Ilmatorjunta

Onko muuten kellään sellaisia tietoja missä näkyisi lentoaikoja eri matkoille? Siis IT-ohjuksille? Kuinka pitkään menee ohjukselta vaikkapa 3 kilsan matkalla olevaan maaliin joka lentää kilsassa? Maalin nopeus alle 1 Mach. Ja onko maalilla mitään mahdollisuuksia lentää karkuun, jos ohjuksen kantama on nimellisesti 5km tai 8km? (eli vaikkapa käyttäen ohjuksena Iglaa ja Bolidea)
 
Einomies1 kirjoitti:
Ihmettelin myös Thomeniuksen juttua siinä että ITO 05 ja ITO 05M ampuvatkin eri sukupolven ohjuksia. Miksi hidasta ja vanhaa RBS 70 MK2:a piti hankkia, eikä kaikki uutta Bolidea?

Tuossa kohtaa on tullut joku virhe tai väärinkäsitys. Molemmat järjestelmät pystyvät ampumaan sekä Bolidea että kaikkia vanhempia RBS 70 ohjusmalleja. Olisikohan RBS 70 Mk2:sta kenties hankittu halvalla harjoituskäyttöön? Ampujan harjoittelun kannaltahan ei ole suurta merkitystä onko ohjus RBS 70Mk2 vai Bolide. Bolide on kuitenkin molemmilla käytössä.
 
SJ kirjoitti:
Onko muuten kellään sellaisia tietoja missä näkyisi lentoaikoja eri matkoille? Siis IT-ohjuksille? Kuinka pitkään menee ohjukselta vaikkapa 3 kilsan matkalla olevaan maaliin joka lentää kilsassa? Maalin nopeus alle 1 Mach. Ja onko maalilla mitään mahdollisuuksia lentää karkuun, jos ohjuksen kantama on nimellisesti 5km tai 8km? (eli vaikkapa käyttäen ohjuksena Iglaa ja Bolidea)

Bolide-ohjukselle Saab Bofors Dynamics ilmoittaa lentoajaksi 5 km etäisyydelle 12 sekuntia. Crotale NG:n eli ITO 90:n ohjuksen lentoajaksi ilmoitetaan julkisesti 8 km etäisyydelle 10,3 sekuntia. Crotale Mk3:n lentoaika 15km etäisyydelle 35 sekuntia. Iglalla (ja Stingerillä) 5 km on tietääkseni jossain 15 sekunnin luokassa. Bolide on nopeampi, koska sen moottori toimii vähän kauemmin ja ohjuksen nopeus ei hidastu niin nopeasti paremman aerodynamiikan (ja suuremman massan) takia.
 
SJ kirjoitti:
Olisiko, että kyky ampua maamaaleja on sellainen kyky, että se voi olla hyödyllinen, mutta ei varsinaisesti vaikuta valintaan, kun ollaan hankkimassa IT-ohjusta. Ontelopanos hyvä olla jos on mahdollista osua ilmamaaliin (siis suora osuma, ei herätesytytin osuma), niin sitten se vaikuttaa valintaankin. Mutta kilo kyljessä luultavasti tekee hommansa ilman onteloakin, joten ehkä sitäkään ei ole niin tarvis ottaa huomioon ja ohjuksen teho voidaan laskea sen mukaan mikä on todennäköisin tapaus, eli herätesytyttimen kanssa. Mutta silti laskisin pienen edun Bolidelle, koska sen hyökkäystapa on erillainen, kun ne aseet miltä koneet on yleensä suojattu. Osumatodennäköisyys sitten erikseen ja arvelisin siinä, että molempi on parempi.

Kyky ampua maamaaleja on bonus, ontelopanos Bolidessa on pääasiassa raskaasti panssaroituja ilmamaaleja varten (Su-25 ja A-10). Lisäksi Boliden tst-kärjessä on 3-4 kertaa enemmän räjähdysainetta kuin Iglassa tai Stingerissä. Lisäksi Boliden herätesytytin voidaan säätää maalin mukaan (Suuri maali, pieni maali tai OFF). Tällaista mahdollisuutta ei kilpailijoissa ole. Niinpä tuhovaikutus maalissa on varmasti käytännössä selvästi parempi Bolidella kuin kevyemmillä ohjuksilla (Mistral 2 on varmaan lähellä).
 
