Ilmatorjunta

todellinen suorituskyky on muutakin kuin vaakaulottuvuus, korkeusulottuvuus tai ohjuksen saavuttama max nopeus. Jos nuo ovat mittareina niin väitteeksi voisi pitää paikkansa, mutta totuus taitaa olla jotain muuta.

Bukissa on myös muita hyviä ominaisuuksia, patterin mukana tulevan tutkan mittausetäisyys on lävaakin suurempi, ja teho niin suuri että sen häirintään tarvitaan huomattavia häirintäsignaalin lähetystehoja joita on vaikea saada mitenkään järkevästi rynnäkkö/hävittäjä-kokoisiin koneisiin. Tulitoiminnan jaottelu patterin sisällä on myös tehokkaasti järjestelty, ja ohjuksen maalittamisperiaatteen vuoksi kohteena oleva kone ei pysty erottamaan milloin bukin ohjus laukaistaan, ainoastaan milloin konetta valaistaan. Myös kapasiteetti torjua risteilyohjuksia on todennäköisesti huomattavasti suurempi kuin minkään muun laitteen johtuen toisaalta ohjuksen suuresta nopeudesta ja ulottuvuudesta, sekä sen kantamasta räjähdekuormasta. Patterin siirtyminen marssista toimintakykyiseksi kestää myös n. 5m

Suurimpina ongelmina näkisin lähinnä natostandardin puuttumisen, patterin tukeutumisen yhteen seurantatutkaan, sekä sen ettei uusia ohjuksia voida hankkia mistään muualta kuin Venäjältä.
 
Suurimpina ongelmina näkisin lähinnä natostandardin puuttumisen, patterin tukeutumisen yhteen seurantatutkaan, sekä sen ettei uusia ohjuksia voida hankkia mistään muualta kuin Venäjältä.

Ja se, että 3g ja 4g verkot eivät sovi yhteen tuon kanssa. Joskin sen voi varmaan lukea tuohon nato-standardin puuttumiseen. Mutta se seikka tekee tuon systeemin pitämisestä pääkaupungin suojana aika mahdottoman. Systeemin pitää kyetä toimimaan myös syvän rauhan aikanakin, ihan siinä missä harmaan vaiheen ja täyden sodan aikanakin. Mutta se ei tarkoita, etteikö niitä seurantatutkia voisi periaatteessa pitää jemmassa sotaa varten. Imeepähän muutaman ARM:n siinä sivussa. Erityisen jännän tästä jutusta tekee se, että ainakin taannoin ryssien ARM:t oli tyyppiä, että ne eivät kyenneet lukittumaan kuin tietylle taajuusalueelle, joten SEAD tehtävään pitää lähteä joko tietty maali mielessä tai sitten kuskata mukana ohjusvalikoimaa. Ja tuo valikoima siis vie tilaa muulta aseistukselta, ehkä jopa kokonaisia koneita.
 
Ja se, että 3g ja 4g verkot eivät sovi yhteen tuon kanssa. Joskin sen voi varmaan lukea tuohon nato-standardin puuttumiseen. Mutta se seikka tekee tuon systeemin pitämisestä pääkaupungin suojana aika mahdottoman. Systeemin pitää kyetä toimimaan myös syvän rauhan aikanakin, ihan siinä missä harmaan vaiheen ja täyden sodan aikanakin. Mutta se ei tarkoita, etteikö niitä seurantatutkia voisi periaatteessa pitää jemmassa sotaa varten. Imeepähän muutaman ARM:n siinä sivussa. Erityisen jännän tästä jutusta tekee se, että ainakin taannoin ryssien ARM:t oli tyyppiä, että ne eivät kyenneet lukittumaan kuin tietylle taajuusalueelle, joten SEAD tehtävään pitää lähteä joko tietty maali mielessä tai sitten kuskata mukana ohjusvalikoimaa. Ja tuo valikoima siis vie tilaa muulta aseistukselta, ehkä jopa kokonaisia koneita.

Venäläisten käyttämät taajuudet menevät väleittäin länsimaisien standardeiden kanssa, jolloin Bukkien käyttö häiritsee 3/4G verkkoja. Tämä ei sinänsä haittaa Bukkia sen massiivisen lähetystehon takia, vaan enemmänkin ympärillä olevaa siviiliverkkoa, varsinkin harjoitellessa.

Sama ongelma oli myös aikaisemmassa ITO 79:ssä (petsora) sillä sen käyttämät taajuudet menivät samalla kaistalla kuin TV-kuva.
 
BUK suurimpia heikkouksia on puoliaktiivisuus ja siitä juontuvat rajoitteet monimaalitilanteissa. Patterilla vain 3 maalia voidaan tulittaa samanaikaisesti ja vain 9 koko järjestelmällä. Mitä jos maalit (esim risteilyohjukset matalalla) tulevat tietystä suunnasta johon pystytään ampumaan vain yhdellä tai kahdella laukaisulavetilla.
 
Venäläisten käyttämät taajuudet menevät väleittäin länsimaisien standardeiden kanssa, jolloin Bukkien käyttö häiritsee 3/4G verkkoja. Tämä ei sinänsä haittaa Bukkia sen massiivisen lähetystehon takia, vaan enemmänkin ympärillä olevaa siviiliverkkoa, varsinkin harjoitellessa.

Sama ongelma oli myös aikaisemmassa ITO 79:ssä (petsora) sillä sen käyttämät taajuudet menivät samalla kaistalla kuin TV-kuva.

Ja siksipä se systeemi ei sovellu käytettäväksi pääkaupunkiseudun suojaamiseen. Ja se on aika fataali vika nykypäivänä IT-järjestelmälle.
 
BUK suurimpia heikkouksia on puoliaktiivisuus ja siitä juontuvat rajoitteet monimaalitilanteissa. Patterilla vain 3 maalia voidaan tulittaa samanaikaisesti ja vain 9 koko järjestelmällä. Mitä jos maalit (esim risteilyohjukset matalalla) tulevat tietystä suunnasta johon pystytään ampumaan vain yhdellä tai kahdella laukaisulavetilla.

Mistä tuo 3/9 maalin samanaikaisuus tulee? Seurantatutka pystyy seuraamaan 24 kohdetta kerrallaan (noin sama luku kuin Crotalen seurantatutkalla), ja patterin tulenjohtojärjestelmä pystyy käsittelemään ja jakamaan patterin sisällä kuutta kohdetta kerrallaan, eli yksi kohde per patterin laukaisualusta. Yksittäinen laukaisualusta puolestaan pystyy muodostamaan neljä ohjauskeilaa, eli monimaalitorjunnan kapasiteetti on 4 yhdellä laukaisimella ja 6 koko patterilla. Patteri pystyy myös torjumaan patteria uhkaavia, tutkasäteilyyn hakeutuvia, sekä risteilyohjuksia.

