Ilmavoimien tulevaisuus

Nostetaampa tämä vielä kerran esille. Uutta tietoa ainakin aikataulu, alkaa nyt ja valmista pitäisi olla 2025.

 
Nighthawkit sertifioidaan uudelle ilmatankkauskoneelle mid-air refueling toimintaa varten. Mielenkiintoisin seikkahan on se että virallisesti Nighthawk koneet on olleet toistakymmentä vuotta "eläkkeellä". Nyt ne kuitenkin päätettiin sovittaa uudelle ilmatankkauskalustolle.

‘Retired’ F-117 Will Undergo Air-To-Air Refueling Certification With KC-46​


The U. S. Air Force is planning to certify the F-117A Nighthawk to be able to refuel from the KC-46A Pegasus, the service’s new tanker. The news, published online by the Aviation Week, was first anticipated by the Air Force’s Service Acquisition Executive Andrew Hunter to the House Armed Services Subcommittee on Seapower and Projection Forces earlier this month.

https://theaviationist.com/2024/03/...ir-to-air-refueling-certification-with-kc-46/
 

Air Force spokesperson Ann Stefanek has confirmed that the service is currently planning on operating at least some number of F-117A Nighthawk stealth combat jets through 2034. She further confirmed that, "on occasion, we fly certain [F-117A] aircraft to support limited research and training activities" and that there is currently no requirement to preserve any of these aircraft in any state for potential combat use.

Ilmatankkaussertifiointi uudelle konetyypille ei paljoa maksa, insinööri tarkastelee paperilla, että kaikki on ok ja pari koelentoa päälle.
 
She further confirmed that, "on occasion, we fly certain [F-117A] aircraft to support limited research and training activities" and that there is currently no requirement to preserve any of these aircraft in any state for potential combat use.
Voiko enään tarkoituksella never say never epäselvemmin muotoilla
 
Nighthawkit sertifioidaan uudelle ilmatankkauskoneelle mid-air refueling toimintaa varten. Mielenkiintoisin seikkahan on se että virallisesti Nighthawk koneet on olleet toistakymmentä vuotta "eläkkeellä". Nyt ne kuitenkin päätettiin sovittaa uudelle ilmatankkauskalustolle.
Alkoi kiinnostaa mihin näitä vetreitä eläkeläisiä vielä hillotaan, joten oli pakko kurkata wikipedian puolelta:
  • aggressor-toiminta, esim. risteilyohjuksen simulointi
  • erilaiset tuotekehityshankkeet, esim. uusien stealth-pinnotteiden kehitys
  • hyshys-hommat Lähi-idässä
Koneita lienee nykyisin alle 50 kappaletta ja vuosittain rivistä poistuu 2-3 Nighthawkia paremmille metsästysmaille. Koneen myllyt ovat samat kuin Hornetissa, joten ainakin moottoreihin varaosia pitäisi löytyä riittävästi. Vanhoilla Nighthawkeilla on varmaan ihan fiksua testailla kaikkea mahdollista häiveeseen liittyvää. Varsinkin kun osa kokeiluista vaatinee koneisiin sellaisia muutoksia, mitä operatiivisessa käytössä oleviin koneisiin ei parane tehdä.
 
Alkoi kiinnostaa mihin näitä vetreitä eläkeläisiä vielä hillotaan, joten oli pakko kurkata wikipedian puolelta:
  • aggressor-toiminta, esim. risteilyohjuksen simulointi
  • erilaiset tuotekehityshankkeet, esim. uusien stealth-pinnotteiden kehitys
  • hyshys-hommat Lähi-idässä
Koneita lienee nykyisin alle 50 kappaletta ja vuosittain rivistä poistuu 2-3 Nighthawkia paremmille metsästysmaille. Koneen myllyt ovat samat kuin Hornetissa, joten ainakin moottoreihin varaosia pitäisi löytyä riittävästi. Vanhoilla Nighthawkeilla on varmaan ihan fiksua testailla kaikkea mahdollista häiveeseen liittyvää. Varsinkin kun osa kokeiluista vaatinee koneisiin sellaisia muutoksia, mitä operatiivisessa käytössä oleviin koneisiin ei parane tehdä.
Saatat olla oikeassa, mutta itse mietin onko syy Venäjän ja Kiinan uhka. Toki Iran on hyvä veikkaus sekin.
 
