mallista, joskin niissäkin suurin ongelma on sen maalin havaitseminen, muuten maali liikkuu kyllä aika helposti arvattavasti (kuten se maalisukka mitä käytetään ampumaharjoitteluun), joten herätesytytin herkälle ja ohjus ilmaan.

 

[Tähystäjä]

Kaiken kaikkiaan lähes turhaa tämä keskustelu heitteiden torjunnasta täällä. Ensinnäkin kenelläkään meistä ei todennäköisesti ole tarkkaa tietoa eri järjestelmien suorituskyvyistä ja määristä, ja jos olisikin niin sen julkituominen täällä on laitonta.

Toisekseen kokonaisuuden kannalta on yksi ja sama onnistutaanko muutama yksittäinen heite tietyissä olosuhteissa torjumaan. Potentiaalinen vihollisemme pystyy kyllä halutessaan kyllästämään koko ilmapuolustuksemme, ja jos yhtään naapurin sotilasdoktriinia tuntee, se on myös hyvin todennäköistä mahdollisessa konfliktitilanteessa. Ilmatorjuntamme pystyy parhaimmillaankin vain häiritsemään vihollisen toimintaa, ilmaherruuden kiistäjäksi siitä ei ole. Näissä olosuhteissa keskustelu mahdollisuudesta torjua erityyppisiä heitteitä on melko akateemista ja perustuu tietynlaiseen toiveajatteluun. Jos lähdemme torjumaan yksittäisiä pommeja ohjuksilla, niin meiltä loppuu kyllä ohjukset hyvin nopeasti. Yksittäistapauksessa siinä voi olla järkeä, mutta laajamittaiseen heitteiden torjuntaan meillä ei ole mitään edellytyksiä.

 

[Tvälups]

hs Uutiset Kotimaa 1.12.2012 10
Satojen miljoonien ohjusase suojaa Helsinkiä

Puolustusvoimien mukaan Nasams-järjestelmä nostaa ilmapuolustuksen uudelle tasolle.

Nasamsin aivot sijaitsevat taistelunjohtokeskuksessa, josta johdetaan tulitoimintaa. Se on sijoitettu konttiin, jota kuljetetaan kuorma-autolla. Kontista on yhteys kansalliseen ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmään radiolla, kaapelilla tai laajakaistayhteydellä.

Tästä on kyse

Suomi osti vuonna 2009 norjalaiselta Kongsbergiltä keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän.

Nasams II FIN -nimisen järjestelmän käyttöönotto on alkamassa.

Ohjuskauppa oli yksi Suomen historian kalleimpia aseostoja.

Panssariprikaatissa on aloitettu uuden Nasams-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän käyttöönotto.

Ensimmäiset koulutettavat varusmiesjohtajat aloittivat aliupseerikurssin jo syyskuussa. Varusmieskoulutus pääsee vauhtiin ensi vuoden alussa.

Nasams on yksi viime vuosikymmenten kalleimpia aseostoksia. Järjestelmä maksoi 366 miljoonaa euroa, eikä se sisällä vielä yhtään ohjusta.

Alun perin Nasams-ostoa piti vielä täydentää 100 miljoonalla eurolla, mutta nämä tilausvaltuudet käytettiin muihin aseostoihin.

Nasams käyttää samaa amerikkalaisen Raytheonin valmistamaa Amraam-ohjusta kuin Hornet-hävittäjät.

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

Nasamsin tehtävä on suojata valtakunnan keskeisiä paikkoja. Näitä ovat Helsinki ja tärkeimmät sotajoukot. Niihin kuuluvat maavoimien valmiusyhtymät, merivoimien satamat ja Hornet-tukikohdat.

Koko järjestelmä ei ole kuitenkaan vielä valmis. Norjalainen valmistaja Kongsberg kokoaa loppuosaa vielä Suomessa, ja toimitukset jatkuvat ensi vuoden puolelle.

"Tekniset hyväksynnät ja vastaanottotoimenpiteet ovat olleet käynnissä koko syksyn. Ne ovat menneet varsin hyvin", sanoo Helsingin ilmatorjuntarykmentin komentaja Karri Heikinheimo.

"Uudessa järjestelmässä on aivan huikeita mahdollisuuksia verrattuna aikaisempiin. Helsingin ilmapuolustus siirtyy selkeästi 2010-luvulle."

Puolustusvoimissa Nasams on saanut nimen ITO12.