Järjestelmän tulenkäyttö ei myöskään ole suunnasta riippuvainen sillä seurantatutka skannaa 360 astetta, samoin lavetit (kts, allaolevat videot)

joten tulenavausta voidaan tehdä vaikka neljään ilmansuuntaan samanaikaisesti kunhan kohteet ovat seurantatutkassa näkyvillä eikä tuliasemaa ole valittu esim. keskeltä Mannerheimintietä niin että 90% ilmansuunnista on rakennusten muodostamia katvealueita.

Matalalennon luomista katveista ei sinänsä tarvitse huolehtia elleivät ohjukset tule lännestä, sillä Itäkalusto luottaa enemmän ohjuksien huikeaan nopeuteen (kh-55/iskander) kuin matalalentoon (tomahawk). tarpeeksi suuren katvealueen luomiseksi rynnäkkökoneen puolestaan tulisi lentää alle 50-100m korkeudella, josta tulitoiminnan aloittaminen on mahdotonta ellei kohdetta ole ennalta ladattu koneen lentotietokoneeseen ennen tehtävään lähtöä.

Ja siksipä se systeemi ei sovellu käytettäväksi pääkaupunkiseudun suojaamiseen. Ja se on aika fataali vika nykypäivänä IT-järjestelmälle.

Ehkä muotoilin vastauksen jotenkin huonosti. Buk ei siis vähääkään välitä onko ympärillä puhelinverkkoa vai ei, sillä linkkimastojen lähetysteho on luokkaa mitätön verrattuna suihkuturbiinilla käyvälle, massiivisen lähetystehon omaavalle tutkalle.

Buk siis häiritsee puhelinverkkoja ympärillään, mutta puhelinverkot eivät häiritse bukkeja. Sama vanhassa petsorassa (ITO 79) paitsi kyseessä oli tv-verkko eikä puhelin.
 
Viimeksi muokattu:
Mistä tuo 3/9 maalin samanaikaisuus tulee? Seurantatutka pystyy seuraamaan 24 kohdetta kerrallaan (noin sama luku kuin Crotalen seurantatutkalla), ja patterin tulenjohtojärjestelmä pystyy käsittelemään ja jakamaan patterin sisällä kuutta kohdetta kerrallaan, eli yksi kohde per patterin laukaisualusta. Yksittäinen laukaisualusta puolestaan pystyy muodostamaan neljä ohjauskeilaa, eli monimaalitorjunnan kapasiteetti on 4 yhdellä laukaisimella ja 6 koko patterilla. Patteri pystyy myös torjumaan patteria uhkaavia, tutkasäteilyyn hakeutuvia, sekä risteilyohjuksia.

Järjestelmän tulenkäyttö ei myöskään ole suunnasta riippuvainen sillä seurantatutka skannaa 360 astetta, samoin lavetit (kts, allaolevat videot)

Jotenkin veikkaan, että nyt olet mahdollisesti löytänyt jonkin uudemman mallin tietoja. Mutta noissa meillä olevilla BUK:eilla voi kuitenkin ampua vain yhtä maalia kerrallaan per lavetti. Meillä on patterissa vain kolme laukaisualustaa, siis niitä joissa on tutka. Niiden lisäksi on toki laukaisin/lataus ajoneuvoja, mutta niissä ei ole tutkaa. Ja nuo neljä ohjauskeilaa tarkoittavat vain sitä, että kyetään ampumaan neljä ohjusta yhteen maaliin (ellei kyseessä ole uudemman mallin tiedot).

Seurantatutka voi mitata 360 astetta ja ne lavetit myös, mutta kun maa ei ole täysin litteä ja koska tarkoitus ei ole parkkeerata kaikkia lavetteja saman mäen päälle, niin risteilyohjukset voisivat hyvinkin tulla sellaista reittiä, että osa laveteista ei pääsisi ampumaan.

joten tulenavausta voidaan tehdä vaikka neljään ilmansuuntaan samanaikaisesti kunhan kohteet ovat seurantatutkassa näkyvillä eikä tuliasemaa ole valittu esim. keskeltä Mannerheimintietä niin että 90% ilmansuunnista on rakennusten muodostamia katvealueita.

Patteri kykenee ampumaan vain kolmeen suuntaan.

Matalalennon luomista katveista ei sinänsä tarvitse huolehtia elleivät ohjukset tule lännestä, sillä Itäkalusto luottaa enemmän ohjuksien huikeaan nopeuteen (kh-55/iskander) kuin matalalentoon (tomahawk). tarpeeksi suuren katvealueen luomiseksi rynnäkkökoneen puolestaan tulisi lentää alle 50-100m korkeudella, josta tulitoiminnan aloittaminen on mahdotonta ellei kohdetta ole ennalta ladattu koneen lentotietokoneeseen ennen tehtävään lähtöä.

Tuo nopeus seikka on kyllä totta. Mutta Iskanderia BUK ei kykene torjumaan, ellei sitten varoitusta maalista saada joltakin tutkalta joka kykenee havaitsemaan ohjuksen sen nousuvaiheessa. Silloinkin se puolustettavissa oleva alue olisi aika pieni.

Ja miksi maali ei voisi olla ladattu tietokoneelle etukäteen? Nyt ollaan iskemässä helsinkiin ja vielä ennen kuin IT:n kovin nyrkki on lamautettu.

Ehkä muotoilin vastauksen jotenkin huonosti. Buk ei siis vähääkään välitä onko ympärillä puhelinverkkoa vai ei, sillä linkkimastojen lähetysteho on luokkaa mitätön verrattuna suihkuturbiinilla käyvälle, massiivisen lähetystehon omaavalle tutkalle.

Buk siis häiritsee puhelinverkkoja ympärillään, mutta puhelinverkot eivät häiritse bukkeja. Sama vanhassa petsorassa (ITO 79) paitsi kyseessä oli tv-verkko eikä puhelin.

Tuon ymmärsin täysin! Ja jos sinä et ymmärtänyt, niin nykypäivänä tietoverkot menevät etusijalle! Tietoverkkojen on pysyttävä toiminnassa, koska yhteiskunta käyttää niitä niin paljon, joten jonkun epästandardin neukkuvehkeen takia niitä ei laiteta pois päältä pelkän harjoittelun takia. Etenkään maan pääkaupungissa! Ja jopa sodan aikana elämän ja etenkin talouden pitää pysyä käynnissä.

