Ilmatorjunta

Hande kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
ITO12:n perusyksikkö on ilmatorjuntaohjuspatteri. Se koostuu neljästä toisiinsa verkotetusta kokonaisuudesta: taistelunjohtokeskuksesta, maalinosoitustutkasta, elektro-optisesta sensorista ja kolmesta ohjuslavetista.

Tuossa on melkoisen varmasti jotakin, joka ei pidä paikkaansa. Ohjuslavetteja on mainittu olevan 24 ja tutkia 12. Näkisin, että tutkia on muutama ylimääräinen, ilmeisesti yksi kahta patteria kohden. Eli jos noilla toimitaan patteriparina, niin siellä olisi se kaksi johtokeskusta, 3 tutkaa, 2 EO -sensoria ja kuusi ohjuslavettia. Eli pitkälti se mitä on arvailtukin, mutta EO -sensoreita on enemmän kuin luultiin. Tuossa on aika paljon kasvattamisen varaa, jos budjetti sallisi joskus. Tuollainen komentokeskus tiettävästi kykenee hoitelemaan yksin 3 tutkaa, EO -sensorin ja kuusi lavettia. Mutta ilmeisesti tuossa haettiin juuri sitä taistelunkestävyyttä tai arvellaan, että sodan uhatessa Norja luopuu omistaan.

Uutisoinnissa oli aikanaan joitain ristiriitaisuuksia. Pv:n tiedotteesta sai tosiaan sen vaikutelman, että laveteja olisi tulossa 24kpl, mutta samoihin aikoihin luin Ilmatorjunta-lehdestä (tms?) jutun, jonka pohjalta päätyikin siihen käsitykseen, että lavetteja olisi ostettu vain 18kpl. En muista onko tuota asiaa ihan selkokielellä koskaan julki lausuttu tai kirjoitettu? Ihan hyvä määrä joka tapauksessa.

Optimistihan varmasti ajattelee, että 100m€ ohjusvaltuuden käyttäminen muihin projekteihin tarkoittaa vain sitä, että on päätetty jäädä odottamaan pidemmälle kantavan ohjuksen ilmaantumista.

Tuollahan uutisessa lukee että järjestelmä suojaa satamia, lentokenttiä, valmiusprikaateja jne.

Kaikkeen muutama patteri riittääkin.

Tosin valmareiden bolidet pääsisivät silloin suojaamaan muita joukkoja..
 
image3A.jpg


A German company has brought us one step closer to the kinds of shootouts only seen in Sci-Fi films. Düsseldorf-based Rheinmetall Defense recently tested a 50kW, high-energy laser at their proving ground facility in Switzerland. According to the company, the laser passed the test with “flying colours.”

The system isn’t actually a single laser but two laser modules mounted onto Revolver Gun air defense turrets made by Oerlikon and attached to additional power modules. The laser modules are 30 kW and 20 kW, but a Beam Superimposing Technology (BST) combines two lasers to focus in a “superimposed, cumulative manner” that wreaks havoc on its targets.

First, the system sliced through a 15mm- (~0.6 inches) thick steel girder from a kilometer away. Then, from a distance of two kilometers, it shot down a handful of drones as they nose-dived toward the surface at 50 meters per second. The laser’s radar, a widely used system called Skyguard, was capable of tracking the drones through their descent up to three kilometers away.

After successfully testing their 50kW laser system, Rheinmetall Defense has its sights on a truck-mounted mobile system with 100kW of metal-slicing power.

For its finale, the laser’s ability to track a very small ballistic target was demonstrated. It honed in on and destroyed a steel ball 82mm in diameter traveling at 50 meters per second. The small ball was meant to simulate an incoming mortar round. Rheinmetall says their laser will reduce the time required for C-RAM – Counter Rocket, Artillery, and Mortar measures – to a matter of seconds, even in adverse weather conditions. In fact, weather at the Ochsenboden Proving Ground in Switzerland where the demonstration was carried out included ice, rain, snow, and extremely bright sunlight – far from ideal.

Rheinmetall had tested a 10kW high-energy laser last year. Next year the company plans on testing a 60kW “technology demonstrator.” In addition to the more powerful laser, the system will be packing 35mm Ahead Revolver Guns. With the combined systems Rheinmetall hopes to explore ways in which a laser and an automatic cannon can be used together. And the company is already looking past the 60kW, saying in a press release that “nothing stands in the way of a future [high-energy laser] weapon system with a 100kW output.” Lastly, they’ll begin making these high-energy laser systems mobile by mounting a laser onto a TM170 armored vehicle. Their ultimate goal is to mount the lasers on vehicles operating in the open.