RistoJ

Suomi päivetti ItO 90 m:eksi, tietäätkö sinä mitä siihen tehtiin? (hankittiinko parempi ohjus siihen, pitempi kantama?)
 
Hejsan kirjoitti:
Suomi päivetti ItO 90 m:eksi, tietäätkö sinä mitä siihen tehtiin? (hankittiinko parempi ohjus siihen, pitempi kantama?)

Täältä löytyy julkaistua tietoa asiasta: http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/5a234e8045c8e83ebe5fff2ff0408285/valojuova_040610_lowres.pdf?MOD=AJPERES
 
Iso-pieni- maali...mihin sytytin "tarvitsee" tuota tietoa? Vai maksimoidaanko tuolla säädöllä osumatodennäköisyyttä tms.? Häirintään tuo ei liittyne mitenkään?

Eikös nuo it-ohjusten tst-lataukset ole vähän niinkuin isolla haulikolla ammuttaisiin kohdetta? R-aine pistää liikkeelle hyötykuorman, joka sisältää joko pyöreitä kuulia tai jotain muuta kohdetta rikkovaa? Onko jotain lähdettä, paljonko tätä "haulimateriaalia" lähtee liikenteeseen mistäkin ohjuksesta?

Minusta ei kannata aliarvioida tst-latauksen massaa lainkaan. Jos en nyt väärin ymmärrä niin isompi tst-lataus sallii herkemmän sytyttimen eikä silti teho jää huonommaksi kuin pienempi lataus kontra vaatimus paremmasta osumasta? Menikö vaikeeksi?

Eli isommalla tst-latauksella on saatavissa lopultakin helpommin paha osuma kohteeseen....voisi kuvitella pelotearvon olevan potenssiin ainakin kaksi.
 
baikal kirjoitti:
Iso-pieni- maali...mihin sytytin "tarvitsee" tuota tietoa? Vai maksimoidaanko tuolla säädöllä osumatodennäköisyyttä tms.? Häirintään tuo ei liittyne mitenkään?

Eikös nuo it-ohjusten tst-lataukset ole vähän niinkuin isolla haulikolla ammuttaisiin kohdetta? R-aine pistää liikkeelle hyötykuorman, joka sisältää joko pyöreitä kuulia tai jotain muuta kohdetta rikkovaa? Onko jotain lähdettä, paljonko tätä "haulimateriaalia" lähtee liikenteeseen mistäkin ohjuksesta?

Minusta ei kannata aliarvioida tst-latauksen massaa lainkaan. Jos en nyt väärin ymmärrä niin isompi tst-lataus sallii herkemmän sytyttimen eikä silti teho jää huonommaksi kuin pienempi lataus kontra vaatimus paremmasta osumasta? Menikö vaikeeksi?

Eli isommalla tst-latauksella on saatavissa lopultakin helpommin paha osuma kohteeseen....voisi kuvitella pelotearvon olevan potenssiin ainakin kaksi.


Herätesytyttimen tapauksessa voisi kuvitella maalin koolla olevan merkitystä toiminnan ajoituksen suhteen. Pienille maaleille suunniteltu erittäin herkkä sytytin voisi kukkua liian kaukana kunnon herätteen antavasta suuresta maalista. Ja puolestaan suurille maaleille tarkoitettu rohea sytytin ei edes suostuisi toimimaan pienen maalin takia. Nämä ajatukset tosin sopinevat lähinnä tutkalla toimivaan sytyttimeen. Mihin Boliden heräte perustuu?

Sirpaleet aina tehoaa, mutta uskoisin pelkällä räjähdyksen tuottamalla ylipaineella olevan merkitystä kevytrakenteisen laitteen sisällä. Siten tulee mieleen pelkästään räjähteeseen perustuva taistelukärki ilman sirpaleita. Samalla painolla saisi suuremman räjähteen perille. Ohjaamon tai muiden kriittisten osien panssarointia ei tarvitse läpäistä, jos räjähdys irroittaa koneesta pyrstön tai siiven. Vaatii tietysti suoran osuman.
 
JOKO kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Iso-pieni- maali...mihin sytytin "tarvitsee" tuota tietoa? Vai maksimoidaanko tuolla säädöllä osumatodennäköisyyttä tms.? Häirintään tuo ei liittyne mitenkään?