Hulluahan se olisi, jos varusmiesten koulutuksen takia (kärjistäen) kaikki helsingin langattomat verkot menisi tukkoon.
 
Jotenkin veikkaan, että nyt olet mahdollisesti löytänyt jonkin uudemman mallin tietoja. Mutta noissa meillä olevilla BUK:eilla voi kuitenkin ampua vain yhtä maalia kerrallaan per lavetti. Meillä on patterissa vain kolme laukaisualustaa, siis niitä joissa on tutka. Niiden lisäksi on toki laukaisin/lataus ajoneuvoja, mutta niissä ei ole tutkaa. Ja nuo neljä ohjauskeilaa tarkoittavat vain sitä, että kyetään ampumaan neljä ohjusta yhteen maaliin (ellei kyseessä ole uudemman mallin tiedot).

Tiedot ovat M1 mallista joita suomikin osti, Tietoja löytyy lisää Tutkan taipaleelta -kirjasta. Keiloilla ei tarkoiteta neljän ohjuksen laukaisua yhteen kohteeseen, vaan neljän eri kohteen valaisemista neljällä eri keilalla, samalla tavalla kuin Crotalekin pystyy muodostamaan kaksi keilaa kahden ohjuksen maalittamiseen kahteen eri kohteeseen.

Seurantatutka voi mitata 360 astetta ja ne lavetit myös, mutta kun maa ei ole täysin litteä ja koska tarkoitus ei ole parkkeerata kaikkia lavetteja saman mäen päälle, niin risteilyohjukset voisivat hyvinkin tulla sellaista reittiä, että osa laveteista ei pääsisi ampumaan.

Patteri kykenee ampumaan vain kolmeen suuntaan.

Järjestelmien ei tarvitse olla liimattuina toisiinsa vaan tarpeeksi lähellä tulenjohtoyksikköä, joten patteria voidaan levittää jonkin verran. Ei yhtä paljon kuin Crotalea / Nasamsia, mutta kuitenkin tarpeeksi. Toisaalta jos ollaan (taas) tilanteessa jossa ohjuksia ja hävittäjiä lentää patterin valvomassa ilmatilassa jokaikisestä ilmansuunnasta satamäärin niin kusessa ollaan vaikka bukin sijasta paikalla olisi patrioottipatteri.

Toisaalta myös tälläisen uhkakuvan realistinen toteutuminen on myös erittäin epätodennäköistä. Toisaalta joidenkin mielestä ei. Yhdessä koulussa eräs talonmies joskus kysyi miten ollaan varauduttu siihen että kouluampuja tulee ja miinoittaa ensin jokaisen oviaukon viuhkapanoksilla, sytyttää koulun tuleen fosforinaatilla ja bensalla, ja ryhtyy sen jälkeen kouluammuskelemaan konekivääreillä ja käsikranaateilla. Ei paljoa voinut muuta tehdä kuin silmiä pyöritellä.



Tuo nopeus seikka on kyllä totta. Mutta Iskanderia BUK ei kykene torjumaan, ellei sitten varoitusta maalista saada joltakin tutkalta joka kykenee havaitsemaan ohjuksen sen nousuvaiheessa. Silloinkin se puolustettavissa oleva alue olisi aika pieni.

Ja miksi maali ei voisi olla ladattu tietokoneelle etukäteen? Nyt ollaan iskemässä helsinkiin ja vielä ennen kuin IT:n kovin nyrkki on lamautettu.

Maalikohde voi olla ladattuna etukäteen (esim. eduskuntatalo tai Töölö), liikkuvaan IT-patteriin iskeminen puolestaan tarkoittaisi patterin reaaliaikaista seurantaa ja tämän tiedon siirtämistä samaten reaaliaikaisesti tehtävää suorittavalle koneelle. Patteria voidaan toisaalta pitää liikkeessä sillä Suomessa on huikea määrä valvontatutkia joilla patterin toimintaa pystytään (tai pystyttiin nyt kun viimeisetkin järjestelmän osat siirretään pois käytöstä) ohjaamaan aika hyvin. Toisinsanoen bukkipatterin sijaintitiedot voidaan ladata rynnäkkökoneille etukäteen jos patterin annetaan sijaita samassa paikassa sen tuhoutumiseen asti, tai venäläiset saavat reaaliaikaista tietoa patterin sijainnista ja pystyvät siirtämään sen rynnäkkökoneille


Tuon ymmärsin täysin! Ja jos sinä et ymmärtänyt, niin nykypäivänä tietoverkot menevät etusijalle! Tietoverkkojen on pysyttävä toiminnassa, koska yhteiskunta käyttää niitä niin paljon, joten jonkun epästandardin neukkuvehkeen takia niitä ei laiteta pois päältä pelkän harjoittelun takia. Etenkään maan pääkaupungissa! Ja jopa sodan aikana elämän ja etenkin talouden pitää pysyä käynnissä.

Hulluahan se olisi, jos varusmiesten koulutuksen takia (kärjistäen) kaikki helsingin langattomat verkot menisi tukkoon.

Tietoverkoista olen osittain samaa mieltä. Nasamsin verkottumiskyky muuhun ilmatorjunta/valvontajärjestelmään on hyvä, Bukissa auttava, pohjautuen todennäköisesti jokeen tai erilliseen patterin mukana kulkevaan yhteyskeskukseen.

Mitään puhelinverkkoja täällä ei tarvitse myöskään sulkea, äly hoi. Taistelutilanteessa ehkä (huom. ehkä, riippuu täysin sijainneista ja suuntauksista) lähellä olevat siviilit tai linkkimastot eivät välttämättä pystyisi viestimään tulitoiminnan aikana, mutta mitä sitten? Virvet toimivat eri taajuuksilla, kuin myös kaikki pv:n muu viestintäkalusto. Lisäksi maassa löytyy vielä (toistaiseksi) maalinjoja sekä muita linkkimastoja. Ei tämä yhteiskunta siihen kaadu ettei bukin vieressä oleva siviili pysty tägäämään itseään twitterissä.
 
@min3mat tuo 4 seurantakeilan muodostaminen voi olla mahdollista, mutta tarkoittaa varmaankin samaa kuin Crotalessa eli maalien todella pitää olla lähekkäin jotta torjunta useampaan maaliin onnistuu. NASAMSsissa vastaavassa tilanteessa vain sensorin täytyy nähdä maali/maalit ja kaikki kantamalla olevat laukaisulavetit voivat maalia tulittaa.
 
Minä nyt kopsaan tähän EVL evp. Pauli Thomeniuksen vertailun BUK vs. NASAMS.