While minuscule compared to the 200 petawatts of laser power (ten to the fifteenth watts!) that scientists in Europe plan to use for experiments, the 50kW laser seems quite ready to make a difference on the battlefield. Apart from science fiction novels, the idea of using high-energy lasers have been considered for weaponry since the mid 20th century. Countries such as the US, Russia, China, among others, are developing their own high-energy laser programs. Whether or not we hear about future demonstrations will be a matter of national security rather than technological success. I think it’s safe to assume this is one arms race that’s soon to heat up.
http://singularityhub.com/2013/01/07/german-military-laser-destroys-targets-over-1km-away/
 
Tuollainen laserjärjestelmä olisi ainakin teoriassa omiaan joidenkin tärkeiden kohteiden suojaamiseen asevaikutukselta. Tavanomaisessa valtioiden välisessä sodassa se voisi torjua täsmäaseita kuten risteilyohjuksia ja ehkä myös tutkantuhoajaohjuksia. Laivoilla tuollainen voisi korvata CIWS-tykkiaseistuksen. Vähänkään pidemmän kantaman aikaansaaminen tarvitsisi aivan valtavasti energiaa käyttöön, joten pidemmän kantaman torjuntakyky lienee vielä sci-fiä. Lisäksi hinta voi olla vielä pitkään liian korkea perinteiseen tykkiaseistukseen verrattuna, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
 
Ainoa ongelma tuossa on se energia, sillä jos se on kytketty suoraan sähköverkkoon, niin vastustajan tarvitsee ainoastaan kohdistaa iskunsa voimalaitoksiin jotta tuon saa pois pelistä. Mutta jos tuollainen pystyy nopeisiin iskuihin, niin mikä ettei sellaista voi pistää turvaamaan voimalaitosta suoraan. Ja liikkuvana tuollainen on vallanmainio tukemaan niin mekanisoituja kuin jalkaväkeä. Ei tarvii huollon kuljettaa muuta kuin polttoaineita.
 
Huomataans nyt vielä sellainen juttu, että tuo 30kW ja 20kW varmaankaan ei ole jatkuva tehonkulutus, vaan laser-väläyksen teho.
Siis roikan taakse ei tarvita 300 A:n sulaketta ... Mutta energian saanti tai tuottaminen ja tilapäinen varastointi on toki hoidettava, se on ihan olennaista. Aika mullistavaa olisi sellainen, jos ase on tosiaan kykenevä toimimaan ajoneuvosta, ilman esim laivan virransyöttöjärjestelmää. Vertailun vuoksi, eikös siinä yhdessä lentokoneasenteisessa ohjustentorjuntalaserissa ollut huima kemiallinen laserpumppu, että saadaan mahtava teho ilman valtaisaa painoa.
 
OldSkool kirjoitti:
Huomataans nyt vielä sellainen juttu, että tuo 30kW ja 20kW varmaankaan ei ole jatkuva tehonkulutus, vaan laser-väläyksen teho.
Siis roikan taakse ei tarvita 300 A:n sulaketta ... Mutta energian saanti tai tuottaminen ja tilapäinen varastointi on toki hoidettava, se on ihan olennaista. Aika mullistavaa olisi sellainen, jos ase on tosiaan kykenevä toimimaan ajoneuvosta, ilman esim laivan virransyöttöjärjestelmää. Vertailun vuoksi, eikös siinä yhdessä lentokoneasenteisessa ohjustentorjuntalaserissa ollut huima kemiallinen laserpumppu, että saadaan mahtava teho ilman valtaisaa painoa.

Ettet sekoita venäläiseen häiveratkaisuun eli plasmageneraattoriin? Siitä kohistiin männä vuosina...on tainnut nyt jo unohtua?:angel:
 
baikal kirjoitti:
OldSkool kirjoitti:
Huomataans nyt vielä sellainen juttu, että tuo 30kW ja 20kW varmaankaan ei ole jatkuva tehonkulutus, vaan laser-väläyksen teho.
Siis roikan taakse ei tarvita 300 A:n sulaketta ... Mutta energian saanti tai tuottaminen ja tilapäinen varastointi on toki hoidettava, se on ihan olennaista. Aika mullistavaa olisi sellainen, jos ase on tosiaan kykenevä toimimaan ajoneuvosta, ilman esim laivan virransyöttöjärjestelmää. Vertailun vuoksi, eikös siinä yhdessä lentokoneasenteisessa ohjustentorjuntalaserissa ollut huima kemiallinen laserpumppu, että saadaan mahtava teho ilman valtaisaa painoa.

Ettet sekoita venäläiseen häiveratkaisuun eli plasmageneraattoriin? Siitä kohistiin männä vuosina...on tainnut nyt jo unohtua?:angel:

Ei kun OldSkool tarkoittaa sitä jenkkien muutama vuosi sitten koipallottamaa ac-130:seen istutettua lasua. Se oli helvetillinen kapistus.

The Advanced Tactical Laser (ATL) program is a US military program to mount a high energy laser weapon on an aircraft, initially the AC-130 gunship, for use against ground targets in urban or other areas where minimizing collateral damage is important. The laser will be a 100 kilowatt-class chemical oxygen iodine laser (COIL). It is expected to have a tactical range of approximately twenty kilometers and weigh about 5,000–7,000 kg. This program is distinct from the Airborne Laser, which is a much larger system designed to destroy enemy missiles in the boost phase.
http://en.wikipedia.org/wiki/Advanced_Tactical_Laser
 
Kirjassa Stinger Saga on mielenkiintoista tilastotietoa Stingereiden käytöstä Afganistanissa NL:n ilma-asetta vastaan.

Lähes 90% osumista tuli ohittaviin tai poikittain lentäviin maaleihin. 6-7% osutuista helikoptereista lensi poispäin Stinger-ampujasta, kun taas suihkukoneista ei yksikään. Kohtitulevia maaleja oli vain 3-4% eli hyvin vähäinen määrä. Ampumaetäisyydet olivat 2000-4000m välissä ja korkeudessa alle 3000m.
 
