Ilmavoimien tulevaisuus

No ei tuota tietenkään risteilyohjukseen pidä verrata, ovat monimutkaisempia. Valmistaja kovasti koittaa tuohonkin optiona hakupäitä kaupata Suhkumoottoreineen ja melko monimutkaisine runkoineen vaikuttaa muutenkin melko kalliilta. Samaa kategoriaa ennemmin SPICE 250 ER:n kanssa kuin oikeasti yksinkertaisen AASM Hammerin.

Tässä pitäisi tosin olla 300+ mpk kantama, eli siinä suhteessa kyse on risteilyohjuksesta. Ja kun miettii JASSM:ien, Tomahawkien ym. hintoja, niin massamaisen hyökkäyksen pääroolissa voisi olla just jokin tällainen yksinkertaisempi ase saturoimassa torjuntaa ja aiheuttamassa vahinkoa aluemaaleihin. Vähän kuin venäläisten mopedit. ;)
 
Anekdootti aiheesta: Joskus olen katsonut kiitotien laidalta kymmeniä F-16:n laskuja, varsikin kevyellä koneella näyttää olevan mahdotonta laskeutua ilman pomppua ekan kosketuksen jälkeen. En kyllä tiedä paljonko tämä lopulta vaikuttaa koneen kenttäkelpoisuuteen.

Muistaakseni ruotsalaiset pitivät konetta loppulähestymisessä 'vikurina'; tiedä sitten missä määrin 'erikoisolosuhde'silmälasit vaikuttivat näkemyksiin. YF-16:han tunnetusti oli kiikkerä pienillä nopeuksilla.
 
Siinä vaikuttaa olleen kova benchmark kuinka kv-harjoituksen majoitus ja haastattelut (Starlink + tykötarpeet) yms. järjestyy. Siellä oli myös se italialaisen Typhoonin putoaminen.
 
Ei välitetä, OBOGS poistaa ilmasta typen, kaikki muu (>95% happea) työnnetään hengitettäväksi. Hawkissa hengitetään pullohappea.

En ole missään ilmailusääsanomissa ikinä nähnyt otsonikerroksen korkeutta mainittavan, mistähän tietävät otsonissa lentävänsä?
 
Ei välitetä, OBOGS poistaa ilmasta typen, kaikki muu (>95% happea) työnnetään hengitettäväksi. Hawkissa hengitetään pullohappea.

En ole missään ilmailusääsanomissa ikinä nähnyt otsonikerroksen korkeutta mainittavan, mistähän tietävät otsonissa lentävänsä?
Legenda kertoo, että kabiinissa syntyvän otsonin voi haistaa ennen salamaniskua, kun purkauskanava on juuri muodostumassa koneen läpi ja kaikista metalliosista tulee sähköiskuja... Mitään muita varoituksia otsonista en ole kuullut ja tässäkin skenaariossa se on murheista pienin... 😁
 
Wikipedian mukaan otsonikerroksen katsotaan alkavan noin 15km korkeudesta. Kun viime lentomatkallakin oltiin melkein 13km korkeudessa, niin ihan uskottavan kuuloista että kohonneita otsonipitoisuuksia voitaisiin kohdata sopivien ilmakehän ilmiöiden osuessa reitille. Ja normaalistikin otsonin osuus noin korkealla lienee suurempi kuin maanpinnalla. Se otsonikerros kun ei ole mikään veitsellä leikattu kakkukerros, vaan pitoisuus kasvaa hiljakseen ylöspäin mentäessä.

Sitä en sitten tiedä, onko se pitoisuus niin iso, että otsonin puhdistaminen hengitysilmasta on tarpeen. Suurimmillaankin se on vain 10ppm, eli miljoonasta ilmakehän molekyylistä 10 on otsonia. Toisaalta otsoni on voimakas hapetin.
 
Legenda kertoo, että kabiinissa syntyvän otsonin voi haistaa ennen salamaniskua, kun purkauskanava on juuri muodostumassa koneen läpi ja kaikista metalliosista tulee sähköiskuja... Mitään muita varoituksia otsonista en ole kuullut ja tässäkin skenaariossa se on murheista pienin... 😁
Ei salaman iskusta useinkaan ole ollut haittaa.
 
@mechanicus Välitetäänkö meillä tuosta otsonin vaikutuksesta kuten tämä liikennelentäjä kertoo heillä tehtävän? Mielenkiintoinen ketju kaikkiaan, jossa käy läpi mitä tarkastuksia tekee ennen lentoonlähtöä.
Tämä X-kirjoittaja ei tiedä scrubberin ja katalyytin eroa.
Most jets have ozone scrubbers, which kind of work like catalytic converters.
Scrubber on suomeksi pesuri, esim rikkipesuri joka poistaa savukaasuista rikin oksideja (SOx). Otsonintuhoajat toimivat taas katalyyttisesti.