"ITO12:ssa on erinomaiset verkottumis- ja liittymisjärjestelmämahdollisuudet ilmapuolustuksen kokonaisuuteen. Tämä mahdollistaa sen käytön hyvin yllätyksellisellä tavalla, jota me emme ole aikaisemmin pystyneet tekemään", kertoo everstiluutnantti Heikinheimo.

"Verkottumisen kautta tulenantokyky ja taistelunkestävyys kasvavat aikaisempaan verrattuna merkittävästi."

ITO12 on keskipitkän matkan ohjuspuolustusjärjestelmä. Se korvaa lähivuosina venäläisen Buk-järjestelmän.

ITO12:n perusyksikkö on ilmatorjuntaohjuspatteri. Se koostuu neljästä toisiinsa verkotetusta kokonaisuudesta: taistelunjohtokeskuksesta, maalinosoitustutkasta, elektro-optisesta sensorista ja kolmesta ohjuslavetista.

Taistelunjohtokeskuksessa järjestelmää käyttää vain kaksi operaattoria, jotka kuuluvat kantahenkilökuntaan. Varusmiehet koulutetaan esimerkiksi ITO12:n valmisteluun, kuten viesti- ja johtamisyhteyksien järjestämiseen.

Koeammunnat järjestetään myöhemmin todennäköisesti Lohtajan ampuma-alueella.

 

[SJ]

ITO12:n perusyksikkö on ilmatorjuntaohjuspatteri. Se koostuu neljästä toisiinsa verkotetusta kokonaisuudesta: taistelunjohtokeskuksesta, maalinosoitustutkasta, elektro-optisesta sensorista ja kolmesta ohjuslavetista.

Tuossa on melkoisen varmasti jotakin, joka ei pidä paikkaansa. Ohjuslavetteja on mainittu olevan 24 ja tutkia 12. Näkisin, että tutkia on muutama ylimääräinen, ilmeisesti yksi kahta patteria kohden. Eli jos noilla toimitaan patteriparina, niin siellä olisi se kaksi johtokeskusta, 3 tutkaa, 2 EO -sensoria ja kuusi ohjuslavettia. Eli pitkälti se mitä on arvailtukin, mutta EO -sensoreita on enemmän kuin luultiin. Tuossa on aika paljon kasvattamisen varaa, jos budjetti sallisi joskus. Tuollainen komentokeskus tiettävästi kykenee hoitelemaan yksin 3 tutkaa, EO -sensorin ja kuusi lavettia. Mutta ilmeisesti tuossa haettiin juuri sitä taistelunkestävyyttä tai arvellaan, että sodan uhatessa Norja luopuu omistaan.

 

[Hande]

ITO12:n perusyksikkö on ilmatorjuntaohjuspatteri. Se koostuu neljästä toisiinsa verkotetusta kokonaisuudesta: taistelunjohtokeskuksesta, maalinosoitustutkasta, elektro-optisesta sensorista ja kolmesta ohjuslavetista.

Tuossa on melkoisen varmasti jotakin, joka ei pidä paikkaansa. Ohjuslavetteja on mainittu olevan 24 ja tutkia 12. Näkisin, että tutkia on muutama ylimääräinen, ilmeisesti yksi kahta patteria kohden. Eli jos noilla toimitaan patteriparina, niin siellä olisi se kaksi johtokeskusta, 3 tutkaa, 2 EO -sensoria ja kuusi ohjuslavettia. Eli pitkälti se mitä on arvailtukin, mutta EO -sensoreita on enemmän kuin luultiin. Tuossa on aika paljon kasvattamisen varaa, jos budjetti sallisi joskus. Tuollainen komentokeskus tiettävästi kykenee hoitelemaan yksin 3 tutkaa, EO -sensorin ja kuusi lavettia. Mutta ilmeisesti tuossa haettiin juuri sitä taistelunkestävyyttä tai arvellaan, että sodan uhatessa Norja luopuu omistaan.

Uutisoinnissa oli aikanaan joitain ristiriitaisuuksia. Pv:n tiedotteesta sai tosiaan sen vaikutelman, että laveteja olisi tulossa 24kpl, mutta samoihin aikoihin luin Ilmatorjunta-lehdestä (tms?) jutun, jonka pohjalta päätyikin siihen käsitykseen, että lavetteja olisi ostettu vain 18kpl. En muista onko tuota asiaa ihan selkokielellä koskaan julki lausuttu tai kirjoitettu? Ihan hyvä määrä joka tapauksessa.

Optimistihan varmasti ajattelee, että 100m€ ohjusvaltuuden käyttäminen muihin projekteihin tarkoittaa vain sitä, että on päätetty jäädä odottamaan pidemmälle kantavan ohjuksen ilmaantumista.