Ilmatorjunta

RE: F 35 JSF Fighter

SJ kirjoitti:
Huomaa sanat "vanhojen" ja "Suorituskyky". Vanhoissa malleissa kantama oli nimellisesti pitempi ja ilmoitettu korkeusulottuvuus sama. Eli en nyt puhu VT-1 ohjuksista mitä meillä on käytössä Crotale NG:ssä. En yhtään epäile, etteikö Bolide olisi ketterämpi, jos kantama on suunnilleen sama ja painoa on ihan järjettömästi vähemmän.

Ohjuksen suorituskyky on paljon laajempi käsite, kuin pelkkä kantama/pystyulottuvuus. Nuo eivät kerro siitä suorituskyvystä vielä paljon mitään, vaikka varhaiset Crotalet omaisivatkin hieman samankaltaisen kantaman nykyisten Bolide-ohjusten kanssa.

Merkittävin ero noiden kahden välillä, on se, että Crotalen ohjuksen moottori synnyttää peräänsä vanan, josta koneen lentäjä näkee heti että konetta ammutaan ja mistä suunnasta ja millaisella nopeudella ohjus tulee ja ehtii varmasti väistellä ja tehdä vastatoimia. Sen sijaan Bolide tussahtaa vain lähtiessään, eikä siitä jää vanaa, jolloin lentäjä näkee ohjuksen ehkä vasta pari sadasosaa ennen sen osumista koneeseen, eikä varmasti ehdi reagoida 600m/s lentävään ja erittäin ketterään ohjukseen. Noissa lasersädettä seuraavissa ohjuksissa on myös etuna se, että niitä on paljon vaikeampi harhauttaa. En enää muista oliko Crotalessa herätesytyttimellä toimivaa ohjusta, mutta ainakin Bolide on sellainen, eli ohjuksen ei tarvitse osua koneeseen, vaan ohjus lentää vain kohteen viesrestä ja siinä on suunnattu räjähdys suoraan kohteeseen.

Tosin lentokoneen lämpökamera/valonvahvistin kykenee havaitsemaan IT:n asemat korkealta taivaalta tosi helposti. Joskus talvella kiivettiin läheisen kukkulan laelle ja tarkkailtiin reippaan kilometrin päästä omia asemia aivan tavallisella jalkaväen käyttöön suunnatulla valonvahvistimella ja esimerkiksi lämpösäteilyä hohkaava teltta ja ajoneuvo loistivat ruudulla kuin majakka keskellä pimeää valtamerta. Joten tässä mielessä suuri lämmönlähde lentokentän reunalla, peltoaukealla tai korkealla kukkulalla on varsin helppo maali ja ennalta arvattavissa IT:n asemiksi.
 
RE: F 35 JSF Fighter

Kaukovittuilija kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Huomaa sanat "vanhojen" ja "Suorituskyky". Vanhoissa malleissa kantama oli nimellisesti pitempi ja ilmoitettu korkeusulottuvuus sama. Eli en nyt puhu VT-1 ohjuksista mitä meillä on käytössä Crotale NG:ssä. En yhtään epäile, etteikö Bolide olisi ketterämpi, jos kantama on suunnilleen sama ja painoa on ihan järjettömästi vähemmän.

Ohjuksen suorituskyky on paljon laajempi käsite, kuin pelkkä kantama/pystyulottuvuus. Nuo eivät kerro siitä suorituskyvystä vielä paljon mitään, vaikka varhaiset Crotalet omaisivatkin hieman samankaltaisen kantaman nykyisten Bolide-ohjusten kanssa.

Merkittävin ero noiden kahden välillä, on se, että Crotalen ohjuksen moottori synnyttää peräänsä vanan, josta koneen lentäjä näkee heti että konetta ammutaan ja mistä suunnasta ja millaisella nopeudella ohjus tulee ja ehtii varmasti väistellä ja tehdä vastatoimia. Sen sijaan Bolide tussahtaa vain lähtiessään, eikä siitä jää vanaa, jolloin lentäjä näkee ohjuksen ehkä vasta pari sadasosaa ennen sen osumista koneeseen, eikä varmasti ehdi reagoida 600m/s lentävään ja erittäin ketterään ohjukseen. Noissa lasersädettä seuraavissa ohjuksissa on myös etuna se, että niitä on paljon vaikeampi harhauttaa. En enää muista oliko Crotalessa herätesytyttimellä toimivaa ohjusta, mutta ainakin Bolide on sellainen, eli ohjuksen ei tarvitse osua koneeseen, vaan ohjus lentää vain kohteen viesrestä ja siinä on suunnattu räjähdys suoraan kohteeseen.

Tosin lentokoneen lämpökamera/valonvahvistin kykenee havaitsemaan IT:n asemat korkealta taivaalta tosi helposti. Joskus talvella kiivettiin läheisen kukkulan laelle ja tarkkailtiin reippaan kilometrin päästä omia asemia aivan tavallisella jalkaväen käyttöön suunnatulla valonvahvistimella ja esimerkiksi lämpösäteilyä hohkaava teltta ja ajoneuvo loistivat ruudulla kuin majakka keskellä pimeää valtamerta. Joten tässä mielessä suuri lämmönlähde lentokentän reunalla, peltoaukealla tai korkealla kukkulalla on varsin helppo maali ja ennalta arvattavissa IT:n asemiksi.