Valmistaja kertoo sivuillaan, että käyttökohteita ovat mm "military fighter jets" ja "military transports".

Ilmavoimienkin käyttämästä kalustosta sellaisia saattaa siis löytyä. Puhdistusväliksi kerrotaan 6000 käyttötuntia joten niihin ei tarvitse juuri kiinnittää huomiota sotilaskalustossa.
 
Kiinnostava 2023 papru aiheesta
HÄVITTÄJÄPARVEN RADIOKOMMUNIKAATION JA
TILANNETIETOISUUDEN SUHDE ILMATAISTELUSSA

Eli tiimin keskinäinen tilannekuva edellyttää jonkin verran eksplisiittistä kommunikaatiota, jotta voi syntyä implisiittistä toimintaa. Taistelutilanteessa esim. kommunikaation määrän lisääntyminen voi kertoa heikentyneestä tilannekuvasta.
Kun Tiimin SA eli tilannekuva on tikissä niin ei paljon tarvitse pölistä.
Hyvän SA:n parantaminen ei tuota samassa suhteessa suorituskykyparannusta kuin huonon parantaminen.
 
USA näkee tarpeen opetella toimimaan tilapäiskiitoteiltä ja sekä tarvitsee lisää lentokenttiä liittolaismaissa. Pohjoismaissa voisi olla kyllä yksi pysyvä USAF kenttä F-15EX & F-35A kalustolla.

 
Sanokaapa onnistuisiko tuon AIM-174B:n integrointi Gripen E:hen edes niin, että yksi ohjus olisi keskirungon alla?

Toisi ulottuvuutta vielä Meteroriakin enemmän ja toimii pintamaaleihin myös tarvittaessa. Eikä Ruotsi noita paljoa tarvitsisi, 50 kpl olisi jo sellainen määrä, joka tuo ryssille lisää harmaita hiuksia.

Kun Suomen Hornetit jäävät eläkkeelle niin Pohjoismaissa ei taida olla koneita joihin nuo olisi mahdollista asentaa ellei sitten Gripeneihin.


 
Miksi se Gripeniin menisi helpommin kuin paljon isompaan F-35:een? Gripenin siipiripustimiin menee RBS-15, en pitäisi AIM-174:ää mitenkään poissuljettuna. Keskiripustimissa kuorman pituus lienee rajatumpi. Paino ei ole mikään ongelma, sehän painaa vain keskikoisen lentopommin verran (400 kg luokkaa)
 
Miksi se Gripeniin menisi helpommin kuin paljon isompaan F-35:een? Gripenin siipiripustimiin menee RBS-15, en pitäisi AIM-174:ää mitenkään poissuljettuna. Keskiripustimissa kuorman pituus lienee rajatumpi. Paino ei ole mikään ongelma, sehän painaa vain keskikoisen lentopommin verran (400 kg luokkaa)
Varmaan menee F-35:eenkin, mutta ajattelin että sille on varattu hieman erilainen rooli ja kun se menettää isolta osin häiveensä isojen ohjusten ollessa siiven alla niin noiden kantaja voisi olla kone, joka ei lähtökohtaisesti edes ole sellainen. Molempi parempi mikäli mahdollista.
 
Varmaan menee F-35:eenkin, mutta ajattelin että sille on varattu hieman erilainen rooli ja kun se menettää isolta osin häiveensä isojen ohjusten ollessa siiven alla niin noiden kantaja voisi olla kone, joka ei lähtökohtaisesti edes ole sellainen. Molempi parempi mikäli mahdollista.
Mie oon miettinyt, onkohan Gripenin rooli olla hiukan taempana suojaamassa tutka- ja elsokoneita sekä tankkereita, siihen nuo pitkän matkan ohjukset sopisivat kuin nyrkki silmään.
 
Meneehän se tarvittaessa Gripeniin, mutta voi olla menemättä kun katselee miten jää hankkimatta monenlaiset Saabin promoamat "lähes integroidut" puikot Ruotsilta.
F-35:n osalta suurin haaste on integrointilistan älytön pituus. Mutta ennen pitkää se myös varmistaa, että kaikki joille on käyttäjiä integroidaan eikä juuri ainoaksi tarvitse jäädä.
 
Voi veljet miten kallista oli Hornetin simulaattorien käyttö aikoinaan. Nyt Varjon VR:t yms. luulisi olevan maltillisempia.
Puolustusvoimien ex-komentaja paljastaa: F-18 Hornet -simulaattorin lasereista tuli jopa 700 000 markan sähkölaskut ja käyttökustannukset lähes hävittäjän luokkaa
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top