Ilmatorjunta

Patterissa on 10 ohjusryhmää. Ohjusryhmään kuulu:•ryhmänjohto: ryhmänjohtaja ja tiedustelija•1. ohjuspartio: ohjusampuja ja apulainen•2. ohjuspartio: ohjusampuja ja apulainen•tulenjohto: viestimies ja taistelupelastaja.

Se tarkoittaa että yhdessä manpads ilmatorjuntapatterissa on 20 Stinger?
 
Patterissa on 10 ohjusryhmää. Ohjusryhmään kuulu:•ryhmänjohto: ryhmänjohtaja ja tiedustelija•1. ohjuspartio: ohjusampuja ja apulainen•2. ohjuspartio: ohjusampuja ja apulainen•tulenjohto: viestimies ja taistelupelastaja.

Se tarkoittaa että yhdessä manpads ilmatorjuntapatterissa on 20 Stinger?

Niinhän siinä sanotaan. Tuttu peruskokoonpano jo Strela/Igla-kaudelta.
 
Pitääpä kiittää tästä linkistä vielä erikseen ja jälkikäteen, hyvä yhteenveto järjestelmistä niputettuna yhteen helposti luettavaan ja ymmärrettävään dokumenttiin :salut:

Tuolta yhdistykseltä on ilmestynyt hyviä muistioita myös panssariseminaareista. Valitettavasti ei kuitenkaan ihan joka vuosi.
 
Pystyyköhän AMRAAM-ER laukaisemaan pystysuoraan kuten ESSM ohjuksen? Jos pystyy niin olisiko parempi hankkia niille omat laukaisimet NASAMS yksiköihin kuin tunkea niitä nykyisiin laukaisimiin.
 
Pystyyköhän AMRAAM-ER laukaisemaan pystysuoraan kuten ESSM ohjuksen? Jos pystyy niin olisiko parempi hankkia niille omat laukaisimet NASAMS yksiköihin kuin tunkea niitä nykyisiin laukaisimiin.

Ei mikään ehkä estä laukaisemasta tavan AMRAAM:iakaan pystysuoraan? Ei kuitenkaan taida NASAMS:iin olla integroituna pystysuoraan ampuvia AMRAAM-ER/ESSM laukaisualustoja, joten sellaisen kehittäminen meidän hankittavaan määrään nähden lienee kohtuuttoman hintaista. En itse ainakaan koe NASAMS:in kääntyvän laukaisualustan rajoittavan merkittävästi suorituskykyä meidän käytössä, pääsääntöisesti vihollisen tulosuunta on tiedossa ;) Ja jos raha polttaa taskussa, nykyisten lavettien lisähankinta lienee kustannustehokkain ratkaisu.
 
Ei mikään ehkä estä laukaisemasta tavan AMRAAM:iakaan pystysuoraan? Ei kuitenkaan taida NASAMS:iin olla integroituna pystysuoraan ampuvia AMRAAM-ER/ESSM laukaisualustoja, joten sellaisen kehittäminen meidän hankittavaan määrään nähden lienee kohtuuttoman hintaista. En itse ainakaan koe NASAMS:in kääntyvän laukaisualustan rajoittavan merkittävästi suorituskykyä meidän käytössä, pääsääntöisesti vihollisen tulosuunta on tiedossa ;) Ja jos raha polttaa taskussa, nykyisten lavettien lisähankinta lienee kustannustehokkain ratkaisu.

Nykyisiä laukaisu alustoja pitäisi kuitenkin muokata, ainakin pitemmillä säiliöillä. Muokataan nykyistä laukaisinalusta mallia, tehdään uudet jossa pitemmät säiliöt ja pystyyn kääntyvät. Laukaisimet voidaan sijoittaa metsän suojaan. Samalla saadaan lisää laukaisimia ja peittoa lisää. Riittääkö muuten nykyisten NASAMS 2 tutkien ominaisuudet AMRAMS-ER ohjukselle? tarvitaanko myös uudet paremmat tutkat?
 
No ei ole sitten monta patteria....tuota peittääkö yks patteri laajan alueen?

Ei ole ei. Jotenkin amatöörinä olisin tyytyväinen jos jokaisella taisteluosastolla olisi noiden 5 patterin lisäksi vaikka 2-3 ryhmää Stingereitä.

Jos Stingerin säde on 5 km. Niin yksi stinger peittää 78,5 neliökilometriä?

Jos kaksi stingeriä on samassa paikassa niin patteri suojaa 392 neliökilometriä. Eli suunnilleen noin vanhan aikaisen jääkäriprikaatin toiminta-alueen.

Näin mutulla heitettynä
 
Ei ole ei. Jotenkin amatöörinä olisin tyytyväinen jos jokaisella taisteluosastolla olisi noiden 5 patterin lisäksi vaikka 2-3 ryhmää Stingereitä.