En yhtään epäile, etteikö Bolidessa olisi paljon parannuksia verrattuna vanhempiin malleihin. Crotalessa on herätesytytin ja 13 kilon taistelukärki sen kaverina. Mitä taas tulee tuohon laser ohjauksen harhauttamiseen, niin siitäkin on ollut useampi kymmenen sivua tappelua, että onko se kelvollinen mihinkään kun se kuitenkin pitää ohjata maaliin, oli se sitten immuuni häirinnälle tai ei.

Tuossa muuten jännä video vanhemman mallisesta Crotalesta, ilmeisesti tuo savuttaminen riippuu pitkälti vallitsevasta säästä.
Ero on silti melkoinen verrattuna Bolideen.
 
Last edited by a moderator:
Ilmavoimat on uusimassa koko tutkakalustonsa lähivuosina.

...kolmannen tutkatyypin eli lähivalvontatutkien päivityksen suunnittelu on jo käynnissä.

Päivitys on tarkoitus tehdä vuosina 2016–2020. Sen kustannukset selviävät myöhemmin.

"Lähivalvontatutkat ovat taktisempi reservi. Niiden määrää ei kerrota", Marttinen sanoo.

Tutkaverkon uusimista perustellaan teknisillä syillä.

"Kalusto vanhentuu. Niissä on osia, joita kukaan ei enää valmista."

http://www.hs.fi/kotimaa/Armeija+uusii+tutkakalustonsa/a1305636915484
 
kunnas kirjoitti:
Ilmavoimat on uusimassa koko tutkakalustonsa lähivuosina.

...kolmannen tutkatyypin eli lähivalvontatutkien päivityksen suunnittelu on jo käynnissä.

Päivitys on tarkoitus tehdä vuosina 2016–2020. Sen kustannukset selviävät myöhemmin.

"Lähivalvontatutkat ovat taktisempi reservi. Niiden määrää ei kerrota", Marttinen sanoo.

Tutkaverkon uusimista perustellaan teknisillä syillä.

"Kalusto vanhentuu. Niissä on osia, joita kukaan ei enää valmista."

http://www.hs.fi/kotimaa/Armeija+uusii+tutkakalustonsa/a1305636915484

Vahvensin... Hivelee luolauskovaisen mieltä... :a-smiley:
 
Caveman kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Ilmavoimat on uusimassa koko tutkakalustonsa lähivuosina.

...kolmannen tutkatyypin eli lähivalvontatutkien päivityksen suunnittelu on jo käynnissä.

Päivitys on tarkoitus tehdä vuosina 2016–2020. Sen kustannukset selviävät myöhemmin.

"Lähivalvontatutkat ovat taktisempi reservi. Niiden määrää ei kerrota", Marttinen sanoo.

Tutkaverkon uusimista perustellaan teknisillä syillä.

"Kalusto vanhentuu. Niissä on osia, joita kukaan ei enää valmista."

http://www.hs.fi/kotimaa/Armeija+uusii+tutkakalustonsa/a1305636915484

Vahvensin... Hivelee luolauskovaisen mieltä... :a-smiley:

Nyt käytösä olevien lähitutkien määrän on Pv aikanaan näyttävästi julkistanut, joten salaaminen koskee kaiketi korvaavaa kalustoa? :huh:
 
Hande kirjoitti:
Caveman kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Ilmavoimat on uusimassa koko tutkakalustonsa lähivuosina.

...kolmannen tutkatyypin eli lähivalvontatutkien päivityksen suunnittelu on jo käynnissä.

Päivitys on tarkoitus tehdä vuosina 2016–2020. Sen kustannukset selviävät myöhemmin.

"Lähivalvontatutkat ovat taktisempi reservi. Niiden määrää ei kerrota", Marttinen sanoo.

Tutkaverkon uusimista perustellaan teknisillä syillä.

"Kalusto vanhentuu. Niissä on osia, joita kukaan ei enää valmista."

http://www.hs.fi/kotimaa/Armeija+uusii+tutkakalustonsa/a1305636915484

Vahvensin... Hivelee luolauskovaisen mieltä... :a-smiley:

Nyt käytösä olevien lähitutkien määrän on Pv aikanaan näyttävästi julkistanut, joten salaaminen koskee kaiketi korvaavaa kalustoa? :huh:

Puhutaanko tässä tutka Paseista vai onko meillä jotakin muuta jemmassa?
 
JOKO kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Caveman kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Ilmavoimat on uusimassa koko tutkakalustonsa lähivuosina.

...kolmannen tutkatyypin eli lähivalvontatutkien päivityksen suunnittelu on jo käynnissä.

Päivitys on tarkoitus tehdä vuosina 2016–2020. Sen kustannukset selviävät myöhemmin.

"Lähivalvontatutkat ovat taktisempi reservi. Niiden määrää ei kerrota", Marttinen sanoo.

Tutkaverkon uusimista perustellaan teknisillä syillä.