RistoJ kirjoitti:
Kirjassa Stinger Saga on mielenkiintoista tilastotietoa Stingereiden käytöstä Afganistanissa NL:n ilma-asetta vastaan.

Lähes 90% osumista tuli ohittaviin tai poikittain lentäviin maaleihin. 6-7% osutuista helikoptereista lensi poispäin Stinger-ampujasta, kun taas suihkukoneista ei yksikään. Kohtitulevia maaleja oli vain 3-4% eli hyvin vähäinen määrä. Ampumaetäisyydet olivat 2000-4000m välissä ja korkeudessa alle 3000m.

Arvaus: Edestä ei joko lukittunut tai sitten ei uskaltanut ampua, koska lentäjä näkisi laukauksen. Takaa ei ammuta, koska ammuttiin heti kun saa lukituksen sivulta. Sen jälkeen juostaan villisti karkuun ja kopteri ei muutenkaan käännä selkää havaittuaan laukaisun.
 
SJ kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Kirjassa Stinger Saga on mielenkiintoista tilastotietoa Stingereiden käytöstä Afganistanissa NL:n ilma-asetta vastaan.

Lähes 90% osumista tuli ohittaviin tai poikittain lentäviin maaleihin. 6-7% osutuista helikoptereista lensi poispäin Stinger-ampujasta, kun taas suihkukoneista ei yksikään. Kohtitulevia maaleja oli vain 3-4% eli hyvin vähäinen määrä. Ampumaetäisyydet olivat 2000-4000m välissä ja korkeudessa alle 3000m.

Arvaus: Edestä ei joko lukittunut tai sitten ei uskaltanut ampua, koska lentäjä näkisi laukauksen. Takaa ei ammuta, koska ammuttiin heti kun saa lukituksen sivulta. Sen jälkeen juostaan villisti karkuun ja kopteri ei muutenkaan käännä selkää havaittuaan laukaisun.

Etusektorista varmaan molempia. Tietysti on myös paljon todennäköisempää, että kone/helikopteri lentää poikittain kuin tulee kohti, koska yleensä sen maali on joku muu kuin se olkapääohjusmies ja harvemmin varmaan kone lentää juuri olkapääohjusmiehen suunnasta maalia kohti. Etusektorista päin lukitusetäisyys on yleensä selvästikin pienempi kuin muualta, koska lämpöjälki on paljon pienempi erityisesti olkapääohjusten näkemillä aallonpituuksilla (lyhyet ja keskipitkät IP-aallot). Maali on tietysti myös hankalampi nähdä ihan visuaalisesti etusektorista kuin sivusta.
 
RistoJ kirjoitti:
SJ kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Kirjassa Stinger Saga on mielenkiintoista tilastotietoa Stingereiden käytöstä Afganistanissa NL:n ilma-asetta vastaan.

Lähes 90% osumista tuli ohittaviin tai poikittain lentäviin maaleihin. 6-7% osutuista helikoptereista lensi poispäin Stinger-ampujasta, kun taas suihkukoneista ei yksikään. Kohtitulevia maaleja oli vain 3-4% eli hyvin vähäinen määrä. Ampumaetäisyydet olivat 2000-4000m välissä ja korkeudessa alle 3000m.

Arvaus: Edestä ei joko lukittunut tai sitten ei uskaltanut ampua, koska lentäjä näkisi laukauksen. Takaa ei ammuta, koska ammuttiin heti kun saa lukituksen sivulta. Sen jälkeen juostaan villisti karkuun ja kopteri ei muutenkaan käännä selkää havaittuaan laukaisun.

Etusektorista varmaan molempia. Tietysti on myös paljon todennäköisempää, että kone/helikopteri lentää poikittain kuin tulee kohti, koska yleensä sen maali on joku muu kuin se olkapääohjusmies ja harvemmin varmaan kone lentää juuri olkapääohjusmiehen suunnasta maalia kohti. Etusektorista päin lukitusetäisyys on yleensä selvästikin pienempi kuin muualta, koska lämpöjälki on paljon pienempi erityisesti olkapääohjusten näkemillä aallonpituuksilla (lyhyet ja keskipitkät IP-aallot). Maali on tietysti myös hankalampi nähdä ihan visuaalisesti etusektorista kuin sivusta.

Eli nuo lukemat voisivat olla ihan yleisluontoisia ja pätisivät pitkälti myös tulevaisuudessa?
 
RE: F 35 JSF Fighter

RistoJ kirjoitti:
DAS käyttää uusimman sukupolven lämpökameratekniikkaa ja sellainen ei ole sokaistavissa oikein millään tavalla. Esim. lasersokaisulaitteet eivät tuollaiseen vaikuta yhtään mitään, toisin kuin valonvahvistimiin. Samaten mahdollisuus säilyttää tilannekuva pilvien seassa on paljon parempi kuin paljain silmin. Kun paljaalla silmällä ei näe mitään yli kilometriin, lämpökameralla näkee 10 kilometrin päähän.

Jaahas. Sopiiko kysyä montaako lämpökameraa olet elämäsi aikana itse käyttänyt?