Saatat olla oikeassa, mutta itse mietin onko syy Venäjän ja Kiinan uhka. Toki Iran on hyvä veikkaus sekin.

F-35:ttä on jo rakennettu 1000 kpl. Ja onhan tuo Nighthawk sellainen yhden tempun ihme, kun se kuljettaa vain kaksi täsmäpommia (tai B61-ydinpommia) taistelutilaan ja siinä se.
 
Mottiketju. Hintaoptimointia osissa, näennäistä anti-hintaoptimointia (verohelpotukset korjaa positiiviseksi) tuotannon sijoittelussa eri osavaltioihin.
Sitten alkaa vähän haihattelemaan.
Boeing outsourced 70% of design, engineering, fab, and testing of the 787 Dreamliner
Projected cost: $5 bn, Actual cost: $22 bn

This experienced has cowed both Boeing and Airbus into taking even less risks with engineering development while leaving them trapped in cantankerous supply chain logistics.

Boeing's most popular airframe, the 737, first flew in 1964
This overall pattern of outsourcing for labor cost-management and political district capture, which creates a rigid cost-structure and life-line dependency on government assistance, which stifles high-level innovation and fundamental breakthroughs is common in a few areas.

I think as a culture we've grown pessimistic because we no longer see the rapid pace of change in our material built environments that led to such optimism in the 1950s and 60s.

Instead we see $10 billion dollar gears in 60 year old planes and are told its a 'breakthrough'
Mutta kyllähän jotain tulee tapahtumaan Boeingille tai jonkun uuden kilpailijan myötä. Tuskin joku Anduril mihinkään erityisen huikeaan pystyy, yksittäinen vaatimattomampi tuotekin olisi jo kova temppu.
 
Viimeksi muokattu:
Puolustusvoimissa on hieman naiivi suhtautuminen tekoälyyn ja etenkin hävittäjien korvaajana. Mihin ylipäätään perustuu sellainen uskomus, että tekoälyn rooli pysyy vain avustavana toimijana? Sellainen ei oikeastaan perustu yhtään mihinkään. Harhakäsityksiä syntyy ainakin silloin jos tekoälyn kyvykkyyksiä rinnastetaan perinteisten tietokoneiden ja niidenohjelmistojen kyvykkyyksiin. Tekoälyn kehityksen suhteen on käynnissä valtava kilpajuoksu monella osa-alueilla, koska merkittäviä voittoja on saavutettavissa. Juuri tämä aiheuttaa sen, että eri osa-alueilla kehitys koituu myös muualla hyödyksi. Yhdysvalloissa eräs yritys kehittelee tekoälyratkaisuja armeijan tarpeisiin. Opettivat tekoälylle ilmataistelua ja kokenut hävittäjälentäjä hävisi tekoälylle kaikki erät ilmataistelussa. Lentäjä totesi esimerkiksi yhden tekoälyn vahvuuksista olevan se kun tekoäly ei pelkää.

Hävittäjälentäjä lentokoneen ohjaamossa on suorituskykyä heikentävä tekijä. Eräs merkittävä syy miksi tekoäly tulee varmasti syrjäyttämään hävittäjälentäjät on voiman ja vastavoiman välinen kilpailu teknologian keinoin. Se joka kehittää hyvin toimivan tekoälyhävittäjän on etulyöntiasemassa. Tämän tiedostaen valtiot juoksevat kilpaa, koska sellaisen kehittämisestä seuraa valtava hyöty. Sellaiset hävittäjät ovat myös halvempia. Niitä voi olla enemmän ja myös parvilentäminen vie toiminnan uuteen ulottuvuuteen. Parven toimintakyvykkyys ylittää ihmisen toimintakyvykkyyden. Jumalperspektiivin hahmottaminen, monien asioiden toteuttamien samanaikaisesti, muistaminen, sekä tilannekuvan hallinta on ihan eri tasolla kuin mihin ihminen kykenee. Ihmisen päätöksenteon nopeuskyky ei enää riitä kun vastassa on tekoäly.

Otetaan esimerkki tekoälyn kehitysnopeudesta. Noin 2 vuotta sitten julkaistiin GPT-kielimalli (ChatGPT), nyt fyysiset robotit keskustelevat uusimman kielimalliversion avulla ja sellaisia robotteja voi ostaa markkinoilta. Boston Dynamcsen 4 jalkaisen robotin voi ostaa markkinoilta. Se maksaa yli 70 000 USD. Netistä voi ostaa pieniä keskustelevia fyysisiä robotteja.