"Kalusto vanhentuu. Niissä on osia, joita kukaan ei enää valmista."

http://www.hs.fi/kotimaa/Armeija+uusii+tutkakalustonsa/a1305636915484

Vahvensin... Hivelee luolauskovaisen mieltä... :a-smiley:

Nyt käytösä olevien lähitutkien määrän on Pv aikanaan näyttävästi julkistanut, joten salaaminen koskee kaiketi korvaavaa kalustoa? :huh:

Puhutaanko tässä tutka Paseista vai onko meillä jotakin muuta jemmassa?

Tämä on se järeämpi malli, joka on kuorma-auton alustalla. Tyyppi taitaa olla Giraffe 100? Ilmavoimien kalustoa ja ilmatorjunnallakin on noita joitamia, siis Pasi-alustaisten lisäksi. It:ssä tehtävä löytyy jostain prikaatia ylempää.
 
Hande kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Caveman kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Ilmavoimat on uusimassa koko tutkakalustonsa lähivuosina.

...kolmannen tutkatyypin eli lähivalvontatutkien päivityksen suunnittelu on jo käynnissä.

Päivitys on tarkoitus tehdä vuosina 2016–2020. Sen kustannukset selviävät myöhemmin.

"Lähivalvontatutkat ovat taktisempi reservi. Niiden määrää ei kerrota", Marttinen sanoo.

Tutkaverkon uusimista perustellaan teknisillä syillä.

"Kalusto vanhentuu. Niissä on osia, joita kukaan ei enää valmista."

http://www.hs.fi/kotimaa/Armeija+uusii+tutkakalustonsa/a1305636915484

Vahvensin... Hivelee luolauskovaisen mieltä... :a-smiley:

Nyt käytösä olevien lähitutkien määrän on Pv aikanaan näyttävästi julkistanut, joten salaaminen koskee kaiketi korvaavaa kalustoa? :huh:

Puhutaanko tässä tutka Paseista vai onko meillä jotakin muuta jemmassa?

Tämä on se järeämpi malli, joka on kuorma-auton alustalla. Tyyppi taitaa olla Giraffe 100? Ilmavoimien kalustoa ja ilmatorjunnallakin on noita joitamia, siis Pasi-alustaisten lisäksi. It:ssä tehtävä löytyy jostain prikaatia ylempää.
IMG_1988.JPG
 
RE: F 35 JSF Fighter

Kaukovittuilija kirjoitti:
Et näe nopeasti lentävää hävittäjäkonetta lämpökameralla ilmassa samassa kokoluokassa mitenkään. Yleensä ilmassa kiitävät esineet näyttävät ruudulla öisin pallomaisina/rakeisina. Joskus vain epämääräisenä pisteenä, vaikka kohde olisi paljon lähempänä. Puhumattakaan siitä että tarkoitus on löytää kohde ja ampua sitä 4-6 kilometriä ennen sen saapumista, pimeässä ja pilvisellä säällä. Se on ihan eri asia kytätä maanpinnalla näkyviä esineitä läheltä, jolloin ne ovat luonnollisessa koossa ruudulla. Voi olla että joskus teoria-olosuhteissa nuo voivat toimiakin kohtuullisesti, mutta käytännöntilanteissa sellaista ne eivät tee tuskin koskaan. Paitsi tietysti simulaattorilla.

Neuvo: Mene sotaharjoituksiin/ampumaleirille tuon laitteen kanssa zoomailemaan taivaita viikoksi yötä päivää ja tule sitten väittämään tuo sama litannia uudestaan. Veikkaaanpa että tuona aikana vaihtuu ääni sinunkin kellossasi monta kertaa. Minä kun en ihan oikeasti jaksa väitellä itsestäänselvyyksistä, varsinkaan jos minulla itselläni on henkilökohtaisesti pitkä, omakohtainen kokemus aiheesta.

En ole lämpökameralla zoomaillut mitenkään valtavasti, mutta ihan riittävästi kyllä erilaisissa olosuhteissa erilaisiin maaleihin (kohteet eivät myöskään pääsääntöisesti olleet lähellä vaan useiden kilometrien päässä). Nopeudellakaan ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta ainakaan tuon Learjetin kohdalla.

Esim. tässä videossa hyvän lämpökameran kuvaa Farnborough lentonäytöksestä: PLzD1SCk__g[/media]. Nopeus ei näytä vaikuttavan juurikaan. Toki etäisyys tässä videossa kohteeseen on maksimissaan muutama kilometri.

Lämpökameroissa on valtavasti eroja riippuen siitä minkälainen optiikka niissä on, minkälainen detektori niissä on ja millä aallonpituusalueella ne toimivat, joten mitenkään yleispäteväksi tuota sinun väitettäsi ei voi sanoa. Ehkä joku lämpökamera voi tuolla tavalla toimia, mutta itse en ole sellaiseen törmännyt. Esimerkiksi on aika outoa, että yöllä kohde näyttäisi oleellisesti erilaiselta kuin päivällä (vai ymmärsinkö sanomasi väärin?). Yöllä ainakin oman kokemukseni mukaan erottelukyky paranee ja kohteet näkyvät selkeämmin, kun lämpötilaero ympäristöön nähden on usein suurempi kuin päivällä. Erityisesti pilvetöntä yötaivasta vasten (taivas äärimmäisen kylmä) kohteet näkyvät hyvinkin kirkkaana.

