Ilmavoimien tulevaisuus

Viimeksi muokattu:
Mie oon miettinyt, jos suomi hankkisi muutaman kpl isompia kuljetuskoneita kuten Kawasaki C-2 tai Embraerin KC-390 Millenium, niin olisiko kuinka hankalaa käyttää niitä myös siviilipuolen rahtikuljetuksiin, kun tuskin niille olisi puolustusvoimilla tarpeeksi käyttöä tai varaa, tietysti käypään markkinahintaan laskutettaan lennoista.
Noin pystytään pitämään yllä ammattitaitoa ja voidaan kouluttaa uusia lentäjiä.
 
Jopuni kirjoitti:
Mie oon miettinyt, jos suomi hankkisi muutaman kpl isompia kuljetuskoneita kuten Kawasaki C-2 tai Embraerin KC-390 Millenium, niin olisiko kuinka hankalaa käyttää niitä myös siviilipuolen rahtikuljetuksiin, kun tuskin niille olisi puolustusvoimilla tarpeeksi käyttöä tai varaa, tietysti käypään markkinahintaan laskutettaan lennoista.
Noin pystytään pitämään yllä ammattitaitoa ja voidaan kouluttaa uusia lentäjiä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Erittäin hankalaa. Sotilasilma-alusrekisterissä olevilla koneilla ilmailu ulkomailla on varsin kankeaa ja toisaalta Ilmavoimien henkilöstöllä ja organisaatioilla ei ole viranomaislupia lentää tai huoltaa siviilirekisterissä olevia koneita. Lisäksi sotilastekisterin ja -organisaatioiden käyttö vaatisi luultavasti Puolustusvoimien lakiin kirjattujen tehtävien muokkaamista ja silti voitaisiin jotua EU:n kilpailulainsäädännön kanssa hankaluuksiin, koska markkinaehtoisesti sotilaskäyttöön suunnitelluilla koneilla ei ikinä päästäisi siviilitoimijoiden kustannusrakenteen kanssa kilpailukykyisiksi.

Toisaalta NATO:ssa on ilmakuljetus- ja ilmatankkauspooli, jonne koneiden ylikapasiteetin voisi tarjota muiden jäsenmaiden käyttöön. Yleensä korvaus tulee vastavuoroisesti saamalla palveluita muiden maiden poolin resursseista.
 
Viimeksi muokattu:
mechanicus kirjoitti:
Toisaalta NATO:ssa on ilmakuljetus- ja ilmatankkauspooli, jonne koneiden ylikapasiteetin voisi tarjota muiden jäsenmaiden käyttöön. Yleensä korvaus tulee vastavuoroisesti saamalla palveluita muiden maiden poolin resursseista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, Ruotsihan on kai hankkimassa /korvaamassa kuljetuskoneita, varmaan olisi järkevintä tehdä siinä jonkinlaista yhteistyötä. "Ostaa" sinne yksi kone jolloin tarvittaessa sieltä olisi käytettävissä kapasiteettiä.
Ruotsi hoitaa ylläpidon, muutenkin tuollainen tukioperaatiot sopisivat hyvin Ruotsille NATO kuvioissa.
 
Top speed and fighter aircraft: why lower top speed can be a benefit for an air superiority fighter. Ketju
threadreaderapp.com

Thread by @heatloss1986 on Thread Reader App

@heatloss1986: Top speed and fighter aircraft: why lower top speed can be a benefit for an air superiority fighter.🧵 This discussion requires some background information and a discussion of intended roles as they ch...…
threadreaderapp.com threadreaderapp.com
https://twitter.com/x/status/1832981792808423726
edit:
https://twitter.com/x/status/1833002372840272191
 
Viimeksi muokattu:
Frecce Tricolori vaihtaa kalliimpaan M-346 kuin aiemmin ajateltu M-345.
While the M-346 is designed as an advanced jet trainer, the M-345 is built to compete with equivalent turbo-prop basic trainers on operational costs.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.defensenews.com

Italian Air Force’s famed acrobatic squad changes course on new planes

The Frecce Tricolori is to switch to flying the Leonardo M-346 jet trainer after using the aging M-339 for decades.
www.defensenews.com www.defensenews.com
Vitosta on mennyt huonosti kaupan.
en.wikipedia.org

Aermacchi M-345 - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
Kutonen on sitten se kevythävittäjä ja T-7:n vastine.
en.wikipedia.org

Alenia Aermacchi M-346 Master - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
 
JASSM-XR esitelty.

Lockheed Unveils Longer-Range AGM-158XR | Aviation Week Network

The missile was unveiled Sept. 16 at the Air & Space Forces Association’s Air, Space & Cyber Conference.
aviationweek.com aviationweek.com
The design is modular, meaning it can be adapted for either the JASSM or LRASM missions.
The only major change on the missile itself is extending its length to provide more fuel, Rothstein says. There are “a couple minor changes” otherwise, but it is designed to be produced on the existing lines that make the JASSM and LRASM to keep costs low.