Meillä on tuolla IT-puolella ASRAD-R:ssä tiettävästi markkinoiden uusin ja tehokkain lämpökamera, eikä senkään teho vastaa ensinkään sitä, mitä yrität tuossa kommentissasi maalailla.
ItO_2005%2C_ASRAD-R.JPG


Uusimmatkaan lämpökamerat eivät myöskään näe kohdetta 10 kilometrin päähän, mikäli se ei ole vähintään suurrehkon kerrostalon kokoinen. AC130 saattaa havaita ihimisiä ilmasta, tosin sekin paljon lähempää. Suoraan kohti lentävän hävittäjän ja helikopterin tavoittaminen on lämpökameralla yllättävän vaikeaa edes lähietäisyydeltä öisin. Varsin tyypillistä on myös se, että vaikka zoomaisit lämpökameralla läheltä suoraan liikkuvaan kohteeseen, niin maalia ei löydy sitten millään, tai stten se on nuppineulan kokoinen vasta siinä vaiheessa kun kone on jo päällä. Ei tarvita sitä sumu-efektiäkään. Nimimerkillä: omaa kokemusta on kyseisitä laitteista myös muutamien sotaharjoitusten verran ja koulutuskin löytyy. Käytännön tilanteissa vehkeellä on oikeasti paljon rajoitetumpi toimintakyky, kuin teoriassa. Minullakin on tässä PC:ssäni valokuitunetti, mutta aika harvoin sillä päästään niidin nopeuksiin, joita myyjä ja tuoteseloste väittivät.
 
ctg kirjoitti:
image3A.jpg


A German company has brought us one step closer to the kinds of shootouts only seen in Sci-Fi films. Düsseldorf-based Rheinmetall Defense recently tested a 50kW, high-energy laser at their proving ground facility in Switzerland. According to the company, the laser passed the test with “flying colours.”

The system isn’t actually a single laser but two laser modules mounted onto Revolver Gun air defense turrets made by Oerlikon and attached to additional power modules. The laser modules are 30 kW and 20 kW, but a Beam Superimposing Technology (BST) combines two lasers to focus in a “superimposed, cumulative manner” that wreaks havoc on its targets.

First, the system sliced through a 15mm- (~0.6 inches) thick steel girder from a kilometer away. Then, from a distance of two kilometers, it shot down a handful of drones as they nose-dived toward the surface at 50 meters per second. The laser’s radar, a widely used system called Skyguard, was capable of tracking the drones through their descent up to three kilometers away.

After successfully testing their 50kW laser system, Rheinmetall Defense has its sights on a truck-mounted mobile system with 100kW of metal-slicing power.

For its finale, the laser’s ability to track a very small ballistic target was demonstrated. It honed in on and destroyed a steel ball 82mm in diameter traveling at 50 meters per second. The small ball was meant to simulate an incoming mortar round. Rheinmetall says their laser will reduce the time required for C-RAM – Counter Rocket, Artillery, and Mortar measures – to a matter of seconds, even in adverse weather conditions. In fact, weather at the Ochsenboden Proving Ground in Switzerland where the demonstration was carried out included ice, rain, snow, and extremely bright sunlight – far from ideal.

Rheinmetall had tested a 10kW high-energy laser last year. Next year the company plans on testing a 60kW “technology demonstrator.” In addition to the more powerful laser, the system will be packing 35mm Ahead Revolver Guns. With the combined systems Rheinmetall hopes to explore ways in which a laser and an automatic cannon can be used together. And the company is already looking past the 60kW, saying in a press release that “nothing stands in the way of a future [high-energy laser] weapon system with a 100kW output.” Lastly, they’ll begin making these high-energy laser systems mobile by mounting a laser onto a TM170 armored vehicle. Their ultimate goal is to mount the lasers on vehicles operating in the open.

While minuscule compared to the 200 petawatts of laser power (ten to the fifteenth watts!) that scientists in Europe plan to use for experiments, the 50kW laser seems quite ready to make a difference on the battlefield. Apart from science fiction novels, the idea of using high-energy lasers have been considered for weaponry since the mid 20th century. Countries such as the US, Russia, China, among others, are developing their own high-energy laser programs. Whether or not we hear about future demonstrations will be a matter of national security rather than technological success. I think it’s safe to assume this is one arms race that’s soon to heat up.
http://singularityhub.com/2013/01/07/german-military-laser-destroys-targets-over-1km-away/

Melko huisi laite..saisko sitä esim 1/4 teholla jalkaväelle ?
 
RE: F 35 JSF Fighter

Kaukovittuilija kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
DAS käyttää uusimman sukupolven lämpökameratekniikkaa ja sellainen ei ole sokaistavissa oikein millään tavalla. Esim. lasersokaisulaitteet eivät tuollaiseen vaikuta yhtään mitään, toisin kuin valonvahvistimiin. Samaten mahdollisuus säilyttää tilannekuva pilvien seassa on paljon parempi kuin paljain silmin. Kun paljaalla silmällä ei näe mitään yli kilometriin, lämpökameralla näkee 10 kilometrin päähän.

Jaahas. Sopiiko kysyä montaako lämpökameraa olet elämäsi aikana itse käyttänyt?

Meillä on tuolla IT-puolella tiettävästi ne markkinoiden uusimmat ja tehokkaimmat lämpökamerat, eikä niiden teho vastaa ensinkään sitä, mitä yrität tuossa kommentissasi maalailla.