Hyvinkin kaukaa voi nähdä maalin, jos laitteisto on sitä vasten rakennettu. Esim. tässä videossa: cVDoVVFUSBI[/media] range thermal imaging henkilö näkyy kymmenen kilometrin päästä hyvin selkeästi ja tunnistettavasti. Toki olosuhteet ovat varmasti hyvät ja kamera hyvä, mutta täysin mahdollista havaitseminen hyvinkin pitkän matkan päästä on. Esim. tuossa mainitsemassani Crotalessa (siis ITO 90) lämpökameran kapein kuvakulma on vain pari astetta eli kohtalaisellakin detektorilla tavanomainen maali (lentokone tai helikopteri) pitäisi olla (ja omin silmin todennettuna myös on) tunnistettavissa aika monen kilometrin päästä ja havaittavissa kauempaa kuin 10 km päästä. Tietysti maalin etsiminen ei onnistu kovin helposti noin pienellä kuvakulmalla ja suuremmalla kuvakulmalla etsintäetäisyys pienenee.
 
Last edited by a moderator:
RE: F 35 JSF Fighter

Peiper kirjoitti:
Muistaaksini on, Suomessa on Crotale NG, eli uudempi versio, mikä on vielä sittemmin modernisoitu, eli mielestäni voidaan puhua eri asejärjestelmästä. Vanhahan Crotale NG:kin on, mutta onpahan sentään modernisoitu :)

Libyan Crotalen ja meikäläisen Crotalen eli ITO 90:n välillä ei ole mitään muuta yhteistä kuin nimi (sekin vain osittain). Libya hankki Crotalensa 70-luvun alussaja kyseinen järjestelmä on täysin erilainen kuin Crotale NG. Voidaan todellakin puhua eri asejärjestelmästä, koska ne ovat täysin eri asejärjestelmät. Kaikki sensorit ja järjestelmät ovat täysin erilaiset, samoin kuin ohjukset. Crotale NG:n ohjus on paljon nopeampi, ketterämpi ja vaikeammin häirittävissä. Esimerkiksi vanhan Crotalen ohjus on 5 km kohdalla kun Crotale NG:n ohjus on 8 km päässä ohjusvaunusta. Maksimikaartokyky on Crotale NG:n ohjuksella kaksinkertainen verrattuna vanhaan Crotaleen ja esim. 8 km kohdalla kaartokyky on noin kolminkertainen (koska ohjus menettää nopeuttaan hitaammin moottorin palamisen jälkeen ja maksiminopeuskin on huomattavasti suurempi).

Aika harvalla maalla on merkittävästi modernimpaa järjestelmää kuin Crotale NG, vaikka sekin on tosiaan jo 20 vuotta vanha. Sanoisin, että kyseessä oli aikanaan erinomainen ostos, vaikka pienet ja vähän isommatkin lastentaudit alkuun kiusasivatkin.
 
RistoJ kirjoitti:
En ole lämpökameralla zoomaillut mitenkään valtavasti, mutta ihan riittävästi kyllä erilaisissa olosuhteissa erilaisiin maaleihin (kohteet eivät myöskään pääsääntöisesti olleet lähellä vaan useiden kilometrien päässä). Nopeudellakaan ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta ainakaan tuon Learjetin kohdalla.

Esim. tässä videossa hyvän lämpökameran kuvaa Farnborough lentonäytöksestä: PLzD1SCk__g[/media]. Nopeus ei näytä vaikuttavan juurikaan. Toki etäisyys tässä videossa kohteeseen on maksimissaan muutama kilometri.

Lämpökameroissa on valtavasti eroja riippuen siitä minkälainen optiikka niissä on, minkälainen detektori niissä on ja millä aallonpituusalueella ne toimivat, joten mitenkään yleispäteväksi tuota sinun väitettäsi ei voi sanoa. Ehkä joku lämpökamera voi tuolla tavalla toimia, mutta itse en ole sellaiseen törmännyt. Esimerkiksi on aika outoa, että yöllä kohde näyttäisi oleellisesti erilaiselta kuin päivällä (vai ymmärsinkö sanomasi väärin?). Yöllä ainakin oman kokemukseni mukaan erottelukyky paranee ja kohteet näkyvät selkeämmin, kun lämpötilaero ympäristöön nähden on usein suurempi kuin päivällä. Erityisesti pilvetöntä yötaivasta vasten (taivas äärimmäisen kylmä) kohteet näkyvät hyvinkin kirkkaana.