Because of the increased length, the missile cannot be carried on Lockheed Martin F-16s. But it is compatible with other aircraft that carry the existing missiles, including Boein F-15s and F/A-18s and Lockheed Martin F-35s.

The company is spending its own money on early development, targeting a potential test flight in the next couple years, he says.
Klikkaa laajentaaksesi...
***
"The larger, heavier size of.. XR means that it cannot be carried by the F-16 and that other aircraft like the F-35 or F-15 that could use it will not be able to fly as far, Rothstein said. But in the latter case, that impact is negated by the longer range of the weapon itself."
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Paljonkohan yhden Embraer C-390 Millennium kuljetuskoneen ylläpito tulisi maksamaan? Moottorihan on sama mitä Airbus käyttää osasa suomessakin olevissa koneissa

Näyttäs lisääntyvän tuollaisen vähän isomman kuljetuskoneen tarve, vai tuleeko Ruotsista nyt yhdistetyt pohjolan ilmavoimien vuoksi kuljetusjoukkojen selkäranka, josta lainataan isompaa konetta, kun tarvitaan, käsittääkseni Ruotsi on korvaamassa niitä Herkules koneita ja yhtenä vaihtoehtona on katseltu Embraer C-390 Millennium konetta, Gripen kauppojen vastapainona.

Kävihän se myös suomessa esittäytymässä.
 
Päivystäviä lentoteknillisiä upseereita paikalla?

Olen ymmärtänyt, että heittoistuimien pyrotekniikkaa vaihdettaisiin uuteen hyvinkin tiiviillä syklillä (6-24kk?). Mutta mikä aiheuttaa tämän tiiviin uusimistarpeen? Ilmailussa on tietysti omat rasitteensa suurten kiihtyvyyksien ja lämpötilavaihtelujen muodossa, mutta toisaalta kuitenkin esimerkiksi ilmataisteluohjuksille luvataan melko huikeitakin tuntimääriä mitä niitä voidaan lennättää taivaalla. Maaliikenteessä taas airbagit kestävät lähtökohtaisesti ajoneuvon eliniän. Mikä ilmiö johtaa heittoistuimen tiheään huoltotarpeeseen hävittäjäilmailussa?
 
Huhta kirjoitti:
Päivystäviä lentoteknillisiä upseereita paikalla?

Olen ymmärtänyt, että heittoistuimien pyrotekniikkaa vaihdettaisiin uuteen hyvinkin tiiviillä syklillä (6-24kk?). Mutta mikä aiheuttaa tämän tiiviin uusimistarpeen? Ilmailussa on tietysti omat rasitteensa suurten kiihtyvyyksien ja lämpötilavaihtelujen muodossa, mutta toisaalta kuitenkin esimerkiksi ilmataisteluohjuksille luvataan melko huikeitakin tuntimääriä mitä niitä voidaan lennättää taivaalla. Maaliikenteessä taas airbagit kestävät lähtökohtaisesti ajoneuvon eliniän. Mikä ilmiö johtaa heittoistuimen tiheään huoltotarpeeseen hävittäjäilmailussa?
Klikkaa laajentaaksesi...
En ole päivystävä tai muutenkaan lentotekniikkaihminen, mutta pitäisin ilmeisenä noiden hieman eri tasoista kriittisyyttä toimintavarmuuden kanssa. Laukeamaton tai kesken lennon sammuva ohjus on ankea homma varsinkin sodassa, mutta siitä selvitään harjoitelluilla proseduureilla. Käytön hetkellä pettävä heittoistuin taas on aina kuollut lentäjä. Eli ohjuksen moottorille riittää 2-3 ysiä (99,9%) mutta heittoistuimelle tarvitaan vähintään 5 (99,999%). (Prosentit todellisia mutta täysin aiheeseen tai ihmishenkeen liittymättömältä alalta.)
 
Ei pyrotekniikan vaihtaminen vuosittaista nykykalustossa ole, mutta kuitenkin tiheämmin kuin 10 vuoden välein, joka oli ainakin jossain vaiheessa suositusväli airbagien vaihtamiselle. Syitä vaihdolle on ainakin:

-Järjestelmältä odotetaan lähes 100%:sta toimintavarmuutta koko elinkaaren ajan. Yli 10 vuotta vanhoilla autoilla ajavat ovat jo autoa ostaessa hyväksyneet uutta autoa huonomman turvallisuuden.

-Jo mainitut haastavat olosuhteet järjestelmälle.

-Asennetun pyrotekniikan toimintakuntoa ei pystytä todentamaan huolloissa.

-Pyrotekniikan vaihdot ovat hyvin pieni osuus kokonaishuoltokuormasta, ne on tehty suhteellisen helposti vaihdettaviksi.

-Pyrotekniikan valmistajien on kannattavampaa myydä uutta tavaraa, kuin tosittaa paukkuille pidempi elinikä.
 
