RE: F 35 JSF Fighter
SJ kirjoitti:
Onko muuta tietoa mitä haluaisit jakaa?
Tuossa pari vuotta sitten luettelin enemmänkin CMAD:in ja MANPAD:in teknisistä hienouksista tuolla Suomi24-palstalla. Tämän jälkeen sain aika häijyä palautetta paikallisesta esikunnasta ja kyseinen viestiketju poistettiin. Ilmeisesti ainakin Suomi24:ssä on jatkuva seuranta menossa ja veikkaisin että täälläkin on omansa. Kyllähän noita pedofiilejä ja rikollisiakin napsitaan ihan samalla periaatteella, varmaankin koneen IP:osoitetta seuraamalla. Kyse on vissiin sittenkin salaisuuksista, vaikka monet ihmiset niitä nettiin kirjoittavatkin. Perhanan poliisivaltio.
Tiedän ettei minun olisi pitänyt vastata aiheeseen ollenkaan, mutta minua vain huvittaa lukea sellaisten ihmisten tietäväisiä kommentteja, jotka eivät perustu muulle kuin: teoreettisille arvoille, valmistajan ilmoituksille, tai puhtaaseen tieteisfantasiaan länsimaisen teknologia ylivertaisuudesta. Jotta vastaavanlainen skenaario ei taas toistuisi, niin vastaan tälläkertaa rajatusti.
SJ kirjoitti:
Mitä taas tulee tuohon ASRAD-R:n IP -kameraan, niin se saattaa olla paras koko luokassaan ja laadultaankin paras yms. mutta havainnointietäisyydeltään se tuskin sitä on. Veikkaisin sen "parhaan" sensorin löytyvän NASAMS:sta, sen nimellinen havainnointietäisyys 40 kilsaa ja Norjalaiset kertovan seuranneen sillä konetta sadan kilsan päästä (hommahan taitaa lopulta riippua sensorin koosta). En tiedä sitten, että onko noissa jonkinlaista eroa vaikkapa sumun läpäisyssä.
Mitä tarkoitat sensorilla? Laitteen oma tutka saattaa seurata kohdetta tutkasta riippuen vaihtelevasti kymmenien, tai satojen kilometrien päähän, mutta lämpökamera on tarkoitettu kohteen visuaaliseen havainnointiin pääasiassa pimeällä, joidenkin kilometrien etäisyydellä. En usko että NASAMS edes käyttää lämpökameraa, koska se vissiin virallisesti käyttää ammu- ja unohda periaatteella toimivaa ohjusta, jolloin ampujan ei itse tarvitse nähdä visuaalisesti maalia, jota ammutaan. Tosin netissä on kuvia, joissa NASAM:siin lastataan lasersädettä seuraavia ohjuksia, joten voi olla että julkisuudessa väitetty kuva NASAMS:in käyttämästä ohjuksesta on peitelty, tai siinä voidaan käyttää myös lasersädettä seuraavia ohjuksia. (Tai sitten minä olen aiheesta täysin pihalla.)
SJ kirjoitti:
Eli sellainen tieto on melkoisen varmana, että tuo systeemi ei kykene ampumaan liikkeestä, mutta entäpä pystyykö tutkaa (tai sensoreita yleensä) käyttämään liikkeellä ollessa? Onko siitä mitään käytännön hyötyä, jos siis voi? Miten hyvin tuo systeemi kykenee torjumaan heitteitä tai risteilyohjuksia (oletettavasti miehitettyjen maalien torjunta onnistuu ihan ok, koska systeemissä on automaatti seuranta)? Miten nopeasti tuon systeemin saa pysähtymisen jälkeen toimintakuntoon ja onko niiden tukijalkojen käyttö välttämätöntä, jos alusta on muuten tasainen?
Sanotaan vaikka näin että tulenjohtodata toimii myös ajonaikana, mutta sekin on aika pitkälti kiinni siitä miehistön osaamisesta/motivaatiosta päivittää järjestelmää. Kun ajon aikana vehje heiluu maaston/tien epätasaisuuden vuoksi, niin näytön tilannetietojen seuraaminen on perin vaikeaa. Onhan se kuitenkin ihan hyvä pysyä ajan tasalla myös asemaanajossa, ettei sitten paikan päällä olla sormi suussa ihmettelemässä.
En ole kyllä ikinä kuullut että CMAD:illa, MANPAD:illa, tai millään käytettävällä ohjusjärjestelmällä olisi tarkoitus ampua myös heitteitä, enkä usko että ne kykenisivät torjumaan heitteitä mitenkään. Risteilyohjuksissakin on häirintä-järjestelmät, joten niiden seuraaminen tutkalla on itsessään ihan yks kysymysmerkki. En ole itse koskaan yrittänyt torjua heitteitä, tai seurannut risteilyohjusta järjestelmällä, joten en oikeastaan voi edes vastata tuohon. Joka tapauksessa on ongelma on vastaava kuin tykeilläkin, niin mikäli et tiedä mistä suunnasta ja millä korkeudella maali tulee, niin et ehdi tähdätä, tai ampua sitä riittävän ajoissa. Jos kohde on liian pieni, nopea ja näkyy tutkassa vain hetkellisesti, kuten heite tekee, niin usko että sen tuhoaminen on mitenkään mahdollista.