Hyvinkin kaukaa voi nähdä maalin, jos laitteisto on sitä vasten rakennettu. Esim. tässä videossa: cVDoVVFUSBI[/media] range thermal imaging henkilö näkyy kymmenen kilometrin päästä hyvin selkeästi ja tunnistettavasti. Toki olosuhteet ovat varmasti hyvät ja kamera hyvä, mutta täysin mahdollista havaitseminen hyvinkin pitkän matkan päästä on. Esim. tuossa mainitsemassani Crotalessa (siis ITO 90) lämpökameran kapein kuvakulma on vain pari astetta eli kohtalaisellakin detektorilla tavanomainen maali (lentokone tai helikopteri) pitäisi olla (ja omin silmin todennettuna myös on) tunnistettavissa aika monen kilometrin päästä ja havaittavissa kauempaa kuin 10 km päästä. Tietysti maalin etsiminen ei onnistu kovin helposti noin pienellä kuvakulmalla ja suuremmalla kuvakulmalla etsintäetäisyys pienenee.

Tuossa ekassa videossa koneet lentävät tosi lähellä, muuten tosi hitaasti ja sääkin on vieläpä täysin pilvetön, jolloin ne myös näkyvät selvästi. Tuokin on varmaan kuvattu päivällä? Eikä niitä muuten ehtisi ampua ohjuksella mitenkään, koska ohjus ei ehdi virittyä ja lähietäisyydellä kaartelevaan koneeseen on epätodennäköistä osua. Toisessa kuvataan kohteita maassa, jolloin lämpökamera valottaa samaa kohdetta pitkään, josta syystä se tarkentaa kohtalaisen hyvin myös kaukaiset kohteet.

Kyse on vain niin yksinkertaisesta asiasta kuin siitä, miten nuo vehkeet toimivat käytännön tilanteessa. Jos kohteet olisivat 5-10 kilometrin päässä ilmassa, tämä tapahtuisi yöllä, kone olisi aika todennäköisesti pilvessä ja nopeus olisi 850-1100km/h, niin lämpökamera näyttäisi ne hyvällä säkällä juuri niin kuin meillä harjoituksissa, eli pallomaisina/rakeisina epämääräisinä pisteinä, jos edes sellaisina. Sulla ei ole siinä tilanteessa todellakaan aikaa odotella niin kauan että kone tulee parin kilometrin päähän, koska tuolloin sen alasampuminen on aivan liian myöhäistä. Homman nimi on niin yksinkertainen, että noilla erityisen hyvissä olosuhteissa, läheltä, päivällä kuvatulla videomateriaalilla ei ole mitään merkitystä oikeassa tilanteessa ilmatorjunnan kanssa.
 
Last edited by a moderator:
Hauska muisto Crotale NG järjestelmästä. Olin 90 luvun alussa yläasteen kanssa tutustumassa Heikkilän edesmenneeseen ilmatorjuntarykmenttiin. Meneillään oli Irakin ensimmäinen sota. Olisiko ollut Renny Harlinin tuottama Gladiaattorit sarja jossa "vääpelinä" esiintynyt IT rykmentin kouluttaja esitteli meille Crotale järjestelmää. Muistan kun kyselin tuolloin järjestelmän viasta jossa ohjus ei lähtenyt lavetista kun piti.
Muistan vastauksen kysymykseeni vieläkin. Ei ongelmaa. Voimme ampua toisen ohjuksen välittömästi jos yksi osoittatuu vialliseksi.
Muistan myös kysyneeni, että mitkä ovat varuskunnan valmiudet torjua erikoisjoukkojen isku. Vastauksena sain, että meillä on nuo sotilaspoliisit.
Tuo siis 14 vuotiaana pojankloppina.hahahah
 
Kaukovittuilija kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
En ole lämpökameralla zoomaillut mitenkään valtavasti, mutta ihan riittävästi kyllä erilaisissa olosuhteissa erilaisiin maaleihin (kohteet eivät myöskään pääsääntöisesti olleet lähellä vaan useiden kilometrien päässä). Nopeudellakaan ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta ainakaan tuon Learjetin kohdalla.

Esim. tässä videossa hyvän lämpökameran kuvaa Farnborough lentonäytöksestä: PLzD1SCk__g[/media]. Nopeus ei näytä vaikuttavan juurikaan. Toki etäisyys tässä videossa kohteeseen on maksimissaan muutama kilometri.

Lämpökameroissa on valtavasti eroja riippuen siitä minkälainen optiikka niissä on, minkälainen detektori niissä on ja millä aallonpituusalueella ne toimivat, joten mitenkään yleispäteväksi tuota sinun väitettäsi ei voi sanoa. Ehkä joku lämpökamera voi tuolla tavalla toimia, mutta itse en ole sellaiseen törmännyt. Esimerkiksi on aika outoa, että yöllä kohde näyttäisi oleellisesti erilaiselta kuin päivällä (vai ymmärsinkö sanomasi väärin?). Yöllä ainakin oman kokemukseni mukaan erottelukyky paranee ja kohteet näkyvät selkeämmin, kun lämpötilaero ympäristöön nähden on usein suurempi kuin päivällä. Erityisesti pilvetöntä yötaivasta vasten (taivas äärimmäisen kylmä) kohteet näkyvät hyvinkin kirkkaana.