Myös uusimmatkin lämpökamerat ovat helposti sokaistavissa.

Uusimmatkaan lämpökamerat eivät myöskään näe kohdetta 10 kilometrin päähän, mikäli se ei ole vähintään suurrehkon kerrostalon kokoinen. Hävittäjän ja helikopterin tavoittaminen on lämpökameralla yllättävän vaikeaa edes lähietäisyydeltä.

Helposti sokaistavissa? Nyt kiitos faktaa kehiin. En tiedä mitä tarkoitat IT-puolella, mutta minusta RistoJ:n kuvaus on kyllä ihan oikea. Joo-o, en ole mikään lämpökamera-asiantuntija, malliksi muutamaa olen ollut tilaisuudessa ihmettelemään ja hämmästyttävää dataa ne silmään tuottavat.
 
Juke kirjoitti:
Melko huisi laite..saisko sitä esim 1/4 teholla jalkaväelle ?

Kyllähän sillä varmaan saisi näppärästi puita katkottua ja pari metsäpaloa aikaiseksi. Varsinainen mega-zippo. Tosin vekotin kulkee tulevaisuudessa lähinnä rekka-auton lavalla, mikä saattaa heikentää sen maasto-ominaisuuksia metsässä. Itse näkisin tuollaisen Millenium Falconin katolla.

Vähän sama kuin vertaisi tietokoneen kehitystä. 40-luvulla ne näyttivät tältä:
450px-Eniac.jpg


Odotetaan vielä pari sukupolvea, niin voi olla että näemme laser-aseiiden saralla jotain oikeasti käytännöllistä.
 
Kaukovittuilija kirjoitti:
Juke kirjoitti:
Melko huisi laite..saisko sitä esim 1/4 teholla jalkaväelle ?

Kyllähän sillä varmaan saisi näppärästi puita katkottua ja pari metsäpaloa aikaiseksi.

Metsäpalon voisin uskoakin, mutta jotenkin veikkaan, että tuo katkominen voisi olla ainakin hieman oletettua vaikeampaa. Ellei tuossa sitten ole päästy sille tehoalueelle, että se puu "räjähtää" kappaleiksi säteen osumasta.
 
RE: F 35 JSF Fighter

Kaukovittuilija kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
DAS käyttää uusimman sukupolven lämpökameratekniikkaa ja sellainen ei ole sokaistavissa oikein millään tavalla. Esim. lasersokaisulaitteet eivät tuollaiseen vaikuta yhtään mitään, toisin kuin valonvahvistimiin. Samaten mahdollisuus säilyttää tilannekuva pilvien seassa on paljon parempi kuin paljain silmin. Kun paljaalla silmällä ei näe mitään yli kilometriin, lämpökameralla näkee 10 kilometrin päähän.

Jaahas. Sopiiko kysyä montaako lämpökameraa olet elämäsi aikana itse käyttänyt?

Meillä on tuolla IT-puolella ASRAD-R:ssä tiettävästi markkinoiden uusin ja tehokkain lämpökamera, eikä senkään teho vastaa ensinkään sitä, mitä yrität tuossa kommentissasi maalailla.

Kuva snip...

Uusimmatkaan lämpökamerat eivät myöskään näe kohdetta 10 kilometrin päähän, mikäli se ei ole vähintään suurrehkon kerrostalon kokoinen. AC130 saattaa havaita ihimisiä ilmasta, tosin sekin paljon lähempää. Suoraan kohti lentävän hävittäjän ja helikopterin tavoittaminen on lämpökameralla yllättävän vaikeaa edes lähietäisyydeltä öisin. Varsin tyypillistä on myös se, että vaikka zoomaisit lämpökameralla läheltä suoraan liikkuvaan kohteeseen, niin maalia ei löydy sitten millään, tai stten se on nuppineulan kokoinen vasta siinä vaiheessa kun kone on jo päällä. Ei tarvita sitä sumu-efektiäkään. Nimimerkillä: omaa kokemusta on kyseisitä laitteista myös muutamien sotaharjoitusten verran ja koulutuskin löytyy. Käytännön tilanteissa vehkeellä on oikeasti paljon rajoitetumpi toimintakyky, kuin teoriassa. Minullakin on tässä PC:ssäni valokuitunetti, mutta aika harvoin sillä päästään niidin nopeuksiin, joita myyjä ja tuoteseloste väittivät.

Meinasin kommentoida, mutta kysympähän nyt varmistaakseni: Oletan, että tuossa viittaat tuohon riston mainintaan, jossa hän antaa ymmärtää IP -kameran näkevän pilvessä 10x pidemmälle, kuin paljain silmin. Tuo kuulostaa minustakin hieman liiotellulta, koska IP -kamera kuuluu nimenomaan toimivan huonosti sumussa, mutta oletan Riston kuitenkin tarkoittavan sitä, että IP-kameralla voisi löytää sen koneen sieltä pilvestä vaikka sen koneen kuski luulee olevansa piilossa, oli se todellinen ero paljaaseen silmään sitten mikä tahansa.