Ensin perusasia:

ITO12 eli NASAMS korvaa vanhenemassa olevan ITO96- eli Buk-M1-järjestelmän.
ITO96:n ongelmana on ohjusten vanheneminen sekä järjestelmän käyttämä radiotaajuus,
joka on päällekkäinen 3G- ja 4G-mobiilidataverkkojen kanssa. ITO12 ei kuitenkaan kykene
torjumaan maaleja yhtä korkealla kuin ITO96. Järjestelmän pääasiallinen käyttöalue on
pääkaupunkiseutu.


Sitten Topeliuksen vertailu:

NASAMS II FIN (ITO12) vs. BUK (ITO96)
NASAMS-hankintaa ja erityisesti siihen liittyvää neuvostoliittolaisvalmisteisen BuK-M1-(ve-
näjänkielen sana Бук, buk, tarkoittaa pyökkiä) järjestelmän poistamista on kritisoitu
kansalaiskeskustelussa. Toisaalta on epäilty, että Buk-M1:ssä olisi tarkoituksella tehty
ohjelmointivirhe, joka estäisi sen käyttämisen venäläistä kalustoa vastaan. Toisaalta
vuoden 2008 Georgian sodassa georgialaiset pudottivat Buk:lla venäläisiä koneita. ItOhj79
Petšorassa vastaava ongelma liittyi tutkan taajuuksiin, jotka olivat vain neuvostoliittolaisten
tiedossa. Tämän vuoksi Suomessa ainakin suunniteltiin järjestelmän tutkien muokkaamista
niin, että ne käyttäisivät vain suomalaisten tiedossa olevia taajuuksia.
NASAMS:n hankintaa harkittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1993, kun etsittiin Petšoran
korvaavaa järjestelmää. Tällöin NASAMS:n ongelmaksi kuitenkin todettiin puutteellinen
korkeatorjuntakyky ja päädyttiin Buk-M1:n hankintaan. Lisäksi Buk-M1:llä kyettiin torju-
maan myös ballistisia maaleja, mikä todennettiin vastaanottoammunnassa. on myös huo-
mioitava, että Buk-M1 hankittiin Neuvostoliitolle jääneen bilateraalikauppavelan lyhentämi-
seksi. Hornet-hankintojen myötä rahoitus ei olisi muutoin riittänyt Petšoran korvaajan han-
kinaan
BuK-M1:n ohjus hakeutuu puoliaktiivisesti: tutkan lähetin on maassa ja vastaanotin ohjuk -
sessa. Buk-M1 on näin ollen luonteeltaan "saata perille" -tyyppinen ohjus.
NASAMSin ohjus hakeutuu aktiivisesti eli sekä tutkan lähetin että vastaanotin ovat ohjuk-
sessa. NASAMS on luonteeltaan "ammu ja unohda" -tyyppinen ohjus. NASAMS-järjestel-
män teho perustuu paljolti verkottumiseen.
Maasta ammuttavan ohjuksen nopeus ja sen myötä liikehtimiskyky loppuu maasta ammut-
tavalla ohjuksella nopeammin kuin ilmasta ammuttavalla. AIM-120 AMRAAM -ohjuksen
kantama on täten parempi Hornet-hävittäjästä kuin NASAMS-järjestelmästä ammuttuna
Maasta ammuttavan ohjuksen kantamaa voidaan kasvattaa (1) lisäraketin avulla, (2) ruutia
lisäämällä tai (3) ampumalla se ilmakehän yläosiin, jossa ilma on ohutta ja ilmanvastus vä -
häinen ja suuntaamalla ohjus sieltä maaliin.
Tutka havaitsee 50 m:n korkeudella lentävän maalin noin 29 km:n päästä ja 100 m:n kor-
keudella lentävän maalin noin 42 km:n päästä (tutkahorisontti). Buk-M1:n kantama on 35
km. Ammuttaessa 330 m/s:n nopeudella lentävää maalia ennakon täytyisi olla 54 km, mikä
ei kuitenkaan onnistu, jos maalin lentokorkeus on esimerkiksi 100 m tai vähemmän.
Laserohjattavaa ohjusta vastaan vihollinen voi suojautua hyödyntämällä peittäviä maas-
tonkohtia. Lämpöhakuinen ohjus, kuten STINGER ja vanhat neuvostoliittolaiset olalta am-
muttavat ohjukset, sen sijaan voivat hakeutua myös maastoesteen taakse.
Ilmatorjunnan doktriinin mukaan päätehtävä ei nykyään ole valtakunnan ylilentojen estämi-
nen, minkä vuoksi ohjuksen pystyulottuvuudella ei ole samanlaista merkitystä kuin kylmän
sodan aikana. Nykyisessä doktriinissa hävittäjät vastaavat korkeatorjunnasta.


Luntatkaa seminaarin yhteenvedosta, joka on aiemmin täällä linkitetty, koska en pysty kopioimaan vertailutaulukkoa tänne.
 
Tiedot ovat M1 mallista joita suomikin osti, Tietoja löytyy lisää Tutkan taipaleelta -kirjasta. Keiloilla ei tarkoiteta neljän ohjuksen laukaisua yhteen kohteeseen, vaan neljän eri kohteen valaisemista neljällä eri keilalla, samalla tavalla kuin Crotalekin pystyy muodostamaan kaksi keilaa kahden ohjuksen maalittamiseen kahteen eri kohteeseen.

Kummankin systeemin kerrotaan kykenevän torjumaan vain yhtä maalia kerrallaan.

Järjestelmien ei tarvitse olla liimattuina toisiinsa vaan tarpeeksi lähellä tulenjohtoyksikköä, joten patteria voidaan levittää jonkin verran. Ei yhtä paljon kuin Crotalea / Nasamsia, mutta kuitenkin tarpeeksi. Toisaalta jos ollaan (taas) tilanteessa jossa ohjuksia ja hävittäjiä lentää patterin valvomassa ilmatilassa jokaikisestä ilmansuunnasta satamäärin niin kusessa ollaan vaikka bukin sijasta paikalla olisi patrioottipatteri.

Ja sinun pointtisi oli? Koetatko tuoda esille jotakin mitä minä en tietäisi? haluatko ehkä mainita, että lavetit kykenevät toimimaan jopa yksinäänkin? Ja miksi tuot vertailukohdaksi Patriot systeemin? Sehän on vielä avuttomampi jos hyökkäykset tulee eri suunnilta.