USTRANSCOM eli joint logistiikkapumppu on tehnyt useamman hirmu-urakan viime vuosina. Tässä vahdinvaihtojutussa käy hyvin läpi. Strateginen ilmasilta on näyttävin osa kokonaisuutta.
www.airandspaceforces.com

New Boss Succeeds Van Ovost as Commander of TRANSCOM

Air Force Gen. Jacqueline D. Van Ovost passed control of U.S. Transportation Command to Air Force Gen. Randall Reed on Oct. 4.
www.airandspaceforces.com www.airandspaceforces.com
 
mechanicus kirjoitti:
Ei pyrotekniikan vaihtaminen vuosittaista nykykalustossa ole, mutta kuitenkin tiheämmin kuin 10 vuoden välein, joka oli ainakin jossain vaiheessa suositusväli airbagien vaihtamiselle. Syitä vaihdolle on ainakin:

-Järjestelmältä odotetaan lähes 100%:sta toimintavarmuutta koko elinkaaren ajan. Yli 10 vuotta vanhoilla autoilla ajavat ovat jo autoa ostaessa hyväksyneet uutta autoa huonomman turvallisuuden.

-Jo mainitut haastavat olosuhteet järjestelmälle.

-Asennetun pyrotekniikan toimintakuntoa ei pystytä todentamaan huolloissa.

-Pyrotekniikan vaihdot ovat hyvin pieni osuus kokonaishuoltokuormasta, ne on tehty suhteellisen helposti vaihdettaviksi.

-Pyrotekniikan valmistajien on kannattavampaa myydä uutta tavaraa, kuin tosittaa paukkuille pidempi elinikä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aikanaan autonvalmistajat tosiaan kehottivat vaihtamaan 10-15 vuoden välein, mutta sittemmin totesivat, ettei niitä tarvitsekaan vaihtaa, kun alettiin saada tietoa turvalaitteiden käyttäytymisestä vanhalla iällä. Missä määrin tuo johtopäätös sitten on empiirisen kokemuksen ja missä määrin laboratoriotestien tulosta, sitä en tiedä.

Mutta kuten toteat, ikääntyvään autoon on kieltämättä ikävämpi vaihtaa komponentteja kuin ikääntyvään lentokoneeseen. Ja toleranssia on ehkä ilmailussa vähemmän - turvatyyny voinee täyttyä hieman agressiivisemmin uutena, jos se tarkoittaa, että se täyttyy riittävän nopeasti vanhanakin. Mutta liian kovaa taivaalle lähtevä heittoistuin on ongelma ja samoin liian hitaasti lähtevä.
 
Jopuni kirjoitti:
Paljonkohan yhden Embraer C-390 Millennium kuljetuskoneen ylläpito tulisi maksamaan? Moottorihan on sama mitä Airbus käyttää osasa suomessakin olevissa koneissa

Näyttäs lisääntyvän tuollaisen vähän isomman kuljetuskoneen tarve, vai tuleeko Ruotsista nyt yhdistetyt pohjolan ilmavoimien vuoksi kuljetusjoukkojen selkäranka, josta lainataan isompaa konetta, kun tarvitaan, käsittääkseni Ruotsi on korvaamassa niitä Herkules koneita ja yhtenä vaihtoehtona on katseltu Embraer C-390 Millennium konetta, Gripen kauppojen vastapainona.

Kävihän se myös suomessa esittäytymässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

En tiedä, mutta sen pilottina on todennäköisesti Murphy. Eli vähintään kaksi (ja mieluummin kolme) pitäisi ostaa, jotta tarvittaessa olisi yksi käytettävissä. Muuten se yksinäinen kone on huollossa tai pahimmillaan atomeiksi purettuna tehtaalla MLU:ssa, kun sitä tarvittaisiin.

Noin muutoin Suomi on jäsenenä siinä Naton Globemaster-poolissa, mistä tarvittaessa saadaan raskasta ilmakuljetuskapasiteettia. Jos se ei riitä, niin sitten pitää niellä ylpeys ja aloittaa soittokierros vieraisiin esikuntiin hattu kourassa.
 
Huhta kirjoitti:
Noin muutoin Suomi on jäsenenä siinä Naton Globemaster-poolissa, mistä tarvittaessa saadaan raskasta ilmakuljetuskapasiteettia. Jos se ei riitä, niin sitten pitää niellä ylpeys ja aloittaa soittokierros vieraisiin esikuntiin hattu kourassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisiko järkee tehdä tuossa yhteistyötö Ruotsin kanssa, jos he hankkivat uusia kuljetuskoneita niin ollaan mukana ja ostetaan yksi kone lisäksi suomen piikkiin, jolloin joku niistä uusista koneista olisi aina käytettävissä vaikka se suomen kone olisi huolossa, kone olisi ruotsissa muiden joukossa. Globemaster on vähän turhankin isokone osaan lentoja ja riittääkö käyttö oikeus kaikkiin lentoihin jos ne lisääntyvät eikös välillä ole vaikeuksia saada konetta? NATO aikana taitaa noi kansainväliset harjoitukset ja myös valvontatehtävät lisääntyä (ainakin ilmavoimilla).
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top