Mitä taas tulee tuohon ASRAD-R:n IP -kameraan, niin se saattaa olla paras koko luokassaan ja laadultaankin paras yms. mutta havainnointietäisyydeltään se tuskin sitä on. Veikkaisin sen "parhaan" sensorin löytyvän NASAMS:sta, sen nimellinen havainnointietäisyys 40 kilsaa ja Norjalaiset kertovan seuranneen sillä konetta sadan kilsan päästä (hommahan taitaa lopulta riippua sensorin koosta). En tiedä sitten, että onko noissa jonkinlaista eroa vaikkapa sumun läpäisyssä.

Mutta tuo yllä oleva jutska on sivuseikka: Sinä nimittäin olet ilmaissut tietäväsi enemmän tuosta ITO-2005 systeemistä kuin me muut, joiden on turvauduttava vain julkisiin lähteisiin, joten minulla on kysymyksiä (sikäli kun voit vastata):

Eli sellainen tieto on melkoisen varmana, että tuo systeemi ei kykene ampumaan liikkeestä, mutta entäpä pystyykö tutkaa (tai sensoreita yleensä) käyttämään liikkeellä ollessa? Onko siitä mitään käytännön hyötyä, jos siis voi? Miten hyvin tuo systeemi kykenee torjumaan heitteitä tai risteilyohjuksia (oletettavasti miehitettyjen maalien torjunta onnistuu ihan ok, koska systeemissä on automaatti seuranta)? Miten nopeasti tuon systeemin saa pysähtymisen jälkeen toimintakuntoon ja onko niiden tukijalkojen käyttö välttämätöntä, jos alusta on muuten tasainen?

Ja sitten kysymyksiä siitä ITO-2005(M) systeemistä: Sellainen tieto on liikkunut, että tuon IP-kamera ei kykenisi havaitsemaan maalia niin kaukaa, että ohjuksen täyttä kantamaa voisi hyödyntää, onko totta? Ja mikäli näin, niin onko havainnointi etäisyys kuitenkin pitempi kuin IP-ohjuksen lukitusetäisyys (tuon IP -kameran havainnointi etäisyydeksi taidettiin maintita n. 4 kilsaa ja IP -ohjukselle on arvailtu 2-3,5 kilsaan)? Miten korkeana pitäisit tuon MANPAD:n osumatodennäköisyyttä miehitettyyn maaliin (eli onko tuo niin vaikea käyttää kuin on epäilty)? Entä miehittämättömään maaliin (siis lähinnä heitteet/risteilyohjukset)?

Onko muuta tietoa mitä haluaisit jakaa?
 
RE: F 35 JSF Fighter

SJ kirjoitti:
Onko muuta tietoa mitä haluaisit jakaa?

Tuossa pari vuotta sitten luettelin enemmänkin CMAD:in ja MANPAD:in teknisistä hienouksista tuolla Suomi24-palstalla. Tämän jälkeen sain aika häijyä palautetta paikallisesta esikunnasta ja kyseinen viestiketju poistettiin. Ilmeisesti ainakin Suomi24:ssä on jatkuva seuranta menossa ja veikkaisin että täälläkin on omansa. Kyllähän noita pedofiilejä ja rikollisiakin napsitaan ihan samalla periaatteella, varmaankin koneen IP:osoitetta seuraamalla. Kyse on vissiin sittenkin salaisuuksista, vaikka monet ihmiset niitä nettiin kirjoittavatkin. Perhanan poliisivaltio.

Tiedän ettei minun olisi pitänyt vastata aiheeseen ollenkaan, mutta minua vain huvittaa lukea sellaisten ihmisten tietäväisiä kommentteja, jotka eivät perustu muulle kuin: teoreettisille arvoille, valmistajan ilmoituksille, tai puhtaaseen tieteisfantasiaan länsimaisen teknologia ylivertaisuudesta. Jotta vastaavanlainen skenaario ei taas toistuisi, niin vastaan tälläkertaa rajatusti.

SJ kirjoitti:
Mitä taas tulee tuohon ASRAD-R:n IP -kameraan, niin se saattaa olla paras koko luokassaan ja laadultaankin paras yms. mutta havainnointietäisyydeltään se tuskin sitä on. Veikkaisin sen "parhaan" sensorin löytyvän NASAMS:sta, sen nimellinen havainnointietäisyys 40 kilsaa ja Norjalaiset kertovan seuranneen sillä konetta sadan kilsan päästä (hommahan taitaa lopulta riippua sensorin koosta). En tiedä sitten, että onko noissa jonkinlaista eroa vaikkapa sumun läpäisyssä.

Mitä tarkoitat sensorilla? Laitteen oma tutka saattaa seurata kohdetta tutkasta riippuen vaihtelevasti kymmenien, tai satojen kilometrien päähän, mutta lämpökamera on tarkoitettu kohteen visuaaliseen havainnointiin pääasiassa pimeällä, joidenkin kilometrien etäisyydellä. En usko että NASAMS edes käyttää lämpökameraa, koska se vissiin virallisesti käyttää ammu- ja unohda periaatteella toimivaa ohjusta, jolloin ampujan ei itse tarvitse nähdä visuaalisesti maalia, jota ammutaan. Tosin netissä on kuvia, joissa NASAM:siin lastataan lasersädettä seuraavia ohjuksia, joten voi olla että julkisuudessa väitetty kuva NASAMS:in käyttämästä ohjuksesta on peitelty, tai siinä voidaan käyttää myös lasersädettä seuraavia ohjuksia. (Tai sitten minä olen aiheesta täysin pihalla.)