Toisaalta myös tälläisen uhkakuvan realistinen toteutuminen on myös erittäin epätodennäköistä. Toisaalta joidenkin mielestä ei. Yhdessä koulussa eräs talonmies joskus kysyi miten ollaan varauduttu siihen että kouluampuja tulee ja miinoittaa ensin jokaisen oviaukon viuhkapanoksilla, sytyttää koulun tuleen fosforinaatilla ja bensalla, ja ryhtyy sen jälkeen kouluammuskelemaan konekivääreillä ja käsikranaateilla. Ei paljoa voinut muuta tehdä kuin silmiä pyöritellä.

Ja kerrataampa taas, että minkälainen "uhkakuva" sinulla oli mielessä? Ihan selvyyden vuoksi.

Maalikohde voi olla ladattuna etukäteen (esim. eduskuntatalo tai Töölö), liikkuvaan IT-patteriin iskeminen puolestaan tarkoittaisi patterin reaaliaikaista seurantaa ja tämän tiedon siirtämistä samaten reaaliaikaisesti tehtävää suorittavalle koneelle. Patteria voidaan toisaalta pitää liikkeessä sillä Suomessa on huikea määrä valvontatutkia joilla patterin toimintaa pystytään (tai pystyttiin nyt kun viimeisetkin järjestelmän osat siirretään pois käytöstä) ohjaamaan aika hyvin. Toisinsanoen bukkipatterin sijaintitiedot voidaan ladata rynnäkkökoneille etukäteen jos patterin annetaan sijaita samassa paikassa sen tuhoutumiseen asti, tai venäläiset saavat reaaliaikaista tietoa patterin sijainnista ja pystyvät siirtämään sen rynnäkkökoneille

Ettei kuitenkin noita pattereita vastaan iskettäisi ekana jonkinlaisella ARM:llä? ARM vaan naamalle heti kun tutka käynnistetään. Pointti kuitenkin on se, että ARM ja sen oheisvarustus tuottaa itselleen sen sijaintitiedon. Sen jälkeen kun IT on lamautettu, niin sitten voi rynnäkkökoneet alkaa vapaammin hakemaan maalejaan (ja oletettavasti viimeistelisivät ne it-yksiköt jotka ovat vielä olemassa)? Se kuinka vaikeaa tämä on riippuu lähinnä siitä, että kuinka paljon tappioita vihollinen sietää. ITO-2005:t toki takaisivat, että tappioita tulisi ellei vihollinen lennä tarpeeksi korkealla, mutta se on toisen keskustelun aihe(jota on jauhettu tässä ketjussa loputtomiin).

Mitään puhelinverkkoja täällä ei tarvitse myöskään sulkea, äly hoi. Taistelutilanteessa ehkä (huom. ehkä, riippuu täysin sijainneista ja suuntauksista) lähellä olevat siviilit tai linkkimastot eivät välttämättä pystyisi viestimään tulitoiminnan aikana, mutta mitä sitten? Virvet toimivat eri taajuuksilla, kuin myös kaikki pv:n muu viestintäkalusto. Lisäksi maassa löytyy vielä (toistaiseksi) maalinjoja sekä muita linkkimastoja. Ei tämä yhteiskunta siihen kaadu ettei bukin vieressä oleva siviili pysty tägäämään itseään twitterissä.

Heitätkö sinä tuon "äly hoi" -kommentin sen perusteella, että minä toistan sen tosiasian, että BUK systeemi poistettiin em. syystä? Uskoisin tästä olevan jopa laki, että sotilastutkat eivät saa sotkea siviilitaajuuksia, etenkin niitä joille on erikseen myönnettu lupa toimia niillä taajuuksilla joilla ne toimivat. Siinä olisi kuitenkin omat ongelmansa, että Helsinki saisi maineen kaupunkina jossa 4g laitteet eivät toimisi. Ja äläkä viitsi sanoa, että eihän se 4g olisi poissa jatkuvasti. Se voisi olla jatkuvasti poissa, koska poliittinen tilanne saattaisi kiristyä, jolloin valmiutta voisi joutua nostamaan pitkäksikin aikaa.
 
Kummankin systeemin kerrotaan kykenevän torjumaan vain yhtä maalia kerrallaan.

En tiedä mistä tuon väitteen vedät, mutta kuten olen aiheesta Ito90:n osalta aikaisemmin kirjoittanut, ovat omina lähteinäni Ahti Lappi ja Rauli Korpela (entinen LapItR komentaja):

... mittausetäisyys 18km ...Lähetyssignaalin vaiheistusta pystytään myös muuttamaan jolloin voidaan käyttää kahta lähetyskeilaa, mikä käytännössä tarkoittaa että tutkalla voidaan lähettää ohjaussignaalia kahdelle ohjukselle samanaikaisesti. ... Sensoreina järjestelmässä on tulenjohtotutka, tv-kamera ja lämpökamera. Näistä kaikilla voidaan seurata maaleja, ja tulenjohtotutkalla ohjata yhtä tai kahta ohjusta samanaikaisesti, sekä lämpökameralla ohjata yhtä ohjusta (passiivinen laukaisu ja ohjaus). Tutkan mittausetäisyys on noin 20 kilometriä, kameroiden nähdessä noin 15km päähän optimioloissa.

http://maanpuolustus.net/threads/ito-90m-korvaaminen.3108/page-21#post-235126

Voit toki kertoa omat lähteesi omalle mielipiteellesi kun kerran eriävää tietoa kerrotaan.

Ja sinun pointtisi oli? Koetatko tuoda esille jotakin mitä minä en tietäisi? haluatko ehkä mainita, että lavetit kykenevät toimimaan jopa yksinäänkin? Ja miksi tuot vertailukohdaksi Patriot systeemin? Sehän on vielä avuttomampi jos hyökkäykset tulee eri suunnilta.

Ja kerrataampa taas, että minkälainen "uhkakuva" sinulla oli mielessä? Ihan selvyyden vuoksi.

Oletuksena Buk-järjestelmän olevan huono koska se ei pysty torjumaan yli kuutta maalia samanaikaisesti jokaisesta ilmansuunnasta on itsessään jo täysin absurdi idea jossa ei ole realistista pohjaa. Tälläisessä tilanteessa suomen ilmavalvonnan sekä ilmavoimien tulisi olla täysin tuhoutunut, sekä Venäläisillä olla hallussa lentokenttiä Suomen sisällä josta lähettää koneita. Tälläisessa tilanteessa ei ole väliä onko kyseessä Bukki vai Patriot, koska on rakennettu ennalta täysin järjetön tilanne jota ei voi millään ratkaista.