Eikös nuo it-ohjusten tst-lataukset ole vähän niinkuin isolla haulikolla ammuttaisiin kohdetta? R-aine pistää liikkeelle hyötykuorman, joka sisältää joko pyöreitä kuulia tai jotain muuta kohdetta rikkovaa? Onko jotain lähdettä, paljonko tätä "haulimateriaalia" lähtee liikenteeseen mistäkin ohjuksesta?

Minusta ei kannata aliarvioida tst-latauksen massaa lainkaan. Jos en nyt väärin ymmärrä niin isompi tst-lataus sallii herkemmän sytyttimen eikä silti teho jää huonommaksi kuin pienempi lataus kontra vaatimus paremmasta osumasta? Menikö vaikeeksi?

Eli isommalla tst-latauksella on saatavissa lopultakin helpommin paha osuma kohteeseen....voisi kuvitella pelotearvon olevan potenssiin ainakin kaksi.

Herätesytyttimen tapauksessa voisi kuvitella maalin koolla olevan merkitystä toiminnan ajoituksen suhteen. Pienille maaleille suunniteltu erittäin herkkä sytytin voisi kukkua liian kaukana kunnon herätteen antavasta suuresta maalista. Ja puolestaan suurille maaleille tarkoitettu rohea sytytin ei edes suostuisi toimimaan pienen maalin takia. Nämä ajatukset tosin sopinevat lähinnä tutkalla toimivaan sytyttimeen. Mihin Boliden heräte perustuu?

Sirpaleet aina tehoaa, mutta uskoisin pelkällä räjähdyksen tuottamalla ylipaineella olevan merkitystä kevytrakenteisen laitteen sisällä. Siten tulee mieleen pelkästään räjähteeseen perustuva taistelukärki ilman sirpaleita. Samalla painolla saisi suuremman räjähteen perille. Ohjaamon tai muiden kriittisten osien panssarointia ei tarvitse läpäistä, jos räjähdys irroittaa koneesta pyrstön tai siiven. Vaatii tietysti suoran osuman.

Boliden heräte perustuu laseriin ja tosiaan tuo herätesytyttimen toiminta maalin koon mukaan liittyy sen toiminnan ajoitukseen. Sinänsä ei ole väliä, perustuuko toiminta laseriin vai tutkaherätteeseen, ajatus on sama. Vastaavia adaptiivisia herätesytytttimiä on ollut suurissa tutkahakuisissa ohjuksissa jo pitkään. OFF-asennossa voidaan ampua vaikka maamaaleja tai aivan pinnassa olevaa hekoa. Herätesytytin kun voisi räjäyttää ohjuksen vaikka puunlatvojen takia. Suuria maaleja vastaan tarkoitettu toimintamoodi on normaaleja lentokoneita ja hekoja vastaan. Pieniä maaleja vastaan oleva moodi on tarkoitettu lähinnä ohjuksia ja UAV:ta vastaan.

Ylipaineella on todellista merkitystä tosiaan silloin kun tst-kärki saadaan rakenteiden sisälle. Herätesytyttimen toimiessa maalin ulkopuolella tuo ylipaine puolestaan heikkenee hyvin nopeasti ja silloin sirpaleilla on paljon enemmän merkitystä (koska vaikuttavat tehokkaasti paljon kauemmas). Sen takia ohjuksissa on myös yleensä sirpalekärki. Tosin jos ohjus pääsee kunnolla lentävän laitteen kuoren sisälle, niin vaikutus on pienelläkin räjähdemäärällä yleensä vähintäänkin ikävä.
 
SJ kirjoitti:
Onko muuten kellään sellaisia tietoja missä näkyisi lentoaikoja eri matkoille? Siis IT-ohjuksille? Kuinka pitkään menee ohjukselta vaikkapa 3 kilsan matkalla olevaan maaliin joka lentää kilsassa? Maalin nopeus alle 1 Mach. Ja onko maalilla mitään mahdollisuuksia lentää karkuun, jos ohjuksen kantama on nimellisesti 5km tai 8km? (eli vaikkapa käyttäen ohjuksena Iglaa ja Bolidea)

Tästä piti vielä sanoa, että matalalla lentävällä maalilla pitää olla vauhtia suunnilleen äänennopeuden verran, jos meinaa karata suht läheltä perään ammutulta kevyeltäkin ohjukselta. Igla-S:lle valmistaja lupaa kyvyn 320 m/s pakenevaan maaliin eli juuri alle äänennopeuden lentävälle kohteelle. Bolide, Mistral ja Starstreak pystyvät nappaamaan kiinni vielä nopeampia (eli yliäänennopeudella lentäviä pakenevia) kohteita tai kääntäen osumaan ammuttaessa kauempaa. Tosin harva kone lentää matalalla yli äänennopeutta pommilastissa.
 
RistoJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Suomi päivetti ItO 90 m:eksi, tietäätkö sinä mitä siihen tehtiin? (hankittiinko parempi ohjus siihen, pitempi kantama?)

Täältä löytyy julkaistua tietoa asiasta: http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/5a234e8045c8e83ebe5fff2ff0408285/valojuova_040610_lowres.pdf?MOD=AJPERES

Joo mutta en saa mitään selvää siitä, on niin paljon lukemista, jos sinä voisit kirjoitaa ne tärkeimät osaat siitä tekstistä? :)
 
Hejsan kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Suomi päivetti ItO 90 m:eksi, tietäätkö sinä mitä siihen tehtiin? (hankittiinko parempi ohjus siihen, pitempi kantama?)

Täältä löytyy julkaistua tietoa asiasta: http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/5a234e8045c8e83ebe5fff2ff0408285/valojuova_040610_lowres.pdf?MOD=AJPERES

Joo mutta en saa mitään selvää siitä, on niin paljon lukemista, jos sinä voisit kirjoitaa ne tärkeimät osaat siitä tekstistä? :)

Sivulta 11. alkaa Crotalesta. Lyhyesti kaikki ohjelmat ja osa laitteista on mennyt uusiksi. Eli olisiko se nyt sellaisella tasolla, millä se oli heti uutena noin elektroniikan ja häirittävyyden kannalta? Ohjukset menee varmaan myös uusiksi tällä vuosikymmenellä, koska ohjuksilla tuskin on käyttöikää yli 25 vuotta.
 
baikal kirjoitti:
Iso-pieni- maali...mihin sytytin "tarvitsee" tuota tietoa? Vai maksimoidaanko tuolla säädöllä osumatodennäköisyyttä tms.? Häirintään tuo ei liittyne mitenkään?

Eikös nuo it-ohjusten tst-lataukset ole vähän niinkuin isolla haulikolla ammuttaisiin kohdetta? R-aine pistää liikkeelle hyötykuorman, joka sisältää joko pyöreitä kuulia tai jotain muuta kohdetta rikkovaa? Onko jotain lähdettä, paljonko tätä "haulimateriaalia" lähtee liikenteeseen mistäkin ohjuksesta?

Ymmärtääkseni Ruotsalaiset lisäsivät tuon "herkän" moodin sytyttimeen sen takia, että se toimisi luotettavasti risteilyohjuksia vastaan. Jos ohjus on vaikka vajaa puoli metriä halkaisijaltaan ja siivekkeet (jos siinä sellaiset ovat) päälle, niin sytyttimen havaintoetäisyys olisi murto-osan siitä mitä se on lentokoneeseen.

En tiedä kaikista IT-ohjuksista, mutta Boliden taistelukärki muistuttaa enemmän rypälepommia, kuin haukikkoa. Siinä on ontelokärki edessä ja jos(ja kun) ohjus ei osu suoraan maaliin, niin herätesytytin räjähtää ohjuksen ohittaessa maalia ja sirpaleet lentää ohjuksen sivuille.


Minuutin kohdalla on halkileikkaus.

Se pitänee sanoa, että IP-ohjus Boliden rinnalla on myös siksi hyvä, että Bolidella voi alkaa ammuskelemaan kaukaa päin vihollisen naamaa ja ampua IP-ohjukset sitten perään, jos vihollinen ei yksinkertaisesti päätä livistää.
 
Last edited by a moderator:
RistoJ kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Onko muuten kellään sellaisia tietoja missä näkyisi lentoaikoja eri matkoille? Siis IT-ohjuksille? Kuinka pitkään menee ohjukselta vaikkapa 3 kilsan matkalla olevaan maaliin joka lentää kilsassa? Maalin nopeus alle 1 Mach. Ja onko maalilla mitään mahdollisuuksia lentää karkuun, jos ohjuksen kantama on nimellisesti 5km tai 8km? (eli vaikkapa käyttäen ohjuksena Iglaa ja Bolidea)

Tästä piti vielä sanoa, että matalalla lentävällä maalilla pitää olla vauhtia suunnilleen äänennopeuden verran, jos meinaa karata suht läheltä perään ammutulta kevyeltäkin ohjukselta. Igla-S:lle valmistaja lupaa kyvyn 320 m/s pakenevaan maaliin eli juuri alle äänennopeuden lentävälle kohteelle. Bolide, Mistral ja Starstreak pystyvät nappaamaan kiinni vielä nopeampia (eli yliäänennopeudella lentäviä pakenevia) kohteita tai kääntäen osumaan ammuttaessa kauempaa. Tosin harva kone lentää matalalla yli äänennopeutta pommilastissa.