SJ kirjoitti:
Eli sellainen tieto on melkoisen varmana, että tuo systeemi ei kykene ampumaan liikkeestä, mutta entäpä pystyykö tutkaa (tai sensoreita yleensä) käyttämään liikkeellä ollessa? Onko siitä mitään käytännön hyötyä, jos siis voi? Miten hyvin tuo systeemi kykenee torjumaan heitteitä tai risteilyohjuksia (oletettavasti miehitettyjen maalien torjunta onnistuu ihan ok, koska systeemissä on automaatti seuranta)? Miten nopeasti tuon systeemin saa pysähtymisen jälkeen toimintakuntoon ja onko niiden tukijalkojen käyttö välttämätöntä, jos alusta on muuten tasainen?

Sanotaan vaikka näin että tulenjohtodata toimii myös ajonaikana, mutta sekin on aika pitkälti kiinni siitä miehistön osaamisesta/motivaatiosta päivittää järjestelmää. Kun ajon aikana vehje heiluu maaston/tien epätasaisuuden vuoksi, niin näytön tilannetietojen seuraaminen on perin vaikeaa. Onhan se kuitenkin ihan hyvä pysyä ajan tasalla myös asemaanajossa, ettei sitten paikan päällä olla sormi suussa ihmettelemässä.

En ole kyllä ikinä kuullut että CMAD:illa, MANPAD:illa, tai millään käytettävällä ohjusjärjestelmällä olisi tarkoitus ampua myös heitteitä, enkä usko että ne kykenisivät torjumaan heitteitä mitenkään. Risteilyohjuksissakin on häirintä-järjestelmät, joten niiden seuraaminen tutkalla on itsessään ihan yks kysymysmerkki. En ole itse koskaan yrittänyt torjua heitteitä, tai seurannut risteilyohjusta järjestelmällä, joten en oikeastaan voi edes vastata tuohon. Joka tapauksessa on ongelma on vastaava kuin tykeilläkin, niin mikäli et tiedä mistä suunnasta ja millä korkeudella maali tulee, niin et ehdi tähdätä, tai ampua sitä riittävän ajoissa. Jos kohde on liian pieni, nopea ja näkyy tutkassa vain hetkellisesti, kuten heite tekee, niin usko että sen tuhoaminen on mitenkään mahdollista.

Käyttökuntoon laittohan perustuu tyystin olosuhteisiin, jotka on joka kerta erilaiset. Kesälläkin voi mennä pitkään, jos ajetaan asemiin esim. hakkuu-aukean laitaan ja siellä muuten puuttomalla nevalla on vain yksi kelo. Se pitää nimittäin käydä erikseen sieltä katkaisemassa sahalla, jolla varmistetaan mahdollisimman laaja ja esteetön ampuma-ala. Järjestelmä itsessään on käyttövalmis varsin nopeasti. Kylläkin asemaanajossa pystytetään myös teltta siihen lähistölle ja toisinaan myös ajoneuvolle erikseen asema ja naamioinnit siihen vielä päälle, niin tämä vie paljon aikaa. Se on vain ajasta kiinni, mitä keritään tekemään. Mitä jalaksiin tulee, niin periaatteessa ohjuksen rekyyli ei ole niin suuri, etteikö sillä voisi ampua myös suoraan Unimogin lavalta, jos on kiire. Pelkkien jalasten varassa, ilman ajoneuvoa ampumalaite on mm. helpompi naamioida maastoon ja sen profiili on paljon pienempi. Jalasten avulla laitteen käyttö-/kuljetuskuntoon laitto on paljon nopeampaa, koska häkkyrän voi jalasten avulla nostella ylös ja alas, siis eräälainen nosturi.

SJ kirjoitti:
Ja sitten kysymyksiä siitä ITO-2005(M) systeemistä: Sellainen tieto on liikkunut, että tuon IP-kamera ei kykenisi havaitsemaan maalia niin kaukaa, että ohjuksen täyttä kantamaa voisi hyödyntää, onko totta? Ja mikäli näin, niin onko havainnointi etäisyys kuitenkin pitempi kuin IP-ohjuksen lukitusetäisyys (tuon IP -kameran havainnointi etäisyydeksi taidettiin maintita n. 4 kilsaa ja IP -ohjukselle on arvailtu 2-3,5 kilsaan)? Miten korkeana pitäisit tuon MANPAD:n osumatodennäköisyyttä miehitettyyn maaliin (eli onko tuo niin vaikea käyttää kuin on epäilty)? Entä miehittämättömään maaliin (siis lähinnä heitteet/risteilyohjukset)?

