Ilmatorjunta

Hande kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Ei divisioonaa, vaan patteria. Patterissa on kolme laukaisualustaa tutkalla ja kolme latausajoneuvoa. Latausajoneuvo kykenee myös laukaisemaan ohjuksen, mutta siinä ei ole omaa tutkaa, joten laukaisualustan on osoitettava maali. Ohjuksia on yllättävän paljon.

SA-3-ohjuksia hankittiin aikanaan 3 lavettikertaa ( 216 kpl ) ja BUKia on tuon lähteen mukaan ollut jokseenkin saman verran. Yksi täyttö koko kalustolle olisi 108 ohjusta, joten ihan kolmea settiä noista ei saa kasaan.

100 miljoonalla eurolla voisi kaiketi saada NASAMSille suunnilleen kaksi lavettikertaa ( 288 kpl ) AMRAAMia, tai sitten pienemmän määrän jotakin räyhäkämpää puikkoa. Tuota rahoitusta ei julkisuudessa olleiden juttujen mukaan siis kuitenkaan ole enää varattuna, vaan asiaan mahdollisesti palataan tulevaisuudessa.

edit

Kun SA-3-lavetteja kuitenkin oli 3x3 kpl ja kullakin 4 ohjusta, niin tuosta tulee tietenkin 6 lavettikertaa, ei kolme. Petsoraa on siis ollut laukaisuvalmiina 36 kpl, BUKia 72kpl ja NASAMSin kohdalla tuo määrä jälleen tuplaantuu.

Minäkin laskisin, että Buk selviäisi 72 ohjuksen kertatäytöllä, eikä 108. Ja näille saisi siis 4 latausta kaikenkaikkiaan. Tämä siis vaikutti aika suurelta määrältä.

Mutta epäilen vahvasti, että saako sadalla millillä edes yhtä patterikertaa. Uudet mallit ovat kalliimpia.
 
SJ kirjoitti:
Minäkin laskisin, että Buk selviäisi 72 ohjuksen kertatäytöllä, eikä 108. Ja näille saisi siis 4 latausta kaikenkaikkiaan. Tämä siis vaikutti aika suurelta määrältä.

Mutta epäilen vahvasti, että saako sadalla millillä edes yhtä patterikertaa. Uudet mallit ovat kalliimpia.

BUKissa on ekstrana nuo latausajoneuvon neljä ylimääräistä puikkoa, jotka ovat aina matkassa. Lienee makuasia laskeeko nuo mukaan vai ei, nehän eivät ole ampumavalmiina. 72+36 on joka tapauksessa tuo laveteille lastattava määrä.
 
Raveni kirjoitti:
Kaukovittuilija kirjoitti:
Ongelma lienee länsimaisessa puolustuspoliittisessa ajattelussa, joka ei panosta tehokkaaseen ilmatorjunta-kalustoon (...) ilmatorjunnan jäädessä täysin toisarvoiseksi.

Lisäksi syy siihen että jenkkien painopiste on ilmavoimissa eikä ilmatorjunnassa on se että jenkit ovat suhteellisen turvassa.

Hetkinen nyt. Yhdysvaltojen laivastolla on jotain yli 80 AEGIS risteilijää ja hävittäjää riveissä. Itse asiassa pikkusen kärjistäen jollakin Tanskan laivastolla on muutaman vuoden päästä vahvempi ilmatorjunta kun Suomella ja Ruotsilla yhdessä.
 
Museo kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Kaukovittuilija kirjoitti:
Ongelma lienee länsimaisessa puolustuspoliittisessa ajattelussa, joka ei panosta tehokkaaseen ilmatorjunta-kalustoon (...) ilmatorjunnan jäädessä täysin toisarvoiseksi.

Lisäksi syy siihen että jenkkien painopiste on ilmavoimissa eikä ilmatorjunnassa on se että jenkit ovat suhteellisen turvassa.

Hetkinen nyt. Yhdysvaltojen laivastolla on jotain yli 80 AEGIS risteilijää ja hävittäjää riveissä. Itse asiassa pikkusen kärjistäen jollakin Tanskan laivastolla on muutaman vuoden päästä vahvempi ilmatorjunta kun Suomella ja Ruotsilla yhdessä.