Jos Stingerin säde on 5 km. Niin yksi stinger peittää 78,5 neliökilometriä?

Jos kaksi stingeriä on samassa paikassa niin patteri suojaa 392 neliökilometriä. Eli suunnilleen noin vanhan aikaisen jääkäriprikaatin toiminta-alueen.

Näin mutulla heitettynä

Mitkä viisi patteria? Jos tarkoitat ITOPTRI 15 niin missä on sanottu että niitä olisi viisi?

Pataljoonalle oli perinteisesti alistettu yksi ITO86 jaos.

Joukon vastuualue riippuu sille käsketystä tehtävästä. Eikö noin 400 km on aika pieni vastuualue prikaatille?
 
Mitkä viisi patteria? Jos tarkoitat ITOPTRI 15 niin missä on sanottu että niitä olisi viisi?

Pataljoonalle oli perinteisesti alistettu yksi ITO86 jaos.

Joukon vastuualue riippuu sille käsketystä tehtävästä. Eikö noin 400 km on aika pieni vastuualue prikaatille?

En nyt muista lähdettä. Mutta joskus kun hankee rullattiin ulos, oli joku uutisointi kertoi että olisi hankittu 100 kaukaisulaitetta.

Eihän koko prikaatin vastuualue ole täynnä joukkoja. Leveässä ryhmitykessä eikös leveys ole joku 30 km ja syvyys 10 km
 
En nyt muista lähdettä. Mutta joskus kun hankee rullattiin ulos, oli joku uutisointi kertoi että olisi hankittu 100 kaukaisulaitetta.

Eihän koko prikaatin vastuualue ole täynnä joukkoja. Leveässä ryhmitykessä eikös leveys ole joku 30 km ja syvyys 10 km

Jenkkilässä käsitellyssä vientiluvassa oli aikanaan 110 kpl ampumalaitteita. Sitä ei ole julkistettu missä laajuudessa hanke toteutui.
 
Jos Stingerin säde on 5 km. Niin yksi stinger peittää 78,5 neliökilometriä?

Jos kaksi stingeriä on samassa paikassa niin patteri suojaa 392 neliökilometriä. Eli suunnilleen noin vanhan aikaisen jääkäriprikaatin toiminta-alueen.

Näin mutulla heitettynä
On noilla puikoilla todennäköisesti 7 km max. kantama vaakasuunnassa. Tuo lukema on alakanttiin kun 90-luvullakin FIM-92 versiot esiteltiin joissain maissa 7 km kantamalla.
 
Totta. Eli peitto olisi huomattavasti parempi

Ilmatorjunta pyrkii muodostamaan taktisen painopisteen ja aiheuttamaan viholliselle mahdollisimman suuret tappiot. Peitolla ei sinänsä ole niin kauheasti merkitystä.
 
Mitkä viisi patteria? Jos tarkoitat ITOPTRI 15 niin missä on sanottu että niitä olisi viisi?

Pataljoonalle oli perinteisesti alistettu yksi ITO86 jaos.

Joukon vastuualue riippuu sille käsketystä tehtävästä. Eikö noin 400 km on aika pieni vastuualue prikaatille?

Muistelen vanhoja ja niiden mukaan prikaatin vastuualue voi tietyssä osassa maata olla vaikka 5-10 x 10-20 km. Pyssykylän suunnalla ehkä jonkin verran isompi.
 
On noilla puikoilla todennäköisesti 7 km max. kantama vaakasuunnassa. Tuo lukema on alakanttiin kun 90-luvullakin FIM-92 versiot esiteltiin joissain maissa 7 km kantamalla.
Teoreettinen kantama ja se, missä kinematiikkaa on oikeasti osumiseen jäljellä, ovat kaksi eri asiaa. Jos ohjus lentää 7 km, niin käytännön ampumaetäisyys, missä ohjus osuu esim 90% varmuudella saattaisi olla jotain 2,5 km. Tämä silloin kun ammutaan maasta maan vetovoimaa vastaan. Ilmasta tilanne on toinen.
 
Teoreettinen kantama ja se, missä kinematiikkaa on oikeasti osumiseen jäljellä, ovat kaksi eri asiaa. Jos ohjus lentää 7 km, niin käytännön ampumaetäisyys, missä ohjus osuu esim 90% varmuudella saattaisi olla jotain 2,5 km. Tämä silloin kun ammutaan maasta maan vetovoimaa vastaan. Ilmasta tilanne on toinen.
Ja riippuu varmaankin siitä että onko maali kuinka korkealla? Ohjushan ammutaan aina yläkulmalle senjälkeen kun hakupää on saanut lukituksen, mutta sukeltaa sieltä alas jopa mach 2,6 nopeudella. Kun ei tarvitse lentää korkealle, kantama on sitten todennäköisesti pidempi.
 
Back
Top