Uskoisin että realistisempi tilanne on että Helsingin ympärillä oleva joke saa tiedon x ilmansuunnasta tulevasta hyökkäyksestä (esim. jokelta, tiedustelulta, Horneteilta, laivastolta) jonka jälkeen patteri ajetaan asemaan, valvontatutka asetetaan standby- tilaan ja lavetit hajautetaan tj-vaunun ympärille, odotellessa viestiä hyökkäävän osaston liikkeistä sitä mittaavalta kevalta. Suurin uhka tälläisessä asema-ajossa olisi joko paikalla oleva tiedusteluosasto (ehkä itse bäckman tai pieniä vihreitä miehiä) jotka pystyvät reaaliajassa viestittämään Venäjän joukoille Bukin asemat.

Sitä en kuitenkaan pidä realistisena että Venäläiskoneet tai ohjukset lentävät Pietarista asti siellä puunjuurien tasolla, jokaisessa koneessa tusina ulkoista polttoainetankkia kiinni matkaa varten ja koukkaillen syvällä Suomen ilmatilassa jotta pääsevät jokaisesta ilmansuunnasta tulemaan tusinan risteily/täsmäohjuksen tuliylläkköä tekemään.


Ettei kuitenkin noita pattereita vastaan iskettäisi ekana jonkinlaisella ARM:llä? ARM vaan naamalle heti kun tutka käynnistetään. Pointti kuitenkin on se, että ARM ja sen oheisvarustus tuottaa itselleen sen sijaintitiedon. Sen jälkeen kun IT on lamautettu, niin sitten voi rynnäkkökoneet alkaa vapaammin hakemaan maalejaan (ja oletettavasti viimeistelisivät ne it-yksiköt jotka ovat vielä olemassa)? Se kuinka vaikeaa tämä on riippuu lähinnä siitä, että kuinka paljon tappioita vihollinen sietää. ITO-2005:t toki takaisivat, että tappioita tulisi ellei vihollinen lennä tarpeeksi korkealla, mutta se on toisen keskustelun aihe(jota on jauhettu tässä ketjussa loputtomiin).

Bukilla on kyky torjua sekä risteilyohjuksia että tutkahakeutuvia ohjuksia joita on ammuttu sitä päin (tätä on myös puolustusvoimat sanoneet edellä laittamassani videossa ja koko järjestelmän oli rakennettu torjumaan MGM-52 Lancea alunperin). Tosin jos koneet eivät tätä ennen ole näkyneet ilmavalvontatutkissa, tai patterin omassa yli 100km valvontatutkassa, on jotain mennyt Suomen puolella totaalisesti pieleen. Armeista ylipäätänsä voidaan myös kysyä mikä on todennäköisyys että Venäläiset kantavat omia järjestelmiään vastaan kohdennettuja hakukärkiä, verrattuna muihin natojärjestelmiin kohdistettuja hakukärkiä?

Heitätkö sinä tuon "äly hoi" -kommentin sen perusteella, että minä toistan sen tosiasian, että BUK systeemi poistettiin em. syystä? Uskoisin tästä olevan jopa laki, että sotilastutkat eivät saa sotkea siviilitaajuuksia, etenkin niitä joille on erikseen myönnettu lupa toimia niillä taajuuksilla joilla ne toimivat. Siinä olisi kuitenkin omat ongelmansa, että Helsinki saisi maineen kaupunkina jossa 4g laitteet eivät toimisi. Ja äläkä viitsi sanoa, että eihän se 4g olisi poissa jatkuvasti. Se voisi olla jatkuvasti poissa, koska poliittinen tilanne saattaisi kiristyä, jolloin valmiutta voisi joutua nostamaan pitkäksikin aikaa.

Heitin tuon kommentin koska oletit että koko Pääkaupunkiseudun matkaliikenneverkko pitäisi pimentää koska Bukit käyttävät samoja taajuuksia (huom. eivät edes täysin samaa) joka on täysin järjetön.

Bukin ohjauskeila ei säteile 360 asteessa ymäprilleen, vaan säteily on kohdistettu keilana tiettyyn suuntaan, tällöin kaikki tämän keilan sisällä olevat järjestelmät jotka käyttävät samaa taajuutta todennäköisesti kokevat häiriöitä, mutta kaikki sen ulkopuolella olevat järjestelmät eivät (toiston vuoksi huom. Bukin maalinosoituskeilat eivät edes toimi täysin samalla taajuudella, vaan osassa siitä). Toistaiseksi en ole myöskään vielä taivaalla lentäviä linkkimastoja nähnyt joten todennäköisyys sille että bukki häiritsisi puheluita on yksinkertaisesti perusteeton, ja jos toisin olisi ollut niin sitä olisi kyllä huomattu k. järjestelmän käytön aikana.

Myös kuten edellä sanoin ja jonka päätit täysin sivuuttaa. Sitä puhelinverkkoa ei tarvitse sammuttaa eikä se tule olemaan poissa päältä. Ainoat häiriöt tapahtuvat kun tulitoiminta aloitetaan, ja häiriö koskee niitä henkilöitä tai linkkimastoja jotka ovat keilan välittömässä läheisyydessä (eli siis bukin vieressä tai lentämässä ilmassa). En tiedä voiko tätä enään tämän selvemmäksi tehdä. Toisaalta myös sanoisin että jonkun Helsingin 4g verkon maine siinä tilanteessa kun espalla räjähtelee iskandereita ei ehkä ole se tärkein mietenaihe, ei edes meidän kulttuuriväelle.

Myös tuo lakipuhe on itsessään jo täysin huuhaata, muutenhan PV olisi rikkonut lakeja kymmenen vuoden ajan varusmiehiä ja harjoitusampumisia tehdessään.
 
Viimeksi muokattu:
http://maanpuolustus.net/threads/ito-90m-korvaaminen.3108/page-21#post-235126

Voit toki kertoa omat lähteesi omalle mielipiteellesi kun kerran eriävää tietoa kerrotaan.

Tuosta on näköjään jo keskusteltu, joskin kyseessä ei ole BUK josta nyt keskustellaan. Ja valitettavasti PV on poistanut BUK:n tiedot nettisivuiltaan joten sieltäkään ei oikein voi tarkistaa, josko asiasta olisi mainittu (muistaakseni oli). Enkä rupea kaivamaan tätä ketjua läpi tai tuota ito-90 ketjua, joissa luultavasti olisi asiasta mainintoja. Joten jätän tämän avoimeksi, BUK saattaa kyetä ampumaan kahta maalia kerrallaan. Tämä koska minulla on viikkovapaat ja aion mennä sukuloimaan. Missä rajoissa, sitä en tiedä etkä sinäkään kerro.