Hyvinkin kaukaa voi nähdä maalin, jos laitteisto on sitä vasten rakennettu. Esim. tässä videossa: cVDoVVFUSBI[/media] range thermal imaging henkilö näkyy kymmenen kilometrin päästä hyvin selkeästi ja tunnistettavasti. Toki olosuhteet ovat varmasti hyvät ja kamera hyvä, mutta täysin mahdollista havaitseminen hyvinkin pitkän matkan päästä on. Esim. tuossa mainitsemassani Crotalessa (siis ITO 90) lämpökameran kapein kuvakulma on vain pari astetta eli kohtalaisellakin detektorilla tavanomainen maali (lentokone tai helikopteri) pitäisi olla (ja omin silmin todennettuna myös on) tunnistettavissa aika monen kilometrin päästä ja havaittavissa kauempaa kuin 10 km päästä. Tietysti maalin etsiminen ei onnistu kovin helposti noin pienellä kuvakulmalla ja suuremmalla kuvakulmalla etsintäetäisyys pienenee.

Tuossa ekassa videossa koneet lentävät tosi lähellä, muuten tosi hitaasti ja sääkin on vieläpä täysin pilvetön, jolloin ne myös näkyvät selvästi. Tuokin on varmaan kuvattu päivällä? Eikä niitä muuten ehtisi ampua ohjuksella mitenkään, koska ohjus ei ehdi virittyä ja lähietäisyydellä kaartelevaan koneeseen on epätodennäköistä osua. Toisessa kuvataan kohteita maassa, jolloin lämpökamera valottaa samaa kohdetta pitkään, josta syystä se tarkentaa kohtalaisen hyvin myös kaukaiset kohteet.

Kyse on vain niin yksinkertaisesta asiasta kuin siitä, miten nuo vehkeet toimivat käytännön tilanteessa. Jos kohteet olisivat 5-10 kilometrin päässä ilmassa, tämä tapahtuisi yöllä, kone olisi aika todennäköisesti pilvessä ja nopeus olisi 850-1100km/h, niin lämpökamera näyttäisi ne hyvällä säkällä juuri niin kuin meillä harjoituksissa, eli pallomaisina/rakeisina epämääräisinä pisteinä, jos edes sellaisina. Sulla ei ole siinä tilanteessa todellakaan aikaa odotella niin kauan että kone tulee parin kilometrin päähän, koska tuolloin sen alasampuminen on aivan liian myöhäistä. Homman nimi on niin yksinkertainen, että noilla erityisen hyvissä olosuhteissa, läheltä, päivällä kuvatulla videomateriaalilla ei ole mitään merkitystä oikeassa tilanteessa ilmatorjunnan kanssa.

Eikö nopean kohteen seuraamisen pitäisi olla sitä helpompaa mitä kauempaa se on koska ampuma laitteen korjaavat liikeradat pienevät?

Kaikilla järjestelmillä on vahvuutensa ja heikkoutensa. Ip järjestelmässä heikkoutena on helpohko häirittävyys ja se että häirinnän kehittämiseen käytetään enemmän rahaa kuin mitä häirinnän sietämiseen... Suurvalloilla kun riskit ovat toisenlaisia.
Laseriin perustuvat ohjukset taas ovat häirinnälle toistaiseksi ainakin suhteellisen immuuneja mutta eivät ole ammu ja unohda tyyppiä ja osuminen on ampujan taidoista kiinni. Olosuhteet vaikuttavat kumpaankin ohjukseen eli jos se hävittäjä lentää pilvessä tms. niin ei sitä ip ohjuksellakaan ammuta.
aktiivisella tutkahakupäällä oleva ohjus olisi hyvä mutta niitä ei taida olla koko luokassa yhden miehen käytettävä ja ampuma laitteelta ammuttava vaan ovat raskaampia.
 
Last edited by a moderator:
Raveni kirjoitti:
Kaukovittuilija kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
En ole lämpökameralla zoomaillut mitenkään valtavasti, mutta ihan riittävästi kyllä erilaisissa olosuhteissa erilaisiin maaleihin (kohteet eivät myöskään pääsääntöisesti olleet lähellä vaan useiden kilometrien päässä). Nopeudellakaan ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta ainakaan tuon Learjetin kohdalla.

Esim. tässä videossa hyvän lämpökameran kuvaa Farnborough lentonäytöksestä: PLzD1SCk__g[/media]. Nopeus ei näytä vaikuttavan juurikaan. Toki etäisyys tässä videossa kohteeseen on maksimissaan muutama kilometri.

Lämpökameroissa on valtavasti eroja riippuen siitä minkälainen optiikka niissä on, minkälainen detektori niissä on ja millä aallonpituusalueella ne toimivat, joten mitenkään yleispäteväksi tuota sinun väitettäsi ei voi sanoa. Ehkä joku lämpökamera voi tuolla tavalla toimia, mutta itse en ole sellaiseen törmännyt. Esimerkiksi on aika outoa, että yöllä kohde näyttäisi oleellisesti erilaiselta kuin päivällä (vai ymmärsinkö sanomasi väärin?). Yöllä ainakin oman kokemukseni mukaan erottelukyky paranee ja kohteet näkyvät selkeämmin, kun lämpötilaero ympäristöön nähden on usein suurempi kuin päivällä. Erityisesti pilvetöntä yötaivasta vasten (taivas äärimmäisen kylmä) kohteet näkyvät hyvinkin kirkkaana.