Tekoälyyn liittyen professori Kari Engkvist nosti esiin erässä keskustelutilaisuudessa mielenkiintoisen termin. Se on humanismiharha ja tarkoitti sillä sitä, että ihminen luulee hänelle jäävän jokin rooli tekoälyn kehittyessä. Siis kun tekoäly oppii tekemään tätä, niin noita asioita se ei osaa ja niitä tekee sitten ihminen. Kuitenkin tekoälyn kehittymisellä ei ole mittaa, eikä määrää kuten hän toteaa.
 
Puolustusvoimissa on hieman naiivi suhtautuminen tekoälyyn ja etenkin hävittäjien korvaajana. Mihin ylipäätään perustuu sellainen uskomus, että tekoälyn rooli pysyy vain avustavana toimijana? Sellainen ei oikeastaan perustu yhtään mihinkään.

Se voi perustua esim. kauan sitten esitettyyn ideaan että koska tietokone ei ole vastuussa tekemisistään se ei saisi myöskään tehdä joitakin päätöksiä

mm. EU on viime aikoina pyrkinyt asettamaan rajoja tekoälyn tekemisille. Mutta jos joku valtio ei piittaa tekoälyn käytön rajoituksista, kuinka pitkälle länsimaat voivat kampittaa omaa toimintaansa? Vertaa jalkaväkimiinojen kielto monissa Euroopan maissa, mutta Venäjä jäi sopimuksen ulkopuolelle.
 
Se voi perustua esim. kauan sitten esitettyyn ideaan että koska tietokone ei ole vastuussa tekemisistään se ei saisi myöskään tehdä joitakin päätöksiä

mm. EU on viime aikoina pyrkinyt asettamaan rajoja tekoälyn tekemisille. Mutta jos joku valtio ei piittaa tekoälyn käytön rajoituksista, kuinka pitkälle länsimaat voivat kampittaa omaa toimintaansa? Vertaa jalkaväkikielto monissa Euroopan maissa, mutta Venäjä jäi sopimuksen ulkopuolelle.
Juuri näin ja sotateknologiakilpailussa vähän välitetään jostain EU:n säännöistä kun hyötynä on se, että voidaan saada etulyöntiasema. EU on jo muutenkin pahasti rajoitustensa kanssa myöhässä. Jalkaväkimiinakielto tullaan todennäköisesti purkamaan ja Suomi purkaa sen myös. Olosuhteet ovat niin rajusti muuttuneet.
 
Tästä voi hieman päätellä miten paljon Boeingilla on toimittamatonta 737-romua. Ja 737-pohjainen on yllättävän moni militäärikone.
Varsin epämukava ketju pohtien paineita. Tuota joutuvat kohta pelastamaan monin tavoin jos matka jatkuu murheen alhossa. Militaaripuolella USN sentään osti vielä 17 kappaletta Super Hornetia. Sielläkin olisi saatava esim. se australialaisyhteistyödrone vetämään tai käy kalpaten. T-50 toki tärkein toimittaa.
"I don't think one can be cynical enough when it comes to these guys," said a longtime exec.

He told me to open Maps & find the airport 180 miles east of the 737 factory where Boeing stores "finished" jets that are too fucked to deliver. "The engines alone are worth billions."
 
Viimeksi muokattu:
Opettivat tekoälylle ilmataistelua ja kokenut hävittäjälentäjä hävisi tekoälylle kaikki erät ilmataistelussa. Lentäjä totesi esimerkiksi yhden tekoälyn vahvuuksista olevan se kun tekoäly ei pelkää.
Nuo on vasta simuloituja hyvin pieniä osia kokonaisuudesta (tuo oli kai pelkkä BVR-liikehtimistä toisia red air agentteja vastaan). Lentosuoritteessa on turkasen monta eri asiaa yhdisteltävänä.
Luulen, että tekoälyn yleistyminen tapahtuu vasta sitä vasten jos tulee tarve niin suurelle määrälle lentäjiä, mitä ei kyetä ajallisesti ja rahallisesti kouluttamaan. Eli vaatii todella visaisen rekryongelman.

Parvihan on jo automatisoitu selvästi yli ihmisen käsityskyvyn F-35:n tilannekuvan automaatiossa.