Oletuksena Buk-järjestelmän olevan huono koska se ei pysty torjumaan yli kuutta maalia samanaikaisesti jokaisesta ilmansuunnasta on itsessään jo täysin absurdi idea jossa ei ole realistista pohjaa. Tälläisessä tilanteessa suomen ilmavalvonnan sekä ilmavoimien tulisi olla täysin tuhoutunut, sekä Venäläisillä olla hallussa lentokenttiä Suomen sisällä josta lähettää koneita. Tälläisessa tilanteessa ei ole väliä onko kyseessä Bukki vai Patriot, koska on rakennettu ennalta täysin järjetön tilanne jota ei voi millään ratkaista.

Kyse ei siis ole siitä, että maaleja tulisi joka suunnasta, vaan siitä, että jokaisella lavetilla olisi oma ampumasektori, ja siis omat katveet. Ymmärrätkö, vai jatketaanko sitten kun tulen vapailta?

Uskoisin että realistisempi tilanne on että Helsingin ympärillä oleva joke saa tiedon x ilmansuunnasta tulevasta hyökkäyksestä (esim. jokelta, tiedustelulta, Horneteilta, laivastolta) jonka jälkeen patteri ajetaan asemaan, valvontatutka asetetaan standby- tilaan ja lavetit hajautetaan tj-vaunun ympärille, odotellessa viestiä hyökkäävän osaston liikkeistä sitä mittaavalta kevalta. Suurin uhka tälläisessä asema-ajossa olisi joko paikalla oleva tiedusteluosasto (ehkä itse bäckman tai pieniä vihreitä miehiä) jotka pystyvät reaaliajassa viestittämään Venäjän joukoille Bukin asemat.

Tästä voidaan olla kyllä samaa mieltä. Ja jos ryssät eivät ole vielä kehittäneet mitään pintaliitäjä risteilyohjusta, niin homma varmaan toimisi hyvin. Muuten syntyy ongelmia. Mitä taas tulee pieniin vihreisiin miehiin, niin Helsingissä ei ole vaikea järjestää jotakin kyttäämään oletettuja asemia ja sitten puhelimessa kertomaan havainnoistaan. Ilmahyökkäyksen alettua, BUK ei mielestäni voi vaihtaa asemaansa, joten jos vakooja sanoo (tai patteri paikannetaan muuten, lentävä maastonseurantatutka), että "nyt tuli ysiin kalustoa", niin se riittää. Hyökkäys kohdistetaan sen mukaan, koska jos patteri tai sen osat vaihtavat sen jälkeen asemaa, niin hyökkäys on ohi, kun aseman vaihto on tehty. En muista onko naapurilla noita tiedustelukoneita joissa on pitkän matkan maastonseurantatutka. Mutta jos on, niin homma menee varmaan siten, että kone kyttää oletettavia (ei mahdotonta arvata, ja harjoituksia kyttäämällä saa tietää lisää) asemia ja ilmahälytyksen tultua jos sinne ilmaantuu liikettä, niin mikähän se mahtaisi olla? Signaalitiedustelu auttaa varmaan myös.

Sitä en kuitenkaan pidä realistisena että Venäläiskoneet tai ohjukset lentävät Pietarista asti siellä puunjuurien tasolla, jokaisessa koneessa tusina ulkoista polttoainetankkia kiinni matkaa varten ja koukkaillen syvällä Suomen ilmatilassa jotta pääsevät jokaisesta ilmansuunnasta tulemaan.

Kuten sanoin, niin ei tarvitsekaan. Jos yksikin lavetti ei pääse ampumaan katveiden takia, niin se on voittoa se. Toisaalta, kun kyseessä on Helsinki, niin meren yllä pääsee kahdesta suunnasta (ei pidä unohtaa kaliningradia) ja jos vaikka risteilyohjuksilla saa aikaan hyökkäyksen ylä neljännekseltä, niin eikä se ole siinä?

Bukilla on kyky torjua sekä risteilyohjuksia että tutkahakeutuvia ohjuksia joita on ammuttu sitä päin (tätä on myös puolustusvoimat sanoneet edellä laittamassani videossa). Tosin jos koneet eivät tätä ennen ole näkyneet ilmavalvontatutkissa, tai patterin omassa yli 100km valvontatutkassa, on jotain mennyt Suomen puolella totaalisesti pieleen. Armeista ylipäätänsä voidaan myös kysyä mikä on todennäköisyys että Venäläiset kantavat omia järjestelmiään vastaan kohdennettuja hakukärkiä, verrattuna muihin natojärjestelmiin kohdistettuja hakukärkiä?

Käytännössä yhden kerrallaan, mahdollisesti kaksi, mutta niitä ohjuksia voi olla tulossa usealta suunnalta. Ja kun systeemi torjuu ARM:iä, niin sitten se ei ammu mitään muuta sillä aikaa. Muistaakseni osumatodennäköisyydet ARM:iä vastaan oli 0,6 tai 0,75 luokkaa, eli ammuttaisiin vissiin kahdella ohjuksella kerralla. Ja perään voi olla tulossa sitten jotakin niitä naapurin rynnäkköohjuksia (Kh-29). (Ja ennen kuin kukaan alkaa derailaamaan siitä, kuinka aikaisemmin on sanottu, että näitä ei olisi käytössä. Tälläistä ei ole sanottu, vaan niitä on vähän. Ja BUK patterin luulisi olleen prioriteetti maali) Lisäksi uskoisin naapurin olevan valmis uhraamaan koneen tai kaksi ilmarijunnan lamauttamiseen? Ja nuo ARM:t voidaan virittää uudelleen tehtaalla, joten jos aikova ruveta sotaan vihollista vastaan, jolla on BUK:eja, niin miksi ei virittää niitä? Elleivät ole sitten lopulta saaneet kehitettyä paremman hakupään.


Heitin tuon kommentin koska oletit että koko Pääkaupunkiseudun matkaliikenneverkko pitäisi pimentää koska Bukit käyttävät samoja taajuuksia (huom. eivät edes täysin samaa) joka on täysin järjetön.

Jos olen valinnut sanat väärin, niin anteeksi. Systeemit eivät kuitenkaan ole taajuuksiensa takia yhteensopivia.

Bukin ohjauskeila ei säteile 360 asteessa ymäprilleen, vaan säteily on kohdistettu keilana tiettyyn suuntaan, tällöin kaikki tämän keilan sisällä olevat järjestelmät jotka käyttävät samaa taajuutta todennäköisesti kokevat häiriöitä, mutta kaikki sen ulkopuolella olevat järjestelmät eivät (toiston vuoksi huom. Bukin maalinosoituskeilat eivät edes toimi täysin samalla taajuudella, vaan osassa siitä). Toistaiseksi en ole myöskään vielä taivaalla lentäviä linkkimastoja nähnyt joten todennäköisyys sille että bukki häiritsisi puheluita on yksinkertaisesti perusteeton.