Käyttökuntoon laittohan perustuu tyystin olosuhteisiin, jotka on joka kerta erilaiset. Kesälläkin voi mennä pitkään, jos ajetaan asemiin esim. hakkuu-aukean laitaan ja siellä muuten puuttomalla nevalla on vain yksi kelo. Se pitää nimittäin käydä erikseen sieltä katkaisemassa sahalla, jolla varmistetaan mahdollisimman laaja ja esteetön ampuma-ala. Järjestelmä itsessään on käyttövalmis varsin nopeasti. Kylläkin asemaanajossa pystytetään myös teltta siihen lähistölle ja toisinaan myös ajoneuvolle erikseen asema ja naamioinnit siihen vielä päälle, niin tämä vie paljon aikaa. Se on vain ajasta kiinni, mitä keritään tekemään. Mitä jalaksiin tulee, niin periaatteessa ohjuksen rekyyli ei ole niin suuri, etteikö sillä voisi ampua myös suoraan Unimogin lavalta, jos on kiire. Pelkkien jalasten varassa, ilman ajoneuvoa ampumalaite on mm. helpompi naamioida maastoon ja sen profiili on paljon pienempi. Jalasten avulla laitteen käyttö-/kuljetuskuntoon laitto on paljon nopeampaa, koska häkkyrän voi jalasten avulla nostella ylös ja alas, siis eräälainen nosturi.
SJ kirjoitti:
Ja sitten kysymyksiä siitä ITO-2005(M) systeemistä: Sellainen tieto on liikkunut, että tuon IP-kamera ei kykenisi havaitsemaan maalia niin kaukaa, että ohjuksen täyttä kantamaa voisi hyödyntää, onko totta? Ja mikäli näin, niin onko havainnointi etäisyys kuitenkin pitempi kuin IP-ohjuksen lukitusetäisyys (tuon IP -kameran havainnointi etäisyydeksi taidettiin maintita n. 4 kilsaa ja IP -ohjukselle on arvailtu 2-3,5 kilsaan)? Miten korkeana pitäisit tuon MANPAD:n osumatodennäköisyyttä miehitettyyn maaliin (eli onko tuo niin vaikea käyttää kuin on epäilty)? Entä miehittämättömään maaliin (siis lähinnä heitteet/risteilyohjukset)?
Noh. Järjestelmäähän päivitetään jatkuvasti ja esimerkiksi uusimmat Bolide-ohjukset ja tulenjohtojärjestelmä ovat ominaisuuksiltaan paljon kyvykkäämpiä, kuin alkuperäiset versiot, joilla me harjoittelimme. Järjestelmää on kehitetty paljon siitä, mitä se oli silloin kun se otettiin käyttöön, joten huhuja on aika vaikea lähteä kommentoimaan ollenkaan. Tuo havainnointi taas on oikeastiin kiinni siitä miten tutka toimii ja löydätkö maalin visuaalisesti missä vaiheessa. Siinä vaiheessa kun havaitset kohteen ja ammut, niin kohde ehtii paljon lähemmäs ohjuksen lennon aikana ja osumistodennäköisyys kasvaa tänä aikana reippaasti. Jos havaitset kohteen esim. 6 kilometrin päästä ja ammut, niin ohjus saavuttaa maalin mahdollisesti siinä vaiheessa kun kohde on vaikkapa 1-2 kilometrin päässä. Tämäkin on niin paljon kiinnni kohteen nopeudesta, ohituskulmasta ja kaartelusta. Jos kyseessä on hävittäjä, niin ehdit ampua käytännössä vain kerran. Hitaampia koneita periaatteessa useammin. Pakenevaa konetta ei ammuta. koska ohjuksen kantama on rajallinen ja se tuskin saavuttaa pakenijaa ajoissa.
Kohteen havainnointihan on lopulta kiinni monista seikoista. Varmaan suurin ongelma on sää, eli sumussa ja pilvisellä säällä kohteiden löytäminen on todella vaikeaa, jollei mahdotonta. Öisin ollaan lämpökameran varassa, joka toimii, jos toimii. Vaikka virallisesti järjestelmä toimii säällä kuin säällä. Joskus värkki toimii oikein mainiosti, joskus taas ei ollenkaan.
MANPAD:illä ongelmat ovat paljon suuremmat, eli jos kohde tulee suoraan kohti, niin osuminen on helpoimmillaan. Sen sijaan sivusta ohittavaa, 1000 kilometria tunnissa lentävää kohdetta on erittäin epätodennäköistä osua. MANPAD:issä kropalla seurataan kohdetta ja peilillä on varsin rajattu pinta-ala, eli ampujan täytyy kääntyä kohteen mukana, jotta kohde pysyisi ohjuksen lennon ajan ampumalaitteen peilin sisällä. Kohde siis tavallaan lukitaan täysin manuaalisesti ja koska laite zoomaa tosi lähelle, on ongelma siinä että nopeasti sivusta ohittava kohde on inhimillinen mahdottomuus pitää tähtäimessä kiinni. Peiliä voi kyllä kääntää aavistuksen verran ampumalaitteella, mutta viistosti ohittava kohde täytyy pitää maalissa kääntämällä ampumalaitetta vartalolla. Tai miksei tuokin voisi olla mahdollista, jos löytyy joku guru ja treenaa laitteella pari vuotta putkeen, niin ehkä..