Eli olisiko vaikkapa 6 sekuntia "suht. lähellä"? Eli sekuntti ampujalle kääntymiseen ja 5 sekkaa ampumiseen? Siis pystyykö vielä kahdesta kilsasta ampumaan loittonevaan maaliin?
 
SJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Suomi päivetti ItO 90 m:eksi, tietäätkö sinä mitä siihen tehtiin? (hankittiinko parempi ohjus siihen, pitempi kantama?)

Täältä löytyy julkaistua tietoa asiasta: http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/5a234e8045c8e83ebe5fff2ff0408285/valojuova_040610_lowres.pdf?MOD=AJPERES

Joo mutta en saa mitään selvää siitä, on niin paljon lukemista, jos sinä voisit kirjoitaa ne tärkeimät osaat siitä tekstistä? :)

Sivulta 11. alkaa Crotalesta. Lyhyesti kaikki ohjelmat ja osa laitteista on mennyt uusiksi. Eli olisiko se nyt sellaisella tasolla, millä se oli heti uutena noin elektroniikan ja häirittävyyden kannalta? Ohjukset menee varmaan myös uusiksi tällä vuosikymmenellä, koska ohjuksilla tuskin on käyttöikää yli 25 vuotta.

Kiitos!

Mietin vain jos ne ostaa sen crotale MK3 ohjuksen.
 
Hejsan kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Suomi päivetti ItO 90 m:eksi, tietäätkö sinä mitä siihen tehtiin? (hankittiinko parempi ohjus siihen, pitempi kantama?)

Täältä löytyy julkaistua tietoa asiasta: http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/5a234e8045c8e83ebe5fff2ff0408285/valojuova_040610_lowres.pdf?MOD=AJPERES

Joo mutta en saa mitään selvää siitä, on niin paljon lukemista, jos sinä voisit kirjoitaa ne tärkeimät osaat siitä tekstistä? :)

Sivulta 11. alkaa Crotalesta. Lyhyesti kaikki ohjelmat ja osa laitteista on mennyt uusiksi. Eli olisiko se nyt sellaisella tasolla, millä se oli heti uutena noin elektroniikan ja häirittävyyden kannalta? Ohjukset menee varmaan myös uusiksi tällä vuosikymmenellä, koska ohjuksilla tuskin on käyttöikää yli 25 vuotta.

Kiitos!

Mietin vain jos ne ostaa sen crotale MK3 ohjuksen.

Aika huomattava parannus tulisi noilla uusilla ohjuksilla

Operational
range VT-1: 11 km
Mk3: 16 km
Flight ceiling VT-1: 6,000 m
Mk3: 9,000 m
 
RistoJ kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Olisiko, että kyky ampua maamaaleja on sellainen kyky, että se voi olla hyödyllinen, mutta ei varsinaisesti vaikuta valintaan, kun ollaan hankkimassa IT-ohjusta. Ontelopanos hyvä olla jos on mahdollista osua ilmamaaliin (siis suora osuma, ei herätesytytin osuma), niin sitten se vaikuttaa valintaankin. Mutta kilo kyljessä luultavasti tekee hommansa ilman onteloakin, joten ehkä sitäkään ei ole niin tarvis ottaa huomioon ja ohjuksen teho voidaan laskea sen mukaan mikä on todennäköisin tapaus, eli herätesytyttimen kanssa. Mutta silti laskisin pienen edun Bolidelle, koska sen hyökkäystapa on erillainen, kun ne aseet miltä koneet on yleensä suojattu. Osumatodennäköisyys sitten erikseen ja arvelisin siinä, että molempi on parempi.