Onko kyse vain ohjaustaajuuksista? Jos on, niin tilanne on parempi, jos taas se maalinosoitustutka, niin se on ongelma. Ja se, että ne eivät toimi täysin samoilla taajuuksilla, niin ei kai ole väliä, koska eikös tarpeeksi kova signaali haittaa muitakin taajuuksia. Ja mitä tulee tuohon "perusteeton" väitteeseen, niin eikös ryssät mekastaneet kovasti noiden langattomien verkkojen rakentamista vastaan raja-alueella, joten jotakin perää tuossa täytyy olla.


Myös kuten edellä sanoin ja jonka päätit täysin sivuuttaa. Sitä puhelinverkkoa ei tarvitse sammuttaa eikä se tule olemaan poissa päältä. Ainoat häiriöt tapahtuvat kun tulitoiminta aloitetaan, ja häiriö koskee niitä henkilöitä tai linkkimastoja jotka ovat keilan välittömässä läheisyydessä (eli siis bukin vieressä tai lentämässä ilmassa). En tiedä voiko tätä enään tämän selvemmäksi tehdä. Toisaalta myös sanoisin että jonkun Helsingin 4g verkon maine siinä tilanteessa kun espalla räjähtelee iskandereita ei ehkä ole se tärkein mietenaihe, ei edes meidän kulttuuriväelle.

Myös tuo lakipuhe on itsessään jo täysin huuhaata, muutenhan PV olisi rikkonut lakeja kymmenen vuoden ajan varusmiehiä ja harjoitusampumisia tehdessään.

En ole sivuuttanut. En ole väittänyt, että puhelinverkkoa tarvitsisi sammuttaa. Riittää, kun se häiriintyy! Noista systeemeistä kuitenkin riippuu paljon, ja elämä ei voi pysähtyä sodan aikanakaan.

Ja yleensä kun PV joutuu tekemään jotakin "laitonta", niin ne tekevät sen kuten kaikki muutkin. He hakevat siihen lupaa. Jos et ymmärrä mitä tarkoitan, niin ajattele ympäristölupia, pitkälti sama periaate näin asiasta erityisesti kiinnostumattoman näkökulmasta. Ja harjoitusammunnat tapahtuvat tietääkseni Lohtajalla, eikä Helsingin kupeessa.
 
Pelkästään pääkaupunkiseudun puolustuspakettiin voisi olla jotakin tämän kaltaista. 4xkeskivalvonta/maalinosoitustutkaa. Liikkuva tulenjohto. 8x76mm ilmatorjuntavaunua, 4 patteria 30-50km/15-20km ilmatorjuntaohjuksia ja 4 patteria pitkän kantaman alueilmatorjuntaohjuksia, joilla torjutaan myös ohjuksia. Tällaisia paketteja tulisi olla 8 kappaletta Suomen ilmatilan varmistamiseksi. Noiden tueksi tulisi olla lennokkeja ja maa-maalinosoitusta, raskaita heittimiä ja risteilyohjuksia. Joka patteriin. Näiden tueksi Kaukovalvontatutkaksi muunnettuja ilmalaivoja, joilla koko runkokehikko toimisi tutkana. Koko paketti maksaa heittämällä vähintään 4 miljardia euroa minimikaavallakin. Ilman rahaa ei ole suorituskykyä. Niin se vaan on.

Editointia

Mutta jos 10 miljardia lykätään hävittäjiin niin jos oikein konnia ja ovelia ollaan niin kyllähän 6 miljardilla ne 64 hävittäjää saadaan ja koko maan ilmapuolustus-iskupaketti. Ne pitää vaan ovelasti ja diplomaattisesti liittää toisiinsa.
 
Ei mitään jakoa kolmatta miljardiluokan erillisrahoitushanketta ehdottaa lähivuosina.
Hävittäjät maksaa mitä maksaa, mutta "säästyneitä" ei kukaan myönnä käytettäväksi johonkin muuhun hankkeeseen. Ainoastaan jos HX-hankkeen sisällä tehdään priorisointi noin. Mitä ei tapahdu, koska halutaan riittävä määrä hävittäjiä. Kun sellainen määrä saavutetaan menee rahahanat ylittävältä osalta kiinni.

Bukin korvaaja on jo hankittu. Ei ollut varaa Cadillaciin (SAMP/T:hen) vaan piti tyytymän Volvoihin (NASAMS II).

Alueilmatorjunta menee näissä kaikissa päällekäin, mikä on suurin ongelma. Se tekee tällaisesta kolmannesta uhan kummallekin olemassa olevista.
Merivoimat tarjoaa kölihaalauksen sille, joka moista virallisesti ehdottaa ja ilmavoimilla on varmaan oma keinonsa.
 
Viimeksi muokattu:
Crotalella kuten BUKillakin voi olla kyky kahden tai useamman maalin torjuntaa samanaikaisesti (siis yhdellä laukaisulaivetilla), mutta tuollaisen menetelmän hyöty on kyllä minimaalinen ja se todella tarkoittaa että maalien kulmaeron tulee olla todella pieni onnistuakseen. Toki parempi kuin ei mitään, jos pitää paikkansa.
 
Eikö tuota BUKia olisi voitu hyödyntää muualla kuin PKS? Paljonko se israelilainen modifikaatio olisi maksanut?
 
Eikö tuota BUKia olisi voitu hyödyntää muualla kuin PKS? Paljonko se israelilainen modifikaatio olisi maksanut?

Ei taida israelilaisilla olla ohjuksia noihin! Eikä muitakaan varaosia. Eli ei paljon hyödytä tuollaiset. Jotta BUKista olisi saanut käyttökelpoisen olisi rungot pitänyt riisua täysin ja rakentaa koko systeemi uudestaan. Olisiko runkokaan käyttökelpoinen.
 
Ei taida israelilaisilla olla ohjuksia noihin! Eikä muitakaan varaosia. Eli ei paljon hyödytä tuollaiset.
Mitenköhän muistin että Georgia olisi hankkinut israelilaisen BUK-päivityksen. Taisivatkin hankkia Spydereitä ja BUKit Ukrainasta.


Jotta BUKista olisi saanut käyttökelpoisen olisi rungot pitänyt riisua täysin ja rakentaa koko systeemi uudestaan. Olisiko runkokaan käyttökelpoinen.
Leo 2A4 BUK?
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top