Hyvinkin kaukaa voi nähdä maalin, jos laitteisto on sitä vasten rakennettu. Esim. tässä videossa: cVDoVVFUSBI[/media] range thermal imaging henkilö näkyy kymmenen kilometrin päästä hyvin selkeästi ja tunnistettavasti. Toki olosuhteet ovat varmasti hyvät ja kamera hyvä, mutta täysin mahdollista havaitseminen hyvinkin pitkän matkan päästä on. Esim. tuossa mainitsemassani Crotalessa (siis ITO 90) lämpökameran kapein kuvakulma on vain pari astetta eli kohtalaisellakin detektorilla tavanomainen maali (lentokone tai helikopteri) pitäisi olla (ja omin silmin todennettuna myös on) tunnistettavissa aika monen kilometrin päästä ja havaittavissa kauempaa kuin 10 km päästä. Tietysti maalin etsiminen ei onnistu kovin helposti noin pienellä kuvakulmalla ja suuremmalla kuvakulmalla etsintäetäisyys pienenee.

Tuossa ekassa videossa koneet lentävät tosi lähellä, muuten tosi hitaasti ja sääkin on vieläpä täysin pilvetön, jolloin ne myös näkyvät selvästi. Tuokin on varmaan kuvattu päivällä? Eikä niitä muuten ehtisi ampua ohjuksella mitenkään, koska ohjus ei ehdi virittyä ja lähietäisyydellä kaartelevaan koneeseen on epätodennäköistä osua. Toisessa kuvataan kohteita maassa, jolloin lämpökamera valottaa samaa kohdetta pitkään, josta syystä se tarkentaa kohtalaisen hyvin myös kaukaiset kohteet.

Kyse on vain niin yksinkertaisesta asiasta kuin siitä, miten nuo vehkeet toimivat käytännön tilanteessa. Jos kohteet olisivat 5-10 kilometrin päässä ilmassa, tämä tapahtuisi yöllä, kone olisi aika todennäköisesti pilvessä ja nopeus olisi 850-1100km/h, niin lämpökamera näyttäisi ne hyvällä säkällä juuri niin kuin meillä harjoituksissa, eli pallomaisina/rakeisina epämääräisinä pisteinä, jos edes sellaisina. Sulla ei ole siinä tilanteessa todellakaan aikaa odotella niin kauan että kone tulee parin kilometrin päähän, koska tuolloin sen alasampuminen on aivan liian myöhäistä. Homman nimi on niin yksinkertainen, että noilla erityisen hyvissä olosuhteissa, läheltä, päivällä kuvatulla videomateriaalilla ei ole mitään merkitystä oikeassa tilanteessa ilmatorjunnan kanssa.

Eikö nopean kohteen seuraamisen pitäisi olla sitä helpompaa mitä kauempaa se on koska ampuma laitteen korjaavat liikeradat pienevät?

Kyllähän se näin on. Esim. ItPsv 90 Marksmanilla sivuuttavan nopean kohteen seuraaminen tähtäimillä on suht vaativaa kun etäisyyttä on alle kilometrin, mutta todella helppoa jo parin kilometrin kohdalla. Kohti tulevan maalin seuraamisessa tosin nopeudella ei oikeastaan ole väliä, koska maalin sivusuuntainen nopeus on melkein nolla ja riittää kun tähtäimiä liikuttaa vain vähän.

Tällä videolla esimerkkiä pienen, nopean ja suht kaukaisen maalin näkymisestä lämpökameralla:

Tuossa seurataan lämpökameralla varustetulla Gepard Itpsv:llä Banshee-maalilennokkia (kärkiväli noin 2,5m ja painoa maksimissaan 73kg), jota ammutaan Stinger-ohjuksella. Etäisyys lennokkiin alussa yli 6 km ja ohjuksen osuman tullessa noin 5,3km. Stinger-ohjuksen nopeus on maaliin osuessaan tyypillisesti noin 700 m/s eli noin 2500 km/h. Ohjuksen pituus on 1,5 m ja halkaisija noin 7 cm eli todella pieni verrattuna vaikka rynnäkkökoneeseeni. Silti ohjus näkyy ruudulla varsin selkeästi.

Raveni kirjoitti:
Kaikilla järjestelmillä on vahvuutensa ja heikkoutensa. Ip järjestelmässä heikkoutena on helpohko häirittävyys ja se että häirinnän kehittämiseen käytetään enemmän rahaa kuin mitä häirinnän sietämiseen... Suurvalloilla kun riskit ovat toisenlaisia.
Laseriin perustuvat ohjukset taas ovat häirinnälle toistaiseksi ainakin suhteellisen immuuneja mutta eivät ole ammu ja unohda tyyppiä ja osuminen on ampujan taidoista kiinni. Olosuhteet vaikuttavat kumpaankin ohjukseen eli jos se hävittäjä lentää pilvessä tms. niin ei sitä ip ohjuksellakaan ammuta.
aktiivisella tutkahakupäällä oleva ohjus olisi hyvä mutta niitä ei taida olla koko luokassa yhden miehen käytettävä ja ampuma laitteelta ammuttava vaan ovat raskaampia.

