Ilmatorjunta

Alkujaan AMRAAM-ER haluttiin siksi, että ESSM olisi vaatinut maalinsoitustutkan ja esim. Sentinel -tutka ei siihen kykene. Nykyään ESSM:ään taitaa olla myös aktiivihakupää, mutta siitä ei silloin tainnut olla vielä tietoa.
ESSM block 2 on tosiaan aktiivihakupäällä. Mutta sen datalinkki ei ole yhteensopiva AMRAAMin datalinkin kanssa. NASAMS taas on yhteensopiva AMRAAMin datalinkin kanssa, mutta ei ESSM:n datalinkin kanssa. Joten käänteli tai väänteli asiaa miten päin tahansa, niin jotain täytyi kehittää että ESSM-runkoista ohjusta pystyy operatiivisesti käyttämään NASAMS:ssa.

Vaihtoehdot siis:
1) NASAMS+tulenjohtotutka+ESSM block 1
2) NASAMS+ESSM-datalinkki+ESSM block 2
3) NASAMS ilman muutoksia+AMRAAM ER

Jotta ei menisi liian vakavaksi, niin sanotaan vielä että AMRAAM ER:n voisi teoriassa ripustaa Hornetin siiven alle ja jopa ampua siitä. Mutta paljon pitäisi dollareita polttaa että se olisi virallisesti integroitu ja hyväksytty ase+alusta-yhdistelmä. :uzi:
 
ESSM block 2 on tosiaan aktiivihakupäällä. Mutta sen datalinkki ei ole yhteensopiva AMRAAMin datalinkin kanssa. NASAMS taas on yhteensopiva AMRAAMin datalinkin kanssa, mutta ei ESSM:n datalinkin kanssa. Joten käänteli tai väänteli asiaa miten päin tahansa, niin jotain täytyi kehittää että ESSM-runkoista ohjusta pystyy operatiivisesti käyttämään NASAMS:ssa.

Vaihtoehdot siis:
1) NASAMS+tulenjohtotutka+ESSM block 1
2) NASAMS+ESSM-datalinkki+ESSM block 2
3) NASAMS ilman muutoksia+AMRAAM ER

Jotta ei menisi liian vakavaksi, niin sanotaan vielä että AMRAAM ER:n voisi teoriassa ripustaa Hornetin siiven alle ja jopa ampua siitä. Mutta paljon pitäisi dollareita polttaa että se olisi virallisesti integroitu ja hyväksytty ase+alusta-yhdistelmä. :uzi:

Eikö sekä ESSM:ssa että AMRAAM:ssa ole X-taajuusalueen datalinkki? Mutta joo, AMRAAM-ER saattaa mahdollistaa vähäisimmän määrän lisää koodirivejä.
 
BTW, Nammolla menee lujaa. Kuva linkin takana noin puolivälissä sivua.

 
Eikö sekä ESSM:ssa että AMRAAM:ssa ole X-taajuusalueen datalinkki?
Luultavasti, mutta se ei edes takaa vielä että ne silti pystyisivät kuuntelemaan edes samoja taajuuksia tuon kaistan sisältä. Saatikka että pystyisivät dekoodaamaan toistensa modulaation. Dekoodauksesta tulevan bittivirran ymmärtämisestä nyt ei kannata enää puhuakaan.
 
Olisi kivaa tietää mihin firmoihin ne on laittannut tarjouspyynnöt? Tipsiä mitkä mallit?

ESSM Block 2
AMRAAM ES
Patriot PAC-3
SPYDER
Barak 8
Davids Sling
Samp/T
 
Viimeksi muokattu:
Jos Patriot olisi niin eikö myös Samp/t? Minkä hintainen on Patriotin ”perus” versio, millä nyt lähinnä lentokoneita ym pudottelee? Nämä varmaan ovat kyllä liian kalliita, jos nyt ei jostain ihmeen syystä kukkaroa avata myös näille...Siis HX ja fregattien lisäksi...
 
