RistoJ kirjoitti:
SAMP/T:ssä tuo tutka on omassa kontissaan (Radar Module, sisältäen voimakoneen yms. tutkaan liittyvää sälää) ja taistelunjohtokeskus (Engagement Module) on omassa kontissaan. Käytännössä tuo tutka on aika kiinteästi sidottu tuohon taistelunjohtokeskukseen, etäisyys noiden välillä voi olla muutamia satoja metrejä.
Tuo lainauksena It-upseerilehden jutusta:
"Maajärjestelmä jakautuu kahteen pääosaan: johtokeskus ja ohjuslavetit. Yksikössä on yksi johtokeskus ja 6 – 8 ohjuslavettia. Osat voidaan hajasijoittaa 10 km etäisyydelle toisistaan."
"Järjestelmä koostuu seuraavista osajärjestelmistä:
-Täysin automatisoitu johtokeskus,
jossa integroituna
*
ARABEL-monitoimitutka varustettuna IFF:llä
*tulenjohto- ja valvontaosa (EM=Engagement Module)
-Ohjuslavetit
-ASTER 30-ohjus"
Tuon mukaan Arabel-tutka on kiinteästi sijoitettuna johtokeskuksen kattoon, eikä siis ole omassa kontissaan. Ohjuslavetit sensijaan voidaan hajasijoittaa sen 10 km etäisyyksille (radioyhteys). Tutkan vaatima virta tuotetaan samalla koneella siis kuin johtokeskuksenkin.
Arabelin vaihtoehtona on tuo EMPAR-tutka jota ed.mainitun lehden mukaan käytetään silloin kun SAMP/T on valjastettu aluetorjuntaa suorittavaksi järjestelmäksi. ARABELia (tai EMPARia) taas silloin kun SAMP/T toimii kohdetorjunnassa.
Yhdessäkään kuvassa en ainakaan nettihelvetin sivustoilla nähnyt tai lukenut että tutka olisi "stand-alone" jalustalla sijoitettuna vaan aina joko integroituna johtokeskukseen (maalavetti) tai käytettynä merialuksissa.
Muistaakseni joskus lukemani perusteella ARABEL oli optimoitu juurikin taktisten, ballististen ohjusten torjuntaan (+ ennakkovaroitus) joten se tässä tarkoituksessa tuskin täyttää sekä aluetorjunnan sekä kohdetorjunnan vaatimuksia.
IEn usko oikein SAMP/T:n suorituskykyyn suhteessa vaadittuun tehtävään ja sen suorituskyky jääkin ainakin numeroina reippaasti idän vastaavasta Buk M2 ja S-300 PMU1/2.
Itse olen aika skeptinen sensuhteen että yksi järjestelmä soveltuisi optimaalisesti 2 eri käyttötarkoitukseen koska itänaapurissakin on useita eri tehtävää palvelevia it-ohjusjärjestelmiä joiden kantamat ja suorituskyvyt risteävät/täydentävät toisiaan.
Edes S-400 ei ole kaikkivoipa systeemi jos sen tehtäväksi on laadittu ampua alas kaikki mitä lentää, kaikilla etäisyyksillä. "Kyky" on aina eriasia kuin optimoitu suorituskyky.
Tästä on esimerkkinä PAC-2 GEM+ ja PAC-3, joista ensin mainittu on parempi torjumaan ketteriä stealth-maaleja ja jälkimmäinen parempi ballististen ohjustentorjuntaan (hit-to-kill tuhoamistapa).
PAC-3 ei ole optimoitu järjestelmiltään ja ohjaukseltaan ilmaa hengittävien maalien torjuntaan, vaikka sekin soveltuu siihen.
SAMP/T tai Patriot (ja S-300/400 eri versiot) on suunniteltu siten, että ylimääräisiä taistelunjohtokeskuksia ei järjestelmässä kannata pitää, koska ne olisivat yleensä ilman tehtävää. Se lienee kuitenkin myös kaikkein vaikeimmin löydettävä (yleensä ei aktiivisia lähettimiä itse keskuksessa) ja samalla vähiten haavoittuva osa järjestelmää. Mikäli se kuitenkin tuhoutuisi, niin mahdollisesti säilyneitä osia voi toki liittää jäljellä oleviin taistelunjohtokeskuksiin.
Paitsi kun SAMP/T :ssä keskus ja tutkahan muodostavat yhtenäisen parin ja johtokeskus menee samassa kuin tutkakin jos se ARM:n saaliiksi joutuu.
S-300 on myös 1 tj-keskuksen järjestelmä jossa on erikseen valvonta- ja tulenjohtotutkat. S-300 ymmärtääkseni 1 tj-keskus voi ohjata max. 6 lavettia joten on kyseenalaista pystyykö jokin muu S-300 patteri ottamaan hoitaakseen lisälavetteja jos toisen yksikön tj-keskus tuhoutuu.
Nuo "turhat" johtokeskukset ovat selviytymisen kannalta aika tärkeitä varsinkin suuressa uhka-ympäristössä toimittaessa, kuten vihollisen ilmaylivoiman vaikutuksessa. Itse olen sitä mieltä että NASAMS II on meidän todennäköisimmän uhkakuvan perusteella järkevin vaihtoehto jos on pakko valita joko-tai periaatteella.