Kyky ampua maamaaleja on bonus, ontelopanos Bolidessa on pääasiassa raskaasti panssaroituja ilmamaaleja varten (Su-25 ja A-10). Lisäksi Boliden tst-kärjessä on 3-4 kertaa enemmän räjähdysainetta kuin Iglassa tai Stingerissä. Lisäksi Boliden herätesytytin voidaan säätää maalin mukaan (Suuri maali, pieni maali tai OFF). Tällaista mahdollisuutta ei kilpailijoissa ole. Niinpä tuhovaikutus maalissa on varmasti käytännössä selvästi parempi Bolidella kuin kevyemmillä ohjuksilla (Mistral 2 on varmaan lähellä).


Tässä tuli mieleen, että eikö Bolidenia voi käyttää myös meri- ja rannikkopuolustukseen? Ainakin tiukanpaikan tullen, kaikki sallittua.
Onko tuon kokoisella tst-kärjellä mitään vaikutusta sota-aluksiin, muuten kuin saamalla osuma vesirajaan?
 
nurmipora82 kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Olisiko, että kyky ampua maamaaleja on sellainen kyky, että se voi olla hyödyllinen, mutta ei varsinaisesti vaikuta valintaan, kun ollaan hankkimassa IT-ohjusta. Ontelopanos hyvä olla jos on mahdollista osua ilmamaaliin (siis suora osuma, ei herätesytytin osuma), niin sitten se vaikuttaa valintaankin. Mutta kilo kyljessä luultavasti tekee hommansa ilman onteloakin, joten ehkä sitäkään ei ole niin tarvis ottaa huomioon ja ohjuksen teho voidaan laskea sen mukaan mikä on todennäköisin tapaus, eli herätesytyttimen kanssa. Mutta silti laskisin pienen edun Bolidelle, koska sen hyökkäystapa on erillainen, kun ne aseet miltä koneet on yleensä suojattu. Osumatodennäköisyys sitten erikseen ja arvelisin siinä, että molempi on parempi.

Kyky ampua maamaaleja on bonus, ontelopanos Bolidessa on pääasiassa raskaasti panssaroituja ilmamaaleja varten (Su-25 ja A-10). Lisäksi Boliden tst-kärjessä on 3-4 kertaa enemmän räjähdysainetta kuin Iglassa tai Stingerissä. Lisäksi Boliden herätesytytin voidaan säätää maalin mukaan (Suuri maali, pieni maali tai OFF). Tällaista mahdollisuutta ei kilpailijoissa ole. Niinpä tuhovaikutus maalissa on varmasti käytännössä selvästi parempi Bolidella kuin kevyemmillä ohjuksilla (Mistral 2 on varmaan lähellä).


Tässä tuli mieleen, että eikö Bolidenia voi käyttää myös meri- ja rannikkopuolustukseen? Ainakin tiukanpaikan tullen, kaikki sallittua.
Onko tuon kokoisella tst-kärjellä mitään vaikutusta sota-aluksiin, muuten kuin saamalla osuma vesirajaan?

Tietenkin voi. Itse ampuisin kylläkin laivan komentosillalle tai pienempien purkkien tapauksessa joko moottorien seudulle tai sinne missä kuski istuu.
 
SJ kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Onko muuten kellään sellaisia tietoja missä näkyisi lentoaikoja eri matkoille? Siis IT-ohjuksille? Kuinka pitkään menee ohjukselta vaikkapa 3 kilsan matkalla olevaan maaliin joka lentää kilsassa? Maalin nopeus alle 1 Mach. Ja onko maalilla mitään mahdollisuuksia lentää karkuun, jos ohjuksen kantama on nimellisesti 5km tai 8km? (eli vaikkapa käyttäen ohjuksena Iglaa ja Bolidea)

Tästä piti vielä sanoa, että matalalla lentävällä maalilla pitää olla vauhtia suunnilleen äänennopeuden verran, jos meinaa karata suht läheltä perään ammutulta kevyeltäkin ohjukselta. Igla-S:lle valmistaja lupaa kyvyn 320 m/s pakenevaan maaliin eli juuri alle äänennopeuden lentävälle kohteelle. Bolide, Mistral ja Starstreak pystyvät nappaamaan kiinni vielä nopeampia (eli yliäänennopeudella lentäviä pakenevia) kohteita tai kääntäen osumaan ammuttaessa kauempaa. Tosin harva kone lentää matalalla yli äänennopeutta pommilastissa.

Eli olisiko vaikkapa 6 sekuntia "suht. lähellä"? Eli sekuntti ampujalle kääntymiseen ja 5 sekkaa ampumiseen? Siis pystyykö vielä kahdesta kilsasta ampumaan loittonevaan maaliin?