Jotta ei menisi liian vakavaksi, niin sanotaan vielä että AMRAAM ER:n voisi teoriassa ripustaa Hornetin siiven alle ja jopa ampua siitä. Mutta paljon pitäisi dollareita polttaa että se olisi virallisesti integroitu ja hyväksytty ase+alusta-yhdistelmä. :uzi:

En tiedä minkälaisia pumaskoja on Hornettien kanssa allekirjoitettu, mutta kuvittelisin että Hornettien omistajataho saa laittaa alle minkä tahansa vehkeen, mutta se sitten tekee sen ihan omalla vastuullaan. Eli turha tulla vinkumaan (ilman isoa nippua dollareita) jos se ei sitten oikein mennytkään kuin Strömsössä...
 
En tiedä minkälaisia pumaskoja on Hornettien kanssa allekirjoitettu, mutta kuvittelisin että Hornettien omistajataho saa laittaa alle minkä tahansa vehkeen, mutta se sitten tekee sen ihan omalla vastuullaan. Eli turha tulla vinkumaan (ilman isoa nippua dollareita) jos se ei sitten oikein mennytkään kuin Strömsössä...
En ihan varmaksi voi sanoa tietäväni Malesiasta, mutta muut Hornetin käyttäjämaat taitavat ainakin ihan omasta puolestaan vaatia jonkinlaiset testaukset ja sertifioinnit ennen kuin antavat solttujensa leikkiä purkkaviritelmien kanssa. Hävittäjä kun on varsin arvokas paitsi rahallisen myös sotaisan käyttöarvonsa puolesta. Kuuman sodan aikana toki tarvittaessa saatetaan oikoa mutkia, mutta silloin vaihtoehto voi olla vieläkin isompi riski. Ja näissäkin maissa osaavat insinöörit - jotka sen testauksen ja sertifioinnin osaavat tehdä - nostavat isoa palkkaa tai kytkintä.
 
En ihan varmaksi voi sanoa tietäväni Malesiasta, mutta muut Hornetin käyttäjämaat taitavat ainakin ihan omasta puolestaan vaatia jonkinlaiset testaukset ja sertifioinnit ennen kuin antavat solttujensa leikkiä purkkaviritelmien kanssa. Hävittäjä kun on varsin arvokas paitsi rahallisen myös sotaisan käyttöarvonsa puolesta. Kuuman sodan aikana toki tarvittaessa saatetaan oikoa mutkia, mutta silloin vaihtoehto voi olla vieläkin isompi riski. Ja näissäkin maissa osaavat insinöörit - jotka sen testauksen ja sertifioinnin osaavat tehdä - nostavat isoa palkkaa tai kytkintä.

Juu, en minäkään lähtisi myymään tuotetta jolle en pystyisi antamaan takuuta. Tietty jos osapuoli haluaa sen, niin.. mutta siltikin, me/ne haluaa myydä parasta ja ei olla huonossa valossa, vaikka ostaja kuinka haluaisivat... rahalla nyt sitten saa vaikka minkälaisen integraation...

Eipä nuo isot IT-firmatkaan (Cisco/Oracle) halua myydä kalustoaan/softaa, jos huollosta päättää firman omistajan teini-ikäinen pikkuserkku, joka joskus vaihtoi tietokoneeseensa prossun... maine ja jne...
 
Siitä Sergeille korvaaja.
Maillähän oli noita 57 mm S-60 tykkejä. Vuosimallia 1950; hankittu 70-luvun puolivälissä. Ei ilmeisesti kehdattu kirjanpitotunnukseksi laittaa oikeaa vuosimallia niin siitä tuli 57 ItK60.

Venäläiset osti vastoin tapojaan oikein lisenssin Boforsilta. Se oli laivastoa varten kehitetty 25 mm tykki. Neukut suurensi tämän konstruktion 37 mm kaliberiin käyttäen 252 mm:n hylsyä. Tuloksena tehoton patruuna. Wikipedian tieto tasa-arvoiseen lopputulokseen päätyneestä koeammunnasta 40 mm Boforsin kanssa on bullshittiä. Boforsin 25 mm:sessä oli sellainen paha vika, että kun se ampui 5 patruunan lippaansa loppuun (kesti ehkä 2 sek) niin sen jälkeen ase piti käsin virittää uudelleen ennenkuin se taas laukesi. Tämä paha vika jäi perinnöksi neukkujen 37 mm:n tykkiin; 40 mm:n Bofors osasi jo keskeyttää ammunnan vikan patruunan jälkeen jolloin ase jatkoi ammuntaa heti kun uusi patruunaside työnnettiin paikoillen.
 