Itse asiassa olet oikeassa :) Ajattelin vain maa järjestelmien kehitystä ja onhan jenkeillä patriotkin... Mutta aegishan muodostaa jo aika mukavan it:n
 
SJ kirjoitti:
Kaukovittuilija kirjoitti:
Muistaakseni jossain suomenkielisessä artikkelissa oli aihe, jossa kerrottiin että ajoneuvoja Suomen NASAMS:ien laukaisualustojen kuljettamiseen sovittiin toimettavaksi kokonaisuudessaan. 82 kappaletta. Jos 4 ajoneuvoa sisältävässä kokonaisuudessa 2 toimii laukaisualustojen kuljettamiseen, niin tällöin laukaisualustoja tulee Suomeen ilmeisesti 40 kappaletta, jolloin yksiköitä on luultavasti se 20 kappaletta. Ohjuksia noihin tuubeihin mahtuu kokonaisuudessaan 240 kappaletta kerrallaan.

Nyt meni tuosta osa ohi. Laukaisualustoja NASAMS hankintaan kerrottiin kuuluvan 24 ja 12 tutkaa.

Taidat olla oikeassa. Oma päätelmäni tuntuu jotenkin ylimitoitetulta, Suomen aiempiin tilausmääriin nähden. Sovituista ajoneuvoista osa lienee muussa käytössä.
 
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Kun kerran päätin, että nyt löytyy lähde, niin pitihän se etsiä. Ei löytynyt oikeaa, mutta löytyy oletettavasti suora lainaus kyseisestä uutisesta(piti vain etsiä se lainaus ihan vihoviimeisestä paikasta): http://www.uudenmaankommunisti.net/s02i_2010.php

Lainus linkistäsi

BUK-M1 ohjuksia ostettiin 3 divisioonaa, joka käsitti 18 kpl laukaisualustoja ja muuta siihen liittyvää kalustoa ja 288 kpl 9M38 ohjusta. Kaupan arvo tuolloin oli 185 milj. euroa

Mikähän lie oikea määrä laukaisualustoja. Kun itellä on jäänyt mielikuva 3 kpl. laukaisualustoja..

Ei divisioonaa, vaan patteria. Patterissa on kolme laukaisualustaa tutkalla ja kolme latausajoneuvoa. Latausajoneuvo kykenee myös laukaisemaan ohjuksen, mutta siinä ei ole omaa tutkaa, joten laukaisualustan on osoitettava maali. Ohjuksia on yllättävän paljon.

Suora lainaus.

Mutta joo 9 kpl. varsinaisia laukaisulaitteita.

Jos maailmassa olisi rahaa kuin mieli niin olisihan nuo voinut modernisoida Ukrainassa ja antaa kolmelle armeijakunnalle..
 
Hilpeitä nämä kirjoitukset esim. siitä, että Buk on "yksi tehokkaimmista järjestelmistä luokassaan". Montako ärjestelmää yleensä voidaan rinnastaa Bukiin, kaksi vai kolme? Tehokkaimpien joukkoon siis pääsee olemalla olemassa.

Jotain kertonee sekin, että ammattijuklaisuissa on näkynyt epätavallisen tunteenomaisia purkauksia BUKin puolesta. Ainakin it-upseerit näyttävät luottavan ja uskovan järjestelmäänsä. Onko tuo sitten todellisuutta vai jonkin sortin tukholmatisaatiota, sitä on maallikon mahdoton arvioida.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Kun kerran päätin, että nyt löytyy lähde, niin pitihän se etsiä. Ei löytynyt oikeaa, mutta löytyy oletettavasti suora lainaus kyseisestä uutisesta(piti vain etsiä se lainaus ihan vihoviimeisestä paikasta): http://www.uudenmaankommunisti.net/s02i_2010.php

Lainus linkistäsi

BUK-M1 ohjuksia ostettiin 3 divisioonaa, joka käsitti 18 kpl laukaisualustoja ja muuta siihen liittyvää kalustoa ja 288 kpl 9M38 ohjusta. Kaupan arvo tuolloin oli 185 milj. euroa

Mikähän lie oikea määrä laukaisualustoja. Kun itellä on jäänyt mielikuva 3 kpl. laukaisualustoja..

Ei divisioonaa, vaan patteria. Patterissa on kolme laukaisualustaa tutkalla ja kolme latausajoneuvoa. Latausajoneuvo kykenee myös laukaisemaan ohjuksen, mutta siinä ei ole omaa tutkaa, joten laukaisualustan on osoitettava maali. Ohjuksia on yllättävän paljon.

Suora lainaus.

Mutta joo 9 kpl. varsinaisia laukaisulaitteita.

Jos maailmassa olisi rahaa kuin mieli niin olisihan nuo voinut modernisoida Ukrainassa ja antaa kolmelle armeijakunnalle..

Ei onnistu, armeijakuntia ei enää ole kuin yksi :a-grin:
 
Hande kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Minäkin laskisin, että Buk selviäisi 72 ohjuksen kertatäytöllä, eikä 108. Ja näille saisi siis 4 latausta kaikenkaikkiaan. Tämä siis vaikutti aika suurelta määrältä.

Mutta epäilen vahvasti, että saako sadalla millillä edes yhtä patterikertaa. Uudet mallit ovat kalliimpia.

BUKissa on ekstrana nuo latausajoneuvon neljä ylimääräistä puikkoa, jotka ovat aina matkassa. Lienee makuasia laskeeko nuo mukaan vai ei, nehän eivät ole ampumavalmiina. 72+36 on joka tapauksessa tuo laveteille lastattava määrä.

Ei, ne laturi ajoneuvot eivät ole siinä lisänä. Ne on laskettu siihen 18 laukaisualustaan. Eli pattereita on 3, joissa kolme varsinaista laukaisinta ja yksi laturi per laukaisin. Eli 18*4 ohjusta.
 
SJ kirjoitti:
Hande kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Minäkin laskisin, että Buk selviäisi 72 ohjuksen kertatäytöllä, eikä 108. Ja näille saisi siis 4 latausta kaikenkaikkiaan. Tämä siis vaikutti aika suurelta määrältä.

Mutta epäilen vahvasti, että saako sadalla millillä edes yhtä patterikertaa. Uudet mallit ovat kalliimpia.

BUKissa on ekstrana nuo latausajoneuvon neljä ylimääräistä puikkoa, jotka ovat aina matkassa. Lienee makuasia laskeeko nuo mukaan vai ei, nehän eivät ole ampumavalmiina. 72+36 on joka tapauksessa tuo laveteille lastattava määrä.

Ei, ne laturi ajoneuvot eivät ole siinä lisänä. Ne on laskettu siihen 18 laukaisualustaan. Eli pattereita on 3, joissa kolme varsinaista laukaisinta ja yksi laturi per laukaisin. Eli 18*4 ohjusta.

Latausajoneuvossahan on neljä ampumavalmista ohjusta ja neljä ekstraa, eli yhteensä 8 kpl per ajoneuvo. Nuo ampumavalmiit pitää tietenkin laskea mukaan, jolloin kokonaismäärä on 72 kpl. Jos latauslavetin lisäohjukset lasketaan mukaan, niin laveteilla on yhteensä 108 kpl ohjuksia.
 
Niin ensin sanotiin että ostetaan 4 patteria NASAMS eli 6 laukasta per patteri = 24 mutta nyt olen lukenut että yhdessä patterissa on 3 laukaista (juuri sitä mitä Hande kirjoitti) ja sen on silloin 6 patteria.

Onko se silloin 1 patteri jokaiselle valmarille ja 3 patteria pääkaupunkiseudulle? voi olla punainen kysymys......
 
Kaukovittuilija kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Kaukovittuilija kirjoitti:
Muistaakseni jossain suomenkielisessä artikkelissa oli aihe, jossa kerrottiin että ajoneuvoja Suomen NASAMS:ien laukaisualustojen kuljettamiseen sovittiin toimettavaksi kokonaisuudessaan. 82 kappaletta. Jos 4 ajoneuvoa sisältävässä kokonaisuudessa 2 toimii laukaisualustojen kuljettamiseen, niin tällöin laukaisualustoja tulee Suomeen ilmeisesti 40 kappaletta, jolloin yksiköitä on luultavasti se 20 kappaletta. Ohjuksia noihin tuubeihin mahtuu kokonaisuudessaan 240 kappaletta kerrallaan.

Nyt meni tuosta osa ohi. Laukaisualustoja NASAMS hankintaan kerrottiin kuuluvan 24 ja 12 tutkaa.

Taidat olla oikeassa. Oma päätelmäni tuntuu jotenkin ylimitoitetulta, Suomen aiempiin tilausmääriin nähden. Sovituista ajoneuvoista osa lienee muussa käytössä.

Toki tuo poppoo tarttee ajoneuvot vielä noille IP sensoreille ja komentomoduuleille (älä kysy näiden määrää, en tiedä ja PV saattaa haluta pitää tämän jutun salassa). Lisäksi eiköhän jokainen patteri tarvitse vielä ainakin yhden KA:n huolto porukalle ja ammusroudariksi. Ja mitä tuohon vielä saattaisi tarvita...
 
PV:n kotisivulta

ITO12-järjestelmän peruskokonaisuutena on ilmatorjuntaohjuspatteri, joka muodostuu taistelunjohtokeskuksesta, maalinosoi­tustut­kasta, elektro-optisesta sensorista sekä kolmesta ohjuslavetista
 
Hande kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Hande kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Minäkin laskisin, että Buk selviäisi 72 ohjuksen kertatäytöllä, eikä 108. Ja näille saisi siis 4 latausta kaikenkaikkiaan. Tämä siis vaikutti aika suurelta määrältä.

Mutta epäilen vahvasti, että saako sadalla millillä edes yhtä patterikertaa. Uudet mallit ovat kalliimpia.

BUKissa on ekstrana nuo latausajoneuvon neljä ylimääräistä puikkoa, jotka ovat aina matkassa. Lienee makuasia laskeeko nuo mukaan vai ei, nehän eivät ole ampumavalmiina. 72+36 on joka tapauksessa tuo laveteille lastattava määrä.

Ei, ne laturi ajoneuvot eivät ole siinä lisänä. Ne on laskettu siihen 18 laukaisualustaan. Eli pattereita on 3, joissa kolme varsinaista laukaisinta ja yksi laturi per laukaisin. Eli 18*4 ohjusta.

Latausajoneuvossahan on neljä ampumavalmista ohjusta ja neljä ekstraa, eli yhteensä 8 kpl per ajoneuvo. Nuo ampumavalmiit pitää tietenkin laskea mukaan, jolloin kokonaismäärä on 72 kpl. Jos latauslavetin lisäohjukset lasketaan mukaan, niin laveteilla on yhteensä 108 kpl ohjuksia.

Juu, no silloin tuo toimii, mutta numerot täsmäävät jos lasketaan ampumavalmiilla ohjuksilla.
 
Hande kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Kun kerran päätin, että nyt löytyy lähde, niin pitihän se etsiä. Ei löytynyt oikeaa, mutta löytyy oletettavasti suora lainaus kyseisestä uutisesta(piti vain etsiä se lainaus ihan vihoviimeisestä paikasta): http://www.uudenmaankommunisti.net/s02i_2010.php

Lainus linkistäsi

BUK-M1 ohjuksia ostettiin 3 divisioonaa, joka käsitti 18 kpl laukaisualustoja ja muuta siihen liittyvää kalustoa ja 288 kpl 9M38 ohjusta. Kaupan arvo tuolloin oli 185 milj. euroa

Mikähän lie oikea määrä laukaisualustoja. Kun itellä on jäänyt mielikuva 3 kpl. laukaisualustoja..

Ei divisioonaa, vaan patteria. Patterissa on kolme laukaisualustaa tutkalla ja kolme latausajoneuvoa. Latausajoneuvo kykenee myös laukaisemaan ohjuksen, mutta siinä ei ole omaa tutkaa, joten laukaisualustan on osoitettava maali. Ohjuksia on yllättävän paljon.

Suora lainaus.

Mutta joo 9 kpl. varsinaisia laukaisulaitteita.

Jos maailmassa olisi rahaa kuin mieli niin olisihan nuo voinut modernisoida Ukrainassa ja antaa kolmelle armeijakunnalle..

Ei onnistu, armeijakuntia ei enää ole kuin yksi :a-grin:

Siellä haaveessa oli se rahaa kohta joka rahoittaisi myös nämä mystiset lisä-armeijakunnat, CV-hankinnat jne..
 
Viimeisin Ilmatorjunta-lehti valottaa asioita:

Pitkän prosessin tuloksena päädyttiin länsimaiseen hankintaan ja ostettiin moderni Crotale NG -järjestelmä Ranskasta. Teknillisesti se edusti luokkansa huippua, määrä vain jäi suunniteltua pienemmäksi. Rahaa ei ollut riittävästi.
---
Toinen ongelma koskee korkeatorjuntakykyä, joka Buk-M1:n poistamisen yhteydessä pian katoaa. Hyökkääjä voi käyttää korkeustorjuntakyvyn puutetta hyväkseen monin tavoin, eihän yli 10 kilometrin lentokorkeus ole siinä mikään ongelma. Korkeatorjuntakykyä tarvitaan myös ohjuspuolustuksessa; Buk-M1:llä on rajoitettu kyky torjua tykistöohjuksia (vast.), mikä vastaanottoammunnoissa vuonna 1997 todistettiin. Suomi taitaa olla ensimmäinen maa, joka poistaa käytöstä asejärjestelmän, joka sai menestyksellisen tulikasteensa Georgian sodassa vuonna 2008. Kolmen uuden vastaavan suorituskyvyn omaavan ohjuspatterin hankkiminen (sikäli kun se on ollenkaan mahdollista) maksaa paljon enemmän kuin Buk-M1:n päivitys. Korkeatorjunnan puuttuessa ilmatorjunta palaa 1970-luvulle.
 
Tvälups kirjoitti:
Viimeisin Ilmatorjunta-lehti valottaa asioita:

Pitkän prosessin tuloksena päädyttiin länsimaiseen hankintaan ja ostettiin moderni Crotale NG -järjestelmä Ranskasta. Teknillisesti se edusti luokkansa huippua, määrä vain jäi suunniteltua pienemmäksi. Rahaa ei ollut riittävästi.
---
Toinen ongelma koskee korkeatorjuntakykyä, joka Buk-M1:n poistamisen yhteydessä pian katoaa. Hyökkääjä voi käyttää korkeustorjuntakyvyn puutetta hyväkseen monin tavoin, eihän yli 10 kilometrin lentokorkeus ole siinä mikään ongelma. Korkeatorjuntakykyä tarvitaan myös ohjuspuolustuksessa; Buk-M1:llä on rajoitettu kyky torjua tykistöohjuksia (vast.), mikä vastaanottoammunnoissa vuonna 1997 todistettiin. Suomi taitaa olla ensimmäinen maa, joka poistaa käytöstä asejärjestelmän, joka sai menestyksellisen tulikasteensa Georgian sodassa vuonna 2008. Kolmen uuden vastaavan suorituskyvyn omaavan ohjuspatterin hankkiminen (sikäli kun se on ollenkaan mahdollista) maksaa paljon enemmän kuin Buk-M1:n päivitys. Korkeatorjunnan puuttuessa ilmatorjunta palaa 1970-luvulle.

Kohta varmaan Suomen hävittäjähankinnatkin aikaistetaan kun Iran losauttaa S300-kalustollaan rajan lähettyviltä pari Kuvaitin ilmavoimien hornettia tonttiin ja käyttöikänsä puolivälissä olevat F18 -koneetkin täytyy Suomessa äkkiä vaihtaa 15 kappaleen F35 kalustoon. Aseethan meille Käteinen jo etukäteen hankki, joten luvassa on ''säästöjä''.
 
Kaukovittuilija kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Viimeisin Ilmatorjunta-lehti valottaa asioita:

Pitkän prosessin tuloksena päädyttiin länsimaiseen hankintaan ja ostettiin moderni Crotale NG -järjestelmä Ranskasta. Teknillisesti se edusti luokkansa huippua, määrä vain jäi suunniteltua pienemmäksi. Rahaa ei ollut riittävästi.
---
Toinen ongelma koskee korkeatorjuntakykyä, joka Buk-M1:n poistamisen yhteydessä pian katoaa. Hyökkääjä voi käyttää korkeustorjuntakyvyn puutetta hyväkseen monin tavoin, eihän yli 10 kilometrin lentokorkeus ole siinä mikään ongelma. Korkeatorjuntakykyä tarvitaan myös ohjuspuolustuksessa; Buk-M1:llä on rajoitettu kyky torjua tykistöohjuksia (vast.), mikä vastaanottoammunnoissa vuonna 1997 todistettiin. Suomi taitaa olla ensimmäinen maa, joka poistaa käytöstä asejärjestelmän, joka sai menestyksellisen tulikasteensa Georgian sodassa vuonna 2008. Kolmen uuden vastaavan suorituskyvyn omaavan ohjuspatterin hankkiminen (sikäli kun se on ollenkaan mahdollista) maksaa paljon enemmän kuin Buk-M1:n päivitys. Korkeatorjunnan puuttuessa ilmatorjunta palaa 1970-luvulle.

Kohta varmaan Suomen hävittäjähankinnatkin aikaistetaan kun Iran losauttaa S300 kalustollaan rajan lähettyviltä pari Kuvaitin ilmavoimien konetta tonttiin ja käyttöikänsä puolivälissä olevat F18 -koneetkin täytyy Suomessa äkkiä vaihtaa 20 kappaleen F35 kalustoon.

Tätä vähän pelkään ja eniten sitä että valinta on juurikin tuo tuhottoman kallis F35... Politiikka sulkee paljon hyviä tarjokkaita pois. NATO yhteensopivuuden varjolla kun voidaan laittaa sellaiset specsit että F35 on ainoa kun ne läpäisee. Näin pysyy isoveli tyytyväisenä ja ohjusten toimituskanavat auki. Samahan tuossa it järjestelmässäkin oli kun valintaa tehtiin eipä siinä tainnut aikuisten oikeasti olla mukana kuin länsimaisia järjestelmiä. Tuo nato yhteensopivuuskin on aika veteen piirretty viiva eikä ainakaan kreikkalaisia tunnu häiritsevän. Tärkeintähän on että taktiikat sopii yhteen ja viestiliikenne pelaa mutta kun täällä on lähdetty siitä että joka pultin ja mutterinkin on oltava nato standardin mukainen aina käynnistys kaapeleita myöten vaikka sotimisen kannalta sillä ei suuremmin olekaan merkitystä.
 
Tvälups kirjoitti:
Viimeisin Ilmatorjunta-lehti valottaa asioita:

Pitkän prosessin tuloksena päädyttiin länsimaiseen hankintaan ja ostettiin moderni Crotale NG -järjestelmä Ranskasta. Teknillisesti se edusti luokkansa huippua, määrä vain jäi suunniteltua pienemmäksi. Rahaa ei ollut riittävästi.
---
Toinen ongelma koskee korkeatorjuntakykyä, joka Buk-M1:n poistamisen yhteydessä pian katoaa. Hyökkääjä voi käyttää korkeustorjuntakyvyn puutetta hyväkseen monin tavoin, eihän yli 10 kilometrin lentokorkeus ole siinä mikään ongelma. Korkeatorjuntakykyä tarvitaan myös ohjuspuolustuksessa; Buk-M1:llä on rajoitettu kyky torjua tykistöohjuksia (vast.), mikä vastaanottoammunnoissa vuonna 1997 todistettiin. Suomi taitaa olla ensimmäinen maa, joka poistaa käytöstä asejärjestelmän, joka sai menestyksellisen tulikasteensa Georgian sodassa vuonna 2008. Kolmen uuden vastaavan suorituskyvyn omaavan ohjuspatterin hankkiminen (sikäli kun se on ollenkaan mahdollista) maksaa paljon enemmän kuin Buk-M1:n päivitys. Korkeatorjunnan puuttuessa ilmatorjunta palaa 1970-luvulle.

Varmaankin tuohon on laskettu mukaan myös se pikkuseikka, että myös Buk vaatisi uudet ohjukset tässä piakoin. Näkisin, että tässä vaiheessa halvin ratkaisu on hankkia NASAMS:iin nuo ER ohjukset. Seuraavaksi halvin ratkaisu olisi olisi modernisoida Buk ja hankkia uudet ohjukset. Sitten olisi, että hankitaan se buk:ia vastaava järjestelmä. Tuon uuden järjestelmän hankkiminen kuulostaisi hassulta, koska "vastaavat" järjestelmät olivat jo tarjouskilpailussa NASAMS:n rinnalla, ellei sitten olla hankkimassa kokonaan uutta Buk systeemiä?

Itse koettaisin junailla uudet ohjukset NASAMS:iin ja vaikka täydentää patteriin kuuluvien tutkien ja laukaisualustojen määrää.
 
SJ kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Viimeisin Ilmatorjunta-lehti valottaa asioita:

Pitkän prosessin tuloksena päädyttiin länsimaiseen hankintaan ja ostettiin moderni Crotale NG -järjestelmä Ranskasta. Teknillisesti se edusti luokkansa huippua, määrä vain jäi suunniteltua pienemmäksi. Rahaa ei ollut riittävästi.
---
Toinen ongelma koskee korkeatorjuntakykyä, joka Buk-M1:n poistamisen yhteydessä pian katoaa. Hyökkääjä voi käyttää korkeustorjuntakyvyn puutetta hyväkseen monin tavoin, eihän yli 10 kilometrin lentokorkeus ole siinä mikään ongelma. Korkeatorjuntakykyä tarvitaan myös ohjuspuolustuksessa; Buk-M1:llä on rajoitettu kyky torjua tykistöohjuksia (vast.), mikä vastaanottoammunnoissa vuonna 1997 todistettiin. Suomi taitaa olla ensimmäinen maa, joka poistaa käytöstä asejärjestelmän, joka sai menestyksellisen tulikasteensa Georgian sodassa vuonna 2008. Kolmen uuden vastaavan suorituskyvyn omaavan ohjuspatterin hankkiminen (sikäli kun se on ollenkaan mahdollista) maksaa paljon enemmän kuin Buk-M1:n päivitys. Korkeatorjunnan puuttuessa ilmatorjunta palaa 1970-luvulle.

Varmaankin tuohon on laskettu mukaan myös se pikkuseikka, että myös Buk vaatisi uudet ohjukset tässä piakoin. Näkisin, että tässä vaiheessa halvin ratkaisu on hankkia NASAMS:iin nuo ER ohjukset. Seuraavaksi halvin ratkaisu olisi olisi modernisoida Buk ja hankkia uudet ohjukset. Sitten olisi, että hankitaan se buk:ia vastaava järjestelmä. Tuon uuden järjestelmän hankkiminen kuulostaisi hassulta, koska "vastaavat" järjestelmät olivat jo tarjouskilpailussa NASAMS:n rinnalla, ellei sitten olla hankkimassa kokonaan uutta Buk systeemiä?

Itse koettaisin junailla uudet ohjukset NASAMS:iin ja vaikka täydentää patteriin kuuluvien tutkien ja laukaisualustojen määrää.

Voisin veikata että parinkymmenenvuoden sisällä NASAMS:iin tulee enemmänkin vaihtoehtoisia ilmatorjuntaohjuksia ja on hyvin todennäköistä että esimerkiksi joku Eurosam modifoi MBDA Aster -tyyppisen alueilmatorjuntaohjuksen toimimaan myös NASAMS:in pääaseena.
http://fi.wikipedia.org/wiki/MBDA_Aster
 
Back
Top