Varmasti pystyy, riippuen maalin nopeudesta. Ihan laskemalla ilmoitetuista nopeuksista ja lentoajoista saan tällaisia tuloksia. Jos maali on 2 kilsan päässä ohjuksen lähtiessä putkesta, niin Iglan tapauksessa ohjus tuskin saa maalia kiinni jos maalilla on nopeutta kovin paljon yli 200 m/s (Mach 0.6) ja se lentää suoraan karkuun. Tietenkin tuo vielä riippuu maalin korkeudesta ja lentosuunnasta.

Samassa tilanteessa (2 km etäisyys karkuun menevään maaliin) Boliden tapauksessa karkuun menevällä maalilla saa nopeutta olla 250 m/s (Mach 0.75), että ohjus nappaa maalin kiinni 5 km etäisyydellä (12 s ilmoitettu lentoaika tuolle etäisyydelle). Tietenkin Bolide yltää vielä 3 km kauemmas, joten ampuma-alan salliessa se saa tässä tilanteessa kyllä kiinni selvästi nopeammankin maalin. Lentoaikaa maksimietäisyydelle ei ole kerrottu, joten ihan tarkkaan laskelmaa on mahdoton tehdä. Luultavasti maalin pitää lentää yli 300 m/s tuossa tilanteessa, jotta se selviäisi.
 
RistoJ kirjoitti:
SJ kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Onko muuten kellään sellaisia tietoja missä näkyisi lentoaikoja eri matkoille? Siis IT-ohjuksille? Kuinka pitkään menee ohjukselta vaikkapa 3 kilsan matkalla olevaan maaliin joka lentää kilsassa? Maalin nopeus alle 1 Mach. Ja onko maalilla mitään mahdollisuuksia lentää karkuun, jos ohjuksen kantama on nimellisesti 5km tai 8km? (eli vaikkapa käyttäen ohjuksena Iglaa ja Bolidea)

Tästä piti vielä sanoa, että matalalla lentävällä maalilla pitää olla vauhtia suunnilleen äänennopeuden verran, jos meinaa karata suht läheltä perään ammutulta kevyeltäkin ohjukselta. Igla-S:lle valmistaja lupaa kyvyn 320 m/s pakenevaan maaliin eli juuri alle äänennopeuden lentävälle kohteelle. Bolide, Mistral ja Starstreak pystyvät nappaamaan kiinni vielä nopeampia (eli yliäänennopeudella lentäviä pakenevia) kohteita tai kääntäen osumaan ammuttaessa kauempaa. Tosin harva kone lentää matalalla yli äänennopeutta pommilastissa.

Eli olisiko vaikkapa 6 sekuntia "suht. lähellä"? Eli sekuntti ampujalle kääntymiseen ja 5 sekkaa ampumiseen? Siis pystyykö vielä kahdesta kilsasta ampumaan loittonevaan maaliin?

Varmasti pystyy, riippuen maalin nopeudesta. Ihan laskemalla ilmoitetuista nopeuksista ja lentoajoista saan tällaisia tuloksia. Jos maali on 2 kilsan päässä ohjuksen lähtiessä putkesta, niin Iglan tapauksessa ohjus tuskin saa maalia kiinni jos maalilla on nopeutta kovin paljon yli 200 m/s (Mach 0.6) ja se lentää suoraan karkuun. Tietenkin tuo vielä riippuu maalin korkeudesta ja lentosuunnasta.

Samassa tilanteessa (2 km etäisyys karkuun menevään maaliin) Boliden tapauksessa karkuun menevällä maalilla saa nopeutta olla 250 m/s (Mach 0.75), että ohjus nappaa maalin kiinni 5 km etäisyydellä (12 s ilmoitettu lentoaika tuolle etäisyydelle). Tietenkin Bolide yltää vielä 3 km kauemmas, joten ampuma-alan salliessa se saa tässä tilanteessa kyllä kiinni selvästi nopeammankin maalin. Lentoaikaa maksimietäisyydelle ei ole kerrottu, joten ihan tarkkaan laskelmaa on mahdoton tehdä. Luultavasti maalin pitää lentää yli 300 m/s tuossa tilanteessa, jotta se selviäisi.

Toisin sanoen tuo Boliden kantama tuo aika valtavan edun tuossakin tilanteessa.
 
Back
Top