Maillähän oli noita 57 mm S-60 tykkejä. Vuosimallia 1950; hankittu 70-luvun puolivälissä. Ei ilmeisesti kehdattu kirjanpitotunnukseksi laittaa oikeaa vuosimallia niin siitä tuli 57 ItK60.

Venäläiset osti vastoin tapojaan oikein lisenssin Boforsilta. Se oli laivastoa varten kehitetty 25 mm tykki. Neukut suurensi tämän konstruktion 37 mm kaliberiin käyttäen 252 mm:n hylsyä. Tuloksena tehoton patruuna. Wikipedian tieto tasa-arvoiseen lopputulokseen päätyneestä koeammunnasta 40 mm Boforsin kanssa on bullshittiä. Boforsin 25 mm:sessä oli sellainen paha vika, että kun se ampui 5 patruunan lippaansa loppuun (kesti ehkä 2 sek) niin sen jälkeen ase piti käsin virittää uudelleen ennenkuin se taas laukesi. Tämä paha vika jäi perinnöksi neukkujen 37 mm:n tykkiin; 40 mm:n Bofors osasi jo keskeyttää ammunnan vikan patruunan jälkeen jolloin ase jatkoi ammuntaa heti kun uusi patruunaside työnnettiin paikoillen.

Eikös 40 mm Boforsissa jäänyt viimeinen patruuna siteestä valmiiksi, vai menikö ne sittenkin kaikki? Nyt muisti ei pelaa niin kuin pitäisi.

57 mm oli muuten mahtava ääni, se on jäänyt mieleen.
 
Panssarijoukkojen tms. suojaksi voisi kuvitella, että käytössä olisi joku Gepard-tyyppinen ratkaisu? Hintako lienee sitten SE syy, että Sergei on parempi?:cool:
 
Panssarijoukkojen tms. suojaksi voisi kuvitella, että käytössä olisi joku Gepard-tyyppinen ratkaisu? Hintako lienee sitten SE syy, että Sergei on parempi?:cool:

Onhan meillä Marksmanit... ja aiemmin oli myös ZSU-57-2 rinnalla. Miksi ei sitten uusia neuvostoperäisten tilalle? Aika keskeinen syy voi löytyä siitä, ettei järjestelmiä ole liiemmin kehitetty tällä vuosituhannella. Gepardit taas olivat väärällä alustalla ajatellen hankintaa Suomeen ja joka tapauksessa vanhoja.
 
Onhan meillä Marksmanit... ja aiemmin oli myös ZSU-57-2 rinnalla. Miksi ei sitten uusia neuvostoperäisten tilalle? Aika keskeinen syy voi löytyä siitä, ettei järjestelmiä ole liiemmin kehitetty tällä vuosituhannella. Gepardit taas olivat väärällä alustalla ajatellen hankintaa Suomeen ja joka tapauksessa vanhoja.

Nythän sekin alusta on meillä jo käytössä. Yhtään uudemmaksi tai ajanmukaisemmaksi Gepard ei tietysti ole tällä välin muuttunut..
 
Nythän sekin alusta on meillä jo käytössä. Yhtään uudemmaksi tai ajanmukaisemmaksi Gepard ei tietysti ole tällä välin muuttunut..

Niin tosiaan on. Liekö T-55M:n rasitteita, että pioneerivaunuissa ei vaihdettu jo aiemmin Leopard 1 -alustalle. Täällähän on kerrottu, että niitä olisi ollut tarjolla jo MLRS-kaupan yhteydessä.
 
Niin tosiaan on. Liekö T-55M:n rasitteita, että pioneerivaunuissa ei vaihdettu jo aiemmin Leopard 1 -alustalle. Täällähän on kerrottu, että niitä olisi ollut tarjolla jo MLRS-kaupan yhteydessä.

Tuskin niitä ykkösiä meille erityisesti haluttiin. Tuli vain pakkorako kun Leo2-alustaiseen ARV/AEV-kalustoon ei lopulta ollut varaa?
 
Back
Top