IP-järjestelmän ohjuksen häirittävyys putoaisi todella pieneksi jos ohjuksiin olisi saatavilla kuvantavia hakupäitä (eli pieni lämpökamera). Tällainen oli tarkoitus tulla Stinger Block 2:n, mutta hanke kuopattiin liian kalliina. Esim. meilläkin Horneteissa käytössä olevissa AIM-9X:ssä on kuvantava hakupää ja sen häirintä on todella vaikeaa. Ongelma on tietysti hinta, eli olkapääohjuksen hinta voisi tuplaantua tuollaisella hakupäällä, mutta tulevaisuudessa varmaan näitä nähdään kun kyseinen teknologia halpenee.

Laseriin perustuvat järjestelmät ovat käytännössä täysin immuuneja häirinnälle, koska mikään tunnettu häirintämenetelmä ei toimi niitä vastaan ollenkaan.
 
Last edited by a moderator:
Ainoa selkeä osa videolla, erittäin hitaaseen, matalalla pilvien alapuolella osuvaan maalilennokkiin, oli vanhanmallisen IT-ohjuksen matkamoottorin poltin, joka tuossa lepatti. Itse ohjuksesta ei edes hidastuksella saanut mitään selvää. Maalilennokkikin näkyi vain koska se oli niin hidas ja lensi poikkeuksellisen matalalla selkeällä säällä. Siitäkin tosin vain epämääräinen piste. Sitäpairsi Stingerin maksimaalinen kantomatka lienee jossain 4 kilometrin paikkeilla, vai?
 
Kaukovittuilija kirjoitti:
Ainoa selkeä osa videolla, erittäin hitaaseen, matalalla pilvien alapuolella osuvaan maalilennokkiin, oli vanhanmallisen IT-ohjuksen matkamoottorin poltin, joka tuossa lepatti. Itse ohjuksesta ei edes hidastuksella saanut mitään selvää. Maalilennokkikin näkyi vain koska se oli niin hidas ja lensi poikkeuksellisen matalalla selkeällä säällä. Siitäkin tosin vain epämääräinen piste. Sitäpairsi Stingerin maksimaalinen kantomatka lienee jossain 4 kilometrin paikkeilla, vai?

Tuossahan nuo lukemat juoksee vasemmassa alakulmassa. Elevation ~60 astetta ja etäisyys aluksi 6000 (jalkaa vai metriä?) Veikkaisin jalkoja. Ystävä pythagoras ja hänen trigonometriset veljensä osaavat laskea lennokin korkeuden...
 
Caveman kirjoitti:
Kaukovittuilija kirjoitti:
Ainoa selkeä osa videolla, erittäin hitaaseen, matalalla pilvien alapuolella osuvaan maalilennokkiin, oli vanhanmallisen IT-ohjuksen matkamoottorin poltin, joka tuossa lepatti. Itse ohjuksesta ei edes hidastuksella saanut mitään selvää. Maalilennokkikin näkyi vain koska se oli niin hidas ja lensi poikkeuksellisen matalalla selkeällä säällä. Siitäkin tosin vain epämääräinen piste. Sitäpairsi Stingerin maksimaalinen kantomatka lienee jossain 4 kilometrin paikkeilla, vai?

Tuossahan nuo lukemat juoksee vasemmassa alakulmassa. Elevation ~60 astetta ja etäisyys aluksi 6000 (jalkaa vai metriä?) Veikkaisin jalkoja. Ystävä pythagoras ja hänen trigonometriset veljensä osaavat laskea lennokin korkeuden...

No nyt tultiin asiaan. Alussa lukema on 6000 jalkaa = n. 1829 metriä ja ohjuksen osuessa se on n. 1615 metriä.
 
Kaukovittuilija kirjoitti:
Caveman kirjoitti:
Kaukovittuilija kirjoitti:
Ainoa selkeä osa videolla, erittäin hitaaseen, matalalla pilvien alapuolella osuvaan maalilennokkiin, oli vanhanmallisen IT-ohjuksen matkamoottorin poltin, joka tuossa lepatti. Itse ohjuksesta ei edes hidastuksella saanut mitään selvää. Maalilennokkikin näkyi vain koska se oli niin hidas ja lensi poikkeuksellisen matalalla selkeällä säällä. Siitäkin tosin vain epämääräinen piste. Sitäpairsi Stingerin maksimaalinen kantomatka lienee jossain 4 kilometrin paikkeilla, vai?

Tuossahan nuo lukemat juoksee vasemmassa alakulmassa. Elevation ~60 astetta ja etäisyys aluksi 6000 (jalkaa vai metriä?) Veikkaisin jalkoja. Ystävä pythagoras ja hänen trigonometriset veljensä osaavat laskea lennokin korkeuden...

No nyt tultiin asiaan. Alussa lukema on 6000 jalkaa = n. 1829 metriä ja ohjuksen osuessa se on n. 1615 metriä.

Miksi saksalaisessa IT -systeemissä käytettäisiin jalkoja?
 
Back
Top