Noh. Järjestelmäähän päivitetään jatkuvasti ja esimerkiksi uusimmat Bolide-ohjukset ja tulenjohtojärjestelmä ovat ominaisuuksiltaan paljon kyvykkäämpiä, kuin alkuperäiset versiot, joilla me harjoittelimme. Järjestelmää on kehitetty paljon siitä, mitä se oli silloin kun se otettiin käyttöön, joten huhuja on aika vaikea lähteä kommentoimaan ollenkaan. Tuo havainnointi taas on oikeastiin kiinni siitä miten tutka toimii ja löydätkö maalin visuaalisesti missä vaiheessa. Siinä vaiheessa kun havaitset kohteen ja ammut, niin kohde ehtii paljon lähemmäs ohjuksen lennon aikana ja osumistodennäköisyys kasvaa tänä aikana reippaasti. Jos havaitset kohteen esim. 6 kilometrin päästä ja ammut, niin ohjus saavuttaa maalin mahdollisesti siinä vaiheessa kun kohde on vaikkapa 1-2 kilometrin päässä. Tämäkin on niin paljon kiinnni kohteen nopeudesta, ohituskulmasta ja kaartelusta. Jos kyseessä on hävittäjä, niin ehdit ampua käytännössä vain kerran. Hitaampia koneita periaatteessa useammin. Pakenevaa konetta ei ammuta. koska ohjuksen kantama on rajallinen ja se tuskin saavuttaa pakenijaa ajoissa.

Kohteen havainnointihan on lopulta kiinni monista seikoista. Varmaan suurin ongelma on sää, eli sumussa ja pilvisellä säällä kohteiden löytäminen on todella vaikeaa, jollei mahdotonta. Öisin ollaan lämpökameran varassa, joka toimii, jos toimii. Vaikka virallisesti järjestelmä toimii säällä kuin säällä. Joskus värkki toimii oikein mainiosti, joskus taas ei ollenkaan.

MANPAD:illä ongelmat ovat paljon suuremmat, eli jos kohde tulee suoraan kohti, niin osuminen on helpoimmillaan. Sen sijaan sivusta ohittavaa, 1000 kilometria tunnissa lentävää kohdetta on erittäin epätodennäköistä osua. MANPAD:issä kropalla seurataan kohdetta ja peilillä on varsin rajattu pinta-ala, eli ampujan täytyy kääntyä kohteen mukana, jotta kohde pysyisi ohjuksen lennon ajan ampumalaitteen peilin sisällä. Kohde siis tavallaan lukitaan täysin manuaalisesti ja koska laite zoomaa tosi lähelle, on ongelma siinä että nopeasti sivusta ohittava kohde on inhimillinen mahdottomuus pitää tähtäimessä kiinni. Peiliä voi kyllä kääntää aavistuksen verran ampumalaitteella, mutta viistosti ohittava kohde täytyy pitää maalissa kääntämällä ampumalaitetta vartalolla. Tai miksei tuokin voisi olla mahdollista, jos löytyy joku guru ja treenaa laitteella pari vuotta putkeen, niin ehkä..
 
RE: F 35 JSF Fighter

Kaukovittuilija kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Mitä taas tulee tuohon ASRAD-R:n IP -kameraan, niin se saattaa olla paras koko luokassaan ja laadultaankin paras yms. mutta havainnointietäisyydeltään se tuskin sitä on. Veikkaisin sen "parhaan" sensorin löytyvän NASAMS:sta, sen nimellinen havainnointietäisyys 40 kilsaa ja Norjalaiset kertovan seuranneen sillä konetta sadan kilsan päästä (hommahan taitaa lopulta riippua sensorin koosta). En tiedä sitten, että onko noissa jonkinlaista eroa vaikkapa sumun läpäisyssä.

Mitä tarkoitat sensorilla? Laitteen oma tutka saattaa seurata kohdetta tutkasta riippuen vaihtelevasti kymmenien, tai satojen kilometrien päähän, mutta lämpökamera on tarkoitettu kohteen visuaaliseen havainnointiin pääasiassa pimeällä, joidenkin kilometrien etäisyydellä. En usko että NASAMS edes käyttää lämpökameraa, koska se vissiin virallisesti käyttää ammu- ja unohda periaatteella toimivaa ohjusta, jolloin ampujan ei itse tarvitse nähdä visuaalisesti maalia, jota ammutaan. Tosin netissä on kuvia, joissa NASAM:siin lastataan lasersädettä seuraavia ohjuksia, joten voi olla että julkisuudessa väitetty kuva NASAMS:in käyttämästä ohjuksesta on peitelty, tai siinä voidaan käyttää myös lasersädettä seuraavia ohjuksia. (Tai sitten minä olen aiheesta täysin pihalla.)

NASAMS patteriin kuuluu useampi tutka ja niiden lisäksi MSP-500 IP sensori. Näyttää tuolta: http://www.armyrecognition.com/europe/France/Eurosatory/Eurosatory_2004_Pictures_Gallery/pictures/WOLF_MSP-500_Norway_Eurosatory_2004_01.jpg

Idea tuossa on se, että tuolla kun paikantaa maalin ja mittaa samalla laserilla etäisyyden, niin saa selville 3D tiedot maalin liikkeistä, jotka sitten voi syöttää ohjukselle. Ei ole pakko käyttää tutkaa.

NASAMS:iin on kuulemma ainakin kaksi uutta ohjusta saatavilla/tulossa. Ensimmäinen on AIM-9X, jonka on tarkoitus olla hieman kevyempi/halvempi ammus. Toinen on sitten joko ESSM -ohjus tai sen jatkokehitelmä, joka käyttäisi Amraam:n sensoria, eikä siis tarvitsisi aktiivista maalinosoitusta kuten ESSM.
 
Back
Top