Jos ukko otetaan ohjaamosta niin sitä tilannekuvaa pitäisi edelleen kyetä käsittämään maasta. Sillä autonomiaan ei ole varaa jos ei halua ottaa riskiä friendly firesta yms. Päättäjällä on silloin vastuu vaikkei pääse päättämään liipaisimen vedosta.
 
Viimeksi muokattu:
Nuo on vasta simuloituja hyvin pieniä osia kokonaisuudesta. Lentosuoritteessa on turkasen monta eri asiaa yhdisteltävänä.
Luulen, että tekoälyn yleistyminen tapahtuu vasta sitä vasten jos tulee tarve niin suurelle määrälle lentäjiä, mitä ei kyetä ajallisesti ja rahallisesti kouluttamaan. Eli vaatii todella visaisen rekryongelman.

Parvihan on jo automatisoitu selvästi yli ihmisen käsityskyvyn F-35:n tilannekuvan automaatiossa.

Jos ukko otetaan ohjaamosta niin sitä tilannekuvaa pitäisi edelleen kyetä käsittämään maasta. Sillä autonomiaan ei ole varaa jos ei halua ottaa riskiä friendly firesta yms. Päättäjällä on silloin vastuu vaikkei pääse päättämään liipaisimen vedosta.
Tekoälyn osalta ei voida puhua samanlaisesta simuloinnista kuin miten se perinteisesti ymmärretään. Tekoälyä opetetaan tekemällä simulointeja ja opetusta jatketaan todellisessa ympäristössä. Näin esimerkiksi kävelemistä on opetettu tekoälylle. Riskejä otetaan aina myös silloin kun ihminen hallitsee tilannetta. Kyse on virheiden määrästä. Silloin kun tekoäly kykenee enintään samaan virhetodennäköisyyteen kun ihminen, niin ihmisen aika kyseisten asioiden tekemisessä on ohitse. Jo pienenkin lentäjämäärän kouluttaminen vaatii paljon resursseja ja rahaa. Tekoäly koulutusten jälkeen monistetaan jolloin koulutuksessakin on valtavat säästöt. Eräs teknologia, josta ei nyt kovin paljon ole puhuttu tekoälyn osalta on agenttimalli, joka tuo myös tähän lisää mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
 
Viimeksi muokattu:

Ainakin tässä DARPA:n AI vs. ihminen simulaatiossa oli kyse WVR taistelusta pelkällä tykillä. Koneilla oli pelimäisesti elämäpalkki, joka kului koneen olessa toisen koneen tykin tähtäimessä ja tykillä ammuttiin. AI:n taktiikka oli ajaa vastapalloon ja koska se ohjasi konetta hieman paremmin kuin ihminen (ja muut AI:t), se voitti aina siten, että sille jäi hitunen elämää jäljelle. Oikeassa elämässä olisi ollut täysin tuurikauppaa kumpi jää henkiin, useimmiten molemmat olisivat tippuneet.

Onko jotain muitakin AI vs. ihminen simulaatioita? Tuo ei ainakaan todistanut mitään todelliseen elämään liittyvää, palveli ehkä koneoppimisesta oppimisessa.
 
Missäs simulaatiossa AI poisti oman johtoportaan eka pelistä, kun koki että se rajoitti tehtävän onnistumista eniten :oops: :ROFLMAO:
Tekoälymalleja ei yksinkertaisesti ymmärretä vielä tarpeeksi, että voitaisiin luottaa niiden pystyvän luotettavasti tekemään hyväksyttäviä ratkaisuja monimutkaisissa tilanteissa. ChatGTP:stä on hohkattu ihan helvetisti, mutta alusta asti siltä on voinut saada vastaukseksi hyvin muotoiltua kiiltävää paskaa. Nyt on tullut esiin myös tilanteita missä se antaa vastaukseksi täysin käsittämätöntä siansaksakirjainsotkua. Jotain mobiilipeliä nälkäpalkalla koodaavalle junnunörtille ei ole merkitystä jos tekoälyn ulos oksentama spagettiläjä ei edes käynnisty, mutta sotilaskäytölle on paljon vakavampi riski jos partiolennolle lähtevä miehittämätön hävittäjä päättääkin kääntyä ympäri ja syöksyä lähimpään täpötäyteen päiväkotiin. Tuon vuoksi tekoälylle ei pitäisi antaa täyttä valtaa ennen kuin edes ymmärrämme, miten se ymmärtää näkemänsä ja tekee päätökset